Minusta on huomattavaa, että ruotsalaisessa lehdistössä ei juuri koskaan näe minkäänlaista ilkeilyä tämän meidän viha-rakkaussuhteemme tiimoilta. Asioita käsitellään aina positiivisessa hengessä, tappiot tunnustetaan rehdisti ja jopa onnitellaan päälle.
En väitä, ettei näin olisi aika usein Suomessakin. Mutta vahingoniloisia täällä ollaan aina.
Tosin vahingonilo on usein se aidoin ilo. Vähän kuin ilo on vain teeskentelyä ilman viinaa.