Forneldarnas natt – Muinaistulien yö

  • 2 552
  • 34

Helsingforce

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK ilman Ville Peltosta ja Tobias Salmelaista
Tämä on kuuma aihe, sillä se käsittelee (osittain) kokkoja. Tänään on muinaisten tulien yö. Kokot ovat tulisia, ja siten kuumia.

Haluan puhua muinaisista kulttuureista. Miten laajalle Suomen kansat levittyivätkään vielä 800-luvulla, aina Uralilta Göteborgiin ja Tromsöstä lähes Novgorodiin. Emme vain olleet keskusjohtoisia, vaan löyhästi sidoksissa olleita lokaaleja ruhtinaskuntia tai jopa demokraattisesti johdettuja yhdyskuntia. Tuli (ja vesi, ja ilmasto) oli meille pyhä asia. Kun myöhemmin viikingit ja novgorodilaiset alkoivat valloittaa alueitamme, kenties poltimme kokkoja pelotellaksemme heitä? En tiedä. Tänään näin kuitenkin melkoisen näyn, kun merenrannalla oli sata kokkoa. Voin kuvitella, että jos olisin tulossa asuttamaan tätä aluetta, purjehtisin hieman kauemmas.

Haluan myös nostaa kielipolitiikan esille. Kokot eivät estäneet viikinkejä kolonisoimasta nykyisen Suomen aluetta (siis sen lisäksi, että valloittivat koko pohjoisen puolikkaan nykyistä Ruotsia, joka sekin oli vielä 810-luvulla meidän suomensukuisten hallussa), ja siitä lähtien moni meistä on puhunut ruotsia. Ei siinä mitään. Mitä useampia kieliä, sen parempi! Minua vituttaa lähinnä se, että monet suomenkieliset vihaavat ruotsinkielisiä ihan vain kielen takia, ja syyttävät ruotsinkielisiä kaikesta, pakkoruotsista omiin henkilökohtaisiin ongelmiinsa tai taloudelliseen tilanteeseensa. Fakta on kuitenkin se, että meidän tulee tehdä enemmän yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa, saavuttaaksemme taloudellisen vakauden, ja se onnistuu paremmin jos osaamme ruotsia, norjaa ja tanskaa. Samalla minua vituttaa suunnattomasti Ruotsin kielipolitiikka, joka 60-luvulta lähtien on yrittänyt, ja pitkälti onnistunut, tuhoamaan kaikkien Suomalaisten, suomensukuisten, Suomesta muuttaneiden ja heidän jälkeläistensä kielen. Noin 700 000 Suomalaista ja heidän jälkeläistään asuu tuossa poltettujen autojen ja koraanien pullakahvimaassa, jossa asioista ei puhuta vaan vältellään konflikteja loppuun asti. Sen sijaan puhutaan paskaa selän takana. Pointtini on se, että Ruotsalaiset ruotsissa vihaavat suomen kieltä, mutta suomenruotsalaiset eivät. Suomenkieliset suomalaiset kuitenkin vihaavat etenkin suomenruotsalaisia, ja jopa ihannoivat pinnallisia kiiltokuvaruotsalaisia, joten viha on hyvin väärin kohdistettua.

Palakoon kaikki. Kokoan kokoon koko kokon ja koko kakka olkoon kokko.
 

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
Sen takia ilmeisesti äsken kuului ilotulituksen ääniä jostain Kirkkonummen tai Espoon suunnalta.
Siis onko tämä perinne ollu siellä etelässäkin isossa huudossa vai nyt rantautumassa sinnekin (takaisin)? Tälläsenä idästä tulleena tämä on kieltämättä omituista, että kuulee tähän aikaa vuodesta ilotulitteita, vaikka on täällä Pohjanmaalla jo sen muutaman vuoden asustellut. Tuo kokkojen poltto olisi kiva nähdä, mutta ei mielestäni juuri tässä Vaasan seudulla ole niin huudossa se, vaan hieman pohjoisempana.

Edit: Lisättäkköön tähän, että oli kyllä muutama vuosi sitten kivan näköstä juhannus viettää Riianlahden rannalla kun silmin kantamattomiin oli kokkoja, upeata.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Lainasanakerrostumat kertovat paljon historiastamme. Arjalainen, Iran ja orja ovat samaa juurta, mikä kertoo jotain suomalais-ugrilaisten kansojen historiasta.

Itseä on pitkään kiehtonut indo-uralilainen teoria, eli hypoteesi siitä, että saattavatko uralilaiset ja indoeurooppalaiset kielet pohjautua samasta kantakielestä, vai onko kyse vain erittäin kaukaisista lainoista. Yhteneväisyydet kieliopissa, pronomineissa ja monissa "alkukantaisissa" sanoissa ovat mielenkiintoisia. Pata=Pot, Kala=Whale, Vesi=Water jne. Sino-uralilainen teoria on mielenkiintoinen villi kortti ja vaikka haploryhmä N viittaakin kantasuomalaisten omaavan geenejä Kaakkois-Aasiasta, en jaksa silti uskoa tähän.
 

Helsingforce

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK ilman Ville Peltosta ja Tobias Salmelaista
Uskoakseni tämä uusperinne (sillä jo nimi kertoo että tämä on muinaisen perinteen renesanssi) on kotoisin juuri pohjanmaalta, en kyllä tiedä onko juuri pohjoispohjanmaalta vai esim Kokkolan, Närpiön, Kaarlepyyn yms seudulta.
 

Helsingforce

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK ilman Ville Peltosta ja Tobias Salmelaista
Lainasanakerrostumat kertovat paljon historiastamme. Arjalainen, Iran ja orja ovat samaa juurta, mikä kertoo jotain suomalais-ugrilaisten kansojen historiasta.

Itseä on pitkään kiehtonut indo-uralilainen teoria, eli hypoteesi siitä, että saattavatko uralilaiset ja indoeurooppalaiset kielet pohjautua samasta kantakielestä, vai onko kyse vain erittäin kaukaisista lainoista. Yhteneväisyydet kieliopissa, pronomineissa ja monissa "alkukantaisissa" sanoissa ovat mielenkiintoisia. Pata=Pot, Kala=Whale, Vesi=Water jne. Sino-uralilainen teoria on mielenkiintoinen villi kortti ja vaikka haploryhmä N viittaakin kantasuomalaisten omaavan geenejä Kaakkois-Aasiasta, en jaksa silti uskoa tähän.

Sinä olet ihminen, jonka kanssa haluan viettää viini-illan jutellen kielistä.
 

Helsingforce

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK ilman Ville Peltosta ja Tobias Salmelaista
Lainasanakerrostumat kertovat paljon historiastamme. Arjalainen, Iran ja orja ovat samaa juurta, mikä kertoo jotain suomalais-ugrilaisten kansojen historiasta.

Itseä on pitkään kiehtonut indo-uralilainen teoria, eli hypoteesi siitä, että saattavatko uralilaiset ja indoeurooppalaiset kielet pohjautua samasta kantakielestä, vai onko kyse vain erittäin kaukaisista lainoista. Yhteneväisyydet kieliopissa, pronomineissa ja monissa "alkukantaisissa" sanoissa ovat mielenkiintoisia. Pata=Pot, Kala=Whale, Vesi=Water jne. Sino-uralilainen teoria on mielenkiintoinen villi kortti ja vaikka haploryhmä N viittaakin kantasuomalaisten omaavan geenejä Kaakkois-Aasiasta, en jaksa silti uskoa tähän.

Itse en ole täysin vakuuttunut siitäkään, että edes Unkari olisi "finninen" (Finnic) kieli (vaikka on ver=veri, kal=kala (ja hunniksi kala), keez=käsi (ja hunniksi kezi) ja vez=vesi), tai edes joku ei-todistettu "kanta-ugrilainen" kieli, josta sekä "finnic" että unkari polveutuisivat. Se voi toki johtua vain siitä, että Unkari on toisin kuin Suomensukuiset saanut niin paljon vaikutteita turkkilaisista kielistä.

En usko indo-uralilaiseen teoriaan kuitenkaan, vaan lingvistien yleisesti hyväksymä ajatus suomen ja suomensukuisten kielten asemasta eräänlaisena "language freezer"inä tuntuu uskottavalta. Lainasanoja on otettu hyvin, hyvin aikaisessa vaiheessa proto-indo-eurooppalaisista kielistä ja ne ovat pysyneet sen verran hyvin muuttumattomina, että moni kielitieteilijä tutkii suomen kieltä ymmärtääkseen proto-germaania tai proto-slaavia.
 

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
Itse en ole täysin vakuuttunut siitäkään, että edes Unkari olisi "finninen" (Finnic) kieli (vaikka on ver=veri, kal=kala (ja hunniksi kala), keez=käsi (ja hunniksi kezi) ja vez=vesi), tai edes joku ei-todistettu "kanta-ugrilainen" kieli, josta sekä "finnic" että unkari polveutuisivat. Se voi toki johtua vain siitä, että Unkari on toisin kuin Suomensukuiset saanut niin paljon vaikutteita turkkilaisista kielistä.
No en tiiä missä unkari on määritelty finnic- kieleksi. Eikös se ole aina luokiteltu Finno-Ugric kielien siihen Ugric- haaraan.
Edit: niin ja unkarissa ja suomessa on 200 samanlaista sanaa. Esimerksiksi suomessa ja ruotsissa on 6000 samanlaista sanaa ja suomessa ja venäjässä 4000 samanlaista sanaa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Klassinen esimerkki suomen kielen konservatiivisuudesta on varhainen germaanilaina "kuningaz", mistä ovat juontunet king, kung ja ties mitkä muut, mutta suomen kielessä kuningas pysyy.

Suomalais-ugrilaisten kielien saapumista (oletettavimmin pronssikaudella) edeltänyt substraattikieli ja sen vaikutus nykyisinkin puhumiimme kieliin on yhtä lailla kiehtova. Monet perisuomalaisina pitämämme sanat ovat peräisin tästä kielestä (kielistä?): saari, niemi, oja, jänis, koipi, liha.

Historia on täynnä mysteereitä, mitä nykytutkimus on avannut, mutta paljon on vielä avaamatta.
 

Helsingforce

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK ilman Ville Peltosta ja Tobias Salmelaista
No en tiiä missä unkari on määritelty finnic- kieleksi. Eikös se ole aina luokiteltu Finno-Ugric kielien siihen Ugric- haaraan.
Edit: niin ja unkarissa ja suomessa on 200 samanlaista sanaa. Esimerksiksi suomessa ja ruotsissa on 6000 samanlaista sanaa ja suomessa ja venäjässä 4000 samanlaista sanaa.

Jes. Olet oikeassa. Tarkoituksenani oli sanoa, etten ole vakuuttunut edes siitä, että on olemassa Finno-Ugrinen ryhmä, eli että Finniset ja Unkari olisivat keskenään sukulaiskieliä. Kirjoitin aivan väärin, koska kokoista tullut savu, savuisesta whiskystä tullut alkoholi ja IFKn voitosta tullut euforia sekoittivat pääni. Olen pahoillani.

Samanlaisten sanojen statistiikka ei tosin suoraan kerro mitään siitä että ovatko lainasanoja vai samoista juurista.
 

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
Klassinen esimerkki suomen kielen konservatiivisuudesta on varhainen germaanilaina "kuningaz", mistä ovat juontunet king, kung ja ties mitkä muut, mutta suomen kielessä kuningas pysyy.
Samoin yksi esimerkki sanan on kaunis. Ilmeisesti germaaninen muoto on ollu skauniz. Toki sana on myös viron kielessä (toinen samaa tarkoittava sana siellä on ilus (on siellä muitakin kuten kena/komea äge/upea)
Suomalais-ugrilaisten kielien saapumista (oletettavimmin pronssikaudella) edeltänyt substraattikieli ja sen vaikutus nykyisinkin puhumiimme kieliin on yhtä lailla kiehtova. Monet perisuomalaisina pitämämme sanat ovat peräisin tästä kielestä (kielistä?): saari, niemi, oja, jänis, koipi, liha.
Onko tämä se sama kieli, mistä on ne vanhimmat suomalaiset paikannimetkin, oliko niiden joukossa nyt Päijänne, Koli tms.
 

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
Samanlaisten sanojen statistiikka ei tosin suoraan kerro mitään siitä että ovatko lainasanoja vai samoista juurista.
Joo ei, mutta en tiedä miten sen nyt sanoisi paremmin. Siis tuo unkarin ja suomen kielen yhteneväisten sanojen määrä on tästä artikkelista
Perhaps the most significant similarity between these two languages is the relatively large number of Hungarian words with Finnish counterparts and vice versa. These common words generally are not exactly alike but can be traced to a common origin within the Uralic language family. Finnish and Hungarian share approximately 200 of these common words and concepts, most of which concern everyday concepts such as body parts, food, or family members
ja muut sitten YLE:n suomi on ruotsalainen ja suomi on venäläinen sarjoista. Yhteiset sanat on ehkä parempi ilmaisu. Eli ilmaisin ehkä vähän huonosti tuossa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Onko tämä se sama kieli, mistä on ne vanhimmat suomalaiset paikannimetkin, oliko niiden joukossa nyt Päijänne, Koli tms.
Ymmärtääkseni kyllä ja itseä tämä kieli ja kansa on kiehtonut paljon. Vaikka käsitys, että suomalaiset olisivat Volgan mutkasta vaeltanut yhtenäinen heimo onkin nykytutkimuksen myötä moninaistunut, on tämä maamme alueen jääkauden jälkeen asuttanut kansa edelleen isolta osin mysteeri. He tulivat eteläisestä Euroopasta, eivätkä puhuneet mitään nykyään elossa olevaa kieltä. Sulautuivat idästä tulleisiin suomalais-ugrilaisiin tulokkaisiin ja jättivät geenien ohella kieleemme pysyvän jäljen. Mikä voi olla mielenkiintoisempaa?
 

Helsingforce

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK ilman Ville Peltosta ja Tobias Salmelaista
Sino-uralilainen teoria on mielenkiintoinen villi kortti ja vaikka haploryhmä N viittaakin kantasuomalaisten omaavan geenejä Kaakkois-Aasiasta, en jaksa silti uskoa tähän.

Itse asiassahan nämä haploryhmä N geenit ovat toki menneet koko kaakkois-aasian läpi mutta meille tulleet jostain pohjoiskiinan, kaakkois-venäjän, siperian, mongolian, samojedien alueilta jokseenkin vastikään (eli ei 200-300 tuhatta vuotta sitten vaan vasta viimeisen glasiaalisen maksimin väistyttyä eli noin 10-12 tuhatta vuotta sitten.

En pidä aivan mahdottomana sitäkään, että kielellämme olisi jotain yhtymäkohtia esim. japanin kieleen, tai ainakin niillä alla olevilla substraattikielillä, vaikka päälle sitten tulikin muuta dominoivampaa.
 

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
Ymmärtääkseni kyllä ja itseä tämä kieli ja kansa on kiehtonut paljon. Vaikka käsitys, että suomalaiset olisivat Volgan mutkasta vaeltanut yhtenäinen heimo onkin nykytutkimuksen myötä moninaistunut, on tämä maamme alueen jääkauden jälkeen asuttanut kansa edelleen isolta osin mysteeri. He tulivat eteläisestä Euroopasta, eivätkä puhuneet mitään nykyään elossa olevaa kieltä. Sulautuivat idästä tulleisiin suomalais-ugrilaisiin tulokkaisiin ja jättivät geenien ohella kieleemme pysyvän jäljen. Mikä voi olla mielenkiintoisempaa?
Mielenkiintosta. En tosiaan ollu aiemmin tähän törmänny, että nuo sanat on siitä kielestä kotoisin, paljoon ole iltalehden artikkelit asiaa valaisseet vaikka ovat tuota paikannimi juttua käsitelleetkin. Olisi kyllä kiva tietää asiasta lisää.
Sivumainintana odotan kyllä alkavia karjalan kielen opintoja nyt tänä syksynä, mielenkiintosta verrata suomeen ja viroon.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jossain Itä-Afrikan hautavajoaman tienoillahan nykyihmisen alkukotihan nykytutkimuksen mukaan edelleen on, vaikka Homo Sapiensin historia onkin ajoittunut kauemmaksi ja kauemmaksi. Neandertalilaisten vaikutus ihmiskuntaan on yhtä lailla erittäin mielenkiintoinen asia. Ovatko he kansanperinteen peikkojen esikuva? Kuolivatko he sukupuuttoon, vai yksinkertaisesti sulautuivat meihin? Tutkimushan viittaa siihen, että eurooppalaista ja aasialaista perimää omaavissa ihmisissä neandertalilaista perimää olisi.

Yhtä lailla Suomen historia jonnekin 1300-luvulle on ennen kaikkea mysteerien sävyttämää. Itse historia-ihmisenä tunnen suurta mielenkiintoa niin maamme varhaisimmasta asutushistoriasta, kuin siitä, millaiset suomalaisheimojen suhteet olivat viikinkeihin, kuin varhaisempiin kansoihin. Roomalaiset kolikot eivät ole oletettavimmin päätyneet tänne sattumalta.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suomen kielen suhdetta ennen kaikkea turkkilaisiin kieliin (altailainen teoria) on toki tutkittu jo 1800-luvulla ja sittemmin myös indo-eurooppalaisiin kieliin (varauksellinen indo-uralilaisen teorian kannattaja olen itse), mutta itselle sino-uralilainen teoria tuli viime vuonna ihan puskista, vaikka erinäistä tutkimusta potentiaalisen kielisukulaisuuden osalta onkin tehty. Nykyaikana kiina ja suomi kuulostavat luonnollisesti täysin toisiaan muistuttamattomina kielinä, mutta kun taaksepäin mennään, voi tilanne olla toinen.

En osta teoriaa nykyvalossa, mutta toivottavasti tulevaisuudessa tiedämme lisää.
 

Helsingforce

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK ilman Ville Peltosta ja Tobias Salmelaista
Jossain Itä-Afrikan hautavajoaman tienoillahan nykyihmisen alkukotihan nykytutkimuksen mukaan edelleen on, vaikka Homo Sapiensin historia onkin ajoittunut kauemmaksi ja kauemmaksi. Neandertalilaisten vaikutus ihmiskuntaan on yhtä lailla erittäin mielenkiintoinen asia. Ovatko he kansanperinteen peikkojen esikuva? Kuolivatko he sukupuuttoon, vai yksinkertaisesti sulautuivat meihin? Tutkimushan viittaa siihen, että eurooppalaista ja aasialaista perimää omaavissa ihmisissä neandertalilaista perimää olisi.

Yhtä lailla Suomen historia jonnekin 1300-luvulle on ennen kaikkea mysteerien sävyttämää. Itse historia-ihmisenä tunnen suurta mielenkiintoa niin maamme varhaisimmasta asutushistoriasta, kuin siitä, millaiset suomalaisheimojen suhteet olivat viikinkeihin, kuin varhaisempiin kansoihin. Roomalaiset kolikot eivät ole oletettavimmin päätyneet tänne sattumalta.

Sen lisäksi että nykyihmisen aikaskaala on nyt venytetty omien kouluvuosien väitetystä 100 tuhannesta 300 tuhanteen, ei sovi myöskään unohtaa sitä kolmatta osapuolta eli denisovalaisia. Meillä suomalaisilla pitäisi kaiken logiikan mukaan olla enemmän juuri denisovalaisien geenejä kuin muilla eurooppalaisilla, mutta ilmeisesti näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Australian aboriginaaleilla kuitenkin on jonkin verran denisovalaista dna:ta.

Tämä visualisointi on mielestäni mielenkiintoinen, joka osoittaa että moni kaukaisempikin sukulainen on kuitenkin vaikuttanut uudempiinkin, eikä vaikutus ole lineaarinen. Sekin on mielenkiintoista, että minulle sinänsä mielenkiintoisesta topikista on siirrytty melko orgaanisesti toiseen, itselleni myös mielenkiintoiseen aiheeseen, joka ei kuitenkaan ole aivan alkuperäisen topikin mukainen.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itseä yhtä lailla kiehtonut kansa ovat tsuudit. Varhaisissa historiallisissa lähteissä mainittu kansa, jotka kuitenkin katosivat. Kansat eivät luonnollisestikaan häviä jättämättä jälkiä tulevien kansojen geeneihin, kieleen ja kulttuuriin, mutta kysymysmerkkejä tämän ihmisjoukon osalta riittää. Ovatko he vepsäläisten, komien ja osaltaan nykyvenäläisten esivanhempia?

 

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
Yhtä lailla Suomen historia jonnekin 1300-luvulle on ennen kaikkea mysteerien sävyttämää. Itse historia-ihmisenä tunnen suurta mielenkiintoa niin maamme varhaisimmasta asutushistoriasta, kuin siitä, millaiset suomalaisheimojen suhteet olivat viikinkeihin, kuin varhaisempiin kansoihin. Roomalaiset kolikot eivät ole oletettavimmin päätyneet tänne sattumalta.
Joo ei Suomi nyt niin takapajuinen ole ollut niinkun ruostalaiset meille sen iskostivat. Täällä on ollut useita kuninkaita yhtäaikaa eri alueilla, esimerkiksi karjalaisten.suomalaisten ja hämäläisten kuninkaat ja lapissa vielä omansa yhtäaikaa. Viikinkien kanssa on käyty kiivasta kauppaa ja ilmeisesti paljon viikinkejä on on tullut tännekin kerran geenit ja kieli on tarttunut, mutta tosin ei välttämättä väkivalloin, voinut hyvinkin rauhanomaista elo olla, vaikka välillä vihoiteltu onkin. Paljon on ihan "suomalaisiakin" ollut mukana noissa viikinkien idänretkillä ja sitä mukaa niistä on rikkauksia tännekin päätynyt. Ja olihan Laatokallakin vanhat viikinki kaupungit vaikka asukkaat todennäköisesti enimmäkseen suomalaissukuisia olikin. Myöskin ruotsin pohjois-osa on ollut alunperin suomalaissukuisten asuttama, mutta pohjois-germaanit saaneet siellä valta aseman. Sitä en osaa sanoa, onko se väkivalloin tullut vai muuten kanssakäymällä. Ja hyvin on voinut osa niistä saagojen tarinoista olla tottakin, että suomensukuisia on ihan germaanien kuningashuoneisiinkin päätynyt korkeaankin asemaan.
Itseä yhtä lailla kiehtonut kansa ovat tsuudit. Varhaisissa historiallisissa lähteissä mainittu kansa, jotka kuitenkin katosivat. Kansat eivät luonnollisestikaan häviä jättämättä jälkiä tulevien kansojen geeneihin, kieleen ja kulttuuriin, mutta kysymysmerkkejä tämän ihmisjoukon osalta riittää. Ovatko he vepsäläisten, komien ja osaltaan nykyvenäläisten esivanhempia?

Itse pohdin, että liittyykö tsuhna sana tuohon kansaan jotenkin. Jos tuo kansa on vaan sulautunut suomalaissukuisin kansoihin ajan mittaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös