Repolainen kirjoitti:
Kyllä Kanadastakin näitä Averyita ja Maddeneja tulee häipymisineen, mutta yleensä ne hommansa hoitavat sovitusti. Taas näistä ryssän entisistä alusmaalaisista ei oikein tahdo olla muuta kuin harmia normaalissakin elämässä.
En malta olla tässä yhteydessä kysymättä lasketaanko myös suomettunut Suomi tähän käsitteeseen "ryssän entiset alusmaat"?
Nykyinen, sarjassaan jo mones Straka, on myös ennakkoon ajatellen ja jäällä näkemäni perusteella ylivoimaisesti paras. Strakan erinomaisesta motivaatiosta kertoo parhaiten se, että mies tulee olemaan kesätreeneissä paikan päällä mukana. Tämä myös entisestään lisää miehen onnistumisen todennäköisyyttä ja onnistumista koko joukkueen kannalta. Erittäin tärkeä asia, joka korostuu Liigan materiaalin ollessa varsin tasaista. Tasaisuus johtuu ennen kaikkea erinomaisesta juniorityöstä, jonka ansiosta Liigan tasossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Edelleen mikään ei tietystikään takaa etukäteen Strakan onnistumista. Luonnollisesti kaikilla pessimisteillä on oikeus rypeä omassa liemessään. Onpahan sitten ainakin mahdollisuus tulla kertomaan jälkikäteen olleensa oikeassa. Sitä mitä iloa tuosta on pessimisteille, en ole ikinä oikein ymmärtänyt, vaikka täälläkin säännöllisesti tuollaista esiintyy.
Otetaan tähän väliin pieni sivuraide psykologian puolelle. Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan pessimistit pettyvät kaikkein pahiten. Syy on kiteytettynä varsin yksinkertainen, ihmiselle tulee aina pettymyksiä varautuupa hän miten hyvänsä niihin. Pessimisti pyrkii sulkemaan pettymykset jo etukäteen esimerkiksi jorisemalla tyhjiä ryssän alusmaista ja slaaveista. Hän pettyy kuitenkin pahiten yleensä, koska ihmisen elämä on täynnä pettymyksiä riippumatta siitä mitä ihminen tekee. Edelleen sitoutuessaan johonkin pessimistiseen lauseeseen, vaikkapa Straka todennäköisesti epäonnistuu. Hän samalla tulee luoneeksi itselleen vaikea aseman, jos samalla toivoo menestystä joukkueelle, jonka olennainen osa Straka on. Toisaalta enhän sitä ikinä tiedä millainen ”Internetiin kirjoittava koira” kunkin nimimerkin taakse on haudattu.
Tähän yhteyteen lienee paikallaan lisätä itkuvirteen, että viime kauden joukkueen tilastopotentiaali oli huomattavasti nykyistä joukkuetta suurempi. Mikään tilastollinen tai toiminnallinen asia ei voinut etukäteen eikä voi vieläkään selittää viime kauden katastrofia. Teoriassa joukkueella oli erinomaiset pohjat ja mahdollisuudet menestyä. Tulos taas puhukoon puolestaan ja osoittakoon, miten papereita pyörittämällä ei pitkälle pötkitä, kun epäonnea sataa taivaalta kuin mannaa 50 kilometriä pohjoisempaan. Joukkueurheilu on taidetta tieteen ohella.
Tämän uuden joukkueen suurin ongelma on tosiaan etukäteen helppo nimetä. Se on suuri vaihtuvuus, joka tulee olemaan rasite. Toivolalla on toisaalta täysin odottamattoman ja käytännössä uskomattoman ”yksi mahdollisuus miljardista” Ässämenestyksen jälkeen, niin suuri henkinen ote ja auktoriteetti, että uskon hänellä olevan keskimääräistä suuremmat mahdollisuudet onnistua. Toivola ei ole aiemmin menestynyt ja teoriassa tämä on juuri oikea aika saada mies Raumalle. Nosteen jatkuessa Lukolla ei ole tule olemaan mahdollisuutta kilpailla hänestä. Luonnollisesti toivon Toivolalle mahdollisimman hyvää tulevaisuutta ja hän ansaitsee nyt kaikkien jakamattoman tuen.
Maalivahtipuolella Korhonen oli jo pari kautta sitten varsin vakuuttava. Kehitys tuskin on taannuttanut häntä. Häkkisen itseluottamus on toivottavasti palannut Jortikan höykytyksen jälkeen, aika näyttää. Atte on myös äärimmäisen lahjakas, vaikka hän tulee keskittymään lähinnä junioripeleihin. Kuitenkin etukäteen ajatellen nimenomaan maalivahtipuolella puuttuu selkeimmin nimivahvojakin pelaajia. Silti muu kuin tyydyttävä suoritus on nähdäkseni häviävän pieni. Yhdistettynä Toivolan, käytetään nyt hieman halveksimaani muotisanaa, pelikirjaan, ei maalivahdeilla pitäisi olla hätää. Joukkue tulee puolustamaan todella rajusti. Tämä puolustaminen tulee myös osoittamaan vanhan viisauden, yleisö rakastaa voittavaa joukkuetta riippumatta sen pelitavasta. Tämä tietysti jos ja olettavasti kun joukkue menestyy.
Joukkue itsessään kenttäpelaajien osalta on niin potentiaalinen, että harvoin näkee tuollaista kokonaisuutta. Erityisesti Martikainen on erinomainen hankinta, jos kesäharjoittelu sujuu vailla kolhuja. Hän oli kaikissa näkemissäni otteluissa yksi kentän parhaista puolustajista, näin kuitenkin myös viime kaudella muutaman Jokeriottelun. Samoin muu puolustusmateriaali on tavattoman lahjakasta ja juniori-iän jättävä joukko on taas hieman kokeneempi. Hunkesilla on kaikki mahdollisuudet olla mitä vaan Liigan kuumimman pakin ja keskinkertaisuuden välissä. Porkka ei ole vielä täysin pois suljettu, vaikka palaaminen ei lupaavalta näytäkään. Eepi tullaan kaukalossa näkemään, jos ei nyt mitään aivan ihmeellistä tapahdu.
Edelleen hyökkäyksessä on sellainen tekemisen halu, että sitä on mahdotonta vain tilastoilla arvioida. Kaikki uudet pelaajat ovat motivoituneina ja terveinä potentiaalisia nousemaan lähes mihin vain.
Näitä katselen tavan mukaan vähän tarkemmin syksyllä. Tässä vaiheessa totean, että suuri muutos aiheuttaa paineita joukkueen yhteen hitsautumiselle. Mutta varsin valoisalta tämä todellakin näyttää ja nyt on vasta huhtikuu.
Ilmassa on tekemisen makua ja pidän siitä.
W