Elämää Gliese 581g -planeetalla – lähes varmasti

[julle-jr]

Joskus on tullut mietittyä sellaista, että kun täällä meidän pallolla on syntynyt elämää monimutkaisten orgaanisten yhdisteiden muodostumisen seurauksena, niin voisiko jossain syntyä joku vastaava juttu, joka ei olisi elämää, mutta olisi jotain muuta yhtä omituista kuin mitä elämä on? Eli kun on selvää, että maailmankaikkeudessa voi syntyä elämää, niin mitähän muuta kaikkea siellä voikaan syntyä?

 

[Cjyyl]

Joskus on tullut mietittyä sellaista, että kun täällä meidän pallolla on syntynyt elämää monimutkaisten orgaanisten yhdisteiden muodostumisen seurauksena, niin voisiko jossain syntyä joku vastaava juttu, joka ei olisi elämää, mutta olisi jotain muuta yhtä omituista kuin mitä elämä on? Eli kun on selvää, että maailmankaikkeudessa voi syntyä elämää, niin mitähän muuta kaikkea siellä voikaan syntyä?

Nii no tämähän on periaatteessa sama asia kuin se, että voiko elämä syntyä jostain muusta kuin hiilestä ja vedestä, hieman pidemmälle vietynä mietiskelyllä vain. Vaikeita kysymyksiähän nuo ovat, ja vaikea niihin on vastausta löytää.

 

[Ted Raikas]

Tietyissä asioissa vain mielikuvitus on rajana ja sen ympärille on pitkälti syntynyt sci-fi kirjallisuus ja miksei muukin aihealuetta raapiva ilmaisumuoto. Toisinaan arvailut sen parissa liippaa totuutta, toisinaan ei. Useimmissa asioissa mitään todisteita ei koskaan löydetä. Kaiketi melkein kaikki on universumissa mahdollista, mutta se on tosiaan uskon varassa ja silkan mielikuvituksen.

Mielestäni määritelmä: elämä, on itsessään jo niin laaja ja monenlaisia hyvin poikkeavia mekanismeja sisältävä asia, että olisi vaikea olla mieltämättä jotain hyvin erilaisista lähtökohdistakin kehittynyttä ei-elämäksi, jos se kuitenkin toimii tiedostamisen varassa (vaikka alkeellisen ja vaistonvaraisenkin) ja sillä on kyky itsenäiseen toimintaan joko yksilönä tai yhteisönä.

 

[TKH]

SETI:ä on osin kritisoitu juuri siitä, että siinä keskitytään liiaksi yhteen viestinnäntavan vastaanottoon ts. radioaaltojen. Entäpä jos lähettäjä (tai lähettäjät) käyttävät muuta keinoa lähettääkseensä viestinsä ulkoavaruuteen, tällöin SETI-projekti on aivan yhtä tyhjän kanssa. Todellakin, sama jos yrittäisimme ottaa älyllistä kontaktia muurahaiskekoon.

Niin, todettakoon tähän sen verran lisää, että laseriin perustuvaa optista SETI-ohjelmaa kokeiltiin jo 1980-luvulla, eli muutakin keinoa on kyllä harkittu ja myös kokeiltu. Olkoonkin, että optinen SETI on kunnolla lähtenyt pyörimään vasta 2000-luvun alkupuolelta. Toistaiseksi mitään ihmeellistähän sieltäkään puolelta ei ole kuulunut.

 

[ms.qvist]

Niin, todettakoon tähän sen verran lisää, että laseriin perustuvaa optista SETI-ohjelmaa kokeiltiin jo 1980-luvulla, eli muutakin keinoa on kyllä harkittu ja myös kokeiltu. Olkoonkin, että optinen SETI on kunnolla lähtenyt pyörimään vasta 2000-luvun alkupuolelta. Toistaiseksi mitään ihmeellistähän sieltäkään puolelta ei ole kuulunut.

Tämä Optical-SETI-ohjelma on todellakin vasta päässyt kunnolla liikkeelle. Sen alaisuudessa toiminee edelleenkin vain viisi optista teleskooppia, kaikki Yhdysvalloissa, joten panostus siihen on huomattavasti pienempää verrattuna varsinaiseen SETI-ohjelmaan, jossa tarkkaillaan radioaaltoja.

vlad.

 

[Boozer]

Voi voi. Lienevätkö alienit sitten sädettäneet planeettansa jonnekin kauemmas maapallosta. Tämän linkin mukaan Gliese 581-planeetta nimittäin katosi (linkki Helsingin Sanomien sivuille).

Koko planeetan olemassaolo on siis vielä epävarmaa. Lisätutkimuksia vaaditaan, että asiaan saadaan varmuus.

 

[Kulttimörkö]

Voi voi. Lienevätkö alienit sitten sädettäneet planeettansa jonnekin kauemmas maapallosta. Tämän linkin mukaan Gliese 581-planeetta nimittäin katosi (linkki Helsingin Sanomien sivuille).

Koko planeetan olemassaolo on siis vielä epävarmaa. Lisätutkimuksia vaaditaan, että asiaan saadaan varmuus.

Toki tässä on pari vaihtoehtoa jota pitää miettiä. Joko kyseisen planeetan asukkaat ovat todella paljon älykkäämpiä kuin me, ja osasivat ennakoida aika lähelle milloin me huomataan kyseinen planeetta (hieman heitti, mutta ei paljoa) ja häivittivät planeettansa kokonaan näkyvistä.

Toinen vaihtoehto on, että kyseiset juustomaan tutkijat ovat vain yksinkertaisesti lähes sokeita eivätkä ole huomanneet pientä pistettä kuvaruuduissaan.

Kolmas vaihtoehto toki on, että Jenkit ovat kehitelleet hyvän jipon jolla saada toiminnalleen lisää tai jatkuvaa rahoitusta.

 

[TKH]

The astronomers extrapolated from these survey data to estimate that 23 percent of sun-like stars in our galaxy host even smaller planets, the Earth-sized ones, orbiting in the hot zone close to a star. "This is the statistical fruit of years of planet-hunting work," said Marcy. "The data tell us that our galaxy, with its roughly 200 billion stars, has at least 46 billion Earth-size planets, and that's not counting Earth-size planets that orbit farther away from their stars in the habitable zone."
http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2010-357

 

[Pula-ajan Tretjak]

Aamulehti kertoo viisaiden miesten löytäneet planeetan, jossa voisi olla elämää.

Ei ole Gise, mutta pallo kuitenkin. Huikeutta.

 

[-Niks-]

Aamulehti kertoo viisaiden miesten löytäneet planeetan, jossa voisi olla elämää.

Ei ole Gise, mutta pallo kuitenkin. Huikeutta.

Itse olen aivan mehuissa näistä jutuista, olisi hieno oman elämän aikana kuulla jostain tälläisestä että oikeasti löydettäisiin elämää esim vaikka tuolta.

 

[Ted Raikas]

Tuollaiset olosuhteet olisi tosiaan monelle maan eläjälle ihan silkkaa tuskaa, mutta ei se tosiaan sulje pois mahdollisuutta elämälle. Kyllähän nuo eliöt sopeutuu monenlaiseen täällä meidänkin pallolla, saati sitten miten voi olla jossain muualla. Olosuhteet kun on tietynlaisen, niin evoluutio varmasti muokkaa niistä eliöistä siihen paikkaan sopivia.

Kiehtova löydös siis. Selväähän se on, että tiiviimpään tahtiin aletaan varmasti eksoplaneettoja löytämään ja saamaan tietoa niistä.

 

[Muhkea]

Teoriassa tuokin planeetta voi pitää sisällään hyvinkin monimuotoista elämää, mutta ongelmaksi muodostuu se matka - 36 valovuotta on nykyteknologialla mahdoton saavuttaa. Nyt kun eksoplaneettoja on alkanut löytyä yhä kiihtyvällä tahdilla, pitää toivoa, että varteenotettava planeetta joko löytyy "läheltä" aurinkoa tai että ihminen saavuttaa avaruusmatkailun mahdollistavan teknologian.

Toisaalta pidän hyvin mahdollisena sitäkin, että aurinkokunnastammekin löytyy alkeellista elämää. Oli se sitten Marsin sisältä tai kaasujättiläisten kuista.

 

[Major Julli]

Olkaamme kumminkin kaikesta huolimatta onnellisia siitä, että elämme juuri nyt. Radioaallot etenevät valonnopeudella ja ennemmin tai myöhemmin saavuttavat jonkun älyllisen rodun SETI-järjestelmän, ja ne oliot ovat todella VIHAISIA jouduttuaan kuuntelmaan Mamban "Vielä on kesää jäljellä"-biisiä. Ainakaan Alfa Centaurissa ei ole älyllistä elämää joka pystyy matkustamaan valonnopeudella, koska kostoisku olisi jo saapunut maapallolle, valon edestakainen matka kestää sinne 8 vuotta ja Mamba julkaisi biisinsä 2002. Toki jos armadan valmistelu vei sitten pari vuotta niin voi tuo 2012 olla sitten kumminkin se maailmanlopun vuosi.

 

[Timbit]

Tuollaiset olosuhteet olisi tosiaan monelle maan eläjälle ihan silkkaa tuskaa, mutta ei se tosiaan sulje pois mahdollisuutta elämälle. Kyllähän nuo eliöt sopeutuu monenlaiseen täällä meidänkin pallolla, saati sitten miten voi olla jossain muualla. Olosuhteet kun on tietynlaisen, niin evoluutio varmasti muokkaa niistä eliöistä siihen paikkaan sopivia.

Nimenomaan. Maapalloltakin löytyy elämää alueilta, joilla olosuhteet ovat tuota kuvausta "viitisenkymmentä astetta lämmintä ja hyvin kosteaa" karummat. Elämää on hyvin kuumassa, hyvin kylmässä, valottomassa ja hapettomassa paikassa, joten miksei myös tuollaisessa. Välttämättä sieltä ei löydy otuksia, jotka lennähtävät tänne aluksillaan visiitille, mutta eipä sellaiseen kykeneviä löydy täältäkään. Vielä.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Tuo 50 asteen keskilämpötila (?) on kyllä melkoinen, jos ajatellaan monimutkaista älyllistä elämää. Mutta luulisi, ettei tuo ole minkäänlainen este elämän syntymiseen tai ylläpitämiseen. Kuten muutkin jo totesivat, niin paljonkin rankempiin ympäristöihin on elämä totuttautunut meidänkin pallolla pelkästään.

Mitähän kaikkea tuommoisesta pallosta voi oikeasti tutkia nykymenetelmillä?

 

[kakkonen]

Tuo 50 asteen keskilämpötila (?) on kyllä melkoinen, jos ajatellaan monimutkaista älyllistä elämää. Mutta luulisi, ettei tuo ole minkäänlainen este elämän syntymiseen tai ylläpitämiseen.

Tuosta lämpötilasta tuli mieleen sauna-Timo, mutta luin uudelleen niin olit nimenomaan korostanut että pitäisi olla älyllistä elämää.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Tuosta lämpötilasta tuli mieleen sauna-Timo, mutta luin uudelleen niin olit nimenomaan korostanut että pitäisi olla älyllistä elämää.

No näinpä :)

Vaan vakavasti ottaen tuo 50 asteen keskilämpötila tarkoittaa melko hurjia lämpötiloja auringon puolella. Tuo on tosin vain arvaus, koska uutisesta ei selviä mitä lämpötilalla tarkoitetaan. Joissakin tapauksissa kuitenkin varjopuolilla on huikean paljon kylmempää kuin auringon puolella. Sitten taas on venuksia, joissa on pirun paljon lämmintä joka puolella.

 

[TKH]

Aamulehti kertoo viisaiden miesten löytäneet planeetan, jossa voisi olla elämää.

Kyseessä on jo kuukauden vanha juttu, mutta jos planeetta HD 85512 b kiinnostaa niin wikipediastakin löytyy perustiedot.

 

[TKH]

Kiehtova löydös siis. Selväähän se on, että tiiviimpään tahtiin aletaan varmasti eksoplaneettoja löytämään ja saamaan tietoa niistä.

Niin, ja mikä kaikkein mielenkiintoisinta, niin uusista löydetyistä planeetoista huomattava osa on supermaapalloja.

Ohessa lisää tuoretta juttua asiasta kiinnostuneille.
ESO - HARPS löysi viisikymmentä uutta eksoplaneettaa

"Maailman johtavaa, ESO:n eksoplaneettametsästäjää, HARPS:ia käyttävät tähtitieteilijät ovat tänään julkistaneet yli 50 uuden eksoplaneetan rikkaan saaliin. Joukossa on 16 supermaapalloa, joista yksi kiertää tähtensä asuttavan vyöhykkeen reunalla."

"Tulevien kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden aikana meidän pitäisi saada ensimmäinen luettelo mahdollisesti asuttavista planeetoista Auringon naapurustossa. Sellaisen luettelon laatiminen on välttämätöntä ennen kuin tulevaisuuden kokeet voivat etsiä spektroskooppisia elämän tunnusmerkkejä eksoplaneettojen kaasukehissä," päättää Michel Mayor

 

[Pula-ajan Tretjak]

Ohessa lisää tuoretta juttua asiasta kiinnostuneille.
ESO - HARPS löysi viisikymmentä uutta eksoplaneettaa

Hienoa juttua. Itse odottelin malttamattomana, kun huomasin tulossa olevan tiedotettavaa jostain tärkeästä asiasta. En siis malttanut tarkistaa, että tuo ei ollut se uutinen, joka oli tulossa vaan vanha asia. Anteeksi siitä.

Mutta nämä asiat kiinnostavat kyllä tosissaan ja itselleni sillä mielellä, notta vaikka ei elämääkään löytyisi niin on mukava tietää mitä on toisella pallolla. Toki holy grail olisi se todistettava elämä jossain muualla kuin maapallolla (mieluummin jopa täysin eri tähtisysteemissä), mutta jatkan uskomista elämän olemassa olosta muualla ilman todisteita. Se vain tuntuu niin järjettömältä, ettei olisi elämää muualla, kun ajattelee edes hetken koko luokkia maailman kaikkeudessa.

Kerran on tietoa, niin mikä mahtanee olla paras sivusto seurata alan julkaisuja sitä mukaa, kun niiitä tulee?

 

[Amerikanihme]

Kerran on tietoa, niin mikä mahtanee olla paras sivusto seurata alan julkaisuja sitä mukaa, kun niiitä tulee?

En tiedä onko tämä paras, mutta aika "viileä" paikka minun mielestäni perusinformaation löytämiseen näistä eksoplaneetoista. Linkki vie siis parin kollegani kokoamaan sivustoon jossa on kaikenlaista tietoa eksoplaneetoista.

 

[kamrat]

Aihetta hieman sivuten, yle näyttää nyt Esko Valtaojan ohjelmasarjan 5 kulmaa kosmologiaan. Uusin jakso on nähtävissä Areenassa:

Miss kaikki ovat | 5 kulmaa kosmologiaan | Toista | YLE Areena | yle.fi

Mielenkiintosia keskusteluja maailmankaikkeudesta. Ja viisikko-tyyliin hyvän näköiset pöperöt.

 

[kesäesa]

Ei liity Glieseen, mutta laitan nyt kuitenkin tämän tänne.

Voice kertoo tutkijoiden löytämästä "Maapallon" kaltaisesta planeetasta. Matkaa Maasta "Maahan" on noin 36 valovuotta. Mielenkiintoista nähdä miten tilanne etenee..

 

[TKH]

Even though this number is uncertain by several orders of magnitude, there is a definite possibility that bacteria carrying meteoroids of extra-solar origin have landed on the Earth. In reverse, it is possible that at least one other planetary system in our birth star cluster received a life-carrying asteroid from the Earth; and it is not excluded that the whole birth star cluster was “fertilized” in this way by live bacteria from the Earth. What are the chances that life originated only once in the Galaxy and that by the processes described above it spread throughout the Galaxy, providing a process that is sometimes referred to as lithopanspermia (Horneck et al. 2008)? From our discussion above, it is clear that exchanges of bacteria between planets in different solar systems are only possible during the birth cluster stage of the systems in question. As the number of life-carrying bodies received by the Earth may have been in thousands, so also other planets in other stellar systems may have received their life from other members of our original star cluster, or even from a single source, the Earth.
Natural transfer of viable microbes in space from planets in extra-solar systems to a planet in our solar system and vice versa

Kyseessä on jo pari vuotta vanha paperi, eikä siinä sinänsä mitään uutta ole, mutta sisältää se mielenkiintoista ja aika tuoretta tutkimusta siitä miten elämä on voinut tai voi siirtyä aurinkokunnasta toiseen.

En vain oikein tiedä, että uskonko suoralta kädeltä sitä, ettei elämä ole voinut enää pitkään aikaan siirtyä aurinkokunnasta toiseen. Artikkelin mukaan kuitenkin 50 % kaikesta meteoriittien avaruuteen sinkoamasta aineksesta päätyy aurinkokunnan ulkopuolelle. Voisi tällöin olettaa, että osa siitä päätyy tavalla tai toisella Oortin pilven kappaleisiin. Tällöin elämä olisi voinut mahdollisesti siirtyä törmäyksien kautta niihin aurinkokuntiin, jotka satojen miljoonien vuosien aikana ovat kulkeneet Oortin pilven läpi. En nyt äkkiseltään muista kuinka usein näitä "lähiohituksia" tapahtuu, mutta seuraava kerran tämä tapahtuu vajaan 1,5 miljoonan vuoden kuluttua. Mikäli vieraan aurinkokunnan hedelmöitystä voi tapahtua, niin kai siihen parhaimmat mahdollisuudet on näiden harvojen lähiohituksien aikana. No, hyvin epätodennäköistähän se on, että meteoriittien avaruuteen sinkoamat kivet päätyvät toisen aurinkokunnan planeetalle, mutta kyllä sekin arvo nollasta poikkeava on.

 

[TKH]

After working through the necessary math of his model, and coming up with a “power law” that gives a habitable zone to a star depending on its class and then working out how many planets ought to be at those distances, Traub estimated the frequency of terrestrial, habitable-zone planets around Sun-like (Classes F, G and K) stars at (34 ± 14)%.
How common are terrestrial, habitable planets around sun-like stars?