Ymmärrän, että sinä olet näistä asioista eri mieltä ja se on minulle ihan ok, ainakin perustelet järkevästi mielipiteesi toisin kuin suuri osa muista tämän palstan kirjoittajista. Voi olla, että tässä asiassa joudumme olemaan yksimielisiä siitä, että olemme erimielisiä.
Erimielisyyshän kuuluu keskusteluun, sillä oikeastaan ilman sitä mitään keskusteltavaa ei hirveästi olisi. Itse sitten kannatan sitä, että kuitenkin keskustellaan samalla faktapohjalla. Kuten nyt vaikkapa tämä konservatiivipuolueen rooli kampanjassa.
En puutu muihin asioihin kun mm. konservatiivien roolista Brexit -kampanjasta ovat muut tuossa jo kommentoineet. Toki Brexit -liikkeen perustajat olivat ei-konservatiiveja, mutta käänteli asiaa miten tahansa, enemmistö konservatiiveista oli brexitin kannalla. Ja se enemmistö myös pian brexitin jälkeen kaappasi vallan (tai, ettei tarvitse huomauttaa asiasta, nousi laillisesti puolueen johtoon) konservatiivipuolueessa ja sitä kautta Britanniassa.
En sanoisi kyllä, että pian. Boris nousi pääministeriksi yli kolme vuotta brexit-äänestyksen jälkeen. Siihen asti pääministerinä oli Theresa May, jolla ei ollut imperialistisen mitta-asteikon unssiakaan brexiteeriä itsessään. Mayn hallitus kokonaisuudessaan oli vahvasti EU:ssa pysymisen kannalla.
Boris ei luvannut kuin yhden asian: "Get Brexit done". On asiasta mitä mieltä vain, ei se nyt vaan oikein käy, että järjestetään sitova kansanäänestys aiheesta ja sitten jätetään asia tekemättä - koska ihmiset äänestivät väärin ja ovat tyhmiä. Ja itsekin olin useassa miljoonan ihmisen miekkarissa asiaa vastustamassa, mutta tässä kohdin ajateltuna olen ehkä oppinut ymmärtämään sitä toista puolta.
Se olisi voinut olla melkein kuka tahansa muu kuin Boris samalla lupauksella ja seurauksena olisi ollut iso vaalivoitto. En nyt edes leikillään siis puhuisi kaappauksesta, jos/kun kansa on valmis äänestämään liki ketä tahansa, kun se pirun brexit tulee tehtyä.
Skotlanti vastusti selkeästi Brexitiä, mutta asia päätettiin skottien puolesta Lontoossa ja on siksi oikein, että skotit saisivat mahdollisuuden ottaa kantaa haluavatko he olla UK:n jäseniä myös EU:n ulkopuolella. Kukaan ei ole pyrkimässä UK:n hajottamiseen millöön vaikuttaja-agenttien solutuksella tai vapaustaistelijoiden koulutuksella/rahoituksella tms. Mutta jos brexit johtaa Skotlannin itsenäistymiseen, on se skottien ja EU:n etu ja siksi kannatettava asia.
Ei brexitiä päätetty Lontoossa (Lontoo äänesti 60,0 % remain, Skotlanti 61,9 %), eikä "Lontoon hallituksen" toimestakaan, vaan sen päättivät 33+ miljoonaa äänestäjää.
David Cameron myös lupasi brexit-äänestyksen puolitoista vuotta ennen skottien kansanäänestystä. Se ei siis tullut mitenkään kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Se että tuleeko Skotlannissa uusi kansanäänestys, on puhtaasti UK:n ja sen perustuslakikäytännön asia. Eikä tarvitse alkaa contria rahoittaa, kun ollaan jo hyvin heikoilla jäillä - niin kansainvälisen lain kuin yleisen demokraattisen moraalikäsityksen pohjalta -, jos EU alkaa aktiivisesti myötävaikuttaa itsenäisen valtion hajoamiseen.
Se että olisiko Skotlannin itsenäistyminen hyvä asia Skotlannille, on erittäin kyseenalaista. Se että se olisi EU:lle edullista niin sille keksin vielä vähemmän perusteluita. Skotlannin budjettivaje on 7 %, ennen koronaa. Suomen ollut finanssikriisin jälkeen viimeisen vuosikymmenen 1-2 %, EU:n sallima maksimi on 3 %. Skotlanti elää erittäin vahvasti lontoolaisten verorahoilla. Läksiäislahjana tulisi tietysti oma osuus UK:n miljardiveloista. Vähän kuin Kainuu ja Helsinki.
Jos Skotlanti jollain konstilla saisikin taloutensa hyvin pitkällä aikavälillä tasapainotettua, mitäs sitten? Brexit-äänestyksessä eron puolesta äänestäville kuitenkin lupailtiin jotain hyötyjäkin - oma asiansa sitten toteutuvatko ne koskaan. Mutta SNP ei aja itsenäisyyttä millään muulla pohjalla kuin kansallistunteella. Se kansallistunne ei lopulta sosiaaliturvaa maksa.
En mitenkään kiistä sitä, että briteillä on oikeus erota EU:sta. Totean vain, että se oli temppuna ääremmäisen itsekäs ja koko Euroopalle (mukaan luettuna UK ja varsinkin UK) erittäin vahingollinen poliittinen manööveri, jonka takana oli pelkästään UK:n sisäpolitiikkaan liittyviä valtapoliittisia syitä. Mitään järjellistä syytä briteillä ei ollut EU-eroon.
Itsekäs se oli tietysti. Mutta oli UK myös vuosikymmenten ajan yrittänyt vaikuttaa EU:hun ja kääntää sitä eri suuntaan, ilman tuloksia. Ja meni myös vuosikymmeniä, kun EU syljeskeli UK:n päälle - "Euroopan sairasta miestä" kiusattiin ja hyljeksittiin aivan surutta.
Eivätkä syyt olleet pelkästään sisäpolitiikan valtataistelua. Se oli syy miksi Cameron lupasi kansanäänestyksen (blokatakseen UKIP:n uhan omalta oikealta laidaltaan, mikä olisi taannut konservatiivit oppositioon) ja se oli syy miksi Boris hyppäsi brexit-puolelle (opportunismi).
Se miksi äänestäjät äänestivät niin kuin tekivät, on taas huomattavasti monisyisempi. Yksi isoimmista asioista oli EU-maahanmuutto. Ja uskallan väittää, että jos samoja asioita olisi tapahtunut Suomessa, olisivat persut jo vähintäänkin matkalla vahvaksi pääministeripuolueeksi.
On ihan niitä rasistejakin, mutta sitten on tavan rekkakuski/lähihoitaja-perheitä. Erittäin nopeasti maahan muutti miljoonia EU-maiden ihmisiä. Tämä maahanmuutto aliarvioitiin todella pahoin kaikissa virallisissakin luvuissa. Arvioitiin, että Itä-Euroopan rajojen avauduttua ihmisiä olisi tullut pari miljoonaa, oikeasti olikin tullut neljä.
Jos johonkin 80 000 asukkaan Kouvolaan Suomessa paukkaisi viidessä vuodessa yli 10 000 romanialaista, bulgarialaista, puolalaista, liettualaista jne., muuttaisi tämä kaupunkia merkittävästi. Jos koulujen luokkakoot paikoin kasvaisivat 25 %, sairaaloiden hoitojonot pitenisivät kolmella kuukaudella, tuttujen kioskien tilalle pääkadulle tulisi puolalaisia ruokakauppoja ja kaduilla kuulisi vähemmän ja vähemmän suomea joka päivä.
Aika moni kouvolalainen olisi huolissaan asiasta. Ei sen takia, että likaiset slaavit tulevat pilaamaan kaiken ja ovat vielä varmaan raiskareitakin. Vaan koska oman kolmasluokkalaisen oppiminen romahtaa, oman äidin tärkeä leikkaus siirtyy, siirtyy ja siirtyy, oma kotikaupunki ei enää tunnu kodilta.
Muutoksen vauhti oli aivan liian nopea.
Ja sitten oli sen seitsemän muuta syytä. Jotain pelotti, että omat lapsenlapset joutuvat saksalaisten (=natsien) yhteiseen armeijaan väkisin. Ja ennen oli tietysti kaikki paremmin, koska nostalgia parantaa vaivan kuin vaivan.
Ne Vote Leaven kampanjat saivat ehkä ne pari miljoonaa joka vaalit siihen asti nukkunutta uurnille, mutta kyllä valtaosa ihmisistä oli oman kantansa EU:hun muodostanut jo vuosia ellei vuosikymmeniä aiemmin. Bussin kyljessä lukenut 350 miljoonaa oli virheellinen, ja ehkä siten disinformaatioksi tulkittava luku. Mutta jos siinä olisi lukenut ihan kaikkien tahojen mielestä oikea luku 250 miljoonaa viikossa, olisiko se kenenkään ääneen mitään vaikuttanut?