EU:n vastustamisen perustelu byrokratialla on yleisesti ottaen hiukan hönttiä, koska esimerkiksi tästä kirotusta "EU-byrokratiasta" suurin osa tulee kansallisten päätösten kautta.
Suomi voisi keventää monessa asiassa byrokratiaa EU:n suuntaan, mutta meidän oma päätöksemme on integroida direktiivit, säädökset ja lait mahdollisimman jähmeästi ja kuuliaisesti.
Lisäksi kun sitten lähdetään miettimään, että keventäisikö ero EU:sta byrokratiaviidakkoa vaikkapa nyt yritysten osalta, niin vastaus on käytännössä yksiselitteisesti ei.
EU on luotu taloudelliseksi unioniksi ja sisämarkkina-alueeksi, jotta taloudellinen unioni/sisämarkkina-alue toimii tarvitaan riittävä määrä riittävän sitovaa sääntelyä.
Esimerkiksi tällä hetkellä suomalaisille yhtiöille EU on sisämarkkina, johon rahkeiden riittäessä pääset sisään maahan kuin maahan ilman esteitä ja yhdellä sertifioinnilla saat tuotteesi/palvelusi myyntiin koko EU:n alueelle, jatkona tästä kun hankit vaikkapa EU sertifioinnin voit parhaassa tapauksessa päästä ilman lisätyötä myös muiden maanosien markkinoille, jos heillä on kauppasopimus asiasta EU:n kanssa.
Kaupan, talouden, liikkuvuuden ja sujuvuuden kannalta EU on Suomen kaltaiselle vientivetoiselle pienelle maalle parasta mitä voi sattua, valitettavasti EU:n osalta integraatio on tällä hetkellä joko liian löyhää tai liian tiukkaa.
Riippuen vähän kumpaan suuntaan EU:ta halutaan kehittää, tuleeko siitä tulevaisuudessa enemmän kauppaliitto vai liittovaltio.
Suomen kannalta edullisinta olisi nähdäkseni joko integraatiokehityksen syventäminen tai oman valuutan käyttöön ottaminen, nyt olemme vähän huonossa välitilassa jossa toisaalta emme kykene omaan rahapolitiikkaan ja toisaalta taas unionin vaikutusvalta ei riitä talouspolitiikan yhtenäistämiseen unionin tasolla.
Suomen kannalta huonoin ratkaisu olisi erota EU:sta. Tällöin "itsenäisyyden" saavuttaaksemme, luopuisimme merkittävistä viennin eduista ja reaalisesti merkittävästä osasta itsenäisyyttämme, koska liikkumatilamme esimerkiksi turvallisuuspolitiikan osalta kapenisi erittäin merkittävästi ja joutuisimme ottamaan ETA-malliin todella merkittävän osan lainsäädännöstämme annettuna.
Mietitäänpä hetki Brexittiä, millä kärjillä vastustajat saivat kansan äänestämään EU-eron puolesta?
Tärkeimpinä olivat
A) maahanmuuton, työlupien jne. rajoitteet EU-kansalaisille,
B) jäsenmaksuista pääseminen ja
C) maan oman vaikutusvallan kasvattaminen omiin asioihinsa.
Nyt Britit valmistautuvat neuvottelemaan sopimusta, jos otetaan esimerkiksi Norja (jonka toki kannattaa öljy- ja kaasuvarojensa ansiosta pysyä EU:n ulkopuolella) joka on vielä neuvotellut oman sopimuksensa "hyvään aikaan" ja hyvässä hengessä EU:n kanssa.
Norjan sopimukseen/ETA-jäsenyyteen sisältyy
A) työvoiman/EU-kansalaisten vapaa liikkuvuus
B) merkittävä jäsenmaksu EU:lle
C) merkittävä osa lainsäädännöstä tulee annettuna Unionilta (ETA:ssa sitoudut implementoimaan merkittävän määrän lakeja kansalliseen lainsäädäntöön, mutta et pääse vaikuttamaan näiden lakien säätämiseen).