Jos tuosta painotetaan kohtaa törmää rajusti laitaa vasten, niin yhden tulkinnan mukaan voidaan sitä taklausta voidaan ainaa pitää ryntäyksenä (ellei se sitten ole esim voimaksa poikittainen mailia). Jos taas esim kevyessä taklauksessa tapahtuu loukkaantuminen, niin tuo kohta törmää rajusti laitaan ei täyty ja isoa jäähyä ei tarvitse viheltää. Toki näitä voidaan halutessa väännellä ja väärinymmärtää niin paljon kuin halutaan.
Epäilten ettei tuota lausuntoa oltu läpikäyty lakimiesten kanssa tai edes ajateltu kaikenkattavaksi ettei siitä poikkeuksia löydytyisi. Heti tulee mieleen skenaaria jossa pelaaja on kaatunut maahan lähelle laitaa ja toinen pelaaja luistelee hirveällä vaihdulli tätä päin, kaatu ja törmää laitaan. Tuskin tuon tarkkailijan mukaan on tarkoitus viheltää jäähyä vaikka kontaktin seurauksena raju törmäys tapahtuukin.
Kai se valvoja nyt sen verran voisi ajatella että painottaisi sitä että kontaktin aiheuttajan tulee tehdä jonkunlainen rike, että alunperin voidaan puhua edes jäähystä tai ulosajosta. Luulisi että sitä juuri painottaisi tuollaisessa tilanteessa. Tuossa tilanteessa kun mistä tuo jäähy tuli ei ollut muuta rikettä kuin se että kaveri sattui huonon tasapainon takia liukumaan laitaapäin käsi vartalon alla. Vastaavia kontaktitilanteita kun tulee useita peleissä. Eli siis tuossa juuri puhuttiin tilanteesta jossa tapahtui kontakti, ei rikettä, mutta loukkaantuminen.
Nyt sitten jos otteluvalvoja lähtee painottamaan tuossa tilanteessa sitä pelkän kontaktin ja loukkaantumisen merkitystä, niin silloin juuri unohtuu se että tärkeintähän olisi että tapahtuu RIKE. Tuossa siis olisi pitänyt sanoa, jos kyse olisi rikkeestä että "jos pelaaja törmää laitaan ja loukkaantuu, seuraa ulosajo, riippumatta rikkeestä".