Asevelvollisuusarmeijasta luopuminen

  • 358 348
  • 3 358

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Avoin keskustelu hyödyistä ja haitoista mahdollistaa hyssyttelyä paremmin pragmaattisen ja järkiperäisen mielipiteen muodostamisen.

Nythän suurin osa vetää vahvasti tunteella.

Nyt pitäisi vain enää tietää kuka hyssyttelee tässä asiassa. Noin empirian pohjalta sanoisin, että Naton kannattajat kaikkein vähiten tuntuvat ajattelevan asiaa kovinkaan pragmaattisesti. Enemmänkin kyse tuntuu olevan ryssävihasta ja jenkkien ihailusta kuin siitä, että maamme turvallisuus paranisi.

Jostain kumman syystä kukaan Nato-kannattaja ei ole ottanut mitään kantaa siihen, miksi Nato-jäsenien Islannin ja Viron ilmavalvontaan tarvitaan Naton ulkopuolisia maita apuun. Jos edes tuon vertaa ei pienemmät jäsenmaat saa tukea, niin miten ihmeessä Suomi saisi apua joutuessaan oikeasti sotaan.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Käsittääkseni NATO-vuosimaksut olisivat noin 40 miljoonaa euroa. Ei merkityksetön, mutta ei myöskään älytön summa n. 300 miljardin puolustusbudjettiin peilattuna.

Hetkonen, siis 300 miljardia on minkä budjetti? NATO:n kyllä varmaankin mutta Suomen, ei nyt toki sentään. 40 miljoonaa ei siis joka tapauksessa olisi merkittävä kuluerä ja se mahdollistaisi helposti juuri kuvailemani kaltaisia säästöjä jolloin jopa kokonaispuolustusbudjetti voisi laskeakin ja silti asevoimien puolustuskyky pysyisi kutakuinkin vakiona. On tosiaan sikäli turha ehkä ylläpitää aivan niin suurta ilma-asetta kuin nyt jos uskalletaan laskea sen varaan että Norjan NATO-hävittäjät ovat jossain määrin käytettävissä myös Suomen rintamalla tarpeen vaatiessa.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Tarkoitatko tällä sitä, että kaipaisit keskusteluun myös kenraali Makarovin ehdotuksen pragmaattista pohtimista? Eli, että Suomenkin puolustus nojaisi Venäjän ohjustorjuntavälineisiin?

Ainakin lupaan lukea suurella mielenkiinnolla, jos joku pyrkii osoittamaan tämän olevan maanpuolustuksen uskottavuuden kannalta paras vaihtoehto.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Hetkonen, siis 300 miljardia on minkä budjetti?

Eihän tuossa nyt ollut kuin satakertainen heitto todellisuuteen, joten eipäs nyt takerruta lillukanvarsiin.

Ei vaineskaan. Vilpittömät pahoittelut paskan suoltamisesta palstalle tyhmän huolimattomuusvirheen muodossa. Tämäkin toki todistaa sen, että tällä hetkellä ja tällä keskittymisen tasolla kannattaa ennemmin kirjoittaa jatkoaikaan, kun aiheuttaa vahinkoa työnantajalle.

Tarkoitus oli sanoa, että mielestäni 40 miljoonan vuotuinen jäsenmaksu hukkuu 3 miljardin vuotuiseen puolustusbudjettiin aika helposti.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Iltalehden poimimista tiedoista sopiva päivitys:

Velvollisuus asepalvelukseen päättyy sen vuoden lopussa, kun henkilö täyttää 30 vuotta. Viimeisin suoritusvelvollisuudesta vapautunut ryhmä on siis vuonna 1982 syntyneet.

Tästä ikäluokasta:

  • 77,61 prosenttia suoritti varusmiespalveluksen
  • 0,08 prosenttia aseettomana
  • 5,41 prosenttia kävi siviilipalveluksen
  • 16,23 prosenttia vapautettiin palveluksesta.

Lähes neljännes ei käy inttiä - näin määrä on vähentynyt | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi

Tällä hetkellä palvelusikään tulevien nuorukaisten kohdalla luvut ovat merkittävästi alhaisemmat ja mennään jo alle 70:n prosentin. Pääkaupunkiseudulla ollaan jossain fifty-fifty-lukemissa.
 

Andrew

Jäsen
Tällä hetkellä palvelusikään tulevien nuorukaisten kohdalla luvut ovat merkittävästi alhaisemmat ja mennään jo alle 70:n prosentin. Pääkaupunkiseudulla ollaan jossain fifty-fifty-lukemissa.

Mielenkiintoinen tilasto. Olen monesti miettinyt, että olisi kiva saada tilastotietoa pääkaupunkiseudulta kuinka moni armeijan suorittaa, koska täällä ei ole semmoista sosiaalista painetta armeijan suorittamiseen.

Yleinen mielipide tuntuu olevan, että meidän pitäisi siirtyä palkka armeijaan tai vapaa ehtoiseen palvelukseen, jolloin armeijaan menee ne ketkä ovat motivoituneita ja jotka oikeasti haluavat suorittaa palveluksen.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
YLEn uutisen mukaan nyt kutsunnoissa olevasta poikien ikäryhmästä 73% aloittaa asepalveluksen.

"- Jos painoindeksi on luokkaa 30, katsotaan hyvin tarkkaan, päästetäänkö mies palvelukseen vai ei, majuri toteaa."

Yleensä ei, eli käytännössä BMI 30:a voi pitää karsinnan rajana. Ylipainoisten ei kuulu olla osana miesten koulua ja kaikkien yhteiskuntaluokkien yhteisöllisyyshanketta.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Yleinen mielipide tuntuu olevan, että meidän pitäisi siirtyä palkka armeijaan tai vapaa ehtoiseen palvelukseen, jolloin armeijaan menee ne ketkä ovat motivoituneita ja jotka oikeasti haluavat suorittaa palveluksen.

Tämä ilmeisesti koskee pääkaupunkiseutua. Koko maassahan asevelvollisuuden kannatuksen vähentyminenhän taittui viime vuonna, kun asevelvollisuuden kannatus kääntyi kasvuun. Reilu 70% kannattaa asevelvollisuutta, mikä on aika korkea luku kun ottaa huomioon kuinka paljon elämästä vierautuneita ihmisiä pääkaupunkiseudulle on pakkautunut (asuu kai siellä fiksuja ja asioita ymmärtäviäkin runsain mitoin). Olisi mielenkiintoista nähdä kannatuksen maantieteellinen jakauma. Mikäli on niin, että asevelvollisuuden vastustaminen on yleisintä pääkaupunkiseudulla, niin olisiko yksi mahdollisuus todeta, että pääkaupunki jätetetään sitten puolustumatta? Kaikki olisivat tyytyväisempiä.
 

Syöttöpiste

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
YLEn uutisen mukaan nyt kutsunnoissa olevasta poikien ikäryhmästä 73% aloittaa asepalveluksen.

"- Jos painoindeksi on luokkaa 30, katsotaan hyvin tarkkaan, päästetäänkö mies palvelukseen vai ei, majuri toteaa."

Yleensä ei, eli käytännössä BMI 30:a voi pitää karsinnan rajana. Ylipainoisten ei kuulu olla osana miesten koulua ja kaikkien yhteiskuntaluokkien yhteisöllisyyshanketta.

Jos henkilö haluaa varusmiespalveluksen suorittaa ja hänet on ylipainon tai muusta syystä heikon kunnon vuoksi luokiteltu c- tai e-luokkaan, on hänellä silti mahdollisuus suorittaa varusmiespalvelus. Pistää pleikkarin huuto.netiin myyntiin ja ostaa siitä saamillaan rahoilla vaikka verkkapuvun ja alkaa parantamaan kuntoaan. Kun kunto on parempi, menee lääkäriin ja saa lausunnon, jonka avulla luokitus voidaan muuttaa palvelukseen kelpaavaksi. Kaikki lähtee henkilön omasta halusta parantaa omaa elämisen laatuaan. Kyllä henkilön jolla on BMI yli 30, kannattaa mahdollisuuksien mukaan kuntoaan parantaa vaikka ei varusmiespalvelukseen olisi muuten menossakaan. Huomattavasti terveempänä saa elää vanhemmalla iällä.
 

Heko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Maple Leafs
Kas, itseltä mennyt totaalisesti ohi tällainen keskustelu. Otetaanpa osaa vähän jälkijunassa.

Kun teemana on Suomelle sopivin puolustusratkaisu asevelvollisuusarmeijan sekä palkka-armeijan väliltä, on kysymys pohjimmiltaan siitä, millaiset ovat Suomen sotilaalliset uhkakuvat tänä päivänä. Kummallakin puolustusratkaisulla on kiistämättä omat vahvuutensa vastaamaan keskenään erilaisiin uhkakuviin.

Jos katsotaan palkka-armeijaan siirtyneiden Eurooppalaisten valtioiden määrittämiä uhkakuvia ja niitä vastaamaan säädettyjä puolustusvoimien tehtäviä, painottuvat ne erittäin vahvasti sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäväkenttään. Keskistä Eurooppaa voidaan huoletta pitää hyvin vakaana alueena, jolloin ei valtioita kohtaan kohdistuvan sotilaallisen voimankäytön uhkaa juurikaan ole. Tätä alueellista vakautta pyritään ylläpitämään ehkäisemällä ja tukahduttamalla mahdollisia konflikteja Euroopan lähialueilla kriisinhallinnan keinoin. Tähän tarkoitukseen palkka-armeija on tehokkain ratkaisu. Palkka-armeijan kyvystä uskottavaan maanpuolustukseen voi googlettaa esimerkkiä Ruotsista, jossa Ruotsin armeijan kykyyn puolustaa maataan ei usko sen enempää kansa kuin kenraalikuntakaan.

Kun taas tarkastellaan Suomen valtioneuvoston asettamia uhkakuvia turvallisuuspoliittisissa selonteoissa (julkisesti saatavilla ulkoministeriön verkkosivuilta), eroavat ne keskeisiltä osin keski-Euroopan valtioiden vastaavista. Valtioneuvoston selonteoissa nostetaan yhä esille Suomea vastaan kohdistetun tai Suomen valtion alueella kahden eri toimijan välillä käytettävän sotilaallisen voimankäytön uhka. Tätä uhkakuvaa varten Suomen puolustusvoimille asetettuihin tehtäviin kuuluu Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, Suomen sotilaallinen puolustus. Koska Suomi on väestöltään hyvin rajoittunut suhteessa raja-alueensa (tai alueidensa, jos halutaan pysyä objektiivisena) laajuuteen, on ainoa asetetun tehtävän täyttämiseen edes teoriassa kykenevä puolustusratkaisu laaja asevelvollisuus. Asevelvollisuus ainoastaan turvaa Suomen väestöpohjasta riittävän laajan reserviläisarmeijan Suomen puolustukseen. Uudistunut taistelutapa puolestaan pyrkii kehittämään reserviläisarmeijan käyttöperiaatteita vastaamaan paremmin nykyaikaisen sodankäynnin vaatimuksia.

Niin kauan, kun Suomi hallitus äänitorvenaan määrittää valtiollisina uhkakuvinaan Suomea vastaan kohdistetun sotilaallisen voimankäytön uhkan, on asevelvollisuuden säilyttävä. Tämän uhkakuvan säilymiseen verrattuna palkka-armeijaan siirtyneisiin Euroopan valtioihin vaikuttaa puolestaan alueellisen suurvallan ja mittavan sotavoiman omaavan Venäjän vääjäämätön läsnäolo. Venäjän uhka-asemasta ja sen kehityksestä puolestaan voisi kirjoittaa kokonaan toisen kirjoituksen.

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen julkaisemasta tutkielmasta "Asevelvollisuus joukkojen rekrytointimuotona Suomessa" voi lukea aiheesta lisätietoa (Tarkasteltavissa täältä). Liikutaan sopivan syvyisellä tarkastelun tasolla myös asiaan vähemmän perehtyneelle lukijalle.

Lopuksi vielä NATO:sta. Nykyiselläänhän Suomi saa osallistua NATO:n yhteisharjoituksiin ja NATO tuottaa evaluointeja suomalaisten joukkojen ja toimintatapojen yhteensopivuuden ja "laadun" kartoittamiseksi. Suomi pystyy siis sitoutumattomalla yhteistyöllä kehittämään puolustuskykyään, joten mitä lisäarvoa NATO:n täysjäseneksi liittyminen toisi? Ainoastaan kriisinhallinnan tehtäväkenttää vastaavan palkka-armeijan tapauksessa NATO-jäsenyys toisi verrattain kyseenalaista reliabiliteettia Suomen puolustukseen. Tällöinkin päästään taas siihen kysymykseen, että mihin uhkakuviin ja niitä vastaaviin tehtäviin Puolustusvoimia käytetään. Headsuppina jokainen voi googletella kansainvälisten liittojen tehokkuutta valtion sotilaallisessa puolustuksessa historian saatossa. Kriisitilanteessa intressit ja toimintamahdollisuudet tuppaavat muuttua arvaamattomastikin. (Vrt. Vahvasti länsimielinen Georgia) Tulee myös huomioida, millaisen viestin mahdollinen NATO-jäsenyys lähettäisi Venäjälle. Heikentäisi välejä (turvaudutaan Yhdysvaltajohteiseen sotilasliittoon Venäjän uhkaa vastaan) ja kasvattaisi täten Venäjän muodostamaa uhkaa entisestään. Venäjän kasvava uhka-asema puolestaan kasvattaisi Puolustusvoimien Suomen sotilaallisen puolustuksen tehtävän roolia, jolloin kierrettäisiin takaisin asetelmaan, jossa tarvittaisiin uskottavaan alueelliseen puolustukseen kykenevä armeija. Ja kuten mainittua, tämän mahdollistaa laajaan asevelvollisuuteen perustuva reserviläisarmeija.

Summa summarum, palkka-armeija ja sen uskottavaan puolustuskykyyn vaatima NATO-jäsenyys ampuisi Suomen tapauksessa itseään jalkaan.

Toivottavasti joku jaksoi lukea loppuun saakka ja sai jotain irtikin.
 
Suosikkijoukkue
Greek Philosophers
Kas, itseltä mennyt totaalisesti ohi tällainen keskustelu. Otetaanpa osaa vähän jälkijunassa...

Kaunista, oikein kaunista faktoista piittaamattomuutta. Erityisesti tykkäsin tästä:

"Venäjän kasvava uhka-asema puolestaan kasvattaisi Puolustusvoimien Suomen sotilaallisen puolustuksen tehtävän roolia, jolloin kierrettäisiin takaisin asetelmaan, jossa tarvittaisiin uskottavaan alueelliseen puolustukseen kykenevä armeija. Ja kuten mainittua, tämän mahdollistaa laajaan asevelvollisuuteen perustuva reserviläisarmeija."
 
Suosikkijoukkue
Greek Philosophers
Mitkä ovat nämä mainitsemasi faktat, jotka ovat ristiriidassa kirjoittamani kanssa? Mistä pääsen näihin käsiksi?

No ensinnäkin nykysodankäynnin, korjaan tulevaisuuden sodankäynnin, (nythän olemme syvän rauhan tilassa), eskaloituminen täysimittaiseksi sodankäynniksi ei näissä pohjoismaisissa olosuhteissa ole ihan päivien tai viikkojen asia (ainakin niin me nyt luulemme) ja sen luonne on ihan toisenlainen, mitä kuvitellaan nykyistä jalkaväkiarmeijaa ylläpidettäessä.

Armeija ja sodankäynti on tulevaisuudessa (nykyhetkestä ei tarvitse puhua em. syistä) insinöörien ja teknikkojen (sikäli, kun niitä enää on) hommaa. U on päivän sana kaikissa puolustushaaroissa tulevaisuudessa. Viestistäsi sain kuvan, että olet tarpeeksi perehtynyt aiheeseen ymmärtääksesi, mitä tarkoitan.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
No ensinnäkin nykysodankäynnin, korjaan tulevaisuuden sodankäynnin, (nythän olemme syvän rauhan tilassa), eskaloituminen täysimittaiseksi sodankäynniksi ei näissä pohjoismaisissa olosuhteissa ole ihan päivien tai viikkojen asia (ainakin niin me nyt luulemme) ja sen luonne on ihan toisenlainen, mitä kuvitellaan nykyistä jalkaväkiarmeijaa ylläpidettäessä.

Armeija ja sodankäynti on tulevaisuudessa (nykyhetkestä ei tarvitse puhua em. syistä) insinöörien ja teknikkojen (sikäli, kun niitä enää on) hommaa. U on päivän sana kaikissa puolustushaaroissa tulevaisuudessa. Viestistäsi sain kuvan, että olet tarpeeksi perehtynyt aiheeseen ymmärtääksesi, mitä tarkoitan.

Jotenkin tämä keskustelu kyllä menee jo vähän tylsäksi kun sikäli ihan järkeviinkin kannanottoihin tulee aina vastauksena puhdasta haihattelua ja aikamoista muitten keskustelijoitten (puolustusvoimien henkilökunnasta puhumattakaan) aliarviointia, ihan kuin vain juuri kyseiset henkilöt tietävät totuuden siitä mitä sota tulee olemaan. Kaitpa tämä teknosodan ihannointi on vain sivuoire siitä että nykyiset sukupolvet kokevat sotaa vain digitaalisessa muodossa ja kun on pari tomahawk-videota nähnyt CNN:ltä niin tietämys "tulevaisuuden sodasta" on huipussaan. Jostain syystä tosin huolimatta kaikesta teknosodasta teknologian huippumaa USA:kin on joutunut jalkauttamaan satoja tuhansia peltohiiren kognitiivisella tasolla liikkuvia perusmosureita erinäisiin sotiinsa, kumma juttu jos pelkillä insinööreillä ja teknikoillakin sodan voisi voittaa.

Ei siihen sodankäynnin eskaloitumiseen kuin tarvita puolisen vuotta tästä hetkestä jos asiat menevät sopivasti päin helvettiä, siinä tulee kiire samalla vielä uskotella viholliselle että kyllä tää sota nyt sitten käydään bittiavaruudessa että ei nyt ihan oikeasti tarvitse tankata niitä maahanlaskujoukkojen lentokoneita. On se kyllä toki helppoa kun ensin voi vain syvällä varmuudella todeta että a)sotaa ei ole tulossa lähiaikoina ja sitten b) sitten jos joskus sota tulee, se on aivan erilaista (tm) kuin sota nyt.

Mutta ehkä rakentavampaa onkin lähteä siitä että voisiko Freddie kertoa mitä varten nykyistä jalkaväkiarmeijaa ylläpidetään, ihan vain pienenä statuscheckinä siitä, että missä mennään.
 

Heko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Maple Leafs
No ensinnäkin nykysodankäynnin, korjaan tulevaisuuden sodankäynnin, (nythän olemme syvän rauhan tilassa), eskaloituminen täysimittaiseksi sodankäynniksi ei näissä pohjoismaisissa olosuhteissa ole ihan päivien tai viikkojen asia (ainakin niin me nyt luulemme) ja sen luonne on ihan toisenlainen, mitä kuvitellaan nykyistä jalkaväkiarmeijaa ylläpidettäessä.

Armeija ja sodankäynti on tulevaisuudessa (nykyhetkestä ei tarvitse puhua em. syistä) insinöörien ja teknikkojen (sikäli, kun niitä enää on) hommaa. U on päivän sana kaikissa puolustushaaroissa tulevaisuudessa. Viestistäsi sain kuvan, että olet tarpeeksi perehtynyt aiheeseen ymmärtääksesi, mitä tarkoitan.

Nykyaikainen sodankäynti on täysin validi ja yleisesti sodan kuvaa ja sen muutosta koskevassa tutkimuksessa käytetty termi, jolla täsmennetään käsiteltäväksi sotaa ja sodankäyntiä sellaisena kuin sen tänä päivänä koemme. Sisältäen siis elementtejä esimerkiksi asymmetrisestä sodankäynnistä, strategisista iskuista sekä digitaalisesta sodankäynnistä.

Konfliktien eskaloitumisnopeutta ei tietenkään voi varmaksi sanoa. Varsinaiset sotatoimet voivat olla jatkumoa pidempiaikaisille vihamielisyyksille (Bosnia, Kosovo) tai tapahtua hyvinkin nopeasti jonkin laukaisevan tekijän johdosta (Georgia). Mielestäni on kuitenkin erittäin naiivia ja mahdollisesti kohtalokasta olettaa, ettei esimerkiksi valtion sisäinen konflikti voisi eskaloitua nopeasti johtaen ulkopuolisen tahon sotilaalliseen voimankäyttöön, kuten juuri Georgia muistutti. Tapahtumaa ei tietenkään voi projisoida sellaisenaan Suomen tilanteeseen, koska lähtökohdat ovat erilaiset, mutta viitettä kuitenkin.

Mahdollisen Suomea vastaan kohdistuvan hyökkäyksen yleistä luonnetta on verrattain helppoa hahmotella, kuten useat alan asiantuntijat ovat tehneetkin peilaten sitä viimeaikaisiin operaatioihin sekä sotaharjoituksiin. Tällainen skenaario kyetään siis luomaan nykypäivän sodankäynnille. Ja nykyaikainen "jalkaväkiarmeija" pyrkii uudistetulla taistelutavalla vastaamaan paremmin tähän skenaarioon.

Se, mitä sodankäynti tulee olemaan tulevaisuudessa, onkin tietenkin aivan eri asia ja vain arvailujen varassa. Varmaankin elektroninen/digitaalinen aspekti tulee entisestään kasvattamaan merkitystään aivan kuten mainitsit ja siihen vastaamiseen tarvitaan taas uudenlaisia keinoja. Tämä tuo sitten varmaan aikanaan taas uudenlaisia haasteita, mutta se on sitten sen ajan murhe. Sen ei pitäisi vaikuttaa siihen, sopiiko Suomen tämän hetkiseksi puolustusratkaisuksi paremmin laaja asevelvollisuus vai palkka-armeija.

Edit/ alkuperäisestä kirjoituksestani lainaamasi ja "erityisesti pitämäsi" kappaleen osa oli muuten osa deduktiivisesta päättelyketjua perustuen Makarovinkin puheissaan vahvistamaan käsitykseen siitä, että NATO olisi Venäjälle lähialueillansa uhka sen turvallisuudelle. Tieteellisenä metodinakin täysin hyväksyttävä käytäntö.
 
Viimeksi muokattu:

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
YLEn uutisen mukaan nyt kutsunnoissa olevasta poikien ikäryhmästä 73% aloittaa asepalveluksen.

"- Jos painoindeksi on luokkaa 30, katsotaan hyvin tarkkaan, päästetäänkö mies palvelukseen vai ei, majuri toteaa."

Yleensä ei, eli käytännössä BMI 30:a voi pitää karsinnan rajana. Ylipainoisten ei kuulu olla osana miesten koulua ja kaikkien yhteiskuntaluokkien yhteisöllisyyshanketta.

Silloin kun minä olin armeijassa(1995-1996), samassa palvelus paikassa oli useampikin läski suorittamassa palvelusta. Paras ukko vähensi painoaan 30kg armeijan aikana ja ne jotka suorittivat armeijan loppuun, vähensivät about 20kg painostaan, kun eivät halunneet sivariin syömään pullaa.

Nykyään vaan tahtoo olla niin, ettei motivaatiota painonhallintaan ole ja lähdetään sitten mielummin sivariin. Armeijassakin varmaan ollaan havaittu tämä trendi ja jos sitä motivaatiota ei ole, parempi pysyä poissa hukkaamasta resursseja.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
YLEn uutisen mukaan alueelliset erot palveluksesta vapautuksessa ovat huikeat. Keski-Suomessa hylätään yli 22% kun Ylä-Lapin poikasista vain 9% raakataan pois epäkelpoina kansalaisina. Keskisuomalaisten jyrkkä linja läskien ja persoonallisuushäiriöisten hylkäämisessä on tietoinen valinta.

Tilastojen mukaan suurin osa väliaikaisesti asepalveluksesta vapautetuista ei suorita palvelusta koskaan. Vapautetuista vain neljännes pääsee myöhemmin palvelukseen.

Kun raakataan aineistosta pois lihavat, huonokuntoiset ja psyykkisesti häröilevät, onkin kiva paukutella henkseleitään Suomen parhaimmalla kuntokoululla ja sen tuloksilla.
 

Syöttöpiste

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Puolustusvoimien päätehtävä on tähän asti ollut maan sotilaallinen puolustaminen. Tehtävän täyttäminen edellyttää sellaisen koulutuksen toteuttamista, joka vaatii normaalin peruskunnon koulutuksen läpi käyvältä henkilöltä. Erikoisjoukot poislukien, koulutuksessa ei vaadita mitään huippu-urheilijan kuntoa suoriutuakseen kunnialla touhusta. Nykyään heikkokuntoisia on väestöstä paljon suurempi osa kuin nyt vaikka 90-luvulla tai sitä aiemmin. Jos heikkokuntoinen ja liikuntaa harrastamaton henkilö otettaisiin palvelukseen, olisi se valtion kannalta hukkaan heitettyä rahaa, koska miehelle ei ehdittäisi antaa hänen sodanajan tehtävän vaatimaa koulutusta. Tällaisen henkilön palvelusaika olisi todennäköisesti se puoli vuotta ja siinä ajassa hänet saataisiin ehkä siihen kuntoon, että pystyisi suoriutumaan joistain kevyemmistä tehtävistä. Silloinkin se vaatisi tältä henkilöltä aika suurta motivaatiota ja kykyä sietää rankkaa fyysistä rääkkiä, mitä hänen kuntouttamisensa vaatisi. Jos valtion pitää hoitaa heikkokuntoiset kansalaisensa sellaiseen kuntoon, että he selviävät normaalin varusmiespalveluksen suorittamisesta, pitäisi näille henkilöille järjestää ensin joku "eskari" inttiä varten. Kun on ensin vuoden verran käyty lenkillä ja kuntosalilla, sekä opeteltu syömään terveellisesti, voidaan henkilö ottaa varusmiespalvelukseen normaalisti. Kutsunnoissahan nämä päätökset voitaisiin tehdä. Pääseekö henkilö suoraan varusmiespalvelukseen vai juostaanko ravirinkiä ensin vuoden verran. Tämä ideahan saattaisi olla jopa kannattava, koska sillä saattaisi olla positiivinen vaikutus valtion talouteen pienentyvien sosiaali- ja terveysmenojen kannalta. Mikäli henkilö siis koulutuksen jälkeen pitää edelleen itsestään huolta. Tulevaisuutta ajatellen saattaa tämä ylipaino olla valtion kannalta suurempi peikko kuin esimerkiksi naapurimme idässä.

YLEn uutisen mukaan alueelliset erot palveluksesta vapautuksessa ovat huikeat. Keski-Suomessa hylätään yli 22% kun Ylä-Lapin poikasista vain 9% raakataan pois epäkelpoina kansalaisina. Keskisuomalaisten jyrkkä linja läskien ja persoonallisuushäiriöisten hylkäämisessä on tietoinen valinta.

Tilastojen mukaan suurin osa väliaikaisesti asepalveluksesta vapautetuista ei suorita palvelusta koskaan. Vapautetuista vain neljännes pääsee myöhemmin palvelukseen.

Minun mielestäni Keski-Suomessa on tehty hyvää työtä kutsunnoissa, kun heikompikuntoisia karsitaan herkemmin pois. Ei ole kenenkään etu se, että mies menee kääntymään varuskunnan portilla ja samalla tulee haaskattua rahoja ja työtunteja sellaiseen, minkä voi tehdä jo ennen varsinaisen palveluksen alkua. Se, että suurin osa väliaikaisesti asepalveluksesta karsituista ei koskaan suorita palvelusta, johtuu näistä henkilöistä itsestään. Palvelukseen vain ei voi ottaa sellaisia henkilöitä, joiden terveys ei sitä kestä. Kuten sanoin aiemmin, asiaa voidaan tarkastella uudelleen kun kunto on parempi.

Ihmisillä on paljon oikeuksia ja niistä pidetään hanakasti kiinni. Samalla velvollisuudet tuppaavat monelta unohtumaan. Toiset vaativat tasa-arvoa ja perustelevat sillä, miksi yleisestä asevelvollisuudesta tulisi luopua. Yhä suureneva osa ei asepalvelusta suorita ja silloin halutaan tasapuolisuuden nimissä päästä tästä ikävästä velvollisuudesta. Suurin osa kansalaisista osaa kuitenkin pitää itsensä siinä kunnossa, että pystyy suoriutumaan palveluksesta. Heikko kuntohan on suurin tekijä sille, miksi palvelus keskeytyy tai se ei koskaan edes ala. Miksi demokraattisessa yhteiskunnassa pitää enemmistön taipua mukavuudenhaluisen vähemmistön vaatimuksiin? Velvollisuuksien karsimisen sijaan, pitäisikö kansalaisille lisätä yksi velvollisuus lisää. Velvollisuus pitää itsensä riittävän hyvässä kunnossa. Se onkin toisen keskustelun paikka, mitä toimenpiteitä tämän velvollisuuden laiminlyönti aiheuttaisi.

Nimimerkki Hekoa mukaillen, Suomen Puolustusvoimat ovat sodanajan kokoonpanossaan tällä hetkellä täysin kykeneviä hoitmaan sen tehtävän mikä sille on annettu. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva reserviläisarmeija on edellytys sille, että saadaan luotua riittävät sodanajan joukot. Niin kauan kuin Suomen uhkakuvat ovat nykyiset, ei muuta vaihtoehtoa mielestäni ole. Ammattiarmeijaan rahat eivät riitä ja vapaaehtoisuuteen perustuva asevelvollisuus ei pysty houkuttelemaan riittävää määrää kyvykkäitä henkilöitä koulutukseen. Jos pystyisi, ei nyt kummasteltaisi keskeyttämisprosentteja tai sitä, kuinka suuri osa nuorista pojista karsiutuu jo kutsunnoissa.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Minun mielestäni Keski-Suomessa on tehty hyvää työtä kutsunnoissa, kun heikompikuntoisia karsitaan herkemmin pois. Ei ole kenenkään etu se, että mies menee kääntymään varuskunnan portilla ja samalla tulee haaskattua rahoja ja työtunteja sellaiseen, minkä voi tehdä jo ennen varsinaisen palveluksen alkua.


http://www.pkreservi.fi/lehti/Lehti2_07/kuntokoulu.htm

Suomen suurin kuntokoulu kannustaa

Puolustusvoimat on laatinut ensimmäisen liikuntastrategiansa. Sen visiona on vuosina 2007 - 2016 liikuttaa aktiivisesti ja turvallisesti vuosittain noin 27 000 varusmiestä, noin 16 000 palkattuun henkilökuntaan kuuluvaa sekä noin 25 000 reserviläistä. Vuoden 2007 liikuntakasvatusteemaksi on muotoiltu “Kannusta Kaveri kuntoon”.

Tämä jälkimmäinen henkseleidenpaukuttelu onkin sitten jo Kummeli-tason komiikkaa:

"Olemme markkinoineet itseämme Suomen Suurimpana Kuntokouluna, koska omasta mielestämme sitä erityisesti varusmiesten ja oman henkilöstön liikuttajana olemme. Samalla tarkoituksenamme on ollut haastaa muu yhteiskunta mukaan kansalaisten kuntotalkoisiin. Luovutamme mielellämme tittelin sille organisaatiolle, joka pystyy lyömään puolustusvoimat Suomen suurimpana kuntokouluna." (Puolustusvoimat.fi)
 

Deko

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Varmaan Yläpesä hakee takaa sitä, että on tekopyhää puhua jostain kannustavasta koko kansan kuntokoulusta, jos samaan aikaan jotkut armeijaan haluavat ylipainoiset eivät palvelukseen kelpaa. Jos kansanterveyden kannalta ajatellaan, niin mutulla väittäisin että huomattavasti helpompi näiden liikalihavien on panna elämäntaparemontti alulle armeijassa kuin siviilissä.
 

Syöttöpiste

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Jos Puolustusvoimien päätehtävä on maanpuolustaminen, niin silloin toiminnan pääpaino tulee olla myös asianmukaisten joukkojen kouluttamisessa. Valitettavasti nämä heikkokuntoiset henkilöt ovat liian huonossa kunnossa suoriutuakseen koulutuksesta. Heidän osalta on resurssien haaskaamista käyttää sodanajan tehtävään tähtäävä koulutusaika pelkästään kunnon parantamiseen. Saadakseen sijoituksen sa-joukkoon, on tehtävä vähän muutakin kuin parannettava kuntoaan.

Jos lähdemme ajattelemaan sillä tavalla, että valtion tai jopa Puolustusvoimien tulisi korjata virheet, jotka ovat tehty jo vuosia ennen kutsuntaikää, on nykyiseen toimintatapaan tehtävä muutos. Jos henkilö todetaan kutsunnoissa liian heikkokuntoiseksi, määrätään hänelle ensimäiseksi palveluspaikaksi jokin tarkoitusta varten perustettava kuntoutuskeskus. Tälle keskukselle on saatava rahoitus muualta kuin Pv:n budjetista tai vaihtoehtoisesti sen budjettia kasvatetaan kuntoutuskeskuksen vaatiman rahasumman verran. Kuntoutuskeskuksessa oltaisiin sisäoppilaitosmaisissa olosuhteissa 24/7 ja opeteltaisiin itsensä huolehtimista ja kunnon kohottamista. Henkilöstä riipuen, vuoden tai puolen vuoden kuntoutuksen jälkeen hänelle määrättäisiin palveluspaikka varusmiespalvelusta varten tai sitten hänellä olisi mahdollisuus hakeutua siviilipalvelukseen.

Minun mielestäni Pv ihan oikeutetusti tituleeraa itseään suurimpana kuntokouluna. Kiistatta kaikkien palveluksessa olevien kunto kehittyy, kunhan henkilöllä itsellään on vain tahtoa siihen. Sitä tahtoa voidaan sitten kaivaa vaikka millä keinolla. Päästäkseen tähän kuntokouluun on kuitenkin oltava edes jonkunlaisessa kunnossa. Näiden liian heikkojen yksilöiden paikka ei ole armeijassa. Heille löytyy omat ammattiauttajansa aidan toiselta puolelta. Personaltrainereita ja ravitsemusterapeutteja, sekä asiaan vihkiytyneitä lääkäreitä löytyy varmasti lähes joka kaupungista. Puhelin vain käteen ja soittelemaan. Sotilaiden paras ammattitaito on jossain ihan muualla kuin terveydenhuollossa. Varusmiespalvelusta voi ihan hyvin mainostaa kunnon kohottajana. Se kunnon kohoaminen tulee kuitenkin vain sivutuotteena, kun koulutetaan sotajoukkoja.

En oikein ymmärrä miksi nimimerkki Yläpesä otat esille nämä kuntokoulujutut. Olen ymmärtänyt, että vastustat yleistä asevelvollisuutta, mutta miten nämä sinun huomiosi Pv:n mainoskamppanjasta edistävät omaa agendaasi? Välillä tuntuu, että yrität vain löytää mielestäsi jotain negatiivista lehtijuttua tai nettikirjoitusta ja tuot sen sitte esille omien tarkoitusperiesi avuksi. Nyt vain olet valinnut mielestäni huonon hevosen itsellesi. Vaadit Puolustusvoimia hyväksymään palvelukseen kaikki kunnosta riippumatta. Sehän onnistuu kyllä, mutta se myös vaatii mainitsemiani muutoksia nykyiseen systeemiin. Kun muutokset tehdään, niin lopputulos onkin aika mielenkiintoinen. Oho, yleinen asevelvollisuus on edelleen voimassa ja varusmiespalvelus kestää edelleenkin 6, 9 tai 12 kuukautta. Siihen on vain tullut vielä mukavaksi lisäksi heikkokuntoisille 6-12kk pakollista kuntoutusta. Eihän siinä niin pitänyt käydä. Olen varmasti käsittänyt jotain väärin.
 

Deko

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Jos Puolustusvoimien päätehtävä on maanpuolustaminen, niin silloin toiminnan pääpaino tulee olla myös asianmukaisten joukkojen kouluttamisessa. Valitettavasti nämä heikkokuntoiset henkilöt ovat liian huonossa kunnossa suoriutuakseen koulutuksesta. Heidän osalta on resurssien haaskaamista käyttää sodanajan tehtävään tähtäävä koulutusaika pelkästään kunnon parantamiseen. Saadakseen sijoituksen sa-joukkoon, on tehtävä vähän muutakin kuin parannettava kuntoaan.

Ymmärrän täysin tämän, minun puolestani armeijan pääpaino saa olla asianmukaisten joukkojen koulutuksessa, mutta tällöin on mielestäni kaksinaamaista mainostaa puolustusvoimien toimintaa sloganilla "Kannusta kaveri kuntoon" tjsp. jos ne kaikista heikkokuntoisemmat eivät kelpaa palvelukseen.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Ymmärrän täysin tämän, minun puolestani armeijan pääpaino saa olla asianmukaisten joukkojen koulutuksessa, mutta tällöin on mielestäni kaksinaamaista mainostaa puolustusvoimien toimintaa sloganilla "Kannusta kaveri kuntoon" tjsp. jos ne kaikista heikkokuntoisemmat eivät kelpaa palvelukseen.

No eihän siinä ole mitään kaksinaamaista. Ei armeijan tehtävä ole tehdä kaikenmaailman sipsejä ahmineista superläskeistä tonnikeijunörteistä taistelukuntoisia. Rajansa kaikella. Mutta ne joilla on vielä toivoa, armeija pystyy koulimaan vielä yhteiskuntakelpoisia isänmaanpuolustajia. Toki se vaatii sen asenteen että isänmaata kannattaa puolustaa, superläskien lisäksi kaikki hipstervihreät ja kiukkuvasurit voidaan suosiolla pistää rauhanajan reserviin ja kutsua palvelukseen miinanpolkijoiksi jos pilliin vihelletään.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ohi on -kampanja herättelee julkista perinpohjaista keskustelua Jatkoajan asevelvollisuusketjun hengessä.

Aloitteen sisältö:
"Ehdotamme, että asevelvollisuus lakkautetaan Suomessa. Lakkauttamisen jälkeen nykyinen miehiä koskeva varusmiespalvelus ei olisi enää pakollinen, eikä varusmies- tai siviilipalveluksesta kieltäytyviä tuomittaisi vankeuteen.

Yleinen asevelvollisuus on kansantaloudellisesti kallis, epätasa-arvoinen ja realistisia uhkakuvia ajatellen vanhentunut puolustusratkaisu. Suurimmassa osassa Euroopan valtioista asevelvollisuudesta on jo luovuttu."

Ohi on – kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi

Kävin luonnollisesti allekirjoittamassa aloitteen ja toivotan sille menestystä. En usko, että aika on ihan vielä kypsä kyseisen muutoksen tekemiseen, mutta niin tämä aloite kuin oma keskusteluketjummekin, on yksi askel eteenpäin kansalaistietoisuuden lisäämisessä.

Armeija AY-siipi on käynyt taistoon kovat piipussa ja mouhoaa työpaikkojensa puolesta:
Armeija kävi tiedotustaisteluun asevelvollisuuden puolesta | Yle Uutiset | yle.fi

Jone Nikula. Ne tekevät sen itse.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös