Kieltämättä vähän yllätyin, että oikea vastaus löytyy vaihtoehdoista. Se on totta kai Ian Curtis.
Joy Divisionin lyhyt ura oli värikäs ja ikimuistoinen. Yhtyeen musiikki kuulostaa vieläkin tuoreelta, täysin omanlaiseltaan ja kiehtovalta - sekä ennenkaikkea nautittavan hienolta. Sanat tekevät sen kuvailusta latteaa.
Tärkein elementti musiikissa on - täydellisen osakemian lisäksi - laulaja ja lauluntekijä Curtis, joka oli kappaleiden tekoprosessissa orkesterin aivot ja yhteenkokoava liima. Sanoituksillaan Ian toi post-punkiin ensimmäisenä syvyyttä ja sanomaa, ja koko yhtyeen musiikkiin jotain tummaa ja salaperäisen kiehtovaa, samalla tapaa kuin hahmon muoto hämärässä josta ei saa kunnolla selvää. Keikkalavalla hiljaisena tunnettu Ian oli vieraan voiman vallassa oudosti rimpuileva epileptisen maaninen voodoonukke.
Mies oli kiistämätön nero, josta ei voi saada minkäänlaista otetta. Hänessä oli lukemattomia puolia, jotka tuntuvat kumoavan toisensa. Nuorena solmittu avioliitto, epilepsia, lääkkeet, lapsi, masennus, runous, musikki, maaninen esiintyminen, pelkotilat, arkielämän surrealistisuus, kyvyttömyys luopua, välittävät ajatukset, raivokohtaukset, tyhjä katse jonka sisällä on niin paljon, hirttäytyminen kuivaustelineeseen.
Aluksi kuuntelin Joy Divisionin musiikkia, mutten tiennyt Ian Curtisista juuri mitään. Sittemmin sen lisäksi että olen kuunnellut JD:n levyt (kahden virallisen levyn ulkopuolelta löytyy suhteellisen paljon materiaalia), olen lukenut Ianin vaimon kirjoittaman kirjan "Etäinen kosketus – Ian Curtis ja Joy Division" sekä katsonut dokumentin "Joy Division" ja yhtyeestä kertovan elokuvan "Control". Nyt en tiedä Ian Curtisista mitään.