Asevelvollisuusarmeijasta luopuminen

[Syöttöpiste]

Nykyisellään Suomessa ei ole mitään sodan arvoista luonnonvaraa.

Ei ehkä Suomessa, mutta Suomen lähialueilla kylläkin. Norja ja Venäjä saivat sovittua vesialueidensa rajat niinkin myöhään kuin vasta vuonna 2010. Syynä tähän pieneen viivästymiseen on ollut kummankin valtion intressit Barentsin meren ja Jäämeren alueilla oleviin öljyvaroihin. Täytyy myös muistaa että Ruotsilla on alueellaan suuret malmiesiintymät. Ja onhan noita löydetty Suomestakin, Sodankylän läheltä tässä hiljattain. Vaikka Suomen malmivarat ovatkin tässä mittakaavassa pienet, on aivan turha kuvitella etteivätkö nämä ympärillä olevat luonnonvarat ja varsinkin mahdolliset kiistat niistä, vaikuta myös Suomeen.

 

[ms.qvist]

Kyllä, näinhän tuo on. Toisaalta Venäjän logiikan mukaan Etelä-Ossetian tilanne pitäisi tulkita Georgian sisäiseksi asiaksi, koska Venäjäkin tulkitsee Tšetšenian kysymyksen Venäjän sisäiseksi asiaksi. Tämän vuoksi Venäjän puuttuminen Georgian sisäiseen asiaan on silloin suorasti hyökkäys toisen maan kimppuun.

Se on totta, että Venäjän toiminta ei kyseisellä hetkellä ollut loogista, kuten totesit. Venäjää puolustelematta kovin harvan supervallan tai sellaiseksi aikovan toiminta on kaikella mittapuulla mitattuna loogista, Venäjän kohdalla ongelmalliseksi asian tekee rajanaapuruutemme.

vlad.

 

[MrMacmanaman]

Nykyisellään Suomessa ei ole mitään sodan arvoista luonnonvaraa.

Ei ehkä Suomessa, mutta Suomi sattuu olemaan ikävästi kaikkien tavoittelemisen arvoisten asioiden välissä. Näkisin, että strategisesti tärkeitä alueita, joita Venäjä haluaisi saada haltuunsa olisivat Norjan rannikot, Tanskan salmet sekä Ruotsin eteläosat. Suomesta varmasti kiinnostaisivat ainakin etelärannikko/Ahvenanmaa, muuta täältä ei löydykään. Kulkuyhteydet Pohjois-Suomen yli Ruotsiin ja Norjaan Venäjä saanee helposti melkeinpä taisteluitta, sillä Suomen resursseilla puolustus on asestettu etelään sekä Oulun korkeudelle.

Itse näen, että Suomi ei pysty liittoutumattomana juurikaan estämään Venäjää saavuttamasta tavoitteitaan. Elintärkeillä alueilla varmasti pystyttäisiin puolustamaan loppuun saakka, mutta en usko, että Venäjä edes haluaisi saada haltuunsa esim. Helsinkiä, koska se ei tarvitse sitä mihinkään. Lopputulos on, että Suomi irtaantuu sodasta ja Venäjä säilyttää kulkuyhteydet Pohjois-Suomessa, sekä pitää tukikohtia etelärannikolla ja Ahvenanmaalla sekä mahdollisesti länsirannikolla, josta tukevat hyökkäystä Ruotsiin.

 

[Eikka86]

Ei ehkä Suomessa, mutta Suomi sattuu olemaan ikävästi kaikkien tavoittelemisen arvoisten asioiden välissä. Näkisin, että strategisesti tärkeitä alueita, joita Venäjä haluaisi saada haltuunsa olisivat Norjan rannikot, Tanskan salmet sekä Ruotsin eteläosat. Suomesta varmasti kiinnostaisivat ainakin etelärannikko/Ahvenanmaa, muuta täältä ei löydykään. Kulkuyhteydet Pohjois-Suomen yli Ruotsiin ja Norjaan Venäjä saanee helposti melkeinpä taisteluitta, sillä Suomen resursseilla puolustus on asestettu etelään sekä Oulun korkeudelle.

Itse näen, että Suomi ei pysty liittoutumattomana juurikaan estämään Venäjää saavuttamasta tavoitteitaan. Elintärkeillä alueilla varmasti pystyttäisiin puolustamaan loppuun saakka, mutta en usko, että Venäjä edes haluaisi saada haltuunsa esim. Helsinkiä, koska se ei tarvitse sitä mihinkään. Lopputulos on, että Suomi irtaantuu sodasta ja Venäjä säilyttää kulkuyhteydet Pohjois-Suomessa, sekä pitää tukikohtia etelärannikolla ja Ahvenanmaalla sekä mahdollisesti länsirannikolla, josta tukevat hyökkäystä Ruotsiin.

En näe järkevää syytä siirtää maajoukkoja Venäjältä Norjan länsirannikolle. Vaikka Venäjällä onkin hyvin motorisoidut maavoimat, veisi operaatio pienelläkin vastarinnalla viikkoja, jona aikana muut maat ovat saaneet omat sotilaansa jo liikkeelle. Nato tulisi osallistumaan ko. tilanteessa konfliktiin joka tapauksessa hyvin aktiivisesti.

Itämerta Venäjä pystyy halutessaan hallitsemaan Kaliningradista käsin. Mielestäni huomattavasti kesympi reitti on mennä Baltian kautta Tanskaan, jos sinne haluja on. Saksa tulisi mukaan hippaan joka tapauksessa, menisi kumpaa reittiä tahansa.

En usko Venäjän saavan apuja tällä hetkeltä muualta kuin idästä ja etelästä, mikäli maailmanvalloitukseen haluaisivat lähteä.

 

[ndal88a]

Suomen ulkopolitiikan isot linjat tulee EU tasolta joten vaikutusmahdollisuus mahdolliseen konfliktitilanteen syntyyn rajallinen. Venäjän pyrkimyksiin päästä vaikuttamaan Suomen (EU:n) lainsäädäntöön ei kannata ottaa mitään kantaa. Uskoisin Herra Putinin olevan sen verran älykäs ymmärtääkseen jättää rauhaan EU, Kiina, Usa, Iso Brit yms.. Heillä taitaa olla riittävästi tekemistä muutamaksi vuodeksi lähi-idän valtioiden kanssa. Ja uskoisin Suomen kansan olevan valmis taistelemaan ennemmin hamaan loppuun asti kuin kuuntelevan suurta ja mahtavaa kansallislauluna.

Uskonnon osalta on maailmassa menossa tällä hetkellä tasan yksi ristiretki ja sen nimi on Islam.

Jep, ja uhka voi olla lahempana kuin luullaan. Kymmenen vuoden sisaan enemmisto Venajan armeijasta on muslimeita, talla hetkella Moskova on isoin muslimikaupunki on Euroopassa.

JOL

 

[Stonewall]

Itse näen, että Suomi ei pysty liittoutumattomana juurikaan estämään Venäjää saavuttamasta tavoitteitaan. Elintärkeillä alueilla varmasti pystyttäisiin puolustamaan loppuun saakka, mutta en usko, että Venäjä edes haluaisi saada haltuunsa esim. Helsinkiä, koska se ei tarvitse sitä mihinkään. Lopputulos on, että Suomi irtaantuu sodasta ja Venäjä säilyttää kulkuyhteydet Pohjois-Suomessa, sekä pitää tukikohtia etelärannikolla ja Ahvenanmaalla sekä mahdollisesti länsirannikolla, josta tukevat hyökkäystä Ruotsiin.

Itse en näe, että Venäjä pärjäisi Suomea vastaan, ellei se turvautuisi taktisiin ydinaseisiin, ja silloinkin vain hädin tuskin. Erityisesti pohjoisessa sen raskaat panssaroidut joukot ovat pakotettuja käyttämään harvalukuista tiestöä, jolloin taistelupaikat on helppoa valita itselle edullisiksi. Jääkäriprikaatin kouluttamat joukot tuntevat taistelumaaston kokolailla ulkoa ja konventionaalisessa sodassa hyökkääjä ei pysty hyödyntämään sinällään isompia numeroitaan, koska tiettyyn maastonkohtaan mahtuu vain tietyn verran kalustoa.
Etelässä taas tiheämpi tieverkko on kieltämättä ongelma, mutta tilannetta auttaa jonkinverran laajat vesistöt. Metsissä suurvallan panssareista ei ole hyötyä, joten sen on pakko edetetä tieuria pitkin. Näin sen liikkeet on ennakoitavissa, ja panssareihin nojautuva armeija on pulassa. En ole perusteellisesti tutustunut etelä-Suomen puolustukseen, mutta kuvittelisin sen olevan kuitenkin ainakin kohtuullisella tasolla, jolloin kömpelö suurvalta-armeija on helpohkosti lyötävissä meille edullisissa taisteluasemissa.

Sinällään en usko Venäjän enään nykypäivänä pystyvän keräämään sellaista armeijaa, jolla se voisi puolustuksemme murtaa. Venäjä ei ole enään Neuvostoliitto, joka pystyi lähettämään satojatuhansia kuolemaan pelkästään Suomea vastaan. Vaikka Venäjä ei täydellinen demokratia olekkaan, niin sen tappionkesto ei todellakaan ole sitä luokkaa mitä Suomeen hyökkääminen väistämättä aiheuttaisi. Niinpä se ei uskalla moista yrittääkään.

Eniten puolustuspolitiikassa ottaa päähän ruotsalaisten vapaamatkustaminen. He tietävät aivan hyvin, että Venäjä ei pääse Ruotsin kimppuun niin kauan kuin olemme tiellä. Mielestäni sinällään fiksusti he ovatkin voineet purkaa puolustusvalmiuttaan. Olisi oikeudenmukaista, että hekin osallistuisivat edes jollakin tavoin oman maansa puolustukseen. Olisi oikeudenmukaista, että he sitoutuisivat toimittamaan tarvitsemamme sotamateriaalin sekä vaikkapa elintarvikkeita sodan aikana. Ja voisivathan he vaikkapa osallistua Itämeren miinoittamiseen, koska tuskinpa heidän "ammatti"armeijasta enään mihinkään muuhun enään on.

 

[Midnight Rambler]

Eniten puolustuspolitiikassa ottaa päähän ruotsalaisten vapaamatkustaminen. He tietävät aivan hyvin, että Venäjä ei pääse Ruotsin kimppuun niin kauan kuin olemme tiellä. Mielestäni sinällään fiksusti he ovatkin voineet purkaa puolustusvalmiuttaan. Olisi oikeudenmukaista, että hekin osallistuisivat edes jollakin tavoin oman maansa puolustukseen. Olisi oikeudenmukaista, että he sitoutuisivat toimittamaan tarvitsemamme sotamateriaalin sekä vaikkapa elintarvikkeita sodan aikana. Ja voisivathan he vaikkapa osallistua Itämeren miinoittamiseen, koska tuskinpa heidän "ammatti"armeijasta enään mihinkään muuhun enään on.

Vitun posket, Suomen asia ei todellakaan ole Ruotsin ongelma tai velvollisuus(ne päättyi vuonna 1809). Suomen paska mäihä on olla epävakaan Venäjän naapuri, aika persua siitä on syyllistää ketään paremmilla korteilla pelaavaa.

 

[Luutnantti]

Itämerta Venäjä pystyy halutessaan hallitsemaan Kaliningradista käsin.

Kyllä Hankoniemi, Porkkala, Ahvenanmaa ja Gotlanti ovat ihan pelipaikoilla mitä Suomenlahden hallintaan tulee.

 

[Eikka86]

Näkisin, että strategisesti tärkeitä alueita, joita Venäjä haluaisi saada haltuunsa olisivat Norjan rannikot, Tanskan salmet sekä Ruotsin eteläosat.

Kyllä Hankoniemi, Porkkala, Ahvenanmaa ja Gotlanti ovat ihan pelipaikoilla mitä Suomenlahden hallintaan tulee.

Totta.

Näkemys oli tähän viestiin jonka ymmärsin enemmän itämereksi kuin suomenlahdeksi.

 

[Jabbbe]

Vitun posket, Suomen asia ei todellakaan ole Ruotsin ongelma tai velvollisuus(ne päättyi vuonna 1809). Suomen paska mäihä on olla epävakaan Venäjän naapuri, aika persua siitä on syyllistää ketään paremmilla korteilla pelaavaa.

Hieman avarakatseisemminkin voisi pohtia, koska kyllähän Stonewall tuossa asiaa suolsi. Velvollisuutta ei tietystikään ole, mutta kuvitellussa tilanteessa asia saattaa hyvinkin koskettaa länsinaapuria, riippuen siitä mitkä olisivat hyökkäävän Venäjän motiivit. Jos Venäjältä lähdettäisiin iskemään länttä kohti valloitusmielessä (ei välttämättä kovin fiksua, kuten Stonewall avasi), niin miten käy ruotsalaisille jos Suomen puskuri antaisi periksi? Itsenäistä puolustuskykyä kun ei heillä ole. Eli aivan saletisti tällaisessa tilanteessa ruotsalaiset joutuvat miettimään omia toimenpiteitään ja antamaan myös tarvittaessa tukensa Suomelle, koska läpi ei ole varaa päästää.

Näin siis hurrien näkökulmasta lähtökohdat kaikessa yksinkertaisuudessaan. En toki oikeasti jaksa uskoa Venäjällä olevan mitään intressiä yrittää laajentua ainakaan lähitulevaisuudessa, varsinkaan länteen päin. Toki pidemmälle (vuosikymmenten päähän) on mahdotonta ennustaa.

 

[Eikka86]

Kyllä Hankoniemi, Porkkala, Ahvenanmaa ja Gotlanti ovat ihan pelipaikoilla mitä Suomenlahden hallintaan tulee.

Rupesin miettimään mitä Venäjä tekee esteettömällä Suomenlahdella sotatilanteessa.

En saa äkkiseltään päähäni yhtään valtiota joka voisi lähettää ko. vesireittiä pitkin avustustarvikkeita (ruokaa,aseita,joukkoja) Venäjälle. Kyllä kuljetukset olisi upotettu jo ennen Suomenlahtea.

Toki riippuisi paljon voimasuhteista ja liittoumista.

 

[Luutnantti]

Rupesin miettimään mitä Venäjä tekee esteettömällä Suomenlahdella sotatilanteessa.

En saa äkkiseltään päähäni yhtään valtiota joka voisi lähettää ko. vesireittiä pitkin avustustarvikkeita (ruokaa,aseita,joukkoja) Venäjälle. Kyllä kuljetukset olisi upotettu jo ennen Suomenlahtea.

Toki riippuisi paljon voimasuhteista ja liittoumista.

Käännä asetelma toisinpäin. Mitä muut valtiot hyötyisivät vapaasta Suomenlahdesta?

 

[Andrew]

Eniten puolustuspolitiikassa ottaa päähän ruotsalaisten vapaamatkustaminen. He tietävät aivan hyvin, että Venäjä ei pääse Ruotsin kimppuun niin kauan kuin olemme tiellä. Mielestäni sinällään fiksusti he ovatkin voineet purkaa puolustusvalmiuttaan. Olisi oikeudenmukaista, että hekin osallistuisivat edes jollakin tavoin oman maansa puolustukseen. Olisi oikeudenmukaista, että he sitoutuisivat toimittamaan tarvitsemamme sotamateriaalin sekä vaikkapa elintarvikkeita sodan aikana. Ja voisivathan he vaikkapa osallistua Itämeren miinoittamiseen, koska tuskinpa heidän "ammatti"armeijasta enään mihinkään muuhun enään on.

Ruotsi ei ole mikään vapaamatkustaja. Ruotsissa ei ole yleistä asepalvelusta, vaan palkka armeija mikä on ainoa oikea vaihtoehto 2000-luvulla. Lisäksi huomauttaisin, että Ruotsilla on todella moderni ja hieno kalusto johon verrattuna Suomen armeijan aseet on leikkiaseita.

Ruotsissa tehtiin jo 90-luvun lopulta päätös, että asepalvelus armeija on aikansa nähnyt ja ruvettiin kehittämään palkka armeijaa, joka perustuu kaluston modernisointiin, sekä yhteensopivaksi NATO:n kaluston kanssa.

Mitä Ruotsiin muuten tulee niin kuten aiemmissa viesteissä on jo mainittu. Ruotsilla on isot malmivarat ja maantieteellinen sijainti niin lähellä Keski-Eurooppaa, että muut Länsimaat eivät ikinä antaisi Ruotsin tai Norjan joutua Venäjän valtaamaksi.

Ruotsalaiset ovat vaan harkitsevia, jalat maassa oleva ja kaukaa viisas kansa. He ovat hoitaneet maanpuolustuksen samalla tavalla kuin talouspolitiikkansa. Fiksusti ja maltilla.

Ruotsi ei laske mitään Suomen varaan, koska Suomella ei ole uskottavaa maanpuolusta niin kuin ei muillakaan Pohjoismailla. Meidän ainoa toivo on muiden isompien maiden apu, jos Venäjä rupeaa riehumaan.

 

[Eikka86]

Käännä asetelma toisinpäin. Mitä muut valtiot hyötyisivät vapaasta Suomenlahdesta?

Mielestäni ei kukaan riittävästi jotta siitä kannattaisi sotia. Energiaa ei liikkuisi kuitenkaan kumpaakaan suuntaan, kukaan ei enään lähde valloittamaan Venäjää vaikka saisi kaiken öljyn/maakaasun maaperästä yms..

 

[MrMacmanaman]

Itse en näe, että Venäjä pärjäisi Suomea vastaan, ellei se turvautuisi taktisiin ydinaseisiin, ja silloinkin vain hädin tuskin. Erityisesti pohjoisessa sen raskaat panssaroidut joukot ovat pakotettuja käyttämään harvalukuista tiestöä, jolloin taistelupaikat on helppoa valita itselle edullisiksi. Jääkäriprikaatin kouluttamat joukot tuntevat taistelumaaston kokolailla ulkoa ja konventionaalisessa sodassa hyökkääjä ei pysty hyödyntämään sinällään isompia numeroitaan, koska tiettyyn maastonkohtaan mahtuu vain tietyn verran kalustoa.

Varmasti taitoa ja tahtoa löytyy, mutta ongelma tuleekin pst-kaluston puuttumisesta. Samalla kun Venäjällä uusitaan asevoimia, Suomessa kalusto vanhenee käsiin. Apilakset ovat pian poistumassa ja korvaaja NLAWia on lähinnä nimellinen määrä verratuna todelliseen tarpeeseen. Raskasta it kalustoakaan ei pohjoiseen nykyisillä määrillä riitä, joten ilmaherruus on vihollisella. Ydinaseiden käyttöön en usko edes Venäjän alentuvan, hyökkäyksessä se ei auta mitään.

Yksi asia, jota juuri kukaan ei ole maininnut on se, että kuinka suuri osa oikeasti lähtee puolustamaan Suomea. Jossain mielipidemittauksissa saattaa vielä maanpuolustustahto olla korkealla, mutta sota onkin vähän eri asia. Luulen, että kymmenettuhannet lähtevät sotaa pakoon, sekä sodan aikanakin vielä tuhannet haihtuvat kuin tuhka tuuleen.

 

[Stonewall]

Ruotsi ei ole mikään vapaamatkustaja. Ruotsissa ei ole yleistä asepalvelusta, vaan palkka armeija mikä on ainoa oikea vaihtoehto 2000-luvulla. Lisäksi huomauttaisin, että Ruotsilla on todella moderni ja hieno kalusto johon verrattuna Suomen armeijan aseet on leikkiaseita.

Yleensä ei ole tarkoituksenmukaista kinata asioista perillä olemattomien kanssa, mutta tämä lausunto on aika erikoinen. En tiedä mikä lähteesi on, mutta se on selvästi ajastaan jäljessä. Ruotsissa todella ajateltiin vielä kymmenisen vuotta sitten, että palkka-armeija olisi 2000-luvun vaihtoehto. Nyt kun on osoittautunut mahdottomaksi rekrytoida ammattiarmeijaa, niin on todettu ettei sekään ole oikea vaihtoehto. Tarkoistushan oli ensivaiheessa saada n. 10 000 ammattisotilasta miehistötehtäviin, mutta rekrytoinnissa saatiin vain vajaa 2000. On tosiasia, että Ruotsin armeijassa on tällä hetkellä viisi kertaa enemmän upseereita kuin miehistöä. Se ei oikeastaan ole mikään armeija, vaikka esim meri-ja ilmavoimat vielä jotenkin toimivatkin upseerivoimin. Ruotsi ei voisi tällä hetkellä puolustautua juuri ketään vastaan, ja he eivät oikeasti tiedä mitä pitäisi tehdä, koska asevelvollisuuden palauttaminen nähdään vaikeana, mutta toimivaa ammattiarmeijaa he eivät ole saaneet, eivätkä tule saamaan kasaan.

Toisekseen ruotsalaisten aseistus ei sanottavasti eroa omastamme. Ainoa ala missä ruotsalaiset ovat aavistuksen edellä on häivelaivatekniikka. Jalkaväen, tykistön, ilmatorjunnan, viestinnän ja ilma-aseistuksen suhteen ollaan hyvin tasoissa. Esim oma kotoinen RK 95tp on maastoomme (ja melkein mihin maastoon hyvänsä) parempi ase kuin ruotsalaisten leikkiaseet. Toisaalta käytämme ristiin ruotsalaisten CV90 ja meidän Patrian ajoneuvoja. Yhtymän viestijärjestelmä 3 on taas selkeästi parempi kuin ruotsalaisten vastaava jne.

Ruotsi ei laske mitään Suomen varaan, koska Suomella ei ole uskottavaa maanpuolusta niin kuin ei muillakaan Pohjoismailla. Meidän ainoa toivo on muiden isompien maiden apu, jos Venäjä rupeaa riehumaan.

Tämä ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Ruotsi nimenomaan ja yksisellitteisesti laskee Suomen varaan. Olen kuullut tämän monen ruotsalaisen sotilaan (ja yhden poliitikon) suusta. Se ei olisi missään nimessä uskaltanut luopua alueensa puolustamisesta ilman Suomea. Analyyseissaan he ovat laskeneet, että ehdottamassa minimissäkin Suomi pystyy pidättelemään hyökkäystä niin kauan, että Ruotsi pystyy perustamaan puolustuksensa uudelleen. Itse olen skeptinen sen suhteen, että miten ihmeessä he muka pystyisivät puolustaumaan, jos Suomi ei siihen pystyisi, mutta ehkä heillä on todellisuutta korkeampi käsitys puolustuskyvystään.

 

[Midnight Rambler]

Yksi asia, jota juuri kukaan ei ole maininnut on se, että kuinka suuri osa oikeasti lähtee puolustamaan Suomea. Jossain mielipidemittauksissa saattaa vielä maanpuolustustahto olla korkealla, mutta sota onkin vähän eri asia. Luulen, että kymmenettuhannet lähtevät sotaa pakoon, sekä sodan aikanakin vielä tuhannet haihtuvat kuin tuhka tuuleen.

Mikä olisi ihan odotettavaa ja tervettäkin, koska elämä ja terveys ei ole enää agraarisuomen tavoin sidottua paikkaan ja maahan. Oli aikanaan 1940-luvulla ihan eri asia lähteä puolustamaan sitä kirjaimellisesti OMAA maata(peltoa, metsää, elantoa), kuin nykyään. Ei nykyisen yhteiskunnan takia, vaikka se onkin Venäjää parempi, kannata henkeään ruveta antamaan.

 

[Stonewall]

Yksi asia, jota juuri kukaan ei ole maininnut on se, että kuinka suuri osa oikeasti lähtee puolustamaan Suomea. Jossain mielipidemittauksissa saattaa vielä maanpuolustustahto olla korkealla, mutta sota onkin vähän eri asia. Luulen, että kymmenettuhannet lähtevät sotaa pakoon, sekä sodan aikanakin vielä tuhannet haihtuvat kuin tuhka tuuleen.

On totta, että vaikeaa sanoa mikä on mielipidemittausten ja todellisen tilanteen ero. Miksei yhtä hyvin voisi olla niinkin, että tositilanteessa useat sellaisetkin, jotka väittävät lähtevänsä pakoon, eivät kehtaisikaan sitä tehdä? Ryhmäpaine voisi kai toimia näinkin?

 

[ms.qvist]

Yksi asia, jota juuri kukaan ei ole maininnut on se, että kuinka suuri osa oikeasti lähtee puolustamaan Suomea. Jossain mielipidemittauksissa saattaa vielä maanpuolustustahto olla korkealla, mutta sota onkin vähän eri asia. Luulen, että kymmenettuhannet lähtevät sotaa pakoon, sekä sodan aikanakin vielä tuhannet haihtuvat kuin tuhka tuuleen.

Tämä on huomionarvoinen asian. Talvi- ja jatkosodassa kansa oli loppujen lopuksi todella yhtenäinen ja vain vähäisessä määrin näkyi lipeämistä "rintamasta", tarkoitan nyt kotirintamaa, se mitä rintamalla tiettyinä aikoina tapahtui on toinen asia ja hyvin ymmärrettävä asia ja käyttäytymismalli.

Mutta entäpä nykyään? Riittääkö maanpuolustustahtoa todella jos kriisi uhkaa eskaloitua sodaksi vai hajoaako maanpuolustustahto kuin korttitalo? Toisaalta sodan syttyessä moni, joka karsastaa aseellista taistelua voi kaikesta huolimatta tarttua aseeseen kun rakkaimpien ja läheisten menetys uhkaa konkreettisella tavalla. Sanoisin kuitenkin, että täysin ei voida verrata ihmisten käyttäytymistä talvi- ja jatkosodan alla nykyaikaan nähden. Tuolloin monella oli huomattavasti enemmän menetettävää kuin nykyään, perustelen tätä sillä, että kansa mitä suurimmassa määrin eli vielä maasta ja ulkomaat olivat suurimmalle osalle väestöstä kaukainen - jopa utopistinen - haave jonne ei uskottu koskaan päästävän. Nykyään huomattava joukko suomalaisia on kansainvälistynyt, asuu ulkomailla, työskentelee ulkomailla etc. etc. jolloin side Suomeen voikin olla ohuempi ja tarve puolustaa maata näinollen kenties pienempi kuin isovanhemmillamme.

Haluaako ihminen jolla on työ ja kenties kotikin ulkomailla, jonka läheisistä ja ystävistä suurin osa tulee ulkomailta lähteä kriisin yltyessä sodaksi puolustamaan maata metsiin vai pakkaako mielummin laukkunsa ja lähtee työpaikalleen toisaalle vähät välittäen siitä mitä kotimaassa tapahtuu? Jos näin toimivien joukko on vain muutamia satoja, se tuskin romahduttaa kotirintaman moraalia ja samalla rintamalla olevien taistelutahtoa, mutta entäpä jos tämän toiminta mallin valitsee tuhansien suuruinen joukko? Mikä merkitys sillä voi olla puolustustahdolle, etenkin jos samalla maasta poistuu huomattava määrä osaamista?

vlad.

 

[Toejoen Veikko]

...Luulen, että kymmenettuhannet lähtevät sotaa pakoon, sekä sodan aikanakin vielä tuhannet haihtuvat kuin tuhka tuuleen...

Voi olla. Tosin voi myös olla, että laajemman palon ollessa päällä ei täältä ihan tuosta vaan mihinkään lähdetä.

Kaikkia panssareita ei ole myöskään tarpeen pysäyttää singoilla. Kunhan saatetaan maasto etenemiskelvottomaksi.

Suomen valtaamisesta tulisi Venäjälle aivan liiaksi turhia murheita. En usko sikäläsen valtio- tai sotilasjohdon haluavan sitoutua vuosikymmeniksi sissisotaan. Kun vallattujen alueiden väestö taistelee eloonjäämisestä, niin ns. uhrimieli on myös melko korkealla.

 

[Eikka86]

Suomen eteen tuskin tulee tilannetta jossa se joutuu yksittäissotaan Venäjän kanssa. Kun koko Eurooppa tai pahimmillaan Maailma käy sotaa keskenään, pahimmillaan meillä ei tule enään olemaan valuuttaa, kansan varallisuus häviää (asunnot, mökit, veneet, talletukset yms), liikenneyhteydet ei ole nykyisellä tasolla yms..

Uskoisin maanpuolustustahtoa löytyvän jos vaihtoehtona olisi lähteä kävellen ja persaukisena Keniaan..

 

[ms.qvist]

Suomen eteen tuskin tulee tilannetta jossa se joutuu yksittäissotaan Venäjän kanssa. Kun koko Eurooppa tai pahimmillaan Maailma käy sotaa keskenään, pahimmillaan meillä ei tule enään olemaan valuuttaa, kansan varallisuus häviää (asunnot, mökit, veneet, talletukset yms), liikenneyhteydet ei ole nykyisellä tasolla yms..

Uskoisin maanpuolustustahtoa löytyvän jos vaihtoehtona olisi lähteä kävellen ja persaukisena Keniaan..

Minäkään en usko erillissotaan, (en itseasiassa minkäänlaiseen sotaan lähivuosikymmeninä jos ei aivan radikaalia muutosta Venäjän johdossa pahempaan suuntaan tapahdu). Venäjä on liian paljon riippuvainen ulkomaankaupasta, erityisesti lännen kanssa, joten se tuskin ihan helposti ryhtyy kalistelemaan sapeleita sellaisten maiden kanssa jotka ovat tavalla tai toisella sitoutuneet länteen mutta eivät samalla kuulu Venäjän takapihaan, kuten esim. Kaukasus kuuluu.

Voidaan tietty spekuloida sillä, että Venäjän kauppavirta kääntyy entistä enemmän Aasian suuntaan. Millaiseen rooliin Eurooppa sitten jää? Mutta en kuitenkaan usko, että esim. öljyn ja maakaasun kauppa radikaalisti Eurooppaan tippuu tulevanakaan vuosikymmenenä ja nämä tulot ovat Venäjälle ensiarvoisen tärkeitä. Ilman niitä asevoimia ei myöskään modernisoida toivotulla tavalla. Mutta entä sitten, jos kauppa Kiinan kanssa kasvaa entisestään? Toisaalta en usko, että Venäjä haluaa "vihollista" maltillisen Euroopan suunnalta vaikka kauppa Kiinan kanssa kasvaisi entisestään. Jotenkin tuntuu siltä, että maltillista Eurooppaa myös Venäjällä arvostetaan vaikka suurin kauppakumppani olisi joku toinen maa. Euroopasta ei kohdistu uhkaa Venäjälle hetkeen, joten en usko, että Venäjä haluaa luoda Euroopasta uhan itselleen.

Joten tätä taustaa vasten en usko, että suomalaisten tarvitsee paeta maasta invaasion uhan alla. Jos/kun Venäjä kokee jonkin alueen uhaksi itselleen, se ei kuitenkaan ole Suomi, vaikka sanallisesti sen kanssa sapeleita voikin kalistella ja uhitella. Venäjän suurimmat uhkatekijät löytyvät etelästä, niin Kaukasukselta kuin myös Keski-Aasiasta ja mahdollisesti islamisoituvista yhteiskunnista, ja tietty oma lukunsa on vielä Venäjällä tapahtuva islamisaatio muslimiväen osuuden väestöstä kasvaessa säännönmukaisesti. Kuten ketjussa tuotiin esille, tulevaisuudessa uhkakuvana voi olla jopa se, että huomattava osa Venäjän asevoimien vahvuudesta voi olla muslimitaustaisia nuorukaisia.

Toisaalta kaksi maailmansotaa on osoittanut sen, että aina jää saarekkeita sodan ulkopuolelle, joten teoreettisessa tilanteessa, jossa kriisi uhkaa myös Eurooppaa, voi olla mahdollista, että se aines jonka on mahdollista siirtyä turvaan myös siirtyy jos suuren suurta tunnesidettä Suomeen ei ole. Esim. minulla ei ole, enkä koe tarpeelliseksi puolustaa tätä maata ja uskoisin, että kaltaisiani on jonkin verran joko täyttämään vankilat kriisin uhatessa tai täyttämään Helsinki-Vantaan terminaalit matkalaukkuineen.

vlad.

 

[Eikka86]

Toisaalta kaksi maailmansotaa on osoittanut sen, että aina jää saarekkeita sodan ulkopuolelle, joten teoreettisessa tilanteessa, jossa kriisi uhkaa myös Eurooppaa, voi olla mahdollista, että se aines jonka on mahdollista siirtyä turvaan myös siirtyy jos suuren suurta tunnesidettä Suomeen ei ole. Esim. minulla ei ole, enkä koe tarpeelliseksi puolustaa tätä maata ja uskoisin, että kaltaisiani on jonkin verran joko täyttämään vankilat kriisin uhatessa tai täyttämään Helsinki-Vantaan terminaalit matkalaukkuineen.

Uskoisin lopullisen konfliktin tapahtuvan erittäin nopeasti (toki poliittinen ilmapiiri kiristyy kohtalaisen hitaasti) ja siinä kohdassa esim. vapaa liikkuvuus menee romukoppaan jos "omat puolet" ei ole selvillä välittömästi. Vaikka Suomesta pääsisikin lähtemään ja sotavapaa vyöhyke olisi, pääseekö sinne suoraan käymättä muissa maissa. Tähän en usko.

Valtiohan on perustellut Finnairia ja vero- ja sosiaalikulu helpotuksia laivayhtiöille sillä että nämä saadaan kriisitilanteessa valtion käyttöön.

Luulen myös muiden ns. pienempien maiden tekevän samoin.

 

[Puscutractori]

Miksei yhtä hyvin voisi olla niinkin, että tositilanteessa useat sellaisetkin, jotka väittävät lähtevänsä pakoon, eivät kehtaisikaan sitä tehdä? Ryhmäpaine voisi kai toimia näinkin?

Juuri näin. Aivan samalla tavalla ennen talvisotaa maanpuolustustahto ei ollut mitenkään erityisen hyvä ja "karkuun lähteviä" ja "Ruotsiin uimalla pakenevia" oli vaikka kuinka paljon. Sodan syttyminen muutti kuitenkin ajattelua suuresti. Juttelin aikoinaan erään veteraanin kanssa, joka puhui mielellään tästä aiheesta. Hän sanoi, ettei ole tippaakaan huolissaan siitä, millainen maanpuoustushenki nykyisinkään olisi todellisen kriisin uhatessa.

 

[Puscutractori]

Oli aikanaan 1940-luvulla ihan eri asia lähteä puolustamaan sitä kirjaimellisesti OMAA maata(peltoa, metsää, elantoa), kuin nykyään. Ei nykyisen yhteiskunnan takia, vaikka se onkin Venäjää parempi, kannata henkeään ruveta antamaan.

Tämän voisi kääntää myös aivan toisin päin. Nykyisen elintason ansiosta suomalaisilla on paljon enemmän puolustettavaa kuin 1940-luvulla. Suomi oli ennen sotia köyhä maatalousyhteiskunta, jossa muiden kuin yläluokkaan kuuluvien omaisuus oli varsin vähäinen.

Yhteiskunta ei myöskään ole ainoa asia, jonka takia sotimaan ryhdytään. Toisekseen nykyiseen verrattuna 1940-luvun yhteiskunta oli varsin mätä. Paljon vähemmän siinä oli mitään puolustettavaa, mutta silti sitä puolustettiin.