Individual
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- SaiPa, Suomi, KTP
Milloinkohan me alettiin odottelemaan lumien sulamista ja puistokelejä? Muistaakseni hätäsimmät katseli jo helmikuussa kevään merkkejä. :)
Milloinkohan me alettiin odottelemaan lumien sulamista ja puistokelejä? Muistaakseni hätäsimmät katseli jo helmikuussa kevään merkkejä. :)
Ja tähän asti on pyritty nauttimaankin ilmoista. Tästä kun se nyt alkaa se pimeyden nopea laajeneminen aamuihin ja iltoihin, sekä samalla kosteat kylmät kelit tonne Jouluun asti niin sanon vaan, että huumoritaju on tiukilla. Noh pitää pyrkiä jotain virkistävää tekemistä keksimään isommassa kuvassa kuinka Etelä-Suomen pitkistä syksyistä selviää, koska eivät nämä ole mihkään katoamassa, päin vastoin..Tästä se taas alkais sen potentiaalisen SSW:n kyttääminen ja odotteleminen.
Noh pitää pyrkiä jotain virkistävää tekemistä keksimään isommassa kuvassa kuinka Etelä-Suomen pitkistä syksyistä selviää, koska eivät nämä ole mihkään katoamassa, päin vastoin..
Lämpöennätyksistä riemuitseminen on näinä gw-aikoina vähän kaksipiippuinen juttu. Mutta silti on todettava, että luultavasti monessa etelän havaintopisteessä tehdään syyskuun lämpöennätys. Kaisaniemen ennätys näyttää nyt hyvin todennäköiseltä, jos viikon ennusteet pitävät paikkansa. Viikon keskilämpötila olisi 15 astetta ja mikä tärkeintä, mitään romahdusta ei ole näköpiirissä. Usein ennätyksen pilaa kylmä jakso, jotka ovat tavallisia näin keskisyksystä.Ja käytännössähän vielä liki 5 kuukautta jo. Ilmatieteen laitoksen sivujen mukaan terminen kesä alkoi noin Oulun korkeudella saakka 9.5-10.5 välillä.
Eli noista siis etelän osalta leikkautui loppu viimein pois se touko-kesäkuun vaihteen paikka paikoin varsin kylmäkin jakso (taisi olla talven viimeinen hönkäys siis). Toukokuun 10. päivän tienoilta alkoi noin viikon mittainen varsin lämminkin korkeapaine-jakso, joka näköjään sitten virallisesti sai startattua sen kesän.
Toki tilastoista löytyy myös anomalia, v. 1846 elokuu, 20,6 astetta. Olisikohan kyseessä mittausvirhe, koska tuolloin kriteerit vuorokausimittausten tekemisellä taisivat olla löysemmät.
Lämmintä näyttää olleen Uppsalassakin vuoden 1846 elokuussa.2000-luvulla on Kaisaniemessä rikottu melko paljon lämpöennätyksiä, mutta vielä tilastoihin jää kummajainen, vuoden 1901 lokakuu, 10,1 astetta. Tämäkin olisi jo korkea aikaa saattaa entisten ennätysten joukkoon. Toki tilastoista löytyy myös anomalia, v. 1846 elokuu, 20,6 astetta. Olisikohan kyseessä mittausvirhe, koska tuolloin kriteerit vuorokausimittausten tekemisellä taisivat olla löysemmät.
Kova ennätys. Hauskan sopivaa, että juuri tänään 1.10. ilmat viilenevät. 9/2023 never forget.No niin, ennakointi toteutui eli Kaisaniemen syyskuun keskilämpötila oli peräti 15,8 astetta. Entinen ennätys v. 1934 jäi historiaan 0,9 asteella. Eipä tarvitse olla suuri sääprofeetta todetakseen, että koko Etelä-Suomi saa eri asemillaan uudet ennätyslukemat. Ja todetaan sekin, että mahdollisuus kokea uudelleen 50 vuoden säteellä jotakin tällaista on hyvin pieni. Olemme olleet historiallisen lämpimän syyskuun todistajina.
Kuukausiennätykset vaativat aina hyvin poikkeuksellisia olosuhteita. Koska syyskuut eivät muutenkaan ole lämmenneet samaan tahtiin kuin talvikuukaudet, tällöin ilmaston lämpeneminenkään ei tuo uutta ennätystä pitkään aikaan. Elleivät nyt sitten pahimmat skenaariot toteudu. Syyskuussa tuuli koko ajan etelästä, meri oli hyvin lämmin ja Euroopassa oli muutenkin ollut hyvin lämmin kesä. Tällöin Euroopan lämmöt siirtyivät suoraan meille, toki matkalla hiukan viilentyen.
Vielä yksi huomio, vuonna 1996 koettiin yksi kylmimmistä heinäkuista aikoihin, keskilämpötila Kaisaniemessä vain 15 astetta. Sitä ennen v. 1987 oli myös kylmä heinäkuu. Tämänvuotinen syyskuu oli lämpimämpi kuin nuo heinäkuut! Suomen ilmasto on todella vaihteleva ja joskus käy näin.
Kun katsotaan vielä ennätysten kirjaa, niin huomio kiintyy siihen, että lokakuunkin ennätys 10,1 astetta, on vuodelta 1909. Kaikkiaan on 2000-luvulle siirtynyt kahdeksan lämpöennätystä. Ja helmikuunkin ennätys on vuodelta 1990. Vanhin taas on tuo 1846 elokuun lämpöennätys, 20,5 astetta. Kertoo jotakin siitä, miten olosuhteet vaikuttavat vahvasti ennätysten syntyyn. Kuitenkin, kun Kaisaniemessä on mitattu systemaattisesti ilman lämpötilaa jo miltei 200 vuoden ajan, niin kummallisesti viimeiseen 23 vuoteen sisältyy nyt 2/3 lämpöennätyksistä. Kylmyysennätyksiä sataan vuoteen (v.2002) on tasan yksi, ja jos nyt tarkkoja ollaan, 1800-luvulta löytyy vielä kylmempi lokakuu.
Suomi 24 -palvelussa on edelleenkin sää- ja ilmastopalstat. Ja siellä päivystänee edelleenkin tiivis denialistikuoro. Miten he taas tämänkin selittävät, siis että kun 200 vuoden ajalta ennätysten pitäisi jakautua varsin satunnaisesti ympäri aineistoa, niin nämä ennätykset pakkautuvat kummasti aivan lähimenneisyyteen? Itse pidän kuukausiennätyksiä parempana mittarina vuosien keskilämpötilaa ja jo nyt 10 lämpimämmän vuoden joukossa on yhdeksän 2000-luvun vuotta. Jopa 1990-luku, joka aikoinaan tuntui lämpimältä, ei ole saanut yhtään vuotta top 10.
Suomen ilmasto lämpenee vääjäämättä ja luultavammin kaikki ennätykset siirtyvät 2000-luvulle parin-kolmen vuosikymmenen sisällä. Ehkäpä tuo elokuun ennätys on kaikkein haasteellisin. Elokuussa kun pitäisi öidenkin lämpötilojen olla jatkuvasti 15 asteessa, jotta ennätys voitaisiin rikkoa. Päivien pitäisi olla helteisiä, jok`ikinen. Toisaalta, en uskonut tällaista syyskuutakaan näkeväni, joten varmaan vielä joskus tuo elokuukin on erittäin kuuma.
No niin, ennakointi toteutui eli Kaisaniemen syyskuun keskilämpötila oli peräti 15,8 astetta. Entinen ennätys v. 1934 jäi historiaan 0,9 asteella. Eipä tarvitse olla suuri sääprofeetta todetakseen, että koko Etelä-Suomi saa eri asemillaan uudet ennätyslukemat. Ja todetaan sekin, että mahdollisuus kokea uudelleen 50 vuoden säteellä jotakin tällaista on hyvin pieni. Olemme olleet historiallisen lämpimän syyskuun todistajina.
Suomi 24 -palvelussa on edelleenkin sää- ja ilmastopalstat. Ja siellä päivystänee edelleenkin tiivis denialistikuoro. Miten he taas tämänkin selittävät, siis että kun 200 vuoden ajalta ennätysten pitäisi jakautua varsin satunnaisesti ympäri aineistoa, niin nämä ennätykset pakkautuvat kummasti aivan lähimenneisyyteen? Itse pidän kuukausiennätyksiä parempana mittarina vuosien keskilämpötilaa ja jo nyt 10 lämpimämmän vuoden joukossa on yhdeksän 2000-luvun vuotta. Jopa 1990-luku, joka aikoinaan tuntui lämpimältä, ei ole saanut yhtään vuotta top 10.
Tässä kaikki asemat ja perustamisvuodet: Havaintoasemat - Ilmatieteen laitosOsaatko sanoa kuinka pitkältä ajalta on Hattula, Lepaan asemalta aineistoa ja miten tämä niihin vertautuu.
Ihan ymmärrettävää. 30-luvulla oli lämpimiä syksyjä, mutta silloin eivät kaikki mittausasemat vielä olleet pystyssä.No ainakin 1960 vuodesta lähtevän digitoidun historian lämpimintä syyskuuta ei tässä Tampereen ja Hämeenlinnan seudulla arpoa täydy. Tuon ilmatieteenlaitoksen sivuilta löytyvän hila-aineistoon perustuvan mukaan sekä Tampereella että Hämeenlinnassa vuosi 2006 (eli vanha enkka tätä ajanjaksolta) hakattiin peräti asteella. Joka on kyllä keskilämmössä melkoinen ero ja tämä vielä enkkaan siis. Varsinaiseen ajankohdan ilmastolliseen keskiarvoon ero on jo 3,5 asteen luokkaa.
Joo, varmasti taas voidaan nähdä uusia ennätyksiäkin jossakin päin Suomea. Esim. Lapissa on aika paljon varaa parantamiseen. Siellä usein kylmä kausi katkaisee lupaavasti tulossa olevan ennätyksen.Kun otetaan vielä huomioon näiden ennätysten lisäksi tendenssi kallistaa lähes koko ajan ne "normilämpöolotkin" mieluummin lämpimään suuntaan ei kyllä paljon epäselvyyksiä luulisi olevan.
Onhan tässä heti elokuulta -22 erittäin myöhäisiä 30 ylityksiä, välissä varsin lämmin talvi, tänä vuonna varsin helteinen kesäkuu ja nyt tämä. Ja tämä siis viimeisen vuoden ajalta vaan. Kylmät jaksot ovat rajoittuneet lähinnä joulukuulle -22 sekä keväällä maaliskuuhun ja kesäkuun alkuun. Lämpimät poikkeamat ovat taas kerran pyyhkineet pöytää kylmillä.
19-20 talvi, 2018 hellekesä, se fakta, että viimeksi Suomessa on ollut tilastollisesti kylmä talvi laajalti talvena 12-13.
Ja kyllä mä taas odottelen ensi talvea myös. Atlantti on varsin lämmin keskiarvoihin verrattuna, kesä jatkunut lämpöisenä pitkin Eurooppaa, talvi ei ole alkanut vielä kunnolla kuin korkeintaan jossain helvetin kaukana Siperian pohjois-osissa. Mistäs tähänkin nyt yht'äkkiä taiot jonkun kylmän talven kun tekijät ovat tätä luokkaa?
Tähän vahva polaaripyörre vielä nyt ja 19-20 toisto on silloin todennäköisempi vaihtoehto.
Muutamassa vuodessa on tapahtunut mielenkiintoisia siirtymiä tai sattumia: esimerkiksi 20-luvulla kesäkuut ovat olleet järjettömän lämpimiä. Ennakoiko tämä jotakin pysyvämpää muutosta ilmastoon, vai onko kyse vain satunnaisuuksista?
Lokakuusta sitä nyt ei tule, mutta jos tosiaan lämpimiä ilmoja Atlantilta tulee, niin marras- ja joulukuussa voi olla varsin leutoa.
Aikas messeviä sademääriä se taas povaa etelään ja nyt kyllä lokakuusta näyttäisi tulevan varsin matalapaine-voittoinen.
Saas nähdä ollaanko taas seuraavaksi kirjaamassa tilastoihin poikkeuksellisen sateista lokakuuta osaan maata.
Väitänpäs näin. Katsotaan keväällä miten äijän kävi.
Ei sekään huono olisi ainakaan näin jalankulkijan ominaisuudessa, joka ei juuri tykkää siitä loska/lusitinrata-vuorottelusta kaupunkimme kapeilla kujilla. Tulkoon talvi, tulkoon pakkanen, kipapampikin ja vaihtukoon stten kevääseen, mis räystäät tippuu ja leivokset ilmassa leikkiä lyö, vai oliks se leivoset.Mennyt ja nykyisyys ei ole tae tulevasta mutta pitäisikö uskaltaa väittää tässä ja nyt ettei sadetta ensi talveksi millään riitä tämän alkuvuoden jäljiltä vaan saamme viettää kuivempaa pakkastalvea sopivilla hangilla.
Ei sekään huono olisi ainakaan näin jalankulkijan ominaisuudessa, joka ei juuri tykkää siitä loska/lusitinrata-vuorottelusta kaupunkimme kapeilla kujilla. Tulkoon talvi, tulkoon pakkanen, kipapampikin ja vaihtukoon stten kevääseen, mis räystäät tippuu ja leivokset ilmassa leikkiä lyö, vai oliks se leivoset.
Meniskö vuosi vielä kepeämmin jos tekee kuten Japanissa muinoin, eli vuosi jaetaan mikrovuodenaikoihin joita on kaikkiaan 72? Periaatteessa vuodenaika vaihtuu viiden päivän välein. Onhan tämä meidän neljä vuodenaikaa kieltämättä aika karkea jako. Yhteen syksyynkin mahtuu jo niin monenlaista vaihetta.Kunhan tämä "välivuodenaika", joka on niin ankea että venäläisetkin on keksineet sille oman nimen, olis mahdollisimman lyhyt.
Rospuutto, rasputitsa. Mun puolesta talvella saa pakkanen paukkua ihan kunnolla. Nyt on OL3:in verkossa.
Säitä on tosiaan monenlaisia. Norjassa (Oslossa) asuessa havaitsin, että siellä oli ainakin 2-3 lumisadetyyppiä, joita Suomessa ei ikinä ole. Vastaavasti Suomessa on muutamia sen tyyppisiä lumisateita, joita ei Norjassa (Oslossa) nähnyt.Onhan tämä meidän neljä vuodenaikaa kieltämättä aika karkea jako. Yhteen syksyynkin mahtuu jo niin monenlaista vaihetta.