Niin pitkä on matka, ei voittoa näy...
Sellainen peli. Kyllä meitä ahmahenkisiä koetellaan. :(
Ahmojen peliin lähdöstä ei ole oikeastaan mitään negatiivista sanottavaa. Asenne oli kohdallaan, ja vaikka moni odotti FPS:n painavan alussa rajusti, punapaidat siellä mylläköivät. Avauserän aloitusvoitoista Ahmat vei kaksi kolmasosaa.
Ensimmäisen erän lopputulos 2-0 FPS:lle oli varsinainen märän rätin heittäminen päin Ahmojen naamaa, sillä pelitapahtumia tulos ei kyllä vastannut alkuunkaan. Lukuisat maalipaikat menivät ihan tasan. Aika tuskainen olo oli kotikatsomossakin, kun tappiosta toiseen kulkenut joukkue sai tuollaisen palkinnon hienosta alustaan tv-kameroiden edessä.
Turhankin kornia oli, että siinä missä Ahmojen paikoista lähimmäksi jäi Antti Uiton tolppakuti (oliko niitä kaksikin?) ja FPS-vahti Tommi Kela kehui onnen jumalattaretkin, iski FPS äärimmäisen tärkeän avausmaalin hyökkäyspään aloitusvoiton jälkeen. Aloitusvoiton, vaikka niitä kotijoukkue ei koko erässä ottanut kuin kourallisen!
Ahmapuolustuksen kokemattomuus näkyi maaleissa. 1-0-maalin pääsi ohjaamaan Mika Tasala, jonka Olli Tukonen piti vain näennäisesti, ja 2-0-maalissa Teemu Jäske menetti kiekon kulmassa kohtalokkaasti Toni Ronkaiselle.
Tuohon avauserään ottelu pitkälti ratkesikin. FPS pääsi kotiyleisönsä edessä pelaamaan rennosti, ja niukasti aiempia onnistumisia saaneen Ahmojen peli jähmettyi täysin, kun kavennusmaali oli "pakko" saada nopeasti. Ylivoimamahdollisuuksien aikana väkinäisyyden huomasi hyvin, kun rentoudesta ja luovuudesta ei ollut tietoakaan. Siihen lässähti.
Uskon, että peli olisi ollut täysin erilainen, jos Ahmat olisi avauserän paikoistaan avausmaalin saanut tehtyä. Se on tietysti pelkkää jossittelua. Tolppakudit ja avopaikat eivät riitä, jos sitä kiekkoa ei sinne maaliin saada. Omasta viimeistelystähän se viime kädessä on kiinni.
Positiivisin anti ahmalaisittain oli ehdottomasti Tommi Niemelän huikea vire maalilla. 45 torjuntaa ja vain kolme takaiskua, joista kaksi täysin mahdottomia. Kolmannessa Niemelä olisi voinut olla antamatta reboundia, mutta mahdotontahan se aivan kaikkia on täydellisesti kiinni ottaa.
No, onneksi joukkueen ylivoimaisesti paras pelaaja on ensi viikon armeijan leirillä. Ei mene liian helpoksi, kun nykyisellään pisteitä ropisee jatkuvasti tilille...
Forssalaisia voin kehua mahdollisesti myöhemmin, kun pahin harmitus on haihtunut. Kokonaisuutena varsin ansaittu voitto kuitenkin viherpaidoille, onnittelut siitä.
JK. Anssi Rantasen syöttöpiste 2-0-maaliin on jo aika paksua vedätystä, kun maalia edeltänyt kiekon hallintajärjestys oli Rantanen->Raunio->Jäske->Ronkainen->Raunio->maali.
Näitä nähdään, mutta ei pitäisi.