Hienoimmat mustavalkoiset muistosi

  • 22 132
  • 109

Iceberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC ja FC TPS
Tiedän täällä päivystävän useita pitkän linjan kannattajia, joilla varmasti on silmiin jäänyt hienoja TPS-muistoja. Nyt tästä kaudesta ei taida jäädä paljon hyviä muistoja, poislukien Jekku Saarisen ainoastaan -2 teholukema pelissä tai Max The Kolun hieno yksilösuoritus, kiekko päätyyn punaviivan jälkeen ja perään.. eikun vaihtoon.

Vuosi 1992(?) Musta surma Keskinen - Mäkelän miksa. Oiskohan ollut Vilander toisessa laidassa
Ylivoimapelissä, kuvio selvä. Essi pitää kiekkoa ja lätty takatolpalle, jossa Miksa päivystää. Lapa jäähän, nimi lehteen. Montakohan näitä samanlaisia tuli kauden aikana? Lisäksi muistuu mieleen pistepörssin voittaja Mäkelän "lahjattomat treenaa" -kommentti.

Sama kausi 1992(?). Mikkolaisen Reksa. Mitsubishi kauppias kävi välillä pelailemassa iltaisin ja teki samassa ihan hienot teholukemat.

1993 German Titov - Himikin härkä
Tuli Jursin mukana TPS:ään ja muodosti hienon ketjun. Vuori - Titov- Summanen. Jossei ketjukaveita näkynyt, German piti mailasta yhdellä kädellä kiinni ja toisella kaatoi järjestäen vastustajia. Vittuako tässä kikkailemaan, mennään mielummin läpi.

1993 Jouni Rokama
Ampukaa vaan kaikki menee, tai sitten ei mene milllään. Jossei pakkeja kiinnosta maalinedusta, Jouni hoitaa ja tarvittaessa tulee kilvestä päähän.

1993 Jp Jalo @ Hämeenlinna
"Rokama ei näe kuusta eikä maasta mitään, eikä tarvitsekaan, kiekko menee ohi. Lelu laukoooo, ja kyseessä ei muuten ole mikään pehmolelu, vaan Lelu Laukkanen. Viissataapäinen TPS-katsomo aloittaa taas hyppimisen päädyssä, nakkimyyjät jo lähtivät katsomon alta pois, kun pelkäsivät katsomon romahtavan. TPS VIE SUOMENMESTARUUDEN! JAAAAAAAAAA!

1993 TPS-Reipas 17-2
Ei paljon kommentoitavaa, Essi Keskiselle hattutemppu. Ainekset olisi Essillä kuuteen maaliin, mutta syötteli vielä "tyhjän maalin" varmoissa maalipaikoissa. Reipas vaihtoi kaksi kertaa maalivahtia kyseisen ottelun aikana ja huhut kertovat, että kakkosmolarina ollut kaveri ei suostunut menemään toista kertaa enää kentälle.

1995 Saku Koivu show
Piti yli kaksi minuuttia kiekkoa hallussaan. Minuutin jälkeen alkoi lähes täysi turkuhalli taputtaa rytmikkäästi. Saku huomasi tämän ja taisi tehdä ikuisen ennätyksen SM-liigassa pitämällä kiekkoa hallussaan reilusti yli kaksi minuuttia.

1995 Joukkotappelu TPS-Jokerit
Grönman haki Janeckya tappeluun, mutta Otto luikki karkuun. Niinimaa sattui kohdalle ja sai elämänsä koulutuksen. Niko Mikkola yritti ajaa 50kmh vauhdilla Ottoa levyksi keskialueella, mutta törmäsi Oton mailaan ja taju lähti. http://www.youtube.com/watch?v=CXGBAU8xrLs

1999 Aki Berg - Roman Oksiuta
Oksiuta taklasi Kimmo Erosta selkään kulmassa ja seuraavassa vaihdossa Aki kuittasi yli sata kiloisen Oksiutan vuosisadan pommilla. Ike Lehkosen mukaan Oksiutalla pyöri pari viikkoa tämän jälkeen silmät päässä kuin hedelmäpelissä.

1997 EHL-finaali TPS - Dynamo
Hienoin tunnelma ikinä Turkuhallissa. Se oli Yleisö.

1999 Aki Berg - Otakar Janecky
Täysi Turkuhalli ja Aki taklaa Janeckyn hienosti kulmassa. Harvoin on kuullut samanlaista huutomyrkyä, kuin tämän jälkeen.

Täytyy täydentää ketjua aina muistojen tullessa. Saa jatkaa.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquarta
Jotain positiista kaivettava tästäkin organisaatiosta.

Kevään 1999 finaalit. Kiprusoffin ajelut, Bergin ulosajo, toisesta ottelusta turpaan 7-2, hieno voitto kotona tulikuumassa kolmannessa ottelussa, kapteeni Alatalon siniviivan takaa lähtenyt mestaruusmaali... Siinä sarjassa oli tunnetta. Eikä Tepsi alistunut HIFK:n kovan pelin edessä.

Seuraavana keväänä Jokerit kaivoi Tikkasen esiin. TPS karkasi sarjassa 2-0 -johtoon, mutta narrit voittivat mielestäni kyseenalaisella maalilla Turussa 2-1. Neljännessä ottelussa Jokerit meni jo johtoon, mutta sitten uskomattoman kauden pelannut Kai Nurminen tasoitti. Kolmannen erän puolivälin paikkeilla Honken teki kauden ainoan miehen työnsä ja ratkaisi mestaruuden.

Tripla täydennettiin keväällä 2001. Tepsi nousi ensimmäisessä finaalissa hienosti takaa voittoon. Tappara vei toisen ottelun puhtaasti 3-0, mutta Turussa osat vaihtuivat, kun huonosti pelannut kapteeni Sahlstedt ratkaisi ylivoimalla. Ja sama mieshän se ratkaisi jatkoajalla sitten Tampereella Vahalahden passista. Se oli hieno fiilis.

Näiden vuosien jälkeen ilonaiheet ovat olleet vähissä. Hopea tietysti oli hieno saavutus ja Sakun paluussa oli sitä jotain. Kuningas.
 

Saikka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyhmät ihmiset ja epähauskat läpät.
Näiden vuosien jälkeen ilonaiheet ovat olleet vähissä. Hopea tietysti oli hieno saavutus ja Sakun paluussa oli sitä jotain. Kuningas.

Ei voi näin huono muisti olla. Matias Metsärannan veivit Vokounille ovat jääneet ikuisiksi ajoiksi muistiin. Tuokaa meille Matias takaisin!!
 
Eräs asia muistuu yhä aina ja aina mieleeni, mitä tässä ketjussa ei vielä ole tuotu esiin. Tämä asia on itselleni legendaariseksi muodostunut takavuosiemme maaginen ykkösketju, jossa pelasivat ja tuhoa kylvivät Kallio, Rintsi ja Kaitsu. Siinä oli ketju missä kaikki palaset loksahtelivat kasaan ja jälki oli sen mukaista. Vieläköhän Rintsiä tai Pyydystä joskus TPS paidassa näkisi, Kaitsua kun näistä herroista tuskin ainakaan enää tullaan näkemään?!?
 

Power

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Itsellänikin on useasti käynyt mielessä avata tällainen ketju, mutta en ole saanut aikaiseksi, kiitokset Icebergille.

Jokainen TPS-kannattajana koettu mestaruus on tietysti ollut omalla tavallaan ikimuistoinen, mutta finaalisarjoista omassa kastissaan ovat Jokerit-TPS 1995 ja TPS-HIFK 1999. Jälkimmäisen sarjan kolmas ottelu Turussa (5-2) on jäänyt mieleen hienoimpana yksittäisenä otteluna. TPS vastasi HIFK:n esittämään fyysiseen haasteeseen ja oli ottelussa parempi jokaisella osa-alueella, sillä ei-niin-yllättävällä seurauksella, että punaisten kasetti ei kestänyt ja henkinen yliote siirtyi ratkaisevalla tavalla mustavalkoisille.

Upein yksittäinen hetki TPS-kannattajana on kuitenkin koettu TV:n välityksellä eli kevään 1995 neljännen loppuottelun kolmannessa erässä. TPS on hetkeä aikaisemmin siirtynyt Mika Alatalon maalilla 3-2 -johtoon. Jere Lehtinen nousee oikeaa laitaa pitkin hyökkäysalueelle, kiertää jokeripakki Ari Salon kuin merimerkin ja kääntyy takaisin kohti siniviivaa. Rystypuolen poikittaissyöttö toisessa aallossa nousevalle Petteri Nummelinille, joka ottaa kiekon haltuunsa ja kohottaa mailansa lämäriä varten, mutta tekeekin valelaukauksen, jonka tuloksena kaksi jokeripelaajaa heittäytyy jäähän. Nummelin nousee vapaaksi jäänyttä vasenta kaistaa maalille ja antaa poikittaisyötön Lehtiselle, joka pistää puoliksi kaatuessaankin kiekon oikeaan alakulmaan. Kotisohvalla asti voi aistia, miten Elysee-Areenan yleisö räjähtää huutoon. Kylmiä väreitä. Elämää suurempaa.

Täytynee jatkaa listaa myöhemmin.
 
Suosikkijoukkue
TPS
No mutta, tässähän kiva ketju kaiken kurjuuden keskelle. :-)

Omista muistoistani lämpimin lienee runkosarjan 1992-1993 viimeinen ottelu. Täpötäydessä Turkuhallissa vastakkain olivat ensimmäistä kauttaan Turussa valmentavan Jursinovin TPS ja Helsingin Jokerit. Ottelu ratkaisi runkosarjan voiton TPS:lle, juuri Jokereista, ja millä tavalla! Muistan elävästi, miten alivoimalla Raimo Summanen punnersi suunnilleen yksinään Jokerijoukkueen puolustusalueelle, lähelle maalia - ja vippasi rystyllä TPS:lle 5-4 -voittomaalin Kettererin taakse. Sitä fiilistä ei voittanut myöhemmin mikään...

...paitsi ehkä saman kauden mestaruuden ratkaissut ottelu Hämeenlinnassa. HPK johti toisessa erässä 1-0, mutta kukas muu kuin viimeistä otteluaan pelannut Känä Virtanen polki rauhallisesti johonkin vastustajan siniviivan tuntumaan ja laukaisi tasoituksen HPK:n puolustajan kautta muuten maagista kautta pelanneen Timo Lehkosen taakse. Vielä kun lisätään, että TPS:n toisen - voittomaalin - teki ikilegenda Jukka Vilander, ei siitä paljon mieli voinut parantua.

Toki hienoja hetkiä tuli tuota ennen ja tuon jälkeen, mutta noita, suunnilleen kaksitoistavuotiaana kersana koettuja hetkiä, ei mikään voita. Ei edes se 95-maailmanmestaruus. Edellisen valossa yllättävää ei liene, että kaikista TPS-joukkueista juuri tuo 92-93 -joukkue on suosikkini, vaikka eivät ne pari seuraavaakaan juuri sen kurjempia fiilikseltään olleet. :-)
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Olin kai 9 vuotias ja kausi 1977 ja po:t...? Yhteiskuljetuksella mentiin Poriin pällistelemään kun tepsi voitti Ässät. Matsi oli ensimmäinen lätkäpeli meikäläiselle koskaan. Sain joltain Ässien pelaajalta mailankin kun ruinasin mutta joku ilkeä porilainen nappasi sen meikäläiseltä itselleen, hah. Tuolloin alkoi tepsifanin urani. Tai no, meni monta vuotta kun kävin vain satunnaisesti peleissä. Vasta 1988 aloin taas käymään otteluissa kun villi teiniaika oli taakse jäänyttä. En ole muistanut moniakaan näitä täällä jo kerrottuja upeita hetkiä mutta nyt kun on lukenut jengin kirjoituksia alkaa taas muistoja heräämään.

90-luvulla oli hetkiä jolloin olimme melkoisen kemiallisessa tilassa hallilla joten muistikin pätkii. Nyt pätkii muisti muuten vain. Tää on hyvä ketju!
 

mission16W

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, MUFC (sympatiat TPS)
Ensimmäisenä mieleen tulee kevään 1997 EHL-mestaruus, siinä oli jotain maagista. Tepsi voitti ensimmäisenä koko paskan ja se lopputurnaus oli helvetin komeaa katsottavaa. Parhaita kiekkoelämyksiäni paikan päällä, eikä tule varmasti jäämään häpeään tulevinakaan vuosina.

Vähintään yhtä komea oli vuosituhanteen vaihteen tripla, erityisesti se kokonaan kotimaisin voimin voitettu mestaruus. Vaikka Holmqvist ja muut myöhemmin tulleet ulkomaalaiset olivatkin toki tepsiläisiä ja saavat rispektiä, oli silti komea temppu voittaa mestaruus kokonaan suomalaisvoimin, varsinkin kun sen tempauksen mahdottomuutta oli paasattu monilta tahoilta hartaasti.

Itseasiassa koko kausi 1998-1999 oli jotain niin huikeaa, huipentuen parhaisiin SM-liigan finaaleihin miesmuistiin. Niitä kolmea vuotta sopisi jokaisen "Jortikka on paska eikä osaa valmentaa" -itkijän muistella.

Ja viimeisenä mutta ei silti mitenkään vähäisenä, Saku Koivun paluuottelu työsulkukaudella. Se ottelu oli Tapahtuma jo siitä lähtien, kun lippuja jonotettiin paikallisen Prisman pihalla (koska jono kiersi lippuluukulta kymmenien metrien päähän pihalle) ennen Lippupalvelun aukeamista. Itse peli ei ollut kovin hyvätasoinen, mutta voi perseen suti sitä tunnelmaa.
 

Pressiboxi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Palloseura
"Koivun mestaruus" 1995, hirveä lajinoste 80-luvun lopulla, J-P Jalon ensimmäisen triplamestaruuden hehkutus Auran Aalloilla keväällä 1989, Mal Davis aina ja ikuisesti, Kallion Tompan viimeinen peli TPS:n paidassa Turkuhallissa 2000 (?). Onhan näitä. Sääli vaan, että korttitalo on pahasti päreinä nykyään.
 
92-93?

Tuli tässä junnuvuosilta vielä mieleen mestaruuden -93 ratkaisseen finaalin ratkaisu, kun Vuori ja Raato pääsivät kahdestaan iskemään tyhjään byyraan, kun Summanen vielä tarjoili Vuorelle tuon tyhjään maaliin tehdyn häkin. Tätähän muistaakseni käytiin vielä haastatteluissakin läpi, että kuinka Raato malttoi vielä syöttää..Raadon vastausta en muista, mutta hah... tuskin oli kovin kova pala syöttää tuossa tilanteessa:)

Toinen asia mikä tuli mieleen, mitä en tosin ihan tarkasti muista (joku voi tarkentaa ja kertoa lisää), mutta tilanne liittyy siihen kun Hyvönen runnoi Kerhoa vastaan ratkaisevan maalin, mistä Ripa Jalo poltti päreensä ja katkoi vielä mailansa ottelun jälkeen..oliko kyseessä mestaruuteen 95 päättynyt kausi? Mikä sarja oli kyseessä, välierä? Ikimuistoinen ns. "räkämaali" kuitenkin:)
 

Power

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tuli tässä junnuvuosilta vielä mieleen mestaruuden -93 ratkaisseen finaalin ratkaisu, kun Vuori ja Raato pääsivät kahdestaan iskemään tyhjään byyraan, kun Summanen vielä tarjoili Vuorelle tuon tyhjään maaliin tehdyn häkin. Tätähän muistaakseni käytiin vielä haastatteluissakin läpi, että kuinka Raato malttoi vielä syöttää..Raadon vastausta en muista, mutta hah... tuskin oli kovin kova pala syöttää tuossa tilanteessa:)

Tuohan oli Summaselle ensimmäinen mestaruus. Pelin jälkeisessä haastattelussa Rami olikin aivan täpinöissään eikä hirveästi hirveästi jaksanut toimittajalle syöttöään analysoida... sikäli kun muistan, HPK:n pakki oli tyhjään maaliin päättyneessä tilanteessa siinä määrin Ramin edessä, että syöttö vapaana olleelle Vuorelle oli fiksu ratkaisu. Kaksi vuotta myöhemmin Summanen olikin sitten ratkaisijan roolissa myös maalintekijänä. Hieno jääkiekkoilija, joka on kertonut pelaajauransa parhaimpien muistojen olevan juuri Turusta. Valmentajana miehestä on jäänyt huomattavasti ristiriitaisempi kuva.

Kuriositeettina voi mainita, että keväällä 1993 pudotuspelit televisioineen kakkoskanavan toimittajalla oli tapana kysyä maalintekijältä kommentit tuoreeltaan eli heti maalin jälkeen vaihtopenkillä. Nykyään eivät valmentajat taitaisi enää moiseen suostua.


Toinen asia mikä tuli mieleen, mitä en tosin ihan tarkasti muista (joku voi tarkentaa ja kertoa lisää), mutta tilanne liittyy siihen kun Hyvönen runnoi Kerhoa vastaan ratkaisevan maalin, mistä Ripa Jalo poltti päreensä ja katkoi vielä mailansa ottelun jälkeen..oliko kyseessä mestaruuteen 95 päättynyt kausi? Mikä sarja oli kyseessä, välierä? Ikimuistoinen ns. "räkämaali" kuitenkin:)

Kevään 1997 välierät HPK:ta vastaan, joita HPK johti jo otteluvoitoin 2-0, mutta päätyi perinteidensä mukaisesti pronssiotteluun. Hyvösen runnoma kyseenalainen jatkoaikamaali (ei toki lähellekään yhtä kyseenalainen kuin eräs korkealla mailalla ratkaistu mestaruus muutama vuosi aiemmin) nähtiin neljännessä välierässä Hämeenlinnassa. Sääli vain, että Tepsin paukut loppuivat viimeistään tuohon ottelusarjaan, finaaleissa otettiin Jokereilta kuokkaan suoraan kolmessa ottelussa ja esitys oli surkein, mitä muistan Palloseuralta loppuotteluissa nähneeni. Niistä peleistä jäi niin paha maku suuhun, että sen rinnalla seuraavan kevään puolivälieräputoaminenkaan ei tuntunut oikein miltään. Onneksi tuon jälkeen nähtiinkin Midaksen paluu ja tripla numero 2.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
TPS
Old Times

Aika otolliseen aikaan tuli aloitettua jääkiekon ja palloseuran seuraaminen. Tämä tapahtui noin vuonna 1987, jonka vuoksi on saanut paljon menestyksen vuoraamia muistoja.

Tunnelmaa ja lausahduksia:
90-luvun taitteesta muistaa hyvin Kupittaan kotipelien tunnelman ja toisaalta vierasmatsien radioselostukset;
JP-Jalo oli tuolloin vertaansa vailla tunnelman luojana (varsinkin kun vertaa tämän hetkiseen soopaan mitä paikallisradiosta suolletaan). "Vilun väreitä.. ja reppu repeää" , "Ressi Mikkolainen luistelee nenä maata viistäen" , "Pikkari ryskyttää" jnejne.
Kupitaalle piti mennä ajoissa, jos pikku jätkänä halusi jotain pelistä nähdä. "Ja seisomakatsomo tiivistää, tiivistää.. ulkona on vielä paljon ihmisiä"

Sarjoja ja pelejä:
Vuoden 1990 finaalit Ilvestä vastaan muistuu mieleen, jossa vierasjoukkueet hakivat aluksi voittoja vuoron perään. Kulkivat otsikolla "huikeat vierasfinaalit". Jossain pelissä Ilveksen mv Jukka Tammi kyllästyi Hakametsässä omien neppailuun ja lähti kuljettamaan itse kiekkoa lähes punaviivalle asti (jos ei nyt muisti tee tepposia... peli taisi päättyä Hakametsässä 0-7). Luonnollisesti pelaajista tuon sarjan pelaajista muistaa Vilanderin, Davisin, Jalosen ja Vuoren ym.
Kommentteja:
"Ei sitä osaa yhtään ennakoida, mihin laukaus lähtee" -Tammi Davisin rannarista.
"Harkitsimme jopa Tampereelta pois lähtemistä" -S.Pietilä kotivoittojen vaikeudesta (TPS voitti kaikki 3 vierasfinaalia)

Kymmenen vuotta myöhemmin (99-00) palloseuralla oli lähes ylivertainen joukkue liigaan. Sentterit Rintanen, Sahlstedt, Lius, Keskinen +Rautee rosterissa kertoivat olennaisen (sekä luonnollisesti ketju Kallio-Rintanen-Nurminen). Kyseisellä kaudella Tepsiä ei monikaan kyennyt voittamaan.
 

Reverent

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tämä on kyllä yksi parhaista ja olin jopa paikan päällä todistamassa tapahtunutta. Yllättävän samankaltainen muistikuva tapahtumista minullakin:

Upein yksittäinen hetki TPS-kannattajana on kuitenkin koettu TV:n välityksellä eli kevään 1995 neljännen loppuottelun kolmannessa erässä. TPS on hetkeä aikaisemmin siirtynyt Mika Alatalon maalilla 3-2 -johtoon. Jere Lehtinen nousee oikeaa laitaa pitkin hyökkäysalueelle, kiertää jokeripakki Ari Salon kuin merimerkin ja kääntyy takaisin kohti siniviivaa. Rystypuolen poikittaissyöttö toisessa aallossa nousevalle Petteri Nummelinille, joka ottaa kiekon haltuunsa ja kohottaa mailansa lämäriä varten, mutta tekeekin valelaukauksen, jonka tuloksena kaksi jokeripelaajaa heittäytyy jäähän. Nummelin nousee vapaaksi jäänyttä vasenta kaistaa maalille ja antaa poikittaisyötön Lehtiselle, joka pistää puoliksi kaatuessaankin kiekon oikeaan alakulmaan. Kotisohvalla asti voi aistia, miten Elysee-Areenan yleisö räjähtää huutoon. Kylmiä väreitä. Elämää suurempaa.

Henk.koht. ehkä paras muistoni on kuitenkin -89 mestaruus pitkän odotuksen jälkeen. Intissä ryhmänjohtajana ja Raasin leiriltä tekaistun harjoitusvapaan perusteella pääsin iltalomille ja matsiin. Tosin heti hallin ovella törmäsin silloiseen jaosjohtaja Jortikkaan, joka tietenkin pelimiehenä ymmärsi asioiden tärkeysjärjestyksen, eikä tehnyt asiasta numeroa. Mestaruuden varmistuessa fiilikset olivat jotain aivan sanoin kuvaamatonta. Täpötäysi Kupittaa ja tunnelma vähintään katossa. Pitkä odotus ja katkerat pettymykset olivat takana. Nuo ajat kun joskus vielä saisi takaisin. Jonkun verran fiilistä laski paluu matsin jälkeen Raasin korpeen telttamajoitukseen, kun muut vaihtoivat ykköstä ylle ja valmistautuivat Isoon Juhlaan, mutta olihan se silti aivan loistavaa. Kuriositeettina mainittakoon, että alokkaiden joukossa oli tuolloin muuan Markus Ketterer, joka saapui aamulla takaisin leirille hieman voipuneena, mutta ainakin kaikkien turkulaisten varusveijareiden ja kapiaistenkin juhlittuna sankarina, vaikkei viimeisiä matseja pelannutkaan.

Myöhemmissä mestaruusjuhlissa tuli sitten tuo vuoden -89 menetyskin kuitattua, eli Marinassa ja Börsissä tuli juhlittua seuraavina vuosina sitten senkin edestä. Hienoja muistoja on mestaruusjuhlista ja monista muistakin unohtumattomista peleistä ja jälkipeleistä, mutta tämä oli ehkä se kaikkein kaunein.
 

Dragon38

Jäsen
Upein yksittäinen hetki TPS-kannattajana on kuitenkin koettu TV:n välityksellä eli kevään 1995 neljännen loppuottelun kolmannessa erässä. TPS on hetkeä aikaisemmin siirtynyt Mika Alatalon maalilla 3-2 -johtoon. Jere Lehtinen nousee oikeaa laitaa pitkin hyökkäysalueelle, kiertää jokeripakki Ari Salon kuin merimerkin ja kääntyy takaisin kohti siniviivaa. Rystypuolen poikittaissyöttö toisessa aallossa nousevalle Petteri Nummelinille, joka ottaa kiekon haltuunsa ja kohottaa mailansa lämäriä varten, mutta tekeekin valelaukauksen, jonka tuloksena kaksi jokeripelaajaa heittäytyy jäähän. Nummelin nousee vapaaksi jäänyttä vasenta kaistaa maalille ja antaa poikittaisyötön Lehtiselle, joka pistää puoliksi kaatuessaankin kiekon oikeaan alakulmaan. Kotisohvalla asti voi aistia, miten Elysee-Areenan yleisö räjähtää huutoon. Kylmiä väreitä. Elämää suurempaa.

Itsellä on jäänyt kyseinen peli elävästi mieleen. Tunnelma oli loistava. Lehtisen maalit, Harilan tuuletukset selällään jään pinnassa, Sakun kompurointi ennen tyhjiin viimeistelyä. Huikea peli.

Toinen hieno muisto on Sakun maali saman kevään välierissä Lukkoa vastaan. Mies taisi kahvittaa jokaisen jäällä olleen Lukko pelaajan ennen maalia.
 

jukkaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Mietiskeltiin kaverin kanssa pari päivää sitten, että TPS voisi hyvin kehitellä jonkinnäköisen kokoelma dvd:n mestaruusvuosilta. Tuli kuitenkin parhaina vuosina oltua niin nuori, että olisi mukava nähdä elävää kuvaa hienoimmista hetkistä.
 

Mr.Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS respektit: HIFK ja Ässät
Henk.koht. ehkä paras muistoni on kuitenkin -89 mestaruus pitkän odotuksen jälkeen.
- - -
Pitkä odotus ja katkerat pettymykset olivat takana. Nuo ajat kun joskus vielä saisi takaisin.
No eikös noita aikoja nimenomaan olla tällä hetkellä hankkimassa takaisin? Nyt vain ollaan siinä "pitkä odotus" -vaiheessa... Ai että sitä juhlaa sitten keväällä 2015 tai jotain! Positive thinking!

Hienoimmat mustavalkoiset muistoni pitää muistella vähän paremmalla ajalla, mutta muutamia hajahuomioita sieltä sun täältä:

19.03.1991 TPS-KalPa 4-3 (3.finaali)
- peli alkoi vasta 20:30, kun sää teki tepposia KalPan lentosuunnitelmille
- olisiko se ollut tämä peli, kun joku tuomareista sai kiekon kasvoihinsa ja loppupeli vedettiin kahdella tuomarilla

24.03.1991 TPS-KalPa 7-2 (5. ja ratkaiseva finaali)
- tilanteessa 6-2 KalPan ylivoimalla Hantta Virta heittäytyy (se ASENNE!!!) viivakudin eteen (ehkä alle 10min peliä jäljellä)
- loppuminuuteilla Lätty Hirsimäki kuljettaa kiekkoa pomputellen sitä lapansa päällä suunnilleen siniviivalta siniviivalle (7-10 pomppua?)

09.12.1993 TPS-KalPa 7-1 (Timo Nummelin juhlaottelu)
- viimeiset 10min, kun Numpalle haettiin sitä maalipaikkaa

06.03.1994 TPS-Reipas 17-2 (runkosarjaottelu)
- kieltämättä tuolloin jo turtui "Hunajata, Hunajata" -biisiin

22.03.1994 TPS-HIFK 7-3 (3.neljännesfinaali)
- Jere Lehtinen ja viisi maalia

13.10.1994 TPS-Jokerit 3-4 ja. (runkosarjaottelu)
- Saku Koivun 3-3 -tasoitus 16sec ennen ottelun loppua

04.03.1995 TPS-JyPHT 10-0 (runkosarjaottelu)
- tulevalta neljännesvälierävastustajalta (muistaakseni varma) luulot pois viimeisessä kotiottelussa ennen pudotuspelejä

16.04.1999 TPS-HIFK 5-2 (3.finaali a.k.a. Turun Sota)
- Ruudun ajelut sekä Bergin pommi ja ulosajo
- myös parkkipaikalla oli kuuma tunnelma ottelun jälkeen

25.11.1999 TPS-Ilves 11-0 (runkosarjaottelu)
- Kiviharjun hommamalla paikalla TPS:n vaihtoaition takana Linda Lampeniuksen vieressä
- Nurminen ja Sahlstedt neljä maalia mieheen
- Teemu Elomon saama rangaistuslaukaus, jota hän ei halunnut itse vetää, vaan tarjosi Nurmiselle
- Nurminen lähti puolivaloilla vaihtoaitiosta, mutta se maali... se ranne... se tyyli, jolla Kaitsu tuon teki!

16.04.2000 Jokerit-TPS 1-2 (4. ja ratkaiseva finaali)
- mestaruusjuhlat Turkuhallissa ja Mikael Holmkvist: "Pärkkeleen kiva olla täällä!"

14.04.2001 Tappara-TPS 1-2 ja. (4. ja ratkaiseva finaali)
- mestaruusjuhlat Turkuhallissa ja Mikael Holmkvist: "Pärkkeleen kiva olla TAAS täällä!"

Siinähän niitä on muutama näin pikaisesti.
 

Black Star

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
TPS - JYP HT 9-7 kaudella 1994-1995

Uskomaton matsi, jota JYP johti ensimmäisen erän jälkeen jo 1-4. Niin vain TPS nousi voittoon huikeiden vaiheiden jälkeen. Työsulkukauden vahvistus Nylander johti JYP:n ykköskenttää ja Saku Tepsin. Näiden yhdistelmien ollessa kentällä nähtiin upeaa peliä. Nylanderin pyörittelyssä sai aina pelätä, että nytkö ne tekee ja Sakun pyörittelyssä näki, että pian ne tekee. Hirveätä tunteiden vuoristorataa koko matsi, todellinen trilleri.
 

AnaMasa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lahko
Mietiskeltiin kaverin kanssa pari päivää sitten, että TPS voisi hyvin kehitellä jonkinnäköisen kokoelma dvd:n mestaruusvuosilta.
Tätä on mietitty täälläkin porukalla. Muistaakseni alettiin jo kartoittamaan, että keneltä löytyy mitäkin pätkiä, mutta modet lopetti keskustelun alkuunsa tekijänoikeuksien takia.
 

Iceberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC ja FC TPS
Tätä on mietitty täälläkin porukalla. Muistaakseni alettiin jo kartoittamaan, että keneltä löytyy mitäkin pätkiä, mutta modet lopetti keskustelun alkuunsa tekijänoikeuksien takia.

On käsittämätöntä, ettei rahavaikeuksissa painiskeleva HC TPS Oy ole tajunnut tätä mahdollisuutta. Vaikka katteilla tuskin saataisiin maksettua edes Max Kolun kuukausipalkkaa, niin imago-mielessä olisi hieno piriste nyt vaikeina aikoina. Eikä varmaan olisi kovin hankalaa sitoa mukaan muutama sponsori "Kultainen historia" -dvd:lle.

Tallenteet ovat kuitenkin tallessa (toivottavasti).
 

teemu73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
04.03.1995 TPS-JyPHT 10-0 (runkosarjaottelu)
- tulevalta neljännesvälierävastustajalta (muistaakseni varma) luulot pois viimeisessä kotiottelussa ennen pudotuspelejä

Ei ollut vastustajat varmoja vielä tossa vaiheessa (runkosarjan toisiksi viimeinen kierros). Se oli kaiketi varma, että TPS on neljäs ja toisen/kolmannen sijan jakavat Lukko ja HIFK. Mulle jäi sellainen kuva tosta runkosarjan lopusta, että Ässät ja Jyp yrittivät viimeiseen asti välttää sijaa 5 ja ottaa mieluummin kuutospaikalta "helpomman" vastustajan. Kysyihän Tapio Furuholmikin päätöskierroksen urkkaruudussa Heinäsen Jokelta, että haluaako Ässät voittaa tämän ottelun, ja minkä ihmeen takia haluaa. Jypillekin olisi HIFK sopinut vallan mainiosti, koska pärjäsi yleensä niitä vastaan aina hyvin. Tuon kauden päätöskierrokset olivat pitkävedon kannalta tuottoisia, nykyään vastaavat pelit on poikkeuksetta suljettu listalta.
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
On käsittämätöntä, ettei rahavaikeuksissa painiskeleva HC TPS Oy ole tajunnut tätä mahdollisuutta.

Minusta tuossa kyseisessä osakeyhtiössä ei ole ketään, joka oikeasti kovalla intohimolla haluaisi asioita kehittää. Jos ajatelaan tuollaista dvd-tuotosta niin viitsimisestä ja halusta se kiinni on. Tätä ei vaan taida olla.
 

Mr.Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS respektit: HIFK ja Ässät
Ei ollut vastustajat varmoja vielä tossa vaiheessa (runkosarjan toisiksi viimeinen kierros). Se oli kaiketi varma, että TPS on neljäs ja toisen/kolmannen sijan jakavat Lukko ja HIFK. Mulle jäi sellainen kuva tosta runkosarjan lopusta, että Ässät ja Jyp yrittivät viimeiseen asti välttää sijaa 5 ja ottaa mieluummin kuutospaikalta "helpomman" vastustajan.
Jeps! Olet aivan oikeassa.

Kaksi kierrosta ennen loppua:
2. Lukko 48 63
3. HIFK 48 63
4. TPS 48 59
5. JyPHT 48 52 (maalisuhde 162-166, -4) (TPS v, Lukko k)
6. Ässät 48 49 (maalisuhde 157-162, -5) (KalPa v, HIFK k)

Jokainen voi tietysti tuosta tehdä omat päätelmänsä. Toivottavasti ainakaan suurempia laskuvirheitä ei sattunut.

Tietysti tuon 49. kierroksen jälkeen (TPS-JyPHT 10-0, KalPa-Ässät 1-5) Ässien viides sija alkoi näyttää enemmän todennäköiseltä. Samalla TPS:lta karkasi teoreettinenkin mahdollisuus taistella kakkos- tai kolmossijoista (Lukko-K-Espoo 4-2, HIFK-Ilves 4-2).
 

Wanhajalka

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Isot Totovoitot, Gracefull Swamp
Meikäläisen kuumimmat muistot sijoittuvat 80-90-lukujen taitteeseen sekä 95-vuoden mestaruuteen. Kova noste kiekolla ylipäätänsä ja kliimaksi huipentui Sakun ja Villen profiloimana MM-kultaan. Valitettavasti sen jälkeen lähestyvä keski-ikä on leikannut pois tunne-elämän ääripäät ja nykyään tunneskaala Tepsin osalta vaihtelee asteikolla ihan ok-aika heikko:) Tätä se ikä teettää.Prkl.

Mutta matseja on edelleenkin kiva käydä katsomassa, kriittistenkin lasien lävitse.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Henk.koht. ehkä paras muistoni on kuitenkin -89 mestaruus pitkän odotuksen jälkeen. Intissä ryhmänjohtajana ja Raasin leiriltä tekaistun harjoitusvapaan perusteella pääsin iltalomille ja matsiin. Tosin heti hallin ovella törmäsin silloiseen jaosjohtaja Jortikkaan, joka tietenkin pelimiehenä ymmärsi asioiden tärkeysjärjestyksen, eikä tehnyt asiasta numeroa. Mestaruuden varmistuessa fiilikset olivat jotain aivan sanoin kuvaamatonta. Täpötäysi Kupittaa ja tunnelma vähintään katossa. Pitkä odotus ja katkerat pettymykset olivat takana. Nuo ajat kun joskus vielä saisi takaisin.
Sama juttu minulla noita Raasin kuvioita lukuunottamatta. Upein fiilis ikinä missään. Tunnelma oli lähes kirjaimellisesti käsinkosketeltavissa. Sitä mestaruutta oltiin odotettu niin pitkään, ja niin monta kertaa Tepsi oli juhlinut runkosarjassa mutta sitten kontannut play-offseissa. Mukana katsomossa (ei minulla) oli valtavan keppikökön päässä liehuva Tepsin lippu (sellaista tuskin nykyisin saisi enää viedä sisään). Kun yleisö huusi kurkku suorana "KIITOS TEPSI, KIITOS TEPSI" niin siinä herkistyi kyllä jo itsekin. Ja sitten lehdistä tietenkin ahmin seuraavana päivänä kaikki jutut mitkä löysin. Hienoja muistoja.

Ystäväni Amerikassa muistanevat legendaariset Hunaja-partyni Floridassa (1991, 1993 ja 1995), Kentuckyssa (2000) ja Baltimoressa (2001). Ja tulihan sitä yksi sellainen vietettyä Lontoon pohjoispuolellakin (1999), mistä japanilainen kollegani/ystäväni aina sanoo "I'll never forget the sweet taste of honey!"
 

Jazzy76

Jäsen
Eikä varmaan olisi kovin hankalaa sitoa mukaan muutama sponsori "Kultainen historia" -dvd:lle.

Tallenteet ovat kuitenkin tallessa (toivottavasti).

Tallenteet ovat kenties olemassa mutta tekijänoikeudet ovat eri juttu. Ne ovat MTV3:lla ja YLEllä. Se maksaa sitten jo oman summansa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös