Ylipäätään koko suomalainen työkkäri on ihan vitsi. Niiden (ulkoistetut) koulutuksetkin on kuin Ketosen ja Myllyrinteen sketsistä.
Ihmisten käsitys työkkäristä on useimmiten virheellinen. Ajatellaan, että se on kuin pizzeria, jossa kerrotaan tiskillä mitä täytteitä halutaan, ja hetken kuluttua tilauksen pitäisi saapua pöytään. Ja on firman vika, jos tarjonta ei pelaa...
Kaikessa käytännön työvoimapolitiikassa on kuitenkin kyse työnpaikkojen
välittämisestä, ei työn luomisesta. Työpaikkoja voi luoda vain työnantaja, jolla on ensinnäkin tarve työvoimalle, ja toiseksi taloudellinen mahdollisuus luoda työpaikka niin, että se kannattaa taloudellisesti.
Työtä välittävän organisaation (työkkäri, kunta, yksityinen) rooli voi käytännössä olla vain: A) kertoa mitä paikkoja juuri nyt on tarjolla, B) kertoa mitä paikkoja yleisesti nykyaikana on tarjolla (ja mitä ei), C) kertoa miten töitä nykyään haetaan, ja D) kouluttaa henkilöä tekemään tiettyä työtehtävää (toki kannattaa kouluttaa vain sellaisiin töihin joille on kysyntää). Välittävä organisaatio, ei voi luoda työpaikkoja, ei päättää kuka kutsutaan haastatteluun, eikä kenen kanssa tehdään työsopimus.
Tuossa kun vähäteltiin työvoimakoulutuksia, niin tiedän varmuudella, että TE-hallinto on viime vuosina kouluttanut työntekijöitä mm. peli- ja tietoturva-alojen yrityksille (myös niille suurimmille ja menestyneimmille). Se että työttömät itse mieluiten lähtisivät veneenveisto- tai puutarhanhoitokursseille, ei tee niistä yhtään paremmin työllistäviä ammatteja. Käytännössä, jos ihminen ei kohtuullisen nopeasti löydä haluamaansa työtä, hänellä on vain kaksi vaihtoehtoa: muuttaa hakuammattia (käytännössä laskea rimaa), tai kouluttautua uuteen ammattiin (oikealle alalle, ei väärälle).
Emme pääse ohi sen faktan, että työntekijöiden/työnhakijoiden täytyy sopeutua tarjolla oleviin paikkoihin - ei päin vastoin.
Jos työkkärin toiminnalle halutaan hakea vertailukohtaa, se löytyy esim. asunnonvälityksestä. Ja on tärkeää huomata, että työnhakija on "myyjä" ja työnantaja "ostaja". Asunnonvälittäjä voi
välittää tietoa osapuolille, mutta ei taata kauppoja kummallekaan. Jos tarjolla oleva asunto ei kelpaa yhdellekään ostajalle, välittäjä ei voi sellaista luoda tyhjästä. Jos kämppä vaatii remonttia, niin se täytyy näkyä hinnassa tai sitten remontti täytyy suorittaa ennen myyntiä. Asunnon myyjä ei voi vaatia kelvottomasta läävästä hyvätasoisen hintaa, vaikka se olisi kuinka "solidaarista". Jos asunto sijaitsee sellaisella asuinalueella, jonne ei ole muuttohalukkuutta, kukaan ei voi taikoa ostajia, vaikka kämppä itsessään olisi kuinka täydellinen (myyjän omasta mielestä...)
En todellakaan tiedä tarvitaanko edes työkkäriä tai muuta työnvälitysorganisaatioita (en työskentele itse työnvälitystöissä), vaan voisivatko ihmiset vain omatoimisesti etsiskellä työpaikkoja miten ja kuten parhaaksi katsovat, mutta heitetään tähän yksi "fun fact": Ruotsissa ja Suomessa on suunnilleen yhtä paljon työttömiä määrällisesti, mutta Ruotsissa työnvälityksessä työskentelee 14 000 henkeä, Suomessa reilut 2 000...