Ilmoitukset

Nimimerkki Fremont provosoi porilaiskannattajia viime lauantaina Liigan otteluseurannassa. Siitä sai palkinnoksi viikon pelikiellon.

Nimimerkki Hedonist huilaa viikon provoilustaan Kärpät-Lukko otteluketjussa.

Nimimerkki Lemieaux huilaa viikon sääntöjen 6§:n perusteella. Rikkomus löytyy HIFK:n kausiketjusta.

Nimimerkki Tuen Vety miettii viikon mitä tarkoittaa hyvän maun käsite. Tuotos löytyy Liigan erotuomarien-ketjusta.

Nimimerkki Erkka Lapanen huilaa kuukauden provoisoinnissa, joka kohdistuu taas kerran Jokerit-kannattajiin. Viesti löytyy vapaan keskustelun Väkivallanteot-ketjusta.

Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

Viestiketju osiossa 'Liiga' , aloittajana charger, 11.02.2007 klo 13.38.

  1. Justus76 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät
    Sitä minä en ole vieläkään ymmärtänyt, että mitä hyvää liigan "väkisellä" laajentaminen on tuonut. Nämä viimeiseksi nousseet joukkueet ovat vuodesta toiseen liigan häntäpäässä ilman toivoa paremmasta. Tällä hetkellä Kookoo sijalla 10, Sport sijalla 13 ja Jukurit viimeisenä. Liigan kärjen ja häntäpään tasoerot ovat kasvaneet ja koko liigan taso heikentynyt. Pelaajamateriaali, jotka eivät pelaa ns. kärkijoukkueissa jakaantuu useampaan pienemmän budjetin joukkueisiin ja se tekee näiden toivosta paremmasta tulevaisuudesta entistä epätodennäköisempää.
    Kaikkihan on mahdollista, mutta kyllä nykyisellä sarjajärjestelmällä pienten joukkueiden menestys on entistä epätodennäköisempää juurikin tämä pelaamaterialin jakautumisen vuoksi.
    Juokkeiden määrä pitäisi supistaa ja nousumahdollisuus karsintojen kautta yksinkertaisella menetelmällä, niin että Mestiksen ykkönen karsii liiga jumboa vastaan paras seitsemästä systeemillä. Se on ainoa keino tehdä liigasta jälleen mielenkiintoinen, tasokas ja kaikille tasapuolinen sarja.
     
  2. Satunnainen Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ilves
    Piirtelinpä tuossa huvikseni kuvaajaan SM-liigan kärjen ja jumbon pistekeskiarvot, ja niiden suhteen kaudesta 89-90 alkaen. Ainakaan tuossa vertailussa mitään tasoerojen räjähdystä ei ole nähtävissä, vaan juuri päinvastainen kehitys.
     

    Liitetyt tiedostot:

  3. Spitfire Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    SaiPa, SJS
    Lainaus:
    + Ollaan saatu ammattilaisjääkiekkoa kolmeen kaupunkiin, 66000 + 85000 + 55000, eli yhteensä noin 200 000 asukkaan kuntien talousalueille.
    -> + Rahaa
    + Ammattilaiskiekkoilijan työpaikkoja 3x ~25 lisää Suomeen.
    -> - Tämä tietysti lyhyellä aika välillä heikentää keskimääräistä pelaajien tasoa.
    + Enemmän näytönpaikkoja junioreille.

    Tässä keskustelussa ei mielestäni kannattaisi jättää ulkopuolelle sitäkään asiaa, että eurooppalainen jääkiekko on muuttunut muutenkin viimeisten vuosien aikana suhteellisen paljon. Keski-Euroopassa DEL, NLA ja Tsekin liigan joukkueet ovat saaneet koko ajan enemmän järkeä toimintaansa (toki ei ole tilastofaktaa heittää pöytään) ja näin ollen Liiga-joukkueet joutuvat koko ajan enemmän kilpailemaan pelaajista SHL:n ja KHL:n lisäksi myös näiden kanssa. Nykyisin saattaa olla vaikeampi houkutella ulkomaalaisia pelaajia tänne pelaamaan. Olisiko Liigassa nykyisin siis yhtään erilainen tilanne, mikäli oltaisiin jatkettu 12-14 joukkueella? Tuossa kannattaa myös huomata, että samaan aikaan Liigasta on poistunut kaksi joukkuetta pääkaupunkiseudulta.
     
  4. Tshekki77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
    Lainaus:
    Yhtälailla epärealistinen hahmotelma, mutta itse haluaisin kyllä enemmän maita mukaan eurooppalaiseen supersarjaan. Eli itse ehkä jakaisin Euroopan kahtia, pohjois-etelä akselilla. Molemmille 32 joukkueen liigat, joissa neljä kahdeksan joukkueen divisioonaa.

    Pohjoisessa liigassa olisi yksi Suomen divisioona, kaksi divisioonaa ruotsalaisille ja yksi divisioona Pohjanmeren ympärille, johon siis tulisi kaksi joukkuetta Norjasta, kaksi Tanskasta, kaksi Iso-Britanniasta ja kaksi Ranskasta.

    Etelän liigassa olisi yksi divisioona Saksasta, yksi Sveitsistä, yksi ex-Tshekkoslovakian ja Puolan alueelta ja ja yksi EBEL alueilta, kuitenkin siten, että siinä saisi olla maksimissaan neljä itävaltalaista ja sitten yhdet joukkueet Italiasta, Sloveniasta, Kroatiasta ja Unkarista.

    Jokainen divisioona voi päättää onko divisioona alaspäin auki, vai kiinni. Suomi voisi esim. olla kiinni, mutta ruotsalaiset voisivat halutessaan pitää omat divisioonansa alaspäin auki. Molemmissa liigoissa pelattaisiin neljä kertaa kaikkia oman divisioonan joukkueita vastaan, kaksi kertaa kaikkia valitun toisen divisioonan joukkueita vastaan ja sitten kahden muun divisioonan joukkueet kohdattaisiin kertaalleen. Tällä tavalla kumpaankin liigaan tulisi runkosarjaan 60 peliä, jokaiselle joukkueelle. Pudotuspeleissä sitten ensin ratkaistaan divisioona voittaja, sitten vasta välieriin. Pohjoisen liigassa, kun kaksi ruotsalaista divisioonaa, niin tottakai siinä tapauksessa välierissä ruotsalaiset vastakkain, että saadaan Ruotsin mestarikin selville ja varmistetaan, että finaalissa olisi aina kahdesta eri maasta joukkueet vastakkain. CHL olisi sitten jonkinlainen cup muotoinen kilpailu näiden kahden liigan välillä ja pyrittäisiin siihen, että sen mestaruus saataisiin selville, ennen varsinaisia pudotuspelejä.
     
  5. Rocco Jäsen

    Se miten itse tästä hetkestä lähtisin eteenpäin on seuraava malli:

    Kausi 2018-19 pelataan kuten nytkin.

    Kausi 2019-20 Liiga avataan karsinnoille. Mestiksen kolme parasta ja Liigan kolme heikointa pelaa runkosarjan jälkeen kaksinkertaisen sarjan, ja tämän sarjan kaksi parasta pelaa Liigaa kaudella 20-21. Eli joukkuemäärä pudotetaan 14:ään.

    Kausi 20-21 karsinnat jatkuu. Samalla tavalla pelataan tälläkin kaudella, eli 3 +3 karsintasarjaan, ja kaksi parasta jatkaa ensi kaudelle Liigaan. Sarja 13:een joukkueeseen.

    Kausi 21-22 karsinnat jatkuu taas samalla tavalla, ja 3 + 3 karsintasarjan jälkeen ollaan 12:ssa joukkueessa seuraavalle kaudelle.

    Kausi 22-23 karsinnat jatkuu, mutta tällä kertaa mukaan Liigan kaksi heikointa, ja Mestiksen neljä parasta. Kaksinkertaisen sarjan jälkeen kaksi parasta jatkaa ensi kaudelle Liigaan, ja tällä systeemillä jatketaan jatkossakin.

    Tällä tavalla yksikään joukkue ei putoa suoraan, mutta samalla saadaan pelillisesti reilu tapa pudottaa joukkuemäärä 15:stä 12:een, ja kun aloitettaisiin vasta puolentoista vuoden päästä, niin sekä Liigajoukkueilla että Mestisjoukkueilla on aikaa varautua tulevaan.

    Liigassa poistetaan kaikki tyhmät välisarjat ja pelataan sen määrä otteluita, mitä normaalisti kauteen tulee ilman kikkailuita.
     
  6. -pasi- Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Lainaus:
    Toisaalta jos ensikaudella ei tapahdu mitään niin se jengien tulevaisuuteen varautuminen olisi sitä että liigassa Jukurit ja pari muuta jengiä säästäisi seuraavia kausia varten ja mestiksessä taas jengit ei välivuotena edes mehupystiä lähtisi tavoittelemaan vaan ensikaudella toiminta menisi vieläkin alaspäin. samoin kun yleisön ja sponsorien mielenkiinto. Toki sitten kun karsinnat lähtisi pyörimään tasoa saataisiin varmasti nostettua mestiksessäkin parin jengin osalta, mutta se nousu olisi niin pientä että jos siihen joku tipahtaisi liigassa niin se on konkurssissa jo ennenkuin se kerkeisi nostamaan mestiksen tasoa yhtään.

    Kannatan itsekin sitä että liigan joukkuemäärää pitäisi pienentää tai sarjoja yhdistellä jotenkin, mutta nykyisen kaltaisella toiminnalla tippuvat jengit saataisiin suoraan hengiltä pois tai jos sarjoja yhdistetään niin nyt hyvin menestyvät kärsisi kun tulisi heikompia joukkoon. Jollain tavalla pitäisi ensin saada nykyisen mestiksen kärkijoukkueiden toiminnasta enemmän ammattimaisempi ja sitten katsotaan se järjestelmä. Suljettuna sarjana ei ainakaan saada olosuhteita parannettua mestiksessä. 2-3 kaudeksi sarjaat auki voittaja vs liigan jumbo ja keinotekoisella avaamisella kavennetaan ensin eroja ja sitten kun mestisjoukkueilla annettavaa edes vähän niin sinne voi tiputtaa pari jengiä tai ne pari hyvää voidaan yhdistää 10+10 ym.. järjestelmiin.
     
  7. Rocco Jäsen

    Lainaus:
    Kyllähän vuoden aikana joukkueet tekisivät korjausliikkeitä toimintaansa. Liigan heikoimmat varmasti vahventaisivat toimintojaan jne, ja monella pitkäaikaisella joukkueellakin on nuorennosleikkaus menossa, mm. Ilveksellä. Olisi aika turhaa uhrata ketään sen takia, että yhtäkkiä karsinnat palaisivat nopeasti, juuri kun joukkue on tehnyt erilaisia suunnitelmia. Tätä tällä ajan takaa. Samoin Mestiksessä voisi jo nyt aloittaa nuorien pelaajien sitouttamisen joukkueeseen, tulevia karsintoja ajatellen.
     
  8. A.P.Järvi Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Toimiston luottofanit
    Kannattaa nyt edelleenkin muistaa, että pelaajalla on vain yksi ura. Urheiluromantiikka on ei oikein istu kuvioon enää 2010-luvulla. Sellainen nuori pelaaja, joka sitoutuu Mestis-seuraan useammaksi vuodeksi karsintojen toivossa, ei käytännössä omaa minkäänlaista liigapotentiaalia - eli on siis mitä todennäköisimmin vähän liian huono pelaamaan myös niissä itse karsinnoissa.
     
  9. Jyty Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    käyttää lehväslukkoa logonaan.
    Lainaus:
    Tämä tuntuu järkevältä vaihtoehdolta.

    Tässä kävisi vielä niin, että kun kaksi joukkuetta on ehditty tiputtaa Liigasta, niin samalla Mestiksen taso on noussut jonkin verran, koska noin 50 pelaajaa on siirtynyt Liigasta Mestikseen. Tai voihan sitä muuallekin mennä, kun työpaikkaa Liigasta ei enää heru, mutta todennäköisesti menevät Mestikseen pienemmällä palkalla ja hakemaan uutta nousua uralle.

    Liigajoukkueiden vähentäminen 15:sta 12:een pakottaa seurat kehittämään toimintaansa, joka on suoraan suomikiekon kehittämistä. Lisäksi pelaajat ovat pakotettuja tekemään enemmän töitä, koska ylimmällä sarjatasolla on 75 työpaikkaa vähemmän. Tämäkin kehittää suomikiekkoa.
     
  10. Justus76 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät
    Lainaus:
    Olisi aika paljonkin erillainen tilanne, mikäli liiga olisi 12 joukkuetta ja karsinnat Mestikseen olisi edelleen olemassa.

    A) Sarja olisi tasokkaampi ja tasaisempi ja mielenkiintoisempi. Ns. pienten budjetin joukkueet saisivat helpommin kasattua kilpailukykyisen joukkueen verratuna sarjan isoihin joukkueisiin. Mielenkiintisempi myös sen vuoksi, että loppukaudesta ei olisi pajatson tyhjennyksiä toivonsa mennettäneiden joukkueiden osalta, vaan kausi pelattaisiin täysillä loppuun asti, kun pelkona olisi sarjapaikan menetys.

    B) EI pelkästään liiga vaan myös mestis olisi tasokkaampi ja mielenkiintoisempi, koska siellä pelaisi joukkueita, joilla olisi tavoitteenä liiganousu. Myös siellä pelaisi amattilaisjoukkeita ja ammattilaispelaajia. Ennen muinoin Mestiksen tai sen edeltäjän 1. divisioonan parhaat joukueet vetivät yleisöä ihan samalla tavalla kuin nykyiset pienet liigajoukkueet. Oulussakin karsintapelissä halli oli aina loppuunmyynty ja kauden aikanakin kärkipeleissä 5000 meni rikki keveästi. Se oli ihan ammattimaista toimintaa. Toimintaa ei voi verratakaan nykyisen Mestikseen. Eli väkisellä kasvatettu Liiga ei ole huonontanut pelkästään Liigaa vaan on suorastaan romahduttanut myös Mestiksen tason ja talouden.
     
  11. Nelfor Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Faktaa on kuitenkin, että mitä tahansa muutoksia tehdäänkin, niin mitään täydellistä kultaista keskitietä ei ole olemassakaan, vaan jokaiseen muutosprojektiin sisältyy ongelmatekijöitä. Kyse on vain siitä, että ne ongelmatekijät pyritään minimoimaan ja siihen päästään, kun suunnitellaan asiat viimeistä piirtoa myöten mahdollisimman hyvin.

    Tässä ketjussa huomaa hyvin, että on todella helppoa löytää heikkoja kohtia mistä tahansa ehdotelmista ja ajatuksista, mutta turhan harvoin nämä kritisoijat ehdottavat samalla miten kyseisiä ongelmakohtia voitaisiin ratkoa tai lieventää. Kun heikkouksia löytyy kaikista ehdotuksista, niin tuntuu turhauttavalta lukea yksioikoisia kritiikkejä niistä, jos vastapainoksi ei anneta oikein mitään.

    On selvää, että "välikauden" tai useamman sellaisen pitäminen tuottaa omat haasteensa seuroille, mutta vielä suurempia haasteita tuottaisi jos laitettaisiin karsinnat pystyyn ilman minkäänlaista varoaikaa.

    Itse olen sitä mieltä, että liigan ja mestiksen välinen kuilu on liian iso, sekä käytännössä, että yleisön mielissä. Pelkkä karsintojen takaisin tuominen ei enää riitä tai toimi. Tarvitaan räväkkäämpiä ja isompia muutoksia, joilla nostetaan yleisön mielenkiintoa ja tuuletetaan systeemiä oikein tosissaan. Liigan joukkuemäärän alentamista ajetaan monesta tuutista takaa, mutta usein hommaa ei ajatella loppuun asti. Toki joukkuemäärän alentaminen saattaisi tuoda lisää katsojia yksittäisiin otteluihin, mutta voitaisiinko silloin enää pelata yhtä paljon pelejä runkosarjan aikana? Jos ei, niin yleisömäärien nousun pitäisi olla todella suurta, jotta sillä pystyttäisiin kattamaan ottelumäärien vähenemisestä johtuva lipputulojen lasku. Tähän en millään jaksa uskoa.

    Mikä tahansa muutos sitten tehtäisikään, niin sitä ei saa tehdä siten, että jokainen liiga- ja mestisseura joutuisi taloudellisesti kovaan paikkaan. Hyvin harva joukkue kummassakaan sarjassa voi taloudellisesti niin hyvin, että niillä ei olisi mitään hätää vaikka pari kautta menisikin selvästi nykyistä huonommin taloudellisessa mielessä.

    Kyse on todella vaikeista asioista, joita ei täällä keskusteluissa voida korjata. Täytyisi saada vireille isomman luokan suunnittelut ja visioinnit, joissa olisi mukana kaikki mahdolliset tahot. Tässä tuleekin se suurin ongelma, sillä kaikkia tyydyttäviä vaihtoehtoja ei olekaan, joten sopimukseen pääsy on äärimmäisen vaikeaa. Totuuden nimissä on hyvin vaikea nähdä, että mitään suurempia muutoksia nykytilanteeseen voitaisiin nähdä vielä pitkään aikaan.
     
  12. Spitfire Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    SaiPa, SJS
    Osaisiko joku kaivaa tilastoista sarjataulukkotilanteet siirtorajan umpeutuessa eri kausilta? Kiinnostaisi nähdä minkälaiset piste-erot häntäpään joukkueilla on olleet tuossa vaiheessa kautta, eli ~10 ottelua ennen kauden päättymistä, mutta itse en tuollaista tietoa osannut etsiä. Vaikuttaisiko viimeisen joukkueen karsintapeikko siis yleensä muihin pudotuspelien ulkopuolelle jääviin joukkueisiin?
     
  13. -pasi- Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Lainaus:
    Siinähän se vähän vain että pelaajat menee yleensä sinne missä maksetaan, jos nyt mestiksen kärkijengeillä on parisataa tuhatta käytettävissä niin vaikea uskoa että Espoo, Jokipojat, Tuto ja kumppanit saisi mitenkään erityisen hyvää joukkuetta noilla budjeteilla ja pelkästään sillä että karsinnat palaisi. Tietenkin mestiksen parhaimmat "palkattomat" pelaajat on mahdollista noihin jengeihin saada, mutta veikkaan että mielummin liigaan farmisopimuksella kannattaa parhaimpien mennä ja sitäkautta mestistä kuin että parhaimpiin organisaatiohin mestiksessä. Samalla pitäisi todennäköisesti saada tuo farmiliikenne pienenemään jollain säänöillä että oikeasti ne parhaimmat jengit sieltä tulisi kärkitiloille eikä Keupa tai Sapko veisi mestaruutta. Nyt kaikilla toiminta on niin pientä että farmijengit on vahvoilla.

    Jollain ilmeellä pitäisi saada erottumaan ne vahvimmat mestisjengit ja niiden katsojat ja sponosrit palaamaan lehtereille. Todennäköisesti vielä seuraavilla kausilla uuden mediasopimuksen takia erot pelaajabudjeteissa kasvaa pykälän ylöspäin, 1,5m pelaajabudjetit liigassa varmaan paisuu lähemmäksi 2 miljonaa, siinä koittaa parhaimmat mestisjengit saada edes Jukureiden nelosketjun pelaajia itselleen.
     
  14. Wiljami Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
    Lainaus:
    Toisaalta aiheuttaisiko vähempi määrä pelipaikkoja Liigassa automaattisesti leikkauksen pelaajakohtaisiin palkkoihin, vai menisivätkö ne n. 75 pelaajaa ennemmin johonkin ulkomaiseen sarjaan missä maksetaan paremmin? Ja vaikka jokainen tiimi pitäisi hampaat irvessä kiinni niistä pelaajistaan (tai vaikka peräti vahvistaisivat tiimiä välttääkseen karsinnat), olisi sarjajumbon matseissa joka tapauksessa aika helvetin tuskaisaa käydä ja yksi porukka joutuisi joka tapauksessa liipasimelle, niskassaan täydet palkkakustannukset. Eikä se toki niiden muidenkaan karsintakurimusta (jos ei suoraa tippumista) vastaan taistelevien taloutta paranna että vääntävät jumbofinaaleja mahdollisesti flopanneilla mutta siitä huolimatta helvetin kalliilla ukoilla.
    Lainaus:
    Ei pelannut Mestiksessä ammattilaisjoukkueita tai edes ammattilaispelaajia silloin kun Liiga oli pienempi ja karsinnat voimassa. Jukureilla taisi olla keskimäärin yksi päätoiminen kiekkoilija kaudessa, Sportilla ja KooKoolla ehkä pari. Tippuneista liigajoukkueista ei kovin moni pelaaja jatkaisi pelaamista jos tarkoittaisi paluuta parhaimmillaan puoliammattilaisuuteen. Lähinnä ne alle 25 ikäiset keillä saattaisi vielä olla saumat nousta nopeasti pääsarjatasolle pelaamaan. Toki niitäkin korpeaisi aivan varmasti palkan tippuminen parhaassakin tapauksessa n. kolmannekseen.

    Toimiva ammattimainen (edes osittain) toinen sarjataso vaatisi että yleisö ja etenkin sponsorit haluavat rahoittaa sellaista. Tuosta kun listaisi koko mestishistorian budjetit, niin nähtäisiin helposti ettei tähän mennessä vielä sellaista halua ole ollut missään eikä millään kaudella. Toki koko sarjaa ei näkynyt pitkiin aikoihin miltään kanavalta, mikä luonnollisesti tappoi vähäisenkin mielenkiinnon, mutta kuinka moni tunnustaa katsoneensa matseja edes nyt kun niitä YLE näyttää (mikä on mielestäni kulttuuriteko ja onhan se viihdyttävää peliä kun vauhtia on reilusti enemmän kuin tolkkua)? Ja vaikka kiekkoaiheisen palstan lukijoista/kirjoittavista merkittävä osuus noita katsoisi, niin miten herättävät suuremman (sponsoreita kiinnostavan) yleisön mielenkiinnon? Ei noita ainakaan katsotuimpien 20 ohjelman kanavakohtaiselta listalta löydy vaikka YLE 2:lta monenlaista urheiluohjelmaa on mielenkiinnolla seurattukin. Areenasta viimeisin matsi ladattu lähes 1000 kertaa mutta voi olla ettei vielä hirveän kova myyntivaltti ole kun pitäisi sponsoreilta merkittäviä euromääriä yrittää saada.
     
  15. Tshekki77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
    Lainaus:
    Boldaus omasta takaa. Muuten kiva väite, mutta se on A) mutuilua ja B) historia ei tue tätä väitettä. Olen tämän tänne useasti avautunut ja kun tästä faktasta ei meinaa kuitenkaan palstatotuutta tulla, niin avaudutaan taas.

    Tässä on lista jääkiekon Suomen mestareista.

    Sm-liiga/Liigahan on ollut kahdella tavalla avoin. Ensin se oli 25 kautta avoin vanhalla, traditionaalisella tavalla. Sen jälkeen, vuosituhannen vaihteessa tehtiin uuden ajan vaatimia uudistuksia ja uudella tavalla Liiga on ollut avoin nyt 17 kautta. Kun tuota listaa sitten tarkastellaan, niin vanhan systeemin aikana mestaruus meni Suomen mittakaavassa isoimpien keskusten (näihin lasken siis pääkaupunkiseudun, Turun, Tampereen ja Oulun) ulkopuolelle vain ja ainoastaan kerran. Siis yhden kerran 25 kauden aikana. Uudistusten jälkeen mestaruus on lipsahtanut isojen keskusten ulkopuolelle jo peräti neljä kertaa ja tuohon lukemaan neljä päästiin itseasiassa jo kaudella 13 (muutosten jälkeen), eli aikalailla puolessa ajassa, verrattuna vanhaan systeemiin. Tästä voidaan helposti kalkuloida, että ero on noin kahdeksan kertainen! Se on ollut aika huikea kasvun paikka ja uskaltaisin mutuilla, ettei esim. Jyväskylässä oltaisi välttämättä päästy siihen, missä nyt ovat, ilman näitä parjattuja uudistuksia.

    Enkä siis ymmärrä alkuunkaan, miten pienen budjetin joukkueet saisivat helpommin kasattua kilpailukykyisemmän joukkueen, vanhan mallisessa systeemissä. Sehän oli juuri sellainen systeemi, jossa Virmasen ja Matikaisen kaltaiset hahmot pääsivät helpommalla, eivätkä joutuneet todellisen haasteen eteen, kun ylivoimaisilla resursseilla oli helpompi hallita kenttää.

    Teoreettisella tasollahan nykyinen systeemi mahdollistaisi vaikka sellaisen tilanteen syntymisen, jossa kymmenen heikointa haastaisivat vuorovuosin viiden kärkeä siten, että puolet haastaisivat vaikka parillisina kausina kärkeä tosissaan ja toinen puoli sitten parittomina kausina. Tällöin viiden kärjelle tulee kokoajan kovempi paine kilpailussa. Vanha malli ei tätä mahdollistaisi, vaan siinä nuo kymmenen heikointa joutuisi kynsin hampain kamppailemaan nimenomaan toisiaan vastaan putoamisesta ja siinä, jos jossain on erittäin suuri todennäköisyys jopa resurssien järjettömälle tuhlaamiselle. Konkurssit eivät vie Suomikiekkoa eteenpäin.
     
  16. -pasi- Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Lainaus:
    http://www.mehtimakelainen.net/uutiset/102-jokipojilla-mestiksen-neljaenneksi-suurin-budjetti
    Tuossa muuten tuon aikaisia pelaaja ja joukkuebudjetteja ennenkuin joukkueita alettiin nostamaan, kärkijoukkueilla oli n.300-400k pelaajabudjetit mestiksessä kun liigassa samaan aikaan esim. saipalla 1,2 miljoonaa, oli tuolloin kuitenkin erot vielä semmoisia että periaatessa nousukin olisi ollut teoreettisia, nyt kun katsotaan vaikka mestiksen kärkijengien n. 100 000 euron pelaajabudjetteja niin ei tuossa ole mitään saumaa. Ensikaudella vielä varmaan liigassa nousee hieman pelaajabudjetit uuden mediasopimuksen takia ja samaan aikaan mestiksessä pysyy budjetit samana tai vähän vielä laskee. Jotenkin pitäisi edes saada 3-4x nykyisestä mestiksen pelaajabudjetteja ja muutama isompi pelaaja houkuteltua mestikseen että saadaan sinne näkyvyyttä.
     
  17. Tshekki77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
    Tämän ketjun perusteella monien haavemaassa Ruotsissa kuplii. SHL tosiaan sai uuden tv-diilin ja nyt sen pelätään aiheuttavan sen, että kuilu ykkös ja kakkostason välillä kasvaa liian suureksi. Eli että käytännössä Ruotsiinkin muodostuisi periaatteessa suljettu liiga, vaikka teknisesti olisi auki. Siellä on ilmeisesti kuusi seuraa ( MoDo, AIK, Leksand, Björklöven, Södertälje ja Timrå) lähettäneet ukaasin paikalliselle kiekkoliitolle (aftonbladet.se) ja ovat terästäneet viestiä uhkauksella, että ovat valmiita irtautumaan ruotsalaisesta kiekkojärjestelmästä ja perustamaan kilpailevan sarjan, johon koittaisivat sitten saada mukaan joukkueita muista pohjoismaista. Olisiko tässä sitten tie aukeamassa kohti pohjoismaista kiekkoliigaa ja jos, niin ketkä Suomesta mukaan tällaiseen kilpailuun? Toisaalta voihan siellä olla oligarkitkin haaskalla ja napata AIK:n KHL:ään, kun kait sitä aikaisemminkin koittivat houkutella.

    Voisko se olla sitten vaikka kuusi Ruotsista (mainitut kapinaseurat), kuusi Suomesta ja yhdet seurat Virosta, Latviasta, Norjasta ja Tanskasta. Siinä olisiki sitten jo 16 joukkueen kilpailu, joka jakautuisi vielä kätevästi kahteen konferenssiin/divisioonaan/tai miksi näitä nyt haluaisi sitten kutsuakkaan.
     
  18. vanukas Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Sebastian Ahon kiekkokoulu
    Lainaus:
    Suomestahan tänne kapinasarjaan voisivat lähteä ne, joilla asema on tällä hetkellä heikoin. Eli mestiksen kärki, joilla on vielä kunnianhimoa... TuTo, Jokipojat, jne.
     
  19. Tshekki77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
    Lainaus:
    Toisaalta jos Liigasta lähtisi viisi-kuusi joukkuetta, niin kyllähän sitä luulisi, että kunnianhimoisin tai kunnianhimoisimmat saisivat paikan Liigassa. Eli pitäiskö lähtökuntoon laitella Kärppiä, TPS:ää, Tapparaa, Ilvestä ja HIFK:ta. Olisiko kuudes jengi sitten TuTo Mestiksestä? Tai pääkaupunkiseudulta joku seura Espoosta tai miksi ei joku varta vasten HIFK:lle perustettu paikallisvastustaja, HJK tai joku muu. Toisaalta kun katsoo noita Ruotsin seuroja, niin kolmehan niistä taitaa olla Selkämeren/Perämeren rannalla, eli olisiko kuudes seura sitten vaikka Vaasasta Sport. Onko siellä vielä laivayhteys Ruotsin puolelle?

    Huvittavaa kyllä skidisti, että kun nämä kuusi ruotsalaisseuraa protestoivat kehityskulkua, joka johtaisi käytännössä suljettuun sarjaan Ruotsissakin, niin heidän vastauksensa olisi oma kilpailu, jonka äkkisältään voisi kuvitella niin ikään olevan suljettu ja kun tuossa juttuja asian tiimoilta lisää luki, niin sieltä tuli vähän sellaistakin esiin, että miksi vain nämä kuusi seuraa? Ilmeisesti nämä kuusi seuraa on sellaisia, joiden voidaan kuvitella pystyvän pelaamaan myös SHL:ssä, loput Allsvenskan seurat siis ilmeisesti enemmän tai vähemmän farmeja ja sellaisia. Eli näinköhän se oikea tavoite näillä kuudella seuralla on vain laajentaa SHL 20 joukkueen kilpailuksi ja sitten jättää farmit ja muut pienet keskenään Allsvenskaniin?

    Edit. toisaalta jos ruotsalaiset sitten jostain syystä päättäisivät laajentaa 20 joukkueeseen, niin olisihan siinä hyviä puolia tännekin. Varmaan pahin teho näistä "liikaa jengejä Liigassa" puheista katoaa, kun mallimaassa Ruotsissa mentäisiin samaan suuntaan. Tämän lisäksi se tuleva ero Liigan ja SHL:n välillä tv-rahoissa luulisi kavenevan hieman, vaikka se siltikin olisi ylivoimainen ruotsalaisten hyväksi. Viisi miljoonaa olisi kait ensi kaudesta lähtien tulossa jokaiselle joukkueelle, per vuosi ja jos jostain syystä laajenisivat 20, niin silloin tasajaolla se määrä tippuisi "vain" 3,5 miljoonaan, per joukkue, per vuosi.

    Tietenkin ihan huikea juttu olisi, jos tosiaan laajenisivat 20 joukkueen kilpailuksi, että testaisivat suomalaisten puolesta 10+10 järjestelmää, jossa pelattaisiin myös ristiin kauden aikana.
     
    Viimeksi muokattu: 22.11.2017 klo 23.04
  20. -pasi- Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Noissa irtautumisissa ja eurooppalaisissa liigoista isoin ongelma olisi varmaan se raha, jos nytkään moni ei saa bisnestä kukoistamaan niin miten vaikka matsit jotain virolaista vastaan sitten vetäisi yleisöä, nyt kun ei olla edes CHL matseissa saatu omia takas matkakulujen jälkeen. Tietenkin jos yli 5 miljoonaa tulisi tv-tuloja niin ehkä sitten. Jollain tapaa näkisi että EU ja ehkä TPS on ainoita joita todellisesti saattaisi hyötyä tuommoisista suunitelmista.
     
  21. Tshekki77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
    Lainaus:
    Onhan se noinkin, mutta toisaalta kyllähän tilanne aika vaikeaksi tulee muodostumaan tulevaisuudessa Allsvenskan joukkueille, kun SHL joukkueet saavat 45 miljoonaa kruunua, per kausi ja Allsvenskanissa saavat 2,3 miljoonaa kruunua (lähteenä rahamäärille tämä juttu expressenissä). Erohan on melkein 20 kertainen. Voisi kuvitella, ettei montaa vuotta mene, kun erot kasvavat niin suuriksi, että karsintapelit olisivat pelkkä muodollisuus. Joten siinä vaiheessa voisi kuvitella, että voisi olla toivoa isommasta määrästä tv-rahaa, jos esim. pääsisivät osalliseksi sekä Ruotsin että Suomen markkinoista ja jos Suomesta saisivat jostain syystä vetovoimaisimmat joukkueet mukaan. CHL vertaus on siitä huono, ettei se ainakaan vielä ole siihen osallistuvien joukkueiden ensisijainen tavoite kaudelle. Tällainen yhteispohjoismainen Liigahan olisi luultavasti sitä ja siten kiinnostus sitä kohtaan olisi luonnollisesti varmaan eri tasolla, kuin ensisijaisen kilpailun rinnalla pelattava turnaus.

    Mutta niinkuin aikaisemmin todettua, niin eiköhän se todellinen tavoite noilla seuroilla ole saada 20 joukkueen kilpailu SHL:stä ja tässä aftonbladetin jutun lopussa onkin äänestys asiasta ja siellä näyttäisi tällä hetkellä (23.11 klo 0:38) olevan 49% äänestäneistä 20 joukkueen takana. Toiseksi eniten ääniä on nykyisellä 14 joukkueen määrällä -> 22%. 16 joukkuetta on kerännyt 16% äänistä ja 18 joukkuetta on keränny 13% äänistä. Äänestäneitä näyttäisi olevan himpun verran yli 30 tuhatta. Voisi kuvitella Ruotsin liitolle olevan helpompi hyväksyä 20 joukkueen pääsarja, kuin ylikansallinen kilpailu, kun niin kovasti ovat KHL:lle pistäneet vastaan, esim. AIK:n ja toisaalta myös Crowns projektin myötä.
     
  22. Justus76 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät
    Lainaus:
    Voi olla, että muistelen niinkin vanhempia aikoja, kun oli vielä perinteinen 1. divisioona olemassa eikä mikään keinotekoinen ja keksitty Mestis. Siinäkin nimenmuutoksessa mentiin pahasti pieleen, sillä kelle lajia täysin tuntemattomalle nimi Mestis kertoo yhtään mitään? Kyllä selkeyden vuoksi ylimmän sarjatason nimi pitäisi olla liiga ja alemmat divisioonia, oli sitten kysymyksessä laji mikä tahansa.
    Joka tapauksessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkiekon_I-divisioona linkistä löytyy perinteisessä 1. divarissa pelanneet joukkueet ja nuosijat sekä putoajat. Sieltä löytyy aika monta nykyistä liigajoukkuetta ja monta tuon ajan jälkeen suomemestaruudenkin voittanutta ja väitän edelleen, että avoin kilpailu sarjapaikoista tekisi molemmista sarjoista sekä mielenkiintoisemman, että taloudellisesti paremmin pärjäävän sarjan. Jos joku yksittäinen joukkue menee avoimen sarjasysteemin vuoksi konkurssiin, niin sekin kuuluu avoimeen kilpailuun ja sieltäkin voidaan nousta, sen osoittaa historia.
    Lainaus:
    Avoin sarjajärjestelmä ja se, että 1.divisioonassa pelaa välillä nimekkäämpiäkin joukkueita sinne pudottuaan vetää myös alemmalle sarjatasolle lisää yleisöä sekä sponsoreita. Aikoinaan, kun 1.divisioonassa pelasi Kärpät, Kalpä, Ässät, Pelicans yms, sarja kiinoosti paljon paljon suurempaa yleisöä ja tuhansia ihmisiä vetävät hallit olivat täynnä.
     
    Viimeksi muokattu: 23.11.2017 klo 10.43
  23. Wiljami Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
    Lainaus:
    Uskon että aiempi divari kiinnosti yleisöä ja olihan siihen aikaan liiga huomattavasti vähäjoukkueisempi. Uskon myös isojen tiimien nostavan väkisin Mestiksen katsojakeskiarvoa. Varsinainen kysymys on kuitenkin se että kiinnostaisiko mestiskärpät yleisöä enemmän, saman verran vai vähemmän kuin liigakärpät ja luonnollisesti miten kokonaisbudjettien kanssa kävisi. Yleisö-ka:ta räknätessä on myös hyvä peilata sitä kokonaisyleisömäärään (olisiko divarikärpillä ollut 60 ottelun runkosarjassa mökki täynnä joka ilta?).

    Divarin ja liigan välinen ero oli huomattavan pieni verrattuna Mestiksen ja liigan väliseen eroon (edes Mestiksen kolmen suuren vielä siellä pelatessa) jos lähdetään ihan rahoja vertaamaan. Molemmat sarjat ovat ammattimaistuneet ja kehittyneet laadullisesti, mutta rahavirtojen keskittyminen pääsarjatasolla on tarkoittanut liigan kehityksen olleen eksponentiaalista Mestiksen vastaavaan verrattuna. Liigaseurat ovat luonnollisesti tehneet kaikkensa eron kasvattamiseksi (niin perseestä kuin se muille seuroille onkin). Ja tarkoitan lähinnä rahankeruun ja pelin tasoa, toimistollehan suljettu sarja on tavallaan antanut luvan perseillä huoletta kun tippumisvaaraa ei ole, joskin Bluesin konkurssi toteutunut esimerkki siitä ettei sentään ihan miten tahansa voi loputtomiin elää kuin pellossa.
     
  24. Ishmael Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, Vancouver Canucks
    Lainaus:
    No mutta sittenhän asia on selvä. Näiden joukkueiden noustua Liigaan on yleisökeskiarvo pudonnut kuulemma kausi kaudelta alemmas ja alemmas eikä liigakiekko enää kiinnosta ketään. Samoin kävi Mestiksessä näiden joukkueiden poistuttua. Ratkaisu ei siis voisi olla yksinkertaisempi: siirretään nämä kyseiset joukkueet takaisin Mestikseen, niin kaikki voittavat. Siinä voittaa Mestis, Liiga, yleisö ja jatkoaikaa lukevat ihmiset, kun ei tarvitse ketjusta toiseen lukea Tapparan ja Kärppien fanien välistä kikkelin mittailua.

    Itse en siis usko, että mikään muu maailmassa on voinut tässä 20 vuoden aikana muuttua kuin näiden joukkueiden siirtyminen.
     
  25. A.P.Järvi Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Toimiston luottofanit
    Lainaus:
    Ei mene 2000-luvulla noin, koska rajat ovat auki. Todennäköisesti liigatasolla rajatapauspelaajien virta veisi entistä tiukemmin kakkostason ammattilaissarjoihin, kuten Ranskaan, Norjaan, Allsvenskaniin ja Keski-Eurooppaan. Näissä maissa kuitenkin maksetaan pelaamisesta aika mukavasti verrattuna Suomen kakkostasoon. Osa pelaajista saattaisi myös lopettaa pelaamisen ja panostaa opiskeluun tai työelämään. Työpaikkojen määrän väheneminen ei ainakaan lisäisi ammattilaispelaajien määrää Suomessa.