Beast in Black – kreikkalais-suomalaista metallia

  • 13 125
  • 48

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
Uusi levy From Hell with love on....käsittämättömän tylsä ja heikko. Täynnä ennalta-arvattavaa jumputusta, toistensa kaltaisia kertakäyttökappaleita ja varsinkin puuduttavaa konemaista rumputyötä. Voi voi, niin paljon enemmän uskalsin odottaa, mutta Antonin biisintekokynä (sävellyksistä nyt tuskin voi enää puhua) on käytännössä ilman terää.

Tänään tuli levy postissa tännekin, ja sitä olen tässä nyt kuunnellut sen mitä olen ehtinyt. Sanotaan näin, että Kabanen vetää koko ajan vain enemmän ja enemmän tanssihevin/euroviisuhevin puolelle. Pettymys on ehkä itselläkin se tunne, mikä ainakin jossain määrin vallitsee johtuen siitä, että arvasin etukäteen mitä tuleman pitää. Ja se oli juuri sitä mitä epäilinkin, myös siinä pahassa. Monessa biisissä taustalla oleva "biitti" saa tosiaan rummut kuulostamaan sellaiselta luonnottomalta nakutukselta, joka kuulostaa enemmänkin rumpukoneelta. Ja tosiaan kappaleet ovat keskenään hiukan turhan samankuuloisia kun vertaa ihan vaikka BiB:in ensimmäiseen levyyn

Biisit ovat sinällään laadukkaita (esimerkiksi nyt vaikka True Believer sopisi vaikka jonkin Rocky-leffan soundtrackille), mutta nuo edellä mainitut ongelmat toki ovat vahvasti läsnä. Sellainen vinkki olisi Kabaselle, että levyjä ei vain voi julkaista näin nopeassa tahdissa, se näkyy väkisinkin laadussa

Onko Killed By Death kuuntelemisen arvoinen veto? On rohkea teko koskea pyhään aineistoon, sillä selvittelen että mentiinkö nyt metsäliiton puolellle tämän kanssa.

Itse asiassa tuo cover on todella hyvä, pidän kovasti.. puhun siis kuitenkin ihmisenä, joka ei pidä Motörheadista eli minulla ei ole henkilökohtaista suhdetta biisiin
 
Suosikkijoukkue
Tappara
Oli kyllä aivan järjetön pettymys kokonaisuudessaan. Pari biisiä ihan ok ja loput aivan harmaata massaa. Sääli, eka levy upposi ja livenähän bändi on hyvä, mutta kyllä nyt oli niin metsikköön tämän poppi/humppa levyn kanssa ku mennä vaan voi.
 

5hole

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ducks, VGK, Savolaiset, Jokerit, Cogliano, RD
Levy nyt itselläkin, poislukien coverit niin se 5-6 hyvää biisiä. Kannatti nyt levy hankkia, ei sillä tavalla heikko ole mutta odotin kyllä enemmän. Menee kategoriaan hyvä.

Coverit yllättivät toki positiivisesti, molemmat olivat onnistuneita. Tuo killed by deathin coverointi varsinkin on aika riski temppu, mutta puhtaat paperit poppoolle siitä.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En ehtinyt muodostamaan mielipidettä vielä, mutta näyttää jakavan mielipiteitä vahvasti puolesta ja vastaan tämä uutuus.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Vaikea myös ymmärtää kommentteja siitä, että Kabasen sävellykset olisivat surkeita, koska levyllä on toinen toistaan vahvoja biisejä.

Ne ovat tylsiä, ja ennenkaikkea samasta teolliselta vaikuttavasta tuubista puristettuja. Ihan kuin koneen generoimia. Siinä mielessä juuri Euroviisut tai eurodisco à la Modern Talking/Pandora (ei siis Pantera) on aivan oikea verrokki tälle levylle. Löytyihän sieltä paristakin biisistä tuo ikivanha euroviisujippo eli puolisävelaskeen modulaatio, josta jopa euroviisukulttuuri on jo luopunut. Huoh.

"Nykyään modulaatio kuulostaa pöllöltä ja vanhanaikaiselta, Heikkinen selittää."

Musiikintutkijan analyysi: Euroviisukin uudistuu – modulaatio ei ole enää in
 

flintstone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Omasta mielestä tämä uusi levy potkii ihan mukavasti. Mukana on muutama varsin tarttuva kappale ja kyllä näitä kuunnellessa treeni kulkee mukavasti. Tuo Mötörhead cover ei taas omaan korvaan ole täysin onnistunut, tai sitten se itsellä henkilöityy Mötörheadiin/Lemmyyn niin vahvasti että tämä versio ei vaan ei lähde lentoon.
 

Jj

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, FCB
Illalla olisi keikka Turun Apollossa, jota varten kuuntelin levyn ekaa kertaa kunnolla. Nyt pitää sanoa että ei hyvä. Nimibiisi nyt vielä menee mutta muuten ei uppoa kyllä yhtään. Genressä on omat juttunsa, joku voisi sanoa klisheensä, eikä siinä mitään mutta onnistuneen viime levyn jälkeen tämä on aika geneeristä kamaa. Sitä balladia en kestänyt edes loppuun saakka. Killed by deathin coverointi on tuhoon tuomittu yritys keneltä tahansa. No, levy on levy ja live on live, ehkä illan esitys parantaa makua.

[jatkoa] No niin, kyllähän se loppuunmyyty keikka aina saa keskinkertaisetkin viisut toimimaan. Meininki oli hyvä ja soittajat hymy huulessa. Keikkapaikkana, varsinkaan tällä yleisömäärällä Apollo ei toimi vähää alusta mutta kyllä tässä plussan puolelle jäätiin.
 
Viimeksi muokattu:

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kävin viikonloppuna tarkistamassa bändin päivän livekunnon ja hienosti se edelleen toimii. Ja nyt pelkästään omia biisejä, ei yhtään Battle Beast "lainaa" setissä. Tai encoressakaan
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku, Miljoonamiehistö, Ranska, KuPS
Kävin viikonloppuna tarkistamassa bändin päivän livekunnon ja hienosti se edelleen toimii. Ja nyt pelkästään omia biisejä, ei yhtään Battle Beast "lainaa" setissä. Tai encoressakaan
Onkos näillä hetkeen enää ollutkaan Battle Beastin lainoja mukana? Itse tosin olen nähnyt nämä ainoastaan kolme kertaa ja joka kerta Nightwishin lämppärinä ja kahdella viimeisellä keikalla oli ainoastaan omia biisejä settilistassa. Ensimmäinen nähty keikka oli koko bändin historian ensimmäinen keikka Espoossa Metro Arenalla vuonna 2015 ja silloin ihan luonnollisestikin 6/8 biisiä oli Battle Beastilta.

Itse menen huhtikuun puolivälissä tarkastamaan bändiä kun Kuopioon tulevat, itse asiassa tulee olemaan eka kerta kun menen ihan näiden omalle keikalle, eikä siis sellaiselle että ovat lämppärinä. Odotukset on korkealla koska näissä lämppärivedoissaankin ovat olleet kyllä aina hyviä.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Onkos näillä hetkeen enää ollutkaan Battle Beastin lainoja mukana?
Omien kokemuksien mukaan, eli pari keikkaa viime keväänä, olivat sellaisia että niillä oli mukana Battle Beast kappaleita. Kesäisessä festarisetissä (+ encoressa) niitä ei enää ollut (koska aika oli rajallinen?).
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku, Miljoonamiehistö, Ranska, KuPS
Omien kokemuksien mukaan, eli pari keikkaa viime keväänä, olivat sellaisia että niillä oli mukana Battle Beast kappaleita. Kesäisessä festarisetissä (+ encoressa) niitä ei enää ollut (koska aika oli rajallinen?).
Joo näin ajattelinkin että varmaan festariseteissä ei ainakaan ollut covereita mukana kun aikaa on vähemmän, mutta juu eipä sinänsä ihme jos omilla keikoilla oli covereita kun aikaa on enemmän ja biisejä tuossa vaiheessa vielä kohtalaisen vähän.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ehkä viisi kertaa olen levyn nyt kuunnellut, ei ole ainakaan vielä avautunut edellisten tapaan. Kohokohdaksi on nyt noussut Manowar cover Battle Hymn
 

upreo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Pikku pöhnässä saunan jälkeen tuli eilen uusi levy kuunneltua. Siinä mielessä meni jalan alle, että huomasi usean kerran jalan lyövän tahtia pöydän alla. Tai sitten se oli lonkeron syytä, tiedä näistä. Monessa biisissä alku lupaili enemmän, mutta sitten ne laimenivat tasaiseksi hötöksi. Mieleen tuli enemmän kuin kerran, että tämähän olisi ollut hyvä taustabiisi mennäaikojen peleihin.

Ei kyllä mahdu samalle sivulle ensimmäisen albumin kanssa. Se tosin iski itselle niin kovaa aikanaan, että rima on kyllä mahdottoman korkealla. Kuunnellaan nyt vielä selvinpäin muutaman kerran ja annetaan mahdollisuus. Kyllä uskon, että vähintään työmatkojen taustamusiikkina täyttää tehtävänsä.
 

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
Monessa biisissä alku lupaili enemmän, mutta sitten ne laimenivat tasaiseksi hötöksi

Ei kyllä mahdu samalle sivulle ensimmäisen albumin kanssa. Se tosin iski itselle niin kovaa aikanaan, että rima on kyllä mahdottoman korkealla.

Itsekin hain levyn heti eilen, ja kolmen läpikuuntelun jälkeen kokonaisuutena sanon, että tämä on parempi kuin heikko edellislevy. Suurin syy siihen on se, että jotenkin biisit erottuvat enemmän toisistaan kuin viimeksi. Mutta tässä on juuri tuo ongelma mihin tuossa viittaatkin, ja mikä oli erittäin helppo ennakoida. Levyllä on 11 biisiä, ja niistä 7-8 on sellaista "ihan hyvä, siinä menee" -tasoa. Ja ne jäävät tälle tasolle juuri siksi, kun nämä tasan samat biisit on kuultu Kabaselta jo tuhat kertaa aikaisemmin, samat konesoundit, samat synamatot, samat "wooo-ooo-ooo" laulatukset sun muut. Levyllä on tästä pari jopa ihan tylsää täytebiisiä, mutta siis ylipäätään monet jäävät juurikin tasaiseksi hötöksi edellä mainitusta syystä

Levyllä on siis kuitenkin myös pari käytännössä täysosumaa. Ensinnäkin vimmainen avausbiisi Blade Runner on kerta kaikkiaan nappiin onnistunut kappale, menisi ihan tuollaisenaan esimerkiksi Battle Beastin kakkoslevylle, jota nyt käsittääkseni ihan yleisenä konsensuksena pidetään parhaana levynä mitä Kabanen on saanut aikaan. Samoin vokaalipuolella Yannis tyhjentää pajatson oikeastaan jo heti tässä, juuri tuollaista täysin silmittömällä raivolla tulevaa laulantaa ainakin minä haluan häneltä kuulla. Toinen helmi on sitten päätösbiisi, aivan käsittämättömän upea My Dystopia, jossa myös puhutaan täyden kympin onnistumisesta. Kabanen on tehnyt siinä luultavasti parhaan voimaballadinsa koskaan..

Ehkä viisi kertaa olen levyn nyt kuunnellut, ei ole ainakaan vielä avautunut edellisten tapaan. Kohokohdaksi on nyt noussut Manowar cover Battle Hymn

Heh, minusta taas bonarien suhteen asia on juurikin päinvastoin. En käsitä millä logiikalla Manowarilta on valittu coveriksi yksi bändin koko uran huonoimmista kappaleista. Sen sijaan Michael Jackson (jonka musiikkia en ole suurimmaksi osaksi koskaan oikein sietänyt) coverin kanssa on käynyt tuuri, sillä tämä kyseinen biisi on aivan ylivoimainen oma suosikkini miehen tuotannosta. Ja cover on todella hieno myös..
 
Viimeksi muokattu:

KaljaVeikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
235, Karjala-lippis
Aivan hyvä levy tämä tuorein tapaus. Parempi kuin edellinen mutta ei niin hyvä kuin ensimmäinen.

Omat suosikit: Blade Runner, One Night in Tokyo, Revengeance Machine ja To the Last Drop of Blood.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Olisin niin halunnut tämän nousevan siivilleen mutta kotkalla ei ole sulkia ja se painuu kalliolta hyppäämänsä loikan jälkeen jyrkästi putoavaan syöksyyn. Ei jatkoon. Melodisia hetkiä toki olisi joten täysin työkyvytön Kabanen ei sentään ole. Mutta mutta. Liian raskaiksi kannettaviksi synneiksi muodostuvat 1) umpitollo puukätinen rumpali jonka jyskytys tekee kaikesta tasapaksua tankoa 2) Kabasen ajatus itsestään kirjoittamisen, säveltämisen ja kitaran käsittelyn lisäksi tuottajanerona. Anton, et ole sitä. Tämä on HK:n sinistä tasapaksua pötköä jossa soundien avaruudesta voi puhua yhdellä ulottuvuudella. 3) Liika on sittenkin liikaa ja Yngwie väärässä. Casio-syntsan säksätys ja tikitys on vaan niin väärin.

Ja aivan lopuksi. Kansitaide. Uhh pahalla tavalla. Sekä cyberpunk-teema. Niin originaalia, niin originaalia. Oli joskus 80-luvulla, joo. Sentään Billy Idolkin tekin Cyberpunk-levyn 30 vuotta sitten. Billy Fuckin Idol! Klisheiden keruussa levy onnistuu 10/10. Muilta osin väsynyt, köyhä teos joka ei tule löytämään kotiaan mistään genrestä?
 

Turnipsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
No ei kyllä vakuuta tämä levy mitenkään. Harmi, koska bändi on kuitenkin yksi jonka levyjä on tullut paljon kuunneltua ja jossa on potentiaalia muuhunkin.

Syntikalla vedetään toisiaan toistavia yksinkertaisia kuvioita biisistä toiseen. Käytännössä syntikan melodiat ovat sellaisia, jotka saa ohjelmoitua esim. ableton livellä hyvin yksinkertaisesti. Tähän sitten päälle yksinkertaisia sointutoistoja biisin läpi.

Rumpuraidat pääasiassa diskokomppia, 80 luvun sähörumpufillejä välillä mukaan vetäen tai tuplabasareilla polkien. Käytännössä ubeat. Rummuista kertoo paljon se, että vaikka en ole biisejä aiemmin kuullut (mutta bändin aiempia levyjä kyllä kuunnellut), pystyy arvaamaan missä kohtaa tulee filli - ja vielä aika hyvin osuu kohdalleen myös arvaus että millainen filli sieltä tulee. Aivan saatanan tylsää. Tähän vielä se, että minkäänlaista dynamiikkaa soitossa ei ole, vaan rumpuraidat tulee samalla tasolla alusta loppuun (tämä johtunee rumpuraitojen kompressoinnista).

Kitarasoolotkin toistavat itseään biisistä toiseen, joissa tärkeintä tuntuu olevan mahdollisimman nopea tilutus ja sorminäppäryys vs. oikeasti biisiin jotain lisää tuova mauste.

Yleisesti biiseistä ei jää mitään mieleen, mikä itselleni on yleensä merkki siitä että en myöskään jaksa tulevaisuudessa hirveästi levyä kuunnella.

Tylsää, mielikuvituksetonta ja tasapaksua jossa biisit toistavat toisiaan ja kaikki aiempien levyjen kliseet mukana.
 

Daro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Winners
Itsattle Beast kuoli kyllä kun kuuntelee heidän tuotoksiaan Kabasen lähdön jälkeen. Battle hymn on hieno kappale ja yllättävästi taas rakastan tätä levyä. Kabanen on kerrankin irti josta tykkään. Hyvin suoriutuivat. Adams on se oikea laulaja, mutta omasta mielestäni oikeutta tekivät biisiille. Ja se cover Michael Jacksonin biisiistä oli kivaa...
 
Viimeksi muokattu:

Derrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Ei nyt tainnut ihan oikeaan ketjuun tulla kun tuossahan on Battle Beastin biisi. Beast in Blackin uusi levy tuli viime syksynä.
Aikanaan yksi kavereistani lähti kaupunkiin ostamaan radiokuuntelun perusteella Kingdom Comen levyä. Kotona hämmästys oli suhteellisen suurta kun mukaan oli kuitenkin levykaupasta lähtenyt King Diamondin levy.
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Aikanaan yksi kavereistani lähti kaupunkiin ostamaan radiokuuntelun perusteella Kingdom Comen levyä. Kotona hämmästys oli suhteellisen suurta kun mukaan oli kuitenkin levykaupasta lähtenyt King Diamondin levy.
Valitsi siis vahingossa parempaa musiikkia.
 

Derrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Valitsi siis vahingossa parempaa musiikkia.
Noh, makuja on erilaisia sanoi koira kun takapuoltaan nuoli. Vakavasti ottaen Kingdom Come ja King Diamond eivät kalastele samoilla apajilla, jälkimmäistä en kovin hyvin tunne mutta Kingdom Comen kaksi ensimmäistä levyä on tutustumisen arvoisia, sieltä löytyy muutama hyvä ralli. Jostain syystä Gary Moore otti heidät aikanaan silmätikuksi pitäen heitä Led Cloneina, toki samoja aineksia on mutta on myös paljon sellaista mitä Zeppelin ei tehnyt. Kingdom Come hajosi kesken toisen levyn jälkeen tehdyllä rundilla, jolla oli mukana Warrant. Grunge ei siis päässyt upottamaan tätä bändiä.

Beast in Black taas luo nahkansa jokaisella levyllä uudestaan kuin käärme, sinänsä aika hassua että nykyisellään koskettimet ovat eniten esillä ja bändissä sitten yllättäen ei ole koskaan ollut kosketinsoittajaa. Näin jää muille enemmän viinaa takahuoneessa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös