Asevelvollisuusarmeijasta luopuminen

[Andrew]

Toisekseen ruotsalaisten aseistus ei sanottavasti eroa omastamme. Ainoa ala missä ruotsalaiset ovat aavistuksen edellä on häivelaivatekniikka. Jalkaväen, tykistön, ilmatorjunnan, viestinnän ja ilma-aseistuksen suhteen ollaan hyvin tasoissa. Esim oma kotoinen RK 95tp on maastoomme (ja melkein mihin maastoon hyvänsä) parempi ase kuin ruotsalaisten leikkiaseet. Toisaalta käytämme ristiin ruotsalaisten CV90 ja meidän Patrian ajoneuvoja. Yhtymän viestijärjestelmä 3 on taas selkeästi parempi kuin ruotsalaisten vastaava jne.

Arvostan viestejäsi mitä olet tähän ketjuun kirjoittanut, mutta tässä olet aivan väärässä. Nyt pitää muistaa, että Ruotsi on upporikas maa verrattuna Suomeen ja Ruotsi on aktiivisesti koko ajan päivittänyt kalustoansa, semmoisella rahalla mihin Suomella ei olisi ikinä edes varaa.

Mutta kuten historia on osoittanut. Ruotsalaiset osaavat hoitaa sekä talous- että puolustuspolitiikan kiitettävästi. Ruotsalaiset ovat tajunneet, että Pohjoismailla ei voi olla uskottavaa puolustusta. Sen takia kortit pitää pelata niin, että saa apua Euroopan isoilta pelureilta. (Lue: Saksa, Iso-Britannia ja Ranska).

Jos syytät Ruotsia vastuun pakoilusta niin pistä samaan nippuun sitten NATO maat Tanska ja Norja. Siellä on asepalvelus, mutta armeijaan meno on vapaa ehtoista ja kahden vuoden sisällä molempien maiden tavoite on siirtyä palkka armeijaan.

 

[Eikka86]

Rynkkyosastolla näyttää Ruotsilla olevan Nato mallinen M16A2 ja muuten mennään perus AKM:lä. Näköjään myös automaateista AK4 ja 5 sekä 5c. Näistä ei ole kokemusta.

PV:n RK 62 ja 95TP on huippumoderni AKM verrattuna ja huomattavasti tehokkaampi meidän olosuhteisiin M16 verrattuna. Ammuin itse useasti molemmilla testimielessä ja muillakin uusilla sekä vanhoilla PV:n käyttämillä aseilla. HTT tiedon mukaan varastoista löytyy 0,5-1 milj. DDR ja Kiina versiota Ak:sta. Oli järkyttäviä vehkeitä ampua ja käyttää..

Olin itse ottamassa CV9030 nro 99 vastaan kun saapui PV:lle (kotiuduin tämän jälkeen). Täytyy Ruotsia kehua, hyvän rynnäkköpanssarin olivat tehneet. Tuolloin käytiin keskustelua "romutussopimuksesta" jossa kaikki vanhat neukku T vehkeet laitettiin hävitykseen. Leopardi on vielä asia erikseen.

 

[kiwipilot]

Toisekseen ruotsalaisten aseistus ei sanottavasti eroa omastamme. Ainoa ala missä ruotsalaiset ovat aavistuksen edellä on häivelaivatekniikka. Jalkaväen, tykistön, ilmatorjunnan, viestinnän ja ilma-aseistuksen suhteen ollaan hyvin tasoissa.

Ei nyt taida ihan pitää paikkaansa: Ruotsilla on pelkästään gripeneitä yli 160 kappaletta - sata enemmän kuin Suomella horneteja, muusta kalustosta puhumattakaan.

 

[sampio]

Juuri näin. Aivan samalla tavalla ennen talvisotaa maanpuolustustahto ei ollut mitenkään erityisen hyvä ja "karkuun lähteviä" ja "Ruotsiin uimalla pakenevia" oli vaikka kuinka paljon. Sodan syttyminen muutti kuitenkin ajattelua suuresti. Juttelin aikoinaan erään veteraanin kanssa, joka puhui mielellään tästä aiheesta. Hän sanoi, ettei ole tippaakaan huolissaan siitä, millainen maanpuoustushenki nykyisinkään olisi todellisen kriisin uhatessa.

Osittain tätä sivuten löytyy juttua Teemu Keskisarjan haastattelusta Ylen sivuilta.

Lyhyesti sanottuna Suomessa ei Keskisarjan mukaan vallinnut mikään erityisen isänmaallinen fiilis sodan alla, vaan talvisodan henki muodostui vasta ensimmäisten voittojen myötä. Siis kokemuksesta, että voidaanhan me näköjään pärjätäkin. Sitä ei tietysti tiedä, miten vastaava kokemus nykyään olisi saada vai vetäisikö iivana suoraan Pohjanlahden rannikolle. Yhtäkaikki, nykysuomalaisille tuo sama maanpuolustustahto olisi aivan yhtä mahdollinen kokea. Kansakin on suht yhtenäinen, ja kokemus suomalaisuudesta kuitenkin aikalailla voimakas, joten miksei.

 

[ndal88a]

Yleensä ei ole tarkoituksenmukaista kinata asioista perillä olemattomien kanssa, mutta tämä lausunto on aika erikoinen. En tiedä mikä lähteesi on, mutta se on selvästi ajastaan jäljessä. Ruotsissa todella ajateltiin vielä kymmenisen vuotta sitten, että palkka-armeija olisi 2000-luvun vaihtoehto. Nyt kun on osoittautunut mahdottomaksi rekrytoida ammattiarmeijaa, niin on todettu ettei sekään ole oikea vaihtoehto. Tarkoistushan oli ensivaiheessa saada n. 10 000 ammattisotilasta miehistötehtäviin, mutta rekrytoinnissa saatiin vain vajaa 2000. On tosiasia, että Ruotsin armeijassa on tällä hetkellä viisi kertaa enemmän upseereita kuin miehistöä. Se ei oikeastaan ole mikään armeija, vaikka esim meri-ja ilmavoimat vielä jotenkin toimivatkin upseerivoimin. Ruotsi ei voisi tällä hetkellä puolustautua juuri ketään vastaan, ja he eivät oikeasti tiedä mitä pitäisi tehdä, koska asevelvollisuuden palauttaminen nähdään vaikeana, mutta toimivaa ammattiarmeijaa he eivät ole saaneet, eivätkä tule saamaan kasaan.

Eli reservit, talla hetkella Suomen reservit lienevat jotain luokkaa 300000 (10 ikaluokkaa, yli 30 vuotiaita ei oteta jakoihin mukaan enaa). Jos Suomi siirtyy palkka-armeijaan huomenna, mika on reservin maara, vissiin 300000. Toki se pienenee joka vuosi, mutta toisaalta palkka-armeija myos luo reservia koko ajan. Ei kait kukaan luule etta kun joku mosuri varvaytyy palkka-armeijaan, niin se palvelisi siella jotain 30 vuotta. Ei, parin vuoden, ehka nelja, jalkeen tulisi lahto reserveihin. Esim USAn systeemi, nelja vuotta palveluksessa, nelja vuotta reservissa, toki Suomessa reservin osuutta voitaisiin kasvattaa jonnekin 30 ikavuoteen asti, sen jalkeen siirto kodinturvajoukkoihin.
Eli palkka-armeijassa, 2-4 vuoden palvelussitoumus, sen jalkeen siirto reserveihin.

JOL

 

[ndal88a]

Tämä on huomionarvoinen asian. Talvi- ja jatkosodassa kansa oli loppujen lopuksi todella yhtenäinen ja vain vähäisessä määrin näkyi lipeämistä "rintamasta", tarkoitan nyt kotirintamaa, se mitä rintamalla tiettyinä aikoina tapahtui on toinen asia ja hyvin ymmärrettävä asia ja käyttäytymismalli.

Heh, varsinkin talvisota aikana armeija oli yhtenainen, koska punikkeja ei paastetty armeijaan eli kaikki epailyttavat punikit, kommunistit, demarit, vapautettiin palveluksesta -20 luvulla.
Sitten valirauhan aikana armeija huomasi virheensa, ja nama epakelvot ihmiset koulutettiin ja otettiin mukaan ja armeijan mieslukumaara kasvoi jollain 150000:lla jolla sitten lahdettiin vapauttamaan Karjalaa ja siina kavi sitten miten kavi.

JOL

 

[Tadu]

Olin itse ottamassa CV9030 nro 99 vastaan kun saapui PV:lle (kotiuduin tämän jälkeen). Täytyy Ruotsia kehua, hyvän rynnäkköpanssarin olivat tehneet. Tuolloin käytiin keskustelua "romutussopimuksesta" jossa kaikki vanhat neukku T vehkeet laitettiin hävitykseen. Leopardi on vielä asia erikseen.

Olin itse mukana kun CV9030-vaunuja käytettiin harjoituksissa, yllätys yllätys, pieniä elektroniikkavikoja koko ajan ja vaunut olivat huollossa järjestäen. Huvittavin tapaus oli kun vaunu ajoi HARJOITUS-telamiinan (juuri nämä keltaiset paskat joita piti kantaa ympäriinsä) ja mitä tapahtui, vaunun telaketju lähti paikoiltaan.

Eli en ihan varauksetta kehuisi.

 

[Toejoen Veikko]

Heh, varsinkin talvisota aikana armeija oli yhtenainen, koska punikkeja ei paastetty armeijaan eli kaikki epailyttavat punikit, kommunistit, demarit, vapautettiin palveluksesta -20 luvulla.

Entisiä punakaartilaisia otettiin varusmiespalvelukseen 1920-30-luvuilla hyvin vähän, jos ollenkaan. Heidän poikiansa sen sijaan koulutettiin siinä kuin muitakin ja "luokkajako" oli olemassa vielä siinä vaiheessa, kun joukkoja YH:n aikana rajalle siirrettiin.

Sitten valirauhan aikana armeija huomasi virheensa, ja nama epakelvot ihmiset koulutettiin ja otettiin mukaan ja armeijan mieslukumaara kasvoi jollain 150000:lla jolla sitten lahdettiin vapauttamaan Karjalaa ja siina kavi sitten miten kavi.

Virhe huomattiin jo talvisodan aikana. Moni entinen punakaartilainen kävi kutsunnoissa vuoden 1940 alussa, mutta eivät ehtineet palvelukseen tai rintamalle ennen talvisodan päättymistä. Sotilaallisesti ansioitunein entinen punakaartilainen lienee Arvid Janhunen.

 

[Stonewall]

Nyt pitää muistaa, että Ruotsi on upporikas maa verrattuna Suomeen ja Ruotsi on aktiivisesti koko ajan päivittänyt kalustoansa, semmoisella rahalla mihin Suomella ei olisi ikinä edes varaa.

Sanopa sitten mikä kalusto Ruotsilla on parempaa kuin Suomella. Olen ison osan heidän kalustostaan nähnyt, ja ainoa missä he oikeasti ovat karvan verran edellä on merivoimat. Toisaalta vaikkapa jalkaväkiaseistuksessa olemme edellä. He joutuvat mm. kompensoimaan liian pientä kaliberiaan ottamalla kevyen KKn ryhmäaseeksi saadakseen jonkinlaista vaikutusta. Tosi asia on, että Suomikin on kokoajan päivittänyt kalustoaan, mutta emme ole tuhlanneet miljardeja Grippeneihin tai sukellusveneisiin. Ruotsalaisilla ei ole mitään ihmeaseistusta mitä meillä ei olisi, tai jos on, niin kaipaisin siitä esimerkkejä.

Ruotsalaiset sotilaat ovat aiheesta kateellisia puolustuskyvyllemme. Heidän tilanteensa on juuri nyt surkea.

 

[Stonewall]

Eli reservit, talla hetkella Suomen reservit lienevat jotain luokkaa 300000 (10 ikaluokkaa, yli 30 vuotiaita ei oteta jakoihin mukaan enaa). Jos Suomi siirtyy palkka-armeijaan huomenna, mika on reservin maara, vissiin 300000. Toki se pienenee joka vuosi, mutta toisaalta palkka-armeija myos luo reservia koko ajan. Ei kait kukaan luule etta kun joku mosuri varvaytyy palkka-armeijaan, niin se palvelisi siella jotain 30 vuotta. Ei, parin vuoden, ehka nelja, jalkeen tulisi lahto reserveihin. Esim USAn systeemi, nelja vuotta palveluksessa, nelja vuotta reservissa, toki Suomessa reservin osuutta voitaisiin kasvattaa jonnekin 30 ikavuoteen asti, sen jalkeen siirto kodinturvajoukkoihin.
Eli palkka-armeijassa, 2-4 vuoden palvelussitoumus, sen jalkeen siirto reserveihin.

Jotenkin minulta pakeni mikä olikaan tämän kirjoituksen tärkein pointti. Oletatko, että kaikki reserviin siirtyvät pakotetaan liittymään palkka-armeijaan vai mistä on kyse? Todellisuudessahan palkka-armeija ei pohjoismaissa onnistu, kuten Ruotsin epäonnistunut yritys on osoittanut. Upseereiksi ja aliupseereiksi halukkaita kyllä löytyy riittävästi, mutta miehistötehtäviin ei Ruotsissakaan saatu edes kahtatuhatta. Vaikka Suomessa paremman maanpuolustushengen myötä saataisiinkin kasaan vaikka kaksinkertainen määrä, niin aika kaukana oltaisiin uskottavasta puolustuksesta.

Mitä muuten tulee tuohon reservin kokoon, niin puolustusvoimien retoriikka 300 000 reserviläisestä on kieltämättä aika harhaanjohtavaa. Tällä hetkellä meillä on n. 1,8 miljoonaa miestä, jotka voitaisiin kutsua aseisiin (18-55v). Tietenkään kaikkia ei voida kutsua missään oloissa, mutta laskennallisesti pystyisimme siis menettämään tuon reserviarmeijan kuusi kertaa ennen kuin ukot loppuisivat. Todellisuudessa tuskin lähellekään tuota numeroa, mutta varmuudella kuitenkin puhutaan ihan muista luvuista kuin mitä virallisesti keskustellaan.

 

[Stonewall]

Ei nyt taida ihan pitää paikkaansa: Ruotsilla on pelkästään gripeneitä yli 160 kappaletta - sata enemmän kuin Suomella horneteja, muusta kalustosta puhumattakaan.

OK. Ruotsilla on toki suurempana maana suuremmat lukumäärät koneita. On sitten eriasia kumpi on oloihimme parempi kone. Sanoisin, että Hornet, mutta ehkä niitä voidaan pitää suht samantasoisina? Ovat kuitenkin suunnittelun lähtökohdiltaan hivenen erilaisia.

 

[julle-jr]

Toisaalta kaksi maailmansotaa on osoittanut sen, että aina jää saarekkeita sodan ulkopuolelle,

Ei kai kaksi maailmansotaa voi osoittaa, että aina jää saarekkeita sodan ulkopuolelle? Yhtä hyvin voisi sanoa, että yksi maailmansota osoitti, että Venäjä ei ikinä pysty valtaamaan Suomea, vai?

Tarkoitan siis, että joistakin historian tapahtumista ei välttämättä pysty 100 % todennäköisyydellä ennustamaan tulevaisuuden tapahtumia. Toki voi olla, että historia toistaa tässä asiassa itseään, mutta voi olla, että ei toista.

 

[Musta Nuoli]

OK. Ruotsilla on toki suurempana maana suuremmat lukumäärät koneita. On sitten eriasia kumpi on oloihimme parempi kone. Sanoisin, että Hornet, mutta ehkä niitä voidaan pitää suht samantasoisina? Ovat kuitenkin suunnittelun lähtökohdiltaan hivenen erilaisia.

Se on kuskista kiinni, kunhan erot eivät ole ylisuuret. Jatkosodassakin suomalaiset ässät pudottelivat neukkukoneita melkoisella prosentilla, joten jos samaa perinnettä olisi siirtynyt nykyisille suomalaisille piloteille, niin taistelu ilmaherruudesta Suomen ja Ruotsin välillä ei olisi niin mahdoton. Toki asetelma olisi haastava, se on selvä.

Vaikka nykykoneita ei voi vanhoihin verrata, niin Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikainen vanhojen Brewster-koneiden voittosuhde verrattuna neukkulan koneisiin on melkoisen murskaava eli 32:1. Lähteenä aihetta käsittelevä wikiartikkeli.

Tuolla samalla prosentilla emme siis tarvitsisi kuin kuusi suomalaista hävittäjää, ja Ruotsin ilmavoimat olisi murskattu. Olivat ne jatkosodan aikaiset lentäjät vain kovia ässiä.

Ilmari Juutilainenkin pudotti 94 konetta, ja on ei-saksalaisista piloteista kaikkein kovin ässä koko toisessa maailmansodassa. Tuossakin luvussa vain muiden varmistamat pudotukset, Juutilainen itse laskeskeli pudottaneensa jopa 128 konetta - ja ilman, että hänen oma koneensa sai kertaakaan osumaa vastustajan koneen luodeista. Hans "Hasse" Wind pudotti 75, joten herrat saivat kaksistaan alas enemmän koneita kuin mitä Ruotsin ilmavoimilla on Gripeneitä. Hyppää Hassen siivelle!

No, se retrofiilistelyistä. Sitä minä vain ihmettelen ilmavoimista puhuttaessa, että jos kerran koko ajan budjettia supistetaan puolustusvoimilla ja ilmavoimienkin resursseja kutistetaan, niin miten helkkarissa sitten on kumminkin varaa lähteä turvaamaan jonkun helvetin Islannin ilmatilaa? Suomen oma alueellinen puolustus pitäisi olla ykkösasiana, ei minkään random-saaren puolustaminen vain siksi, että on kivaa lennellä Islantiin. Vähintäänkin pitäisi sitten liittyä saman tien NATOon jotta saataisiin joskus jotain vastinettakin sille, että puolustetaan vieraan valtion rajoja.

 

[Nebula]

OK. Ruotsilla on toki suurempana maana suuremmat lukumäärät koneita. On sitten eriasia kumpi on oloihimme parempi kone. Sanoisin, että Hornet, mutta ehkä niitä voidaan pitää suht samantasoisina? Ovat kuitenkin suunnittelun lähtökohdiltaan hivenen erilaisia.

Hornetissa on myös kaksi moottoria, Gripenin yhtä vastaan ja Hornet on näyttänyt kyntensä jo monessa sodassa, kun Gripen ei yhdessäkään (vai pääsivätkö toimiin Libyassa?). Hornet siis on testattu jo useasti siellä, missä hävittäjät parhaiten testataan eli sodassa. Tästä johtuen koneelle on tullut aikain saatossa mainetta, jota Gripenillä ei vielä ole.

Myös aseistus on Hornetissa monipuolisempi, pystyy kantamaan tarvittaessa ydinkärjen, joskaan siitä nyt ei Suomelle mitään hyötyä ole. Gripenissä on muutama sata kilsaa pidempi toimintasäde.

Silloin, kun Hornetit valittiin, niin Gripenhän oli kilpaileva kone ja mielestäni tämä nyt on ihan selvää, että Hornet on parempi kone oloihimme. Tuskin millään mutu -tuntumalla ovat päätöstä tehneet. Ja parempi muutenkin.

 

[Eikka86]

Olin itse mukana kun CV9030-vaunuja käytettiin harjoituksissa, yllätys yllätys, pieniä elektroniikkavikoja koko ajan ja vaunut olivat huollossa järjestäen. Huvittavin tapaus oli kun vaunu ajoi HARJOITUS-telamiinan (juuri nämä keltaiset paskat joita piti kantaa ympäriinsä) ja mitä tapahtui, vaunun telaketju lähti paikoiltaan.

Eli en ihan varauksetta kehuisi.

Ensimmäisissä malleissa oli juurikin kuvatunlaisia ongelmia. Ruotsissa olivat tainneet ajaa niillä ainoastaan tasaisella pellolla. Toki Ruotsissa taisivatkin myös huoltaa paremmin kuin Suomen varusmiehet tekivät.

Loppuvaiheen CV9030 (nro99 oli viimeinen mikä tuli kun olin palveluksessa) nämä viat rupesi olemaan jo aika hyvin korjattu. Paljonhan laitteet makasi huollossa jo oppimisenkin takia.

Ko. laite oli harjoituksissa seurattuna hyvinkin käyttökelpoinen Suomen maastossa ominaisuuksien puolesta. Näitähän ei ole tosipaikassa taidettu testata.

 

[ndal88a]

Jotenkin minulta pakeni mikä olikaan tämän kirjoituksen tärkein pointti. Oletatko, että kaikki reserviin siirtyvät pakotetaan liittymään palkka-armeijaan vai mistä on kyse? Todellisuudessahan palkka-armeija ei pohjoismaissa onnistu, kuten Ruotsin epäonnistunut yritys on osoittanut. Upseereiksi ja aliupseereiksi halukkaita kyllä löytyy riittävästi, mutta miehistötehtäviin ei Ruotsissakaan saatu edes kahtatuhatta. Vaikka Suomessa paremman maanpuolustushengen myötä saataisiinkin kasaan vaikka kaksinkertainen määrä, niin aika kaukana oltaisiin uskottavasta puolustuksesta.

Tottakai reserveja kaytetaan jos on tarvetta, riippumatta siita onko kyse palkka-armeijasta. Esimerkki Ameriikasta, tyypillinen palvelusitoumus on nelja vuotta, johon sitten latkaistaan paalle toinen nelja vuotta reservissa. Ja reserveja kutsuttiin palvelukseen Irakin sodan ollessa kuumimmillaan. Sita en osaa sanoa jos Suomessa olisi palkka-armeija niin mika olisi palveluksen keston pituus, 2-4 vuotta ? Ja sen jalkeen loppuelamaksi reserviin, tai ainakin 30 vuotiaaksi asti.
Se jai viela kirjoittamatta etta luonnollisesti Suojeluskunta heratettaisiin henkiin eli viikonloppusotilaatkin (reservilaiset) paasisivat harjoittelemaan.

JOL

 

[julle-jr]

Usein pohditaan, riittääkö suomalaisilla taistelutahtoa tosipaikan tullen ja sitä sietääkin pohtia. Kuitenkin voitaneen myös kääntää kysymys niinkin, että riittääkö venäläisellä perussotamiehellä taistelutahtoa ryhtyä laajamittaiseen valloitussotaan. Onhan nimittäin niin, että keskimäärin omaa maataan puolustavalla on parempi taistelutahto kuin hyökkääjällä.

Toki yhteiskunta on Suomessa ja Venäjällä erilainen ja varmasti epäluuloisuus länttä kohtaan voi Venäjällä paikoin hyvin, mutta ei Suomea ehkä kuitenkaan pahimpana läntisenä kätyrinä pidetä. Tietysti propagandakoneisto voi saada ihmeitä aikaan, mutta kyllä se moderni maailma työntää lonkeroitaan väkisin myös tavallisten venäläisten joukkoon.

Eli jos olisikin suomalaisten maanpuolustustahto koetuksella, niin olisiko se kovemmalla koetuksella kuin venäläisten hyökkäystahto? Varmasti Venäjän armeijan ammattimainen ydin tekee mitä käsketään, mutta niin se tekee Suomessakin.

 

[ms.qvist]

Mitä muuten tulee tuohon reservin kokoon, niin puolustusvoimien retoriikka 300 000 reserviläisestä on kieltämättä aika harhaanjohtavaa. Tällä hetkellä meillä on n. 1,8 miljoonaa miestä, jotka voitaisiin kutsua aseisiin (18-55v). Tietenkään kaikkia ei voida kutsua missään oloissa, mutta laskennallisesti pystyisimme siis menettämään tuon reserviarmeijan kuusi kertaa ennen kuin ukot loppuisivat. Todellisuudessa tuskin lähellekään tuota numeroa, mutta varmuudella kuitenkin puhutaan ihan muista luvuista kuin mitä virallisesti keskustellaan.

Olipa puolustusvoimien retoriikka mitä tahansa niin se tosiasia pitänee paikkansa ettei edes nykyiselle reserville kyetä järjestämään ajantasaista aseistusta ja mikäli (lue: kun) leikkauksia jatkossakin tapahtuu, tietää se automaattisesti sitä, että reserville tulee jatkossa olemaan entistä enemmän entistä vanhempaa aseistusta ja pahimmassa tilanne voi ajautua siihen, ettei edes toimivaa aseistusta ole jakaa kaikille (esim. Kiinasta hankittujen rynnäkkökiväärien kuntoa ja toimivuutta on yleisestikin arvosteltu). Tähän viitattiin myös keväällä/kesällä tulleessa dokumentissa, jossa käsiteltiin myös uhkakuvia lähialueilla.

Toki puolustusvoimien taholta voidaan antaa todellisuutta kriittisempiäkin arvioita mutta kaikki tiedonmurut yhdistelemällä pitäisin tulevaisuudenkuvaa aika huolestuttavana jos leikkuri leikkaa täydellä teholla.

vlad.

 

[ms.qvist]

Ei kai kaksi maailmansotaa voi osoittaa, että aina jää saarekkeita sodan ulkopuolelle? Yhtä hyvin voisi sanoa, että yksi maailmansota osoitti, että Venäjä ei ikinä pysty valtaamaan Suomea, vai?

Tarkoitan siis, että joistakin historian tapahtumista ei välttämättä pysty 100 % todennäköisyydellä ennustamaan tulevaisuuden tapahtumia. Toki voi olla, että historia toistaa tässä asiassa itseään, mutta voi olla, että ei toista.

Ei tietenkään täysin ehdottomasti voida todeta, että niitä saarekkeita tulee suursodankin syttyessä jäämään. Mutta jo kylmän sodan aikoihin ennustettiin, että laajamittaisimmat sodat tullaan käymään pohjoisella pallonpuoliskolla ja että maapallolla tulee olemaan alueita joissa sodankäynti on hyvin rajoittunutta tai jopa olematonta.

Vertauksesi Suomen ja Neuvostoliiton yhteenottoon toisessa maailmansodassa ei myöskään ole aivan paikkansa pitävä. Maapallolla on kuitenkin reilut 200 maata ja jos lukuun lasketaan vain teollisuusmaat ja kehittyvät maat, lukema on silti siinä 50 ja 60 välillä näin arviolta heitettynä ja jos oletettu konflikti Euroopassa vaikka alkaa Baltian suunnalta niin tästä huolimatta jopa Eurooppaan voi alkuun jäädä saarekkeita, jossa oleilevat suomalaiset saattavat pysyä siellä ja jonne osa suomalaisista syystä tai toisesta voi siirtyä, puhumattakaan sitten muista maista muilla mantereilla. Sanoisin, että teoreettisia mahdollisuuksia löytää saarekkeita joissa ei aseellisia yhteenottoja tapahdu on olemassa, tai itseasiassa pidän tätä ennustetta varsin todennäköisenä (sanotaanko, että 90-95% varmuudella näin tulee käymään).

Miettisin kriisin alkuvaiheissa jopa siirtymistä vain seuraavaan maahan lännessä ja jos kriisi uhkaa levitä laajemmalle ja sodanuhka Ruotsissakin kasvaa niin tällöin lasketaan uudet riskit ja koetetaan valita maa johon siirtyä turvaan taisteluilta.

vlad.

 

[ms.qvist]

Hornetissa on myös kaksi moottoria, Gripenin yhtä vastaan ja Hornet on näyttänyt kyntensä jo monessa sodassa, kun Gripen ei yhdessäkään (vai pääsivätkö toimiin Libyassa?)

Saab JAS 39 Gripen koneita osallistui Libyan ilmatilan valvontaan (muistaakseni) kuusi kpl. Operaation alkuvaiheessa lentäjillä ei ollut oikeutta käyttää voimatoimia missään tilanteessa mutta operaation jatkuessa käytäntöä muutettiin ja hyökkäyksen kohteeksi joutunut pilotti sai käyttää voimatoimia hyökkääjää kohtaan. Muistaakseni sellaiseen tilanteeseen ei kuitenkaan jouduttu jossa Gripenin kimppuun olisi ilmavalvonnan aikana käyty.

Mutta yhtäkaikki, nämä koneiden pilotit ovat kuitenkin yhtä kokemusta "rikkaampia". Heillä on kokemusta tilanteesta jossa joku voi hyökätä heidän kimppuun oikeasti eikä vain simuloidussa tilanteessa.

vlad.

 

[julle-jr]

Ei tietenkään täysin ehdottomasti voida todeta, että niitä saarekkeita tulee suursodankin syttyessä jäämään. Mutta jo kylmän sodan aikoihin ennustettiin, että laajamittaisimmat sodat tullaan käymään pohjoisella pallonpuoliskolla ja että maapallolla tulee olemaan alueita joissa sodankäynti on hyvin rajoittunutta tai jopa olematonta.

Juu, tuntuu kyllä varsin todennäköiseltä, että maapallolle jäisi alueita, joissa sotaa ei käytäisi. Lähinnä kiinnitinkin huomiota lauseeseesi, jossa esitit väitteen, että kaksi edellistä maailmansotaa osoittivat, että aina jää alueita, joilla ei sodita. Jostain syystä tökkii hieman se, että historiasta tehdään johtopäätöksiä tyyliin "koska edellisellä tai kahdella edellisellä kerrallakin kävi näin, niin ensi kerrallakin käy". Sinänsä turhaa savartelua tähän ketjuun, kunhan pisti silmään, pahoittelut.

 

[ms.qvist]

Sinänsä turhaa savartelua tähän ketjuun, kunhan pisti silmään, pahoittelut.

Eipä mitään, ja ihan asiallinen huomautushan se sinulta oli koska viestissäni tein liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä edellisten suursotien perusteella. Minun olisi ollut jo alunperin syytä tarkentaa kantaani ja huomioida nykyaika tarkemmin ja perustella kantani myös näiltäosin.

vlad.

 

[Yläpesä]

Hätä on suuri ja narun pää alkaa vihdoi lähestyä vetävää kättä.
Komentaja Puheloinen nostaa korista kansalaisten epätasa-arvoisen kohtelun mahdollistavan veroaseen.

http://yle.fi/uutiset/puheloinen_armeijan_kayneille_veronkevennykset/6363640

Kyllähän vaikkapa sivarin suorittaminen on yhteiskunnan rakenteita puolustavampi teko tällä hetkellä (ja tulevaisuudessakin), joten sinne ne verohelpotukset olisi perustellumpaa suunnata. Samoin sivarityön laskeminen eläketyöaikaan kelpuuttavaks on aivan loogista. Metsässä könyäminen ja sotkuun jonottaminen tuskinpa vain.

"Yleinen" asevelvollisuus (realiteeteissa tarkoittaa jo nyt valikoivaa) on komentajan mielestä vaakalaudalla. Tähän sellainen Conan O´Brien ilme "Huh??"

 

[Pavlovin Koira]

En nyt oikein ymmärrä miksi pitäisi myöntää jotain etuisuuksia kun kyse on kuitenkin velvollisuuden suorittamisesta. Ja ei kai armeija edes kärsi mistään hakijapulasta, pikemminkin seula on siellä tiukempi mitä se on joskus muutamia vuosikymmeniä sitten ollut.

 

[Stonewall]

Paperilehdestä luin aamulla uutisen, että Norjalla on vaikeuksia saada sinällään komeaa laivostaan merille. Syynä on rekrytointi ongelmat. Rahastakaan homma ei periaatteessa ole kiinni, mutta innokkaita ei vain ole tarpeeksi. Sen takia mm. osa laivoston helmistä, frekateista makaa satamassa, kun miehistöä ei ole.
Kyllä on Suomen onni, että muutamat naapurimaat, kuten Norja, Latvia ja Ruotsi ovat kokeilleet ammattiarmeijaa. Kun moinen viritys ei toimi yhdessäkään niistä eikä edes öljyrikkaassa Norjassa, niin tuskinpa tuota vaihtoehtoa enään kukaan vakavastiotettava taho kehtaa Suomen oloihin esittää.