Pudotuspelit alkavat varsinaisesti vasta sitten kun on saatu selville kahdeksan puolivälieräkelpoista joukkuetta. Kuusi joukkuetta saa suoran pudotuspelipaikan ja odottelevat pudotuspelien alkua, samaan aikaan kun kaksi paikkaa ratkaistaan erityisen karsintakierroksen/lomarengaskierroksen/säälipleijareiden kautta.
Käsittääkseni nykyisellä systeemillä pudotuspeleihin pääsee kymmenen joukkuetta?
Vielä 90-luvun alussa pudotuspeleihin pääsi vain kuusi joukkuetta, joista runkosarjan ensimmäinen ja toinen välieriin ja näin ollen puolivälieriä pelattiin vain kahdessa parissa. Oliko silloinkin niin, ettei näitä puolivälieriä laskettu oikeiksi pudotuspeleiksii? Laskettiin ja siksi myös nykyinen ensimmäinen kierros lasketaan. Pudotuspelit ovat niitä, joissa pisteitä ei jaeta, vaan toinen jatkaa ja toinen putoaa. Siitä sana pudotuspeli.
Juuri näin!
Kausi 1991-92: "
Liigan runkosarja pelataan 12 joukkueen nelinkertaisena sarjana, jonka kuusi ensimmäistä joukkuetta pelaavat playoff-ottelut - - -"
(Lähde: Jääkiekkokirja 1991-92, s.288, Kilpailuorganisaatio 1991-92)
Kausi 2015-16: "
Playoffs-otteluihin selviytyy runkosarjan 10 parasta joukkuetta."
(Lähde:
SM-liigan kilpailusäännöt)
Ärsyyntymiskynnykseni ylittänyt termi oli "
suora pudotuspelipaikka".
SM-liigan sarjataulukko 1991-92
Eikö vastaavalla logiikalla keväällä 1992 Jyväskylän JyPHT sekä Helsingin Jokerit saavuttaneet "
suoran pudotuspelipaikan"? En kyllä muista kertaakaan nähneeni kyseisen termin käyttöä 90-luvulla esim. mediassa. Mä voisin vielä jotenkin käsittää/hyväksyä termien "
suora puolivälieräpaikka" (kausi 2015-16) tai "
suora välieräpaikka" (kausi 1991-92) käytön, mutta melkoisen kankeilta käsitteiltä nuokin kuulostavat.
Suora voitto taas tarkoittaa sitä, että pelin voitto ansaitaan suoraan 60 minuutin maalieron perusteella, ei vasta jatkoajalla tai rangaistuslaukauskilpailun jälkeen. Esimerkiksi 1-0 tai 4-2.
Siis käytännössä "
voitto" - EI "
suora voitto"?
SM-liigassa alettiin pelata viiden minuutin jatkoaikaa myös runkosarjassa kaudesta 1984-85 alkaen, jos tilanne oli tasan vielä 60 minuutin pelin jälkeenkin. Ensimmäinen jatkoaika SM-liigan runkosarjassa pelattiin lokakuussa 1984, kun Rauman Lukko voitti Tampereen Tapparan.
07.10.1984 LUK - TAP 5- 4 (2-2,2-1,0-1,1-0) JA 4135
Tuolloin - eikä myöhemminkään - puhuttu mistään "
suorista voitoista", vaan tämä täysin älytön termi on pesiytynyt aivan viime vuosina.
Esim. TPS pelasi kaudella 1984-85 kaikkiaan 18 vierasottelua. TPS voitti näistä kymmenen, hävisi seitsemän sekä pelasi yhden tasan. Kymmenestä voitosta yksi tuli jatkoajalla. Tuskinpa kovinkaan monessa mediassa ilmaistiin kyseistä tilastoa tyyliin: "
TPS otti kauden aikana yhdeksän suoraa vierasvoittoa sekä yhden jatkoaikavoiton."? Uskoisin, että uskottavampi ja ennen kaikkea selkeämpi lause voidaan muodostaa vaikkapa tyyliin: "
TPS otti kauden aikana kymmenen vierasvoittoa, joista yhden jatkoajalla.".