Chicago Blackhawks 2012-2013

[lunde]

PS. Tulin ehkä hieman kateelliseksi kun katsoin millä hinnalla Ribeiro lähti Capseihin, vaikka cap-hit onkin ehkä vähän turhan kova Hawksien rosteriin.

Minäkin mietin noin kaksi sekuntia, että noin halvalla 60 pistettä takovan Ribeiron olisi voinut houkutella Hawksien kakkossentteriksi. Sitten muistin, että hänhän on hidas, vetelä ja huono aloittamaan. Caphit tosiaan jotain 5 miljoonaa ja sen lisäksi vielä UFA ensi kesänä. Onneksi Bowman ei rahdannut tuota kiertolaista Windy Cityyn.

 

[Hawk #22]

Kuulemieni huhujen (Jounin NHL-blogi) mukaan Hawks olisi Luongon perässä, mutta erityisesti Luongon NTC:n takia kauppoja ei ole saatu syntymään (en tiedä varsinaisista tarjouksista mitään). Omasta mielestäni Luongo olisi liian kallis nykytasollaan jos esim. Crawfordia ja Frolikia ei saada myytyä samaan pakettiin, mutta en usko Nucksien suostuvan tällaiseen järjestelyyn. Myöskin tuo sopimuksen pituus on suuri riski, erityisesti jos Luongon taso laskee entisestään.

Mitä mieltä muut ovat?

 

[Deko]

Ensimmäinen aatokseni tuossa Luongovirityksessä on se että Canucks pyytää toiseen suuntaan Seabrookia (joka on sattumoisin BC:stä lähtöisin), sillä rightin ykköspakki on oikeastaan ainut sellainen pelaaja jolle Nucksilla on selvä tarve rosterissa olemassa. Seabrookista luopumisessa en näe Hawksin kannalta mitään järkeä kun prospecteista ei sellaista pelaajaa löydy joka edes muutaman vuoden sisällä pystyisi Seabrookin paikan täyttämään, joten siihen se treidi taitaakin kaatua vaikka Luongo NTC:stään luopuisikin.

 

[reme]

Kuulemieni huhujen (Jounin NHL-blogi) mukaan Hawks olisi Luongon perässä, mutta erityisesti Luongon NTC:n takia kauppoja ei ole saatu syntymään (en tiedä varsinaisista tarjouksista mitään). Omasta mielestäni Luongo olisi liian kallis nykytasollaan jos esim. Crawfordia ja Frolikia ei saada myytyä samaan pakettiin, mutta en usko Nucksien suostuvan tällaiseen järjestelyyn. Myöskin tuo sopimuksen pituus on suuri riski, erityisesti jos Luongon taso laskee entisestään.

Mitä mieltä muut ovat?

Joo vaikka me tarvitsemmekin ehdottomasti oikean maalivahdin, niin minä en lämpene pätkääkään tuohon lanttuvikaisen runkosarjamolarin huhuun.

 

[lunde]

CheerTheAnthem tiivisti Luongo-asian Twitterissä aika hyvin.

There will be NO LUONGO in a ‪#Blackhawks‬ uniform. 1) Salary 2) He's a head case 3) McDonough knows it's a PR NIGHTMARE. So just effing STOP.

Luongoahan huhuiltiin Chicagoon jo kauppatakarajalla. En oikein jaksa uskoa, että siirto toteutuu. UFA-markkinoiden maalivahditkaan eivät huimaa päätä, joten antaisin Crow'lle vielä mahdollisuuden petrata sophomore slumpin jälkeen. Toivottavasti Chicagossa satsataan puolustuksen fyysisyyteen niin, että vastustajat saisivat jälleen vähemmän laatupaikkoja oman maalivahdin ympärillä, kuten ainakin Bowman vanhemman filosofiana on ollut. Silloin tolppien välissä ei tarvita mitään päällään seisovaa mikesmithiä.

 

[lunde]

Nyt on ollut muutama päivä aikaa sulatella varaustilaisuutta, jotta voi vetää jonkinlaisen yhteenvedon.

Haaviin tarttui 2 maalivahtia, 2 puolustajaa, 2 laitahyökkääjää ja 2 keskushyökkääjää, jos Teräväisen laskee sentteriksi. Itse miellän Teuvon ehkä enemmänkin laituriksi, kuten Pohjois-Amerikassakin on monessa paikassa merkattu, mutta ensi kaudella hänen olisi tarkoitus pelata sentterinä Jokereissa.

Jonkin verran täällä on ollut vääntöä, oliko Teräväinen hyvä varaus nimenomaan Chicagolle. Itse vastaan tuohon kysymykseen kyllä ja ei. Tuolla 18. vuorolla Teuvo oli hyvin todennäköisesti Best Player Available ja sikäli siis hyvä valinta, ehkä jopa Steal. Kun katsoo, mitä muilta kierroksilta jäi käteen ja mitä joukkue kipeästi kaipaa, ensimmäisellä kierroksella olisi voinut valita toisinkin. Siinä vaiheessa oli vielä tarjolla kädellisiä ja fyysistä peliä taitavia puolustajia, mitä toisella kierroksella varattu Duncan Keithiä ihaileva hasardialtis Dillon Fournier ei ole ja ei todennäköisesti koskaan tule olemaankaan. Viidennellä kierroksella varattu Travis Brown on periaatteessa kaivatun kaltainen puolustaja, mutta aika näyttää, mihin asti hänen kehityskäyränsä yltää.

Calnanin ja Rossin muodossa varatut laiturit tuovat mukanaan fyysistä peliä, mikä on aina hyvä juttu varsinkin, kun vauhtia ja taitoa löytyy jo valmiiksi joukkueesta ja lupauksien joukosta. Tuon profiilin pelaajissa on se hyvä puoli, että kädettömäksi osoittautuvasta voimalaiturista saattaa saada ihan hyvän alempien ketjujen duunarilaiturin.

Maalivahtiprospekti saatiin vielä seitsemännellä kierroksella Pohjois-Amerikan listalla toiseksi sijoitetusta Brandon Whitneystä. Tähän voi olla tyytyväinen, vaikka hieman ihmetyttää, miksi noin korkealle rankattua lupausta ennen varattiin 21 maalivahtia. Jokin syyhän tuollaiselle putoamiselle täytyy olla.

Seitsemältä kierrokselta kahdeksan erilaista pelaajaa tasaisesti eri pelipaikoilta. Ihan hyvä saalis. Kauppa San Josen kanssa toi ensi vuodelle ylimääräisen varausvuoron neljännelle kierrokselle, mikä on hyvä juttu. Vielä kun toiselle ja kolmannelle kierrokselle saisi jostain vuorot Oduyasta Winnipegiin lähetettyjen tilalle.

 

[lunde]

Jännät ajat taas käsillä, kun rajoittamattomat agentit vapautuvat muiden joukkueiden palkattaviksi tänään. Jos varaustilaisuudessa hankittiin osaamista vuosien päähän, nyt on mahdollisuus vaikuttaa jo ensi kauden kokoonpanoon.

Chicagon kohdalla tietysti jännitetään erityisesti mahdollisen kakkossentterin ja fyysisen osaamisen lisäämistä puolustukseen. Noille paikoille UFA-markkinoilta saattaisikin jotain irrota, vaikka tälläkin kertaa on pelaajien markkinat. Tämä johtanee ylihintaisiin sopimuksiin tarjontaa suuremman kysynnän vuoksi. Sen sijaan paljon parjattua Crawfordia tasokkaampia maalivahteja ei ole vapaana.

Oma lukunsa on tietenkin vaihtokaupat, joilla voidaan hankkia sopimuksenalaisia pelaajia muista joukkueista. Toiseen suuntaan pitää tietysti lähettää omia pelaajia, lupauksien oikeuksia tai tulevia varausvuoroja. Ainakin Hjalmarssonin on uutisoitu olevan siirtouhan alla maanmiehensä Oduyan saatua monivuotisen jatkosopimuksen. Kiekkoja uhrautuvasti syövä Hjammer ei ole kokonaisuutena lunastanut isohkon sopimuksensa potentiaalia, mutta jokin joukkue saattaisi kaivata hänen täsmäosaamista kohentaakseen vaikka alivoimapeliä. Bowman siirtäisi varmasti mielellään myös Frolikin ja Montadorin sopimukset rasittamaan jonkin toisen joukkueen capia, mutta kumpikaan pelaaja ei ole kovinkaan houkuttelevaa kauppatavaraa.

Gaustad sai Nashvilleen jatkosopimuksen, mutta sentteririntamalta löytyy vielä mm. Olli Jokinen, Dominic Moore ja Jay McClement. OJ toisi 2. ketjun pisteet mukanaan, jälkimmäisten pistetahti on vaatimattomampi, mutta he ovat hyviä aloittamaan ja monipuolisia senttereitä. Vaikea tosin sanoa riittääkö heidän taso täyttämään kakkossentterin saappaat.

Puolustajien joukosta eniten kiinnostaisi Bryan Allen. Myös Scott Hannan voisi edullisella sopimuksella olla hyvä lisä, vaikka Calgarystä onkin kantautunut tietoa, että kokenut pakki ei olekaan niin fyysinen kuin voisi olettaa.

Sinänsä Chicagossa on jo valmiiksi kilpailukykyinen joukkue, joten Bowmanin ei ole pakko tehdä mitään epätoivoisia liikkeitä. Toisaalta vaativien fanien kritiikki kasvaisi tuossa tapauksessa varmasti kahden lyhyen kevään vuoksi.

 

[Hawk #22]

Sen sijaan paljon parjattua Crawfordia tasokkaampia maalivahteja ei ole vapaana.

Martin Brodeur? Itse olisin todella innoissani, jos Marty saataisiin Hawkseihin ensi kaudeksi, mutta voi olla, että Devils tekee vielä viime hetkellä jatkosopimuksen. Ajatuksena kuitenkin todella mielenkiintoinen, eikä tässä nyt ole kuin enää muutama tunti ennen kuin vapaiden pelaajien markkinat alkavat.

 

[lunde]

Martin Brodeur? Itse olisin todella innoissani, jos Marty saataisiin Hawkseihin ensi kaudeksi, mutta voi olla, että Devils tekee vielä viime hetkellä jatkosopimuksen.

Brodeur tosiaan on markkinoilla ainakin jossain määrin. Vaikea tosin kuvitella Martyä minkään muun joukkueen maalilla kuin Devilsien. Chicagonkin kannalta pitkäaikainen laadukas maalivahtiratkaisu olisi parempi vaihtoehto kuin veteraanin vuoden tai parin pituinen joutsenlaulu. Mutta joo, ajatusleikkinä vähintäänkin mielenkiintoinen.

 

[Hawk #22]

"Chris Kuc ‏@ChrisKuc

#Blackhawks have agreed to terms with defenseman Sheldon Brookbank on a two-year contract."

Tällaisia uutisia löytyi twitteristä. Toivottavasti ei nyt ylihintaa maksettu, sillä Brookbank pystyy juuri ja juuri vetämään kokoonpanossa 6. pakin roolissa + alivoimat (oma mielipiteeni). Brodeuria vielä odotellaan.... (hymiö)

 

[lunde]

Sheldon Brookbank sieltä sitten tupsahti. Ei mikään mediaseksikkäin UFA, mutta hyvässä tapauksessa juuri sitä, mitä Chicago kaipaa. Anaheimista siirtyneen puolustajan sopimus on kaksivuotinen. Muuta tietoa ei ole vielä julkistettu.

Brookbank on 31-vuotias fyysinen kolmosparin puolustaja, joka on vakiinnuttanut paikkansa NHL:ssä vasta muutaman viime kauden aikana. Päättynyt kausi oli hänelle toistaiseksi tehokkain pisteiden valossa, kun 80 pelistä kertyi 3+11. Brookbank jäi kauden päätyttyä 11 maalin verran plussalle ollen siten Ducksin paras pelaaja tuossa vertailussa. Pisteiden tekeminen ei ole kuitenkaan Sheldonin tärkein anti joukkueelleen, vaan hän blokkaa kiekkoja, jakaa taklauksia ahkerasti ja puolustaa joukkuekavereitaan tarvittaessa ilman hanskojakin. Viime kaudelta kertyi 8 fighting majoria. Peliaikaa kertyi viime kaudella keskimäärin reilut 15 minuuttia ottelussa ja noista keskimäärin vajaat 2 minuuttia alivoimalla.

Brookbankin kohdalla puutteellinen liike ja hasardialttius ovat aiemmin olleet suurimmat haasteet, mutta juuri päättyneellä kaudella noillakin osa-alueilla on ilmeisesti tapahtunut merkittävää kehitystä. Toivottavasti kehitys jatkuu myönteisenä. Edellisen sopimuksen caphit oli 750k ja mikäli palkankorotus tuosta on ollut maltillinen, sopimusta voinee pitää näin alustavasti ihan hyvänä hakuna.

NHL.comin pelaajasivu
Uutinen sopimuksesta Blackhawksien kotisivuilla

Aiemmin mainitsemistani nimistä McClement siirtyi Torontoon 1,5 miljoonan caphitillä 2 vuodeksi ja Allen Anaheimiin 3,5 miljoonan caphitillä 3 vuodeksi.

EDIT: TSN:n UFA Tracker kertoo Brookbankin sopimuksen olevan 2 vuotta $5M eli $2.5M caphit, mutta Chris Boden ja Bob McKenzie oikaisevat Twitterissä, että sopimus on oikeasti 2 vuotta, $2.5M eli $1.25M caphit, mikä kuulostaa paljon paremmalta. Tuo lienee ihan kelpo markkinahinta, missä ei ole liikaa ilmaa.

 

[Ben Marco]

Stanin ensimmäinen muuvi oli tuoda Sheldon Brookbank siis Blackhawksiin. Kokoa ja häijyyttä pelaamaan kolmosparin minsoja, flaidaamaan kun tilanne vaatii, siivoamaan omaa päätä ja taitamaan vielä taklauksen ja blokkauksen jalon taidon. Pelannut Duckseissa myös alivoimaa ja tähän rooliin mies koulitaan varmasti myös meillä. Nuo special-teamit oli sellaista haistakaavittupaskaa viimevuonna, että siinä mielessä hyvä hankinta. PUC:n mukaan pelannut Duckseissa suhteellisen kovia minsoja "Less sheltered" nichessä ja napsi siinä ohessa koko joukkueen kovimmat plussat kauden aikana (+11). Lisäksi pelejä jäi viimekaudella väliin vain kaksi runkosarjassa. Onko tässä yksi iso puuttuva palanen?

Prospect campin alkuun tasan viikko.

 

[lunde]

Brookbankin hankkimisen jälkeen onkin ollut hiljaisempaa ja näyttää vähän siltä, että UFA-markkinoilta ei haeta vahvistusta sen kummemmin kakkosketjun keskelle kuin maalinsuullekaan. UFA-markkinoilla ei ole enää vapaana selkeitä kakkosketjun senttereitä, mutta Bollandin erikoisen aseman vuoksi kakkosen keskellä voisi ehkä pärjätä hyvä kolmosen keskellä pelannut sentterikin. Alla muutama jäljellä oleva vaihtoehto. Mooren ura on hieman laskussa, sisukkaat taistelijat Arnott ja Langkow ovat iäkkäitä ja jälkimmäinen on vielä huono aloittaja. Itse ehkä tekisin Moorelle edullisen sopparin, jonka ansiosta saataisiin vähintääkin hyvin aloittava syvyyshyökkääjä, jos kakkossentterin saappaat ovat liian isot.

Dominic Moore
79 gp 4+21 -18
762 aloitusta, 54,99%
183 cm, left
cap hit 2011-12: $1,1M
rooli: 3. ketjun sentteri/laituri, edellä Thornton, Couture ja varauksin Handzus (Tampassa Stamkos, Lecavalier)
31 vuotta, edustanut 9 NHL seuraa, keskittymistä saattaa häiritä vaimon syöpä

Jason Arnott
72 gp 17+17 +13
769 aloitusta 50,33%
196 cm, right
cap hit 2011-12: $2,875M
rooli: 3. ketjun sentteri, edellä Backes, Berglund
37 vuotta, kärsi ainakin pudotuspelien aikaan jostain vammoista

Daymond Langkow
73 gp 11+19 -4
991 aloitusta, 44,00%
180 cm, left
cap hit 2011-12: $4,5M
rooli: 3. ketjun sentteri, edellä Hanzal, Vermette
35 vuotta, 87 taklausta, 50 blokkausta

Verrokkina nykyinen kakkosketjun sentterimme:

Marcus Krüger
71 gp 9+17 +11
619 aloitusta, 45,90%
182 cm, left
cap hit 2011-12: $0,9M (entry level kevääseen 2013 sati)
rooli: 2. ketjun sentteri Toewsin ja Bollandin välissä
22 vuotta

Näyttää siis siltä, että Chicagossa saatetaan ottaa pieni riski ja katsoa vielä sinänsä potentiaalisen Krüger-kortin kehittymistä. Crawfordin kohdallahan ilmeisesti onkin jo suunniteltu antaa vielä mahdollisuus petrata toisen kauden kirouksen jälkeen. Kaupoilla tosin voisi ehkä vielä saada UFA-markkinoilta puuttuvaa osaamista.

Palkkakattoon on matkaa noin $7,7M viime kaudella kokoonpanossa olleilla 23 pelaajalla. Kolmosparissa pelaavan Hjalmarssonin 2014 kestävä sopimus rasittaa $23,3M tienaavaa liigan kolmanneksi kalleinta puolustustamme melkoisesti, varsinkin kun Leddyn edullinen entry level-sopimus päättyy ensi keväänä. Myös Bickellin, Stålbergin ja Krügerin sopimukset päättyvät vuoden päästä. Mikäli $2,3M sopimuksella pelaava Frolik jatkaa runkosarjassa taas surffailumoodilla, hän saattaakin löytää itsensä Rockfordista maanmiehensä Oleszin seurasta.

 

[Cramer]

Huomasin ettei Huetille enää tarvitse maksaa Euroopassa pelaamisesta. Eihän tämä cappiin ole vaikuttanut, mutta omistajille varmasti helpotus.

 

[tsajari]

Huomasin ettei Huetille enää tarvitse maksaa Euroopassa pelaamisesta. Eihän tämä cappiin ole vaikuttanut, mutta omistajille varmasti helpotus.

Mitä? Luulin, että Blackhawks-fanit katsoivat ilo silmillä Huetin MM-kisojen otteita valmiina ottamaan poika takaisin tolppien väliin (hymiö).

 

[lunde]

Eksyin tällaisena hiljaisena kesäpäivänä tutkailemaan hockey-reference.comin tilastoja Blackhawks-valmentajista. Quenneville on noussut varsin nopeasti joukkueen pitkän historian merkittävimpien valmentajien joukkoon. Asiaa tosin hieman edesauttaa seikka, että joukkueen 37 valmentajasta 30 pesti on kestänyt enimmillään 3 kautta.

Joel Quennevillen aikakausi Chicagossa
4 kautta 324 ottelua 186-99-0-39 411 pistettä 63,4% ja pudotuspeleissä 52 ottelua 30-22 57,7%
koko ura
15 kautta 1163 ottelua 624-382-77-80 1405 pistettä 60,4% ja pudotuspeleissä 139 ottelua 72-67 51,8%

Valmennettujen runkosarjaotteluiden määrässä Quenneville (324) ohitti juuri Mike Keenanin ja edellä on enää vain:
Billy Reay 1012
Bob Pulford 433
Rudy Pilous 387 (1961 mestarijoukkueen valmentaja)
Quenneville ohittanee Pilous'n ensi kaudella ja Pulfordin sitä seuraavalla.

Voitettujen runkosarjaotteluiden määrässä Quenneville (186) ohitti juuri Bob Pulfordin ja edellä on enää vain:
Billy Reay 516

Valmennettujen pudotuspeliotteluiden määrässä Quenneville (52) on kolmantena ja edellä on enää vain:
Billy Reay 117
Mike Keenan 60
Kaksi voitettua sarjaa veisi Quennevillen vähintäänkin tasoihin Iron-Miken kanssa.

Voitettujen pudotuspeliotteluiden määrässä Quenneville (30) on kolmantena ja edellä on enää vain:
Billy Reay 57
Mike Keenan 33
Yksi voitettu sarja veisi Quennevillen jo Iron-Miken ohi.

Quennevillen neljä peliä vaille täydet neljä kautta ovat tuottaneet runkosarjasta 104, 112, 97 ja 101 pistettä. Vastaavaan on pystynyt viimeksi Mike Keenan ja Darryl Sutter 90-93 (106, 87, 106) sekä Billy Reay 69-74 (99, 107, 107, 93, 105).

Mike Keenanin menestyksekäs, mutta suurinta kruunua vaille jäänyt kausi alkoi erikoisesti, kun Blackhawks selvisi 88-89 tappiollisella 27-41-12 saldolla pudotuspeleihin Norris-divisioonan neljäntenä joukkueena. Tuolloin pudotuspelien kaksi ensimmäistä kierrosta pelattiin divisioonien sisällä ja Chicago pudottikin yllättäen sekä Detroitin että St. Louisin. Konferenssifinaaleissa tuli sitten vastaan kevään mestari Calgary Flames. Toisella kaudella Blackhawks selvisi divisioonansa voittajana niin ikään konferenssifinaaleihin häviten jälleen kevään mestarille, tällä kertaa Edmonton Oilersille. Keenanin neljäs ja viimeinen kausi johti tunnetusti St. Louis-, Detroit- ja Edmonton-sarjojen voittamisen jälkeen Stanley Cup-finaaleihin, jotka Pittsburgh voitti suoraan 4-0. Tuona keväänä Hawks hävisi Blues-sarjan 3. ottelun jälkeen seuraavan kerran vasta finaaleissa. Erikoinen kevät.

Valmentajien tilastoissa kärkisijoja tukevasti miehittävä Billy Reay ei välttämättä sano nykypäivän Blackhawks-fanille mitään, mutta hän oli joukkueen peräsimessä putkeen uskomattomasti 13 kokonaista kautta ja vielä osan 76-77-kaudestakin, jolloin hänet siirrettiin syrjään kapealla materiaalilla taiteilleen joukkueen huonontuneiden otteiden vuoksi. Dollar Bill Wirtz antoi mahtikäskynsä, joka toimitettiin paperilapulla Reayn toimiston oven ali vähän ennen joulua 1976. Hieno kiitos pitkästä ja menestyksekkäästä palveluksesta. Pitkän jaksonsa aikana Reay luotsasi joukkueen kolme kertaa Stanley Cup-finaaleihin häviten valitettavasti joka kerta Montrealin superjoukkueille (1965 3-4, 1971 3-4 ja 1973 2-4). Reayn johdolla Blackhawks voitti runkosarjan Original Six-liigassa 66-67 sekä laajentuneen liigan kahdesta divisioonasta omansa neljä kertaa vuosina 69-73. Vielä kaudella 75-76 Blackhawks voitti oman divisioonansa liigassa, jossa oli laajentumisten seurauksena nyt neljä divisioonaa. Vain kerran joukkue jäi Reayn johdossa ilman pudotuspelipaikkaa, kun 68-69 Hawks jäi kuuden joukkueen liigassa viimeiseksi.

Tuon kevään jälkeen Chicago selvisikin 28 kertaa peräkkäin pudotuspeleihin. Pudotuspeliputki on kaikkien aikojen listalla toisena Bruinsien 29 kauden putken takana. Jos Chicago olisi selvinnyt pudotuspeleihin myös keväällä 1969, putki olisi huikeat 39 kautta. Vasta keväällä 1998 joukkue aloitti aikaisen kesäloman, jotka valitettavasti tulivatkin tutuiksi seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Muita huomioita:
-Blackhawksien koko historian pisteprosentti on 49,4%, mikä on ainoana Original Six-joukkueena alle viidenkymmenen.
-85 kauden aikana Blackhawks on selvinnyt 57 kertaa pudotuspeleihin, 11 kertaa finaaleihin ja voittanut 4 mestaruutta.
-Blackhawks on selvinnyt 1982 lähtien 9 kertaa konferenssifinaaleihin, voittaakseen ne vain 1992 ja 2010.
-Blackhawks on pelannut 99 pudotuspelisarjaa 46-53 46,5% ja 463 pudotuspeliä saldolla 218-240-5. Pudotuspelitilastoissa olevat 5 tasapeliä ovat vuosilta 1927-1935, jolloin pudotuspeleihin kuului kahden ottelun Total Goal -ottelupareja, joiden yhteismaalimäärä ratkaisi sarjan voittajan.

 

[reme]

Blackhawks on palkannut ex Canadiens, Senators, Ducks GM:n Pierre Gauthierin pelaajatarkkailun johtajaksi Norm Maciverin tilalle joka siirtyi apulais GM:ksi.
Kokenut nimi saatiin organisaatioon hyvä näin. Se on se aika vuodesta kun Staninkin pitäisi vahvistaa joukkuettaan, odotellaan.
Mark McNeill'n mietteitä toisesta leiristään.

 

[lunde]

Blackhawks on palkannut ex Canadiens, Senators, Ducks GM:n Pierre Gauthierin pelaajatarkkailun johtajaksi Norm Maciverin tilalle joka siirtyi apulais GM:ksi.
Kokenut nimi saatiin organisaatioon hyvä näin. Se on se aika vuodesta kun Staninkin pitäisi vahvistaa joukkuettaan, odotellaan

Pieni piiri pyörii hauskasti. Toivottavasti Stan sai jonkun varausvuoron kaupan kylkiäisenä. ;o)

Marc Bergevin Blackhawks Assistant GM -> Canadiens GM
Norm Maciver Blackhawks Assistant GM <- Blackhawks director of player personnel
Pierre Gauthier Canadiens GM -> Blackhawks director of player personnel

Gauthierilta tosiaan löytyy kolmen vuosikymmenen kokemus NHL-joukkueiden toimiston puolelta, erityisesti scouttauspuolelta ja GM:n vaativalta paikalta. Hieman pelonsekaisin tunnelmin kuitenkin tuo uutinen täytynee ottaa vastaan, koska ainakaan Montrealiin ei jäänyt ikävä Gauthieria. Tosin osa epäsuosion syystä selittyy ranskaa taitamattoman valmentajan palkkaamisella, mutta eipä Gauthierin ajan Canadiens muutenkaan ottanut harppauksia oikeaan suuntaan sen paremmin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakaan.

Tässä pähkinänkuoressa Gauthierin aikakausi Montrealissa CBC:n poimimana. Ja vielä sama Bleacher Reportin kasaamana.

 

[Ben Marco]

Hyvin näyttää Teuvolla putket ja kädet liikkuvan ja tulostakin syntynyt leirillä. Coach Q käynyt katsastamassa tulokkaita ja ollut ilmeisen tyytyväinen mm. centeri-puolen tarjontaan. Brandon Saad tosiaan ilmeisen lähellä roster spottia kauden startatessa.

Marian Hossa lentää Chicagoon viikon päästä ja osallistuu Conventioniin. Infoa miehen kunnosta alkaa tippumaan varmastikin sitten tuon jälkeen tarkemmin.

Kuka haluaisi Shane Doanin meille? Toews vissiin ainakin..

 

[reme]

Kuka haluaisi Shane Doanin meille? Toews vissiin ainakin..

Doan ei ole täsmäratkaisu meidän ongelmiimme, etenkään jos huhujen palkkatoive liikkuu 5 millin paikkeilla per vuosi. En halua.

 

[reme]

Gauthierilta tosiaan löytyy kolmen vuosikymmenen kokemus NHL-joukkueiden toimiston puolelta, erityisesti scouttauspuolelta ja GM:n vaativalta paikalta. Hieman pelonsekaisin tunnelmin kuitenkin tuo uutinen täytynee ottaa vastaan, koska ainakaan Montrealiin ei jäänyt ikävä Gauthieria. Tosin osa epäsuosion syystä selittyy ranskaa taitamattoman valmentajan palkkaamisella, mutta eipä Gauthierin ajan Canadiens muutenkaan ottanut harppauksia oikeaan suuntaan sen paremmin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakaan.

Pitää myös muistaa, ettei Stanillakaan ole juuri mitään näyttöä mistään, vaikka istuikin GM:n pallilla Stanley Cupin voittohetkellä. Kyllä se vaan yhä on isä Scotty Bowman jolta löytyy näyttöjä tekemisestä ja onnistumisista.

 

[lunde]

Pitää myös muistaa, ettei Stanillakaan ole juuri mitään näyttöä mistään, vaikka istuikin GM:n pallilla Stanley Cupin voittohetkellä. Kyllä se vaan yhä on isä Scotty Bowman jolta löytyy näyttöjä tekemisestä ja onnistumisista.

Totta tuo, että Stan hyppäsi GM-pestiin Tallonin kattamaan pöytään. Hän on saanut nauttia ja kärsiä sen kattauksen seurauksista. Jos Tallon olisi ollut Chicagon GM vielä kesällä 2010, joukkue olisi räjähtänyt hänenkin käsiinsä samalla tavalla. Ehkä hän olisi myynyt eri pelaajia ja palkannut toisia, mutta sen miettiminen ei ole kovinkaan hedelmällistä. Stan on varovaisella toiminnallaan pitänyt Chicagon kuitenkin edelleen varsin kilpailukykyisenä joukkueena, jolla on tulevaisuutta nykyistenkin pelaajien jälkeen.

Ymmärtääkseni Stan on ansainnut asemansa ihan omalla työllään Blackhawks-organisaatiossa vuodesta 2001 lähtien. Pappa-Bowman liittyi Chicagon palkkalistoille vasta 2008, kun Stan oli kohonnut jo apulais-GM:n asemaan. Isukin näytöt ovat toki melkoisesti paremmat, mutta Stanilla on vielä jokunen vuosikymmen aikaa yrittää nousta isänsä menestyksen varjosta.

Doan ja laiturit muutenkaan eivät ole hankintojen kärjessä, koska joukkueeseen on jo tunkua Saadin ja kumppaneiden toimesta. Kakkossentteriä kaipaisin itse edelleen. Vapaista agenteista ei löydy Krügeria parempaa sentteriä ja jos kaupoilla ei sellaista saada, kauden voinee aloittaa tälläkin porukalla. Tylsä kesä, mutta tähän lähdettäessähän olikin jo valmiiksi varsin hyvin sopimuksia solmittuna.

 

[reme]

Luongo huhut eivät ota laantuakseen. Peräpäätä pitäisi kyllä vahvistaa, muttei missään nimessä tuolla miehellä eikä tuolla järjettömällä sopimuksella.

 

[Kaner]

Luongo huhut eivät ota laantuakseen.

Siulla on suodattimessa isoja reikiä, kun tuollaisia höpönlöpö-tason juttuja linkität taas tänne. Johan sen nyt sanoo terve järkikin, ettei Bowman tule ikimaailmassa kauppaamaan Bollandia Vancouveriin.

 

[Kaner]

Havilandin seuraaja on nyt selvillä:

Blackhawks name Jamie Kompon assistant coach.

Näinköhän tämä jannu oli vastuussa Kingsin viime kauden heikosta ylivoimapelistä? Voi jeesus. No saipahan Quenneville ja Kitchen vanhan kamunsa mukaan remmiin. Jos tulosta ei tule, niin koko kolmikko on helppoa potkia pihalle samalla ovenavauksella.