New Jersey Devils (2) - Philadelphia Flyers (7), Playoffs 2010, Itä, 1. kierros

Vastakkain on kaksi Jekyll&Hyde-moodissa kauden läpi kulkenutta joukkuetta. Paperilla molemmat joukkueet ovat riittävän hyviä mennäkseen jatkoon tästä sarjasta.

Sarja on ennakkoon tarkasteltuna yhtä kiharapilveä kuten Scott Hartnellin kuontalo. Devils lähtee ehkä hienoisena suosikkina sarjaan, mutta Flyersilla on rahkeita paljon vakuuttavampaan esitykseen kuin mihin se pystyi runkosarjassa. Kauden minimitavoite on nyt tavoitettu, kun joukkue lopulta selvisi pudotuspeleihin. Devils saa vastaansa erittäin vaikean vastuksen, jos Flyersin tähdet vain päättävät puhaltaa yhteen hiileen ja tunnistavat tilanteen: Tästä eteenpäin on vain voitettavaa.

Se tässä sarjassa on ehdottomasti hyvää molempien joukkueiden kannalta, että kädet saadaan liattua heti ensimmäisellä kierroksella eikä mitään myöhemmin kostautuvaa paraatimarssia ole luvassa. Vaarana piilee tietysti se, että sarjasta tulee äärimmäisen fyysinen ja henkisesti kuluttava. Ei ole yllätys, jos puolin ja toisin nähdään loukkaantumisia.

Flyers oli niskan päällä kuluvan kauden runkosarjakohtaamisissa ja vei ne nimiinsä voitoin 5-1. Tällä kaudella Devils onkin ollut Flyersille sangen mieluisa vastus. Jostain syystä Devilsin pelilliset mahalaskut ovat toistuvasti osuneet divisioonavihollista vastaan. Minusta tämä sarja tuoksuu pahaenteisesti potentiaaliselta toisinnolta kevään 2008 pudotuspelien Rangers-sarjasta, jossa Devils sai vastaansa Rangersin, joka alisti newjerseyläisiä läpi kauden. Onneksi penkin takana on nyt aivan eri luokan strategikko kuin Brent Sutter, jota Tom Renney (ja vuotta myöhemmin Paul Maurice) veivät koutsien kaksintaistossa kuin litran mittaa.

Loppukautta kohti Devils on saanut jälleen juonen päästä kiinni ja olympiatauon kahta puolen ollut alamäki on katkaistu. Lopulta joukkue sijoittui ennakko-odotuksiin nähden hieman yläkanttiin konferenssin kakkoseksi. Devilsin kannalta lupaavinta on Martin Brodeurin erinomainen kevätvire, Kovaltshukin nousujohteinen kuntokäyrä ja puolustuksen kohtuullinen toiminta ja minimiin vähentyneet henkilökohtaiset aivopierut. Joukkueen terveystilannekin on kohtuullinen eikä kukaan avainpelaajista ole sivussa, kun tanssi alkaa torstaiaamuna.

Joukkueilla on runkosarjan sisäisten vääntöjen lisäksi paljon yhteistä, katkeransuloista playoff-historiaa. Vuosina 1995 ja 2000 Devils on raivannut juuri Flyersin tieltään Itäisen konferenssin finaaleissa matkallaan mestaruuteen. Keväällä 2004 oli puolestaan Flyersin vuoro kepittää Devils pudotuspelien avauskierroksella. Näiden kohtaamisten käänteistä voisi joutessaan turista enemmän tuonnempana.

Tässä lyhykäiset höpinäni joukkueiden välisistä voimasuhteista.

Hyökkäys

Molemmilla joukkueilla löytyy potentiaalista tulivoimaa kolmeen ketjuun. Devilsillä on Parisen, Kovaltshukin ja Eliaksen ansiosta aavistuksen verran kovempi kärki kuin Flyersillä, joskin Richards, Carter ja Briere ovat vaarallisia nimiä. Molempien (potentiaalinen) vahvuus on juuri siinä, että taustalta löytyy Langenbrunnerin ja Gagnen kaltaisia konkareita, joilta voi myös odottaa tehoja.

Luvassa on erittäin fyysinen ja vauhdikas sarja, jossa mitataan paitsi ratkaisijapelaajien kykyä, myös lihamyllyosaston kykyä. David Clarkson, Dainius Zubrus ja Pierre-Luc Letourneau-Leblond vääntävät etunenässä Daniel Carcillon, Arron Ashamin ja Ian Laperrieren kanssa.

Molemmilta joukkueilta löytyy paitsi laajaa osaamista, myös arvokkaita, esimerkillisiä veteraaneja. Kun päähuomio kiinnittyy Kovaltshukiin, Carteriin, Pariseen ja Briereen, ratkaisijat voivat tulla parrasvalojen liepeiltä, jolloin valokeilaan astuvat sellaiset nimet kuin Clarkson, Giroux, Zubrus sekä konkarit Dean McAmmond ja Flyersin puolelta edellä mainittu Laperriere, joille molemmille soisin lämpimästi cup-sormuksen. Molempien urat ovat vääjäämättä ehtoopuolella ja uusia tilaisuuksia voittaa ei ole enää tulossa, kukaties yhtään.

Devilsillä on kokonaisuutena hieman laadukkaampi ja tehokkaampi hyökkäyskalusto kuin Flyersillä, mutta Phillyn hämmentäjäosasto on Devilsiä edellä ja sieltä kautta Flyers voi saada tasoitettua puntteja.

Puolustus

Flyersin pakistosta löytyy rutkasti kokemusta ja taitoa yksin Prongerin ja Timosen ansiosta ja he kääntävät edun Flyersille. Vaikka kummankaan kausi ei ole ollut suuri menestystarina, he pystyvät kantamaan joukkuetta ja nousemaan dominoiviksi pelaajiksi. Näiden supermiesten takana osaston Carle, Coburn ja Krajicek taso on melko lailla samaa tasoa kuin Devilsin vastaava osasto, joskin olen vakuuttuneempi esimerkiksi Colin Whiten ja Bryce Salvadorin puolustuspelaamisesta verrattuna tuohon trioon.

Laatumies Paul Martinin jälkeen Devilsin pakisto on hyvin keskiverto. Se puolustaa hyvin, mutta antaa tasoitusta pelaamisessa hyökkäyssuuntaan. Martin Skoula, Andy Greene, Bryce Salvador ja Colin White muodostavat kelvollisen rungon ja ovat kukin roolissaan miehiä paikallaan, mutta loistoa ei kannattane odottaa. Whiten ja Salvadorin merkitys nousee sitä suuremmaksi mitä hanakammin Flyersin jätkät Hartnellin ja Carcillon johdolla ajavat Martyn päälle. Ja eivätköhän ne sitä yritä.

Pahin pelko on, että Paul Martin loukkaantuu. Tällöin Devils antaa hillittömästi tasoitusta, koska takaa ei löydy toista samanlaista vastuunkantajaa. Samalla palataan siihen tilanteeseen, jossa nähdään Mike Mottau pelaamassa vastustajan parhaita vastaan.

Maalivahtipeli

Martin Brodeurin ansiosta Devilsillä on selkeä etu maalivahtipelissä. Boucher on ihan kelpo kassari, mutta tuskin kykenevä ryöstämään pelejä joukkueelleen. Devilsillä on Brodeurin ansiosta kentällä 2,5 puolustajaa; siinä paljon ja tehokkaasti Marty pystyy vaikuttamaan pelin kulkuun katkoillaan ja avaussyötöillään.

Erikoistilanteet

Tilastojen valossa Devils ja Flyers ovat hyvin tasavahvoja tappamaan jäähyjä. Devilsin suurin vahvuus alivoimapelaamisessa on ollut se, että joukkue ottaa ylipäänsä vähän jäähyjä. Jos Devils pystyy jatkamaan samaa rataa, Flyersin hyökkäyskalustolta riisutaan taas yksi ase arsenaalista pois. Ylivoimalle päästessään Flyers on ollut sangen tehokas. Runkosarjassa joukkue oli liigan kolmanneksi tehokkain ylivoimajoukkue 68 maalilla ja 21,4 prosentin tehoilla.

Devils vastaavasti on kyntänyt liigan keskikastissa ylivoimapelinsä kanssa. On sinänsä hämmentävää, ettei Lemaire ja kumppanit ole löytäneet toimivaa yv-yhdistelmää oikein missään vaiheessa kautta, vaikka hyökkäyskalusto on pullollaan taitavia virtuooseja. Devilsin osalta ylivoimapelaaminen on pienoinen arvoitus, koska siinä on paljon potentiaalia, mutta runkosarjassa joukkue ei saanut pakkopeliä rullaamaan.

Vasta ottelusarja määrittää, kumman eduksi vaaka kallistuu erikoistilanteissa. Jos Devils sortuu jäähyilemään, Flyers rankoo punamustia miesylivoimalla.

Devilsin avainpelaajat

Travis Zajac on Brodeurin jälkeen kenties tärkein Devils-pelaaja sarjan voiton kannalta. Devilsin sentterikalusto häviää vertailussa Flyersille erityisesti aloitusten osalta. Paitsi aloitusringissä, Zajacilta odotetaan suurta panosta alivoimapelissä. Jacques Lemairen suosioon noussut Zajac saa varmasti päävastuun tärkeimmistä aloituksista ja muutenkin paljon peliaikaa. Sekään ei yllätä, jos Zajac nähdään pelaamassa tuplavaihtoja.

Puolustuksesta nostaisin esiin - Jälleen kerran - Colin Whiten, jonka merkitystä erityisesti alivoimassa ei sovi väheksyä. Whiten panoksen huomaa helpoiten silloin, kun hän ei ole kokoonpanossa, eikä kukaan ole katkomassa syöttöjä, siirtämässä ukkoja maalilta sivuun, sitomassa näiden mailat tai nostamassa vauhdikkaimpia veikkoja tutustumaan lähemmin laitamainoksiin.

Devils tarvitsee luonnollisesti myös laajan hyökkäyskalustonsa onnistumista. Viime playoffeissa Patrik Elias oli odotuksiin nähden vaisu, koska hän pelasi nivusvaivaisena. Devils-fanien toiveissa on, että Elias siirtyy Comcast-moodiin ja omistaa Flyersin.

Jokerikorttina pakassa on tietty Ilja Kovaltshuk, jonka panos on hyvin ratkaisevaa sarjan kulun kannalta. Näitä pelejä varten Kovy on hankittu, joten nyt nähdään, onko Kovy painonsa arvoinen kullassa, vai ylipainoinen rahastajaryssä. Aavistuksen verran kärjistettynä tietenkin.

Flyersin avainpelaajat

Katseet kääntyvät luonnollisesti Brian Boucherin suuntaan. Hänen onnistumisensa on ehdoton edellytys sille, että Flyers pystyy haastamaan Devilsin. Mikään ei murenna moraalia yhtä tehokkaasti kuin haparoiva maalivahti, jonka epävarmuus tarttuu pian myös pakistoon.

Jeff Carter on Devilsille sitä, mitä Patrik Elias on Flyersille. Myrkkyä, sano. Carter on noussut todelliseksi Devils-peikoksi, sillä hän tuntuu onnistuvan aina juuri piruja vastaan.

Chris Pronger on potentiaalisesti koko sarjan dominoivin pelaaja. Sarjan käänteet ovat hänen käsissään. Tai hänen kyynärpäissään, näin tarkemmin ajatellen...

Otteluohjelma

Devils-Flyers, torstai 15. huhtikuuta kello 2.30
Devils-Flyers, lauantai 17. huhtikuuta kello 2.30
Flyers-Devils, maanantai 19. huhtikuuta kello 1
Flyers-Devils, keskiviikko 21. huhtikuuta kello 2.30

Tarvittaessa:
Devils-Flyers, perjantai 23. huhtikuuta kello 2
Flyers-Devils, maanantai 26. huhtikuuta, ajankohta avoin
Devils-Flyers, keskiviikko 28. huhtikuuta, kello 2

Tässä nyt jotain höpinää alkuun. Mitään ennustusta sarjan voittajasta en tohdi heittää, koska ne ovat viime vuosina heittäneet komeaa häränpyllyä. Luottoa Lemairen porukkaan löytyy kyllä, mutta kun tuolla vastustajallakin on sanansa sanottavana.

Hyvä aloitus dalilta. Lyhennelmänä voimasuhteista sanoisin, että hyökkäyksessä ollaan aikalailla tasoissa, puolustuksessa Flyers on edellä ja maalivahdeissa Devils on selkeästi edellä.

Flyers ylivoimasta on sanottava se, että se toimi alkukaudesta mutta on kyllä sittemmin homehtunut pahemmanlaatuisesti käsiin. Olympiatauon jälkeen yv ei ole toiminut lainkaan, joten siitä ei Devilsille pitäisi suurta pelkoa tulla.

Flyersin pelituntuma ja asenne on poukkoillut hirmuisesti koko kauden ajan. Jos Flyers saa pidettyä asenteen päällä, niin sillä on voiton avaimet käsissä. Toisaalta minä olen sitä mieltä, että Flyers ei ole tällä kaudella voittanut kertaakaan hyvää materiaalia omaavaa joukkuetta, joka olisi myös pelannut erittäin hyvin Flyersia vastaan. Kaikki voitetut Devils-pelitkin tulivat mielestäni aikoihin, jolloin siellä päässä oli jonkinlainen mini-slump käynnissä ja peli ei kulkenut. Toisaalta taas Devilseistä nimenomaan Brodeurilla on ollut suurimpia vaikeuksia Flyersiä vastaan. Onko Flyers saanut Martyn ratkaistua, kuten sanotaan?

Flyersillä on lisäksi hyökkäyksen laajasta materiaalista huolimatta ollut viime aikoina suuria ongelmia maalinteon kanssa. Toisaalta puolustus on nyt sitten toiminut aika hyvin, muutamia pieniä romahtamisia lukuunottamatta. Maalivahteihin ei olla kaaduttu runkosarjassa kuin pariin kertaan, mutta taas toisaalta harvan kerran on Flyers-vahti yksinään voittanut pelejä. Flyers elää ja kuolee nimenomaan joukkueena ja joukkuepelissä on ajoittain ollut suuria vaikeuksia. Jos Flyers saa tämän puolen kuntoon, niin se voi olla todella tiukka vastus Devilssille.

Kauden odotukset ovat Flyersin suhteen täyttyneet, koska playoffseihin päästiin. Maalivahtiin ei voi luottaa, joten ei voi luottaa joukkueen tässä sarjassa jatkoonkaan pääsevän. Yllätyksiä aina sattuu ja nythän on hyvä tilaisuus kiusata vanhaa vihollista. Mutta jos itse alkaisin veikkaamaan, niin Devils vie sarjan kuudessa pelissä. Minä en vaan pysty luottamaan tämän kauden Flyersiin.

Hyvää ennakointia dalilta ja Hyttyseltä.

Itselleni sarjan ratkaisu on juurikin Flyersin ylivoimapeli. Sen vain pitää toimia sillä tasaviisikoin joukkue on tuskaillut viimeistelynsä kanssa läpi kauden, joten ilman yv-maaleja on vaikea nähdä että Devils kaatuisi.

Lavin tulon ja tämän jälkeisten käynnistymisvaikeuksien jälkeenhän yv oli lähes poikkeuksetta aivan murhaavaa ottelusta toiseen aina olympiataukoon asti, minkä vuoksi nuo tilastot yhä mairittelevat vaikka olympiatauon jälkeen ei ylivoimalla olekkaan liiemmin juhlittu. Tämän vuoksi Flyers myös voitti niitä otteluita varsin kivasti. Ikävä fakta vain on että Flyersin viimeistely on aivan liikaa kiinni yv:n toimivuudesta. Jos se ei toimi (kuten viime ajat on käynyt) niin pahaltapa näyttää ja turpaan tulee.

Toinen tärkeä asia sitten tuo asenne, jonka myöskin pitää olla kunnossa joka pelissä ja jokaisessa vaihdossa jos voittaa halutaan. Flyers ei voita ketään himmailemalla ja seisoskelemalla vaan laitojen on ryskyttävä, kaksinkamppailut voitettava ja yksinkertaisesti sitä tunnetta ja taistelua on löydyttävä ympäri kaukaloa ja jokaiselta mieheltä.

Itse en siis liikoja odota sillä siihen on vain syynsä miksi Devils oli idän toinen ja Flyers seitsemäs (ei kai?) ja tämä on fakta mikä nyt ei sormianapsauttamalla muutu vaikka nollista jälleen liikkeelle lähdetäänkin. Toivottavasti nähdään matsista toiseen helvetisti taisteleva Flyers, joka kaatu jos on kaatuakseen saappaat jalassa. Silloin voi olla jo tyytyväinen itse joukkueeseen vaikka huomattavasti suuremmassa ja laajemmassa kuvassa vitutus olisikin käsin kosketeltavaa.

Yhdyn daliin siinä, että Paul Martinin mahdollinen loukkaantuminen siintää jo nyt pelkolistan kärjessä. Takarajalla hankittu Martin Skoula on ihan OK pakki, mutta käsiosastoon hän ei tuonut helpotusta. Toivottavasti nyt Martinin paikat kestävät... tai onhan aina Salmelan Anssi heittää viivalle joten hätä ei ole vielä tämännäköinen!

Toinen Martin, tämä Maailman Paras, voi sitten torjua joukkueen ihan mihin vain. Ehkä tämän sarjan ratkaisevin pelaaja. Nyt ei pitäisi motivaationkaan suhteen olla mitään kyseenalaista. Runkosarjassa sattui muutamia keskinkertaisempia matseja; nyt ei saa sattua ja kyllä Marty sen tietää.

Iljalta odotan limppua reppuun ja paljon, Pariselta nousua dominoimaan myös pudotuspeleissä, Eliaalta ja Langenbrunnerilta vankkaa johtajuutta ja telaketjuosastolta asennetta. Travis Zajac on potentiaalinen pelaaja mihin vain - tuleva Selke-voittaja täyttää nyt sitä ruutua joka jäi John Maddenilta tyhjäksi. Alivoimaa ja muutama ratkaisumaali, kiitos.

Niin, se vastustaja. Aika lailla tyhjentävää kuvausta on tuossa ylhäällä. Prongerit, Timoset ja kumppanit auttavat Boucheria minkä pystyvät, saapi nähdä riittääkö se. Hyökkäyspäässä Carter ja muut pystyvät kyllä ratkomaan matseja, joten maalin edestä ne on pidettävä kaukana. Colin White, Skoula ja Salvador saavat nyt käyttää kokoaan ja häijyyttään viimeisen päälle, ja boksista on pysyttävä poissa.

Kyllä me tää klaarataan. Luotan, kuten aina. Viidestä seitsemään peliä siihen menee.

Tyhjentävä avaus dalilta, kiitos!

Toiseksi täytyy heti todeta, että ompa mukava nähdä, että Evil on back!

Nyt se sitten alkaa se loppukausi. Täytyy myöntää, että ajatukset ovat hyvin vahvasti Newarkissa, vaikka oma joukkue pelaa vielä tätä höntsäliigaakin.

Puolustus on minusta suurin kysymysmerkki. Kuka nostaa tasoaan?

Ensimmäinen kierros tuntuu olevan Devilsille aina se pahin. Onneksi vastassa on osittain siipirikkoinen Flyers. Tästä jatkoon ja juna lähtee jyskyttämään.

Kovalchuk pelaa oman menestyksen lisäksi hyvin pitkälti myös tulevan sopparinsa suuruudesta. Jos hän osoittaa olevansa playoff pelaaja, näyttää hintalappu varmasti ihan toiselta. Muutenkin hyökkäyskalusto on pitkästä aikaa sitä luokkaa, että maalintekokilpailuunkin pystytään lähtemään.

Veikataan, että 4-1 NJD:lle. Kaksi nollapeliä Brodeurille, ei maaleja kuitenkaan tähän sarjaan hänelle. Kovy painaa 5+4 paunaa koko sarjassa. Pronger ajaa kyynärpäällä jonkun lasarettiin.

No nyt ne sitten alkaa kauden tosipelit. Devilsille lätkähti aika maukas vastusta ekalle kierrokselle ja näissä peleissä sitten heti mitataan mikä on se Pirulaisten fyysinen kantti. Uskon että tämä kovuus omassa ja vastustajan maalin edessä tulee olemaan sarjan ratkasu tekijöitä. Tosin Flyers antaa paljon tasoitusta maalivahti osastolla. Uskon että Pirulaiset saavat väänettyä Turn Piken tastelun kotiin otteluvoitoin 4-2.

Voi tätä ajan matamista. Vielä yli neljä pitkää tuntia ennen avausottelua.

Sarjan vedenjakaja on tietyllä tapaa heti avausottelussa. Jos Flyers pääsee niskan päälle ja vie avausottelun, Devilsin vierailusta Vachovia Centeriin tulee vielä vaikeampi reissu. Toinen koetinkivi on otteluiden loppuhetkien klaaraaminen. Mutta eiköhän se ole teroitettu jokaisen ukon korvien väliin, että viime kevät ja Canes-sarja on mennyttä aikaa.

Devilsin kokoonpanossa nähdään tuskin mitään sen suurempia mullistuksia. Jay Pandolfo tosin missaa ensimmäisen pudotuspeliottelunsa sitten vuoden 1998. Niin se vain on, että konkarin tankista alkaa bensa olla lopussa. Mutta eiköhän Pandokin vielä saa tilaisuutensa, kunhan ottelusarja etenee.

Lemairen ja Lavioletten ennakkokommentit

Sarjan alla on pidetty puhetta siitä, miten peleistä tulee kovaotteisia. Myös Devilsin Parise ja Langenbrunner allekirjoittavat tämän näkemyksen: "Ne nyt vaan ovat sellaisia"

Loppuun vielä ottelusarjaennakot TSN:ltä ja Newark Star-Ledgeristä

Olisi Flyers kohdannut kenet tahansa, olisi se ollut katsomisen arvoinen sarja. Devilsin puolelta voi sanoa että onneksi tuli Flyers, jaksaa kiinnostaa pelien katteleminen.

Tässäkin parissa vastakkain ali- ja ylisuorittanut joukkue. Devils ei tosin mikään suuri ylisuorittaja ole, onhan joukkueen potentiaali jo vuosikauden ollut selvillä. Meikeläiselläkin päähän iskostunut että Devils on aina kandidaatti. Vaikka roster ei idän kärkeä aina olisikaan niin Devilsiä vastaan on hankala lyödä vetoa, vaikka glorydays ovat takanapäin. Ainakin hetkellisesti.

Elikkä siis Devilsillä on huima maalivahti joka yksinään pystyy sen 1-2 voittoa napsimaan. Puolustus ei nimimiehiä ole täynnä, mutta kyllä siellä kaverit oman roolinsa hoitavat. Hyökkäävä puolustus ei kuitenkaan ole. Eikä kyllä liiemmin tarvitsekaan, sillä Devils-hyökkäys on yllättävän hyökkävä Devils-hyökkäykseksi. Kovalchuk oli villi veto ja saattaa olla erittäin ratkaiseva seuran menestyksen kannalta tänä keväänä. Iljan edelliset pleijarit olivat pikaiset ja paskan makuiset. Avery pääsi silloin ihon alle ja Thrashers lähti nopeasti lauluun. Nyt taustatukea löytyy ja Ilja ei mielestäni ole edes joukkueensa paras hyökkääjä.

Vastassa Devilsillä on yksi rivalry -vastustaja, Philadelphia Flyers. Flyers oli ennen kauden alkua idän yksi suurimmista SC -kandidaateista. Kausi on kuitenkin ollut todella vaikea ja vasta rankkarit avustivat Flyersin jatkoon. Koutsi on vaihtunut, maalilla on käynyt porukkaa, kopissa on jakaannuttu kahtia (villi huhu joka ei välttämättä paikkaansa pitänytkään) jne. Kaikkea on taas tapahtunut Flyersissa ja ehdottomasti Flyers on mielenkiintoisimpia seurattavia joukkueita.
Hyökkäyksessä kahden ekan ketjun pitäisi kestää vertailu lähes minkä tahansa muun joukkueen kanssa. Pelillisesti näin ei kuitenkaan ole ollut. Pakisto nojaa Timoseen ja Prongeriin, jotka varmasti tulevat urakoimaan paljon tässä(kin) sarjassa.

Jos Flyers -hyökkäys herää horroksestaan ja joukkueen maalivahti (kuka lie pelaakaan) pelaa edes kohtuullisesti, voidaan tässä parissa nähdä yllätys. Jotenkin tuntuu että tuo pleijareihin pääsy vapautti niin paljon energiaa Phillyn kopista, että nyt "on vain voitettavaa", ja joukkue pelaa kerrankin niin kuin heidän on pitänyt koko kauden ajan. Tai sitten se sama perseily jatkuu kuten runkkarissa ja joukkue lähtee lauluun sweepillä.

Näen kuitenkin tässä parissa idän suurimman yllätysmahdollisuuden. Philly jatkoon 3-4.

Game 1 PHI 2-1 NJD, sarja 1-0 Flyersille

Ensimmäinen taisto on tauonnut ja Flyers sen vei. Hyvä vieraspeli Philadelphialta.
Laitan muutaman viivan tähän aikaan yöstä:

- AV oli aivan loistavaa, laukaukset ja syötöt blokattiin hemmetin hyvin, kaunista katseltavaa
- Boucher hoiti omat hommansa jäätävästi, taidolla ja tuurilla. Mutta 2-1 oli kyllä aika uskomaton. Lappyn mailan kautta sisään. Muuten hyvä ohjaus mutta väärä pääty
- Kahden edellisen summa: puolustus toimi aika hyvin ja maalivahti oli parempi kuin toisessa päässä
- YV oli mitä oli, mutta Pronger teki maalin
- Ihme-Iljalla alkoi palaa käpy toisen erän lopussa ja tuloksena kauheaa yksilösuorittamista
- Kapteenin pommi 2-0 maalissa oli kyllä huikea

Hyvä aloitus sarjalle. Nyt vaan pelit haltuun Wachovialla niin lähtee Devils lomille.

Aivan helvetin tärkeä sekä uskoa ja itseluottamusta tuova voitto Flyersille. Upea taistelu mikä palkittiin. Devils painoi varsinkin kolmannessa hurjasti päälle, mutta Flyers ja Boucher vain kestivät! Niin ja av oli upeaa.

Boucher oli maalissa mahtava. Piste. Huima peli Brianilta ja varsinkin se yksi hanskakauhaisu ensimmäisessä erässä oli jo jotain. Nyt vain jännätään jatkuuko sama vire seuraavissakin peleissä vain astuuko kehiin se ailahteleva Boucher. Tästä on kuitenkin Brianinkin helvetin hyvä jatkaa sillä jos tästä ei itseluottamus noussut huippuunsa niin ei sitten mistään.

Puolustus pelasi myöskin hienon matsin. Varsinkin Pronger oli se todellinen johtaja ja liideri josta jo minuutitkin kertovat (30:01). Hienoa maalineduspelaamista jopa molemmissa päissä mistä maalikin ja sitä tuttua ja rauhallista kiekollista pelaamista. Fyysisyyttäkin oli, mutta itse kaipaisin tällä saralla mieheltä vielä sitä yhtä lisävaihetta. Carle oli myös tutun varma ja eleetön itsensä vaikka Ilya kerran miestä kahville veikin. Hieno peli mieheltä ja Prongerin vanavedessä huimat minuutitkin (27:54) joista selviytyi moitteetta. Timonen oli myös ihan ok, joskin mieheltä on lupa odottaa parempaakin. Kimmo otti myös yhden todella turhan ja laiskan jäähynkin, joten ei näitä enää. Coburn oli ajoittain hivenen helisemässä, mutta ihan ok peli Braydoniltakin. Krajicek oli turhan pehmeä, muutoin ihan ok, mutta hävisi vain turhan paljon kaksinkamppailuja. No eipä paljoa pelannutkaan. Bartulis otti yhden huolimattoman 2+2:sen, mutta se ei onneksi maksanut mitään. Ihan ok peruspeliä latvialaiselta.

Hyökkäyksestä sitten Richards oli ehdottomasti pelipäällä ja teki komean maalinkin. Hienoa kahden suunnan peliä kapteenilta kuten koko ketjultakin. Gagne luonnollisesti tuhlasi sen tukun paikkoja, mutta tätä nyt ollaan nähty läpi kauden, joten ihmehän se olisi jos se kliininenviimeistelijä sitten näissä peleissä löytyisi. Carterin kakkonen oli ihan ok, mutta hyökkäyspäähän odottaisin vain enemmän. Hartnell varsinkin on niin turhake sen kiekon kanssa että syö koko ketjun peliä. Carterin liike oli muuten huomattavasti parempaa kuin Rangers peleissä, mikä on ehdottomasti hyvä juttu sillä Jeffiä tarvitaan. Kolmosessa junnut ja Asham pelasivat koko joukkueen tavoin kovan taistelumatsin ja olivat mielestäni kakkosta parempia vaikka tehoja ei syntynytkään. Varsinkin Giroux'lla oli hyvä tatsi läpi matsin. Nelosesta ei mitään tarvitse sanoakkaan sillä kaikkihan sen tiesivät ettei ketju voi pettää. Lappy varsinkin...huhhuh...siinä on kyllä todellinen soturi, joka ei säästele kroppaansa sitten yhtään. Kaiken muun hyvän lisäksi upea syöttökin Richien maaliin.

Kokonaisuutena siis loistava tulos ja se ilmekin oli todella raikas ja taisteleva heti ensimmäisestä vaihdosta alkaen. Koko joukkueen puolustuspelaaminen ja uhrautuminen oli hienoa katsottavaa ja varsinkin siellä sota-alueella ei annettu tuumaakaan periksi vaan Boucheria autettiin siten kuin näissä peleissä vain pitääkin. Tällä tatsilla kun joukkue pelaa matsista toiseen niin voi olla tyytyväinen oli se tulos sitten mitä hyvänsä maan ja taivaan väliltä.

Toki Devils tuhlaili ja varsinkin paholaisten yv oli todella surkeaa ja tehotonta, mutta se ei vie mitään Flyersilta pois vaan päinvastoin. Flyersin yv-maalikin näki päivän valon vaikka tällä saralla riittää edelleen paljon parannettavaa, mutta maali kuin maali. YV:n ohella myös viimeistelyä pitää parantaa varsinkin jos ja kun Devilskin saa maalihanansa auki ja yv:kin toimimaan.

Yhtä kaikki tärkeä eräpallo siis vain ryöstettiin ja tästä on todellakin hyvä jatkaa. Seuraavassa matsissa Devils on hivenen pakkovoitonkin edessä sillä 0-2 tilanteessa olisi todella paha lähteä kohti Wachovia Centeriä. Eiköhän Lemairekin saa tämän iskostettua joukkueeseensa ja Devils tulee seuraavaan peliin varmasti todella siis todella latautuneena. Devilsin kannalta huolestuttavaa ja samalla Flyersin kannalta positiivista oli varsinkin kolmannen lopussa nähty Ilyan yksin yrittäminen. Se maali olisi miehelle varsin tärkeä juttu ja mahdollisimman pian sillä muutoin peli voi mennä varsin väkinäiseksi mikä ei Devilsin kannalta ole ollenkaan hyvä.

Vaikka yksi voitto nyt onkin plakkarissa niin toivotaan että sama draivi vain jatkuu eikä nähdä siitä niin tutusta ailahtelevaisuudesta ja asennevammasta sitten häivähdystäkään.

edit. YV:stä piti vielä sanoa sen verran että kummasti se vain parani kun Hartnell saatiin vaihtoon. En kyllä käsitä mitä virkaa Lavi näkee miehelle yv:llä kun Flyersilla se perusidea on, että koko viisikko liikkuu hyvin ja kierrättää kiekkoa ja joku hyökkääjistä tai sitten toinen pakeista kuten Pronger siinä maalissa tarjoaa ja tekee mieluiten liikkuvaa maskia ja työntyy niihin ripareihin. Siellä ei siis ole sitä yhtä Holmströmmiä seisomassa Brodeurin edessä läpi yv:n, jolloin Scottyn ruhon yv:llä ymmärtäisikin. Hartnellin kädet ovat vain niin puiset ettei tarvita kummoistakaan painetta niin kiekko onkin jo menetetty, jolloin haetaankin sitä vauhtia uudemman kerran. No toivotaan että Lavikin tekisi johtopäätöksensä tästä ja jättäisi Scottyn kuluttamaan penkkiä ylivoimien ajaksi, josko se siitä sitten.

Dammit Pronger

Oli kyllä tärkeä ja hieno voitto. Flyersin peli ei välttämättä kulkenut aivan parhaalla mahdollisella tavalla, varsinkaan hyökkäyksessä, mutta puolustus toimi hyvin. Pronger varsinkin näytti mistä mies on tehty. Hurjat minuutit hänelle. Ja ilman Boucheria ei oltaisi selvitty mitenkään. Briania on kyllä parjattu paljon, mutta hyvinhän hänkin on nyt pelannut. Toivottavasti vire vaan vielä jatkuisi. 15 voittoa vielä, niin sitten on hyvä :)

Devils kyllä ainakin näennäisesti hallitsi peliä, mutta jälleen niillä ei tuntunut kulkevan niin erityisen hyvin Flyersiä vastaan. Seuraava peli tulee olemaan jännä. Jatkuuko molempien vire tällä tasolla vai saako toinen revittyä tästä pelistä itselleen lisää tehoja.


Mutta ihan oikeasti! Ottakaa se Hartnell pois sieltä. Leinokin ansaitsee ennemmin peliaikaa kuin tuo hiushirviö.

TML kirjoitti:

Kausi on kuitenkin ollut todella vaikea ja vasta rankkarit avustivat Flyersin jatkoon.

Laajenna klikkaamalla

Itse asiassa Jokisen Olli avusti Flyersit jatkoon. Olli ylitti itsensä tällä kaudella, tunaroi jopa kaksi joukkuetta ulos pudotuspeleistä!

Jotenkin Ollista tulee mieleen muinainen Urho (epä)onnensoturi -sarjakuva. Urho oli onnistunut upottamaan aika monta laivaa samassa tarinassa, ja lopulta todettiinkin jo, että "Urho upottaa vaikka saaren".

Matsista en sano mitään kun en nähnyt suorana, joskus on nukuttavakin.

Evil kirjoitti:

Itse asiassa Jokisen Olli avusti Flyersit jatkoon. Olli ylitti itsensä tällä kaudella, tunaroi jopa kaksi joukkuetta ulos pudotuspeleistä!

Laajenna klikkaamalla

Yhtään Jokista puolustelematta niin yhtälailla voi yhä ihmetellä vaikka aikaa on jo tovi kulunutkin myös Tortorellan ratkaisua pistää Olli vetämään. Siis kaveri, joka nyt ei ole hyvällä tahdollakaan mikään rankkarispesialisti (vaikka niitä kohtuu paljon on urallaan ampunutkin) ja lisäksi kulkee NHL:ssä jo melkoisen ikuisen häviäjän ja epäonnistujan imagolla. Ja kun nämä eivät olisi vielä riittäneet niin Ollipa oli vielä pelannut sen reilun kympin (mm. Shelley pelasi enemmän) ja ollut aivan pimennossa läpi matsin, joten kyllähän sen arvata saattoi miten siinä kävi. Halusiko Torso edes voittaa?

Viime öisestä vielä sen verran että Colin White oli totutun fyysinen. Miehen playoff-moodi lähti selvästi käyntiin. Useampi kova niitti ja varsinkin Carcillo sai niistä pari mojovaa. Välillä toki mies haki turhankin innokkaasti sitä illan pysyhdyttävintä niittiä ja ajoi itsensä aivan pihalle itse tilanteesta, mutta näitä ei Flyers vain kyennyt hyödyntämään. Jatkoa ajatellen Flyersin pitää päästä paremmin antamaan painetta ja pyöritystä Devils puolustukseen sillä siellä niitä mahdollisuuksia piilee. Nyt tämä jäi turhan usein vain haaveeksi.

Flyers-tietäjät jo kertoivatkin paljon oleellista ottelusta, joten lisäilenpä vain muutaman rivin omista havainnoistani.

Devilsin suoritus oli sinänsä ihan kelvollinen, pois lukien kehno ylivoimapeli, mutta Flyers oli viime yönä ehkä moraalisestikin juuri tuon maalin verran parempi. Peli oli tarkkaa ja joukkue sai luotua tilanteitakin, mutta asiallisista tilastolukemista huolimatta Boucher ei oikeastaan missään vaiheessa joutunut todella kovaan paineeseen. Liian moni veto suuntautui paidan logoon tai suoraan patjoihin.

Flyers ei saanut kovin montaa maalipaikkaa, mutta se oli sitäkin tehokkaampi. Tosin molemmissa maaleissa Devils avusti maalin syntyä suosiokkaasti. Yhtään tietenkään väheksymättä erityisesti Ian Laperrieren konsolipelimäistä poikittaissyöttöä, josta Richards pääsi kajauttamaan toisen maalin.

Brian "Pudding" Rolstonin suoritus Chris Prongerin vartioimisessa oli kyllä melkoista visuaalista mämmiä nautittavaksi. Ei kukaan odota Rolstonin lihasvoimin siirtävän Prongeria mihinkään, mutta ehkä sen otuksen tärkeimmän maalintekovälineen, mailan, olisi voinut pitää hieman tarkemmin?

Sarja sai lopulta juuri sellaisen aloituksen, jota Devils ei olisi halunnut. Kaikki on tietenkin omissa käsissä ja huomisyönä edessä on toinen arvokas kotiottelu, mutta tämä oli juuri sellainen pieni paineidensiirto Devilsin suuntaan, joka voi pahimmillaan kääntää sarjan kulun Flyersin eduksi. Perjantaina Devilsillä on pienoinen pakkovoiton paikka, ja Lemairen käsissä on haastava tehtävä, että joukkue latautuu oikealla tavalla eikä ala puristaa mailaa.

Kovaltshukilla oli hirveä palo viime yönä ja hän sortui liialliseen yksinyrittämiseen. Ehkä ketjukaveri Eliaksen olisi syytä rauhoitella laituriaan ja muistuttaa, että maltti on valttia. Tosin, jos se toisen erän puolivälin mahtikynäily koko kentän läpi olisi johtanut maaliin, niin voi pojat mikä padot murtava osuma se olisikaan ollut.

Vittumainen tappio, mutta jos Devils puolustaa Flyersin maalipaikat yhtä vähiin kuin viime yönä ja terävöittää omaa viimeistelyään erityisesti ylivoimalla, niin eiköhän siitä hyvä tule.

Kiteytän lyhyesti mielipiteeni pelistä muutamaan seikkaan.

1. Devils teki taas kerran vastustajan maalivahdin näyttämään hyvältä. Melkein kaikki laukauset suoraan päin ja ei ollenkaan syöttöjä millä saataisiin vastustaja maalivahti liikkeelle.

2. Oman maalin edessä jälleen pehmoiltiin. Rolstoni olisi pitänyt vaikka jäähyn uhalla ottaa Prongerin maila pois pelistä, kun mies on liian iso siirettäväksi pois.

3. Richardsin veto oli kyllä todella hyvä, mutta tuli melkein siniseltä ilman maskia. Brodeur olisi pitänyt mielestäni pystyä poimimaan tämä marja.

4. Devilsen ylivoima oli yhtä kauheata katsottavaa kuin koko kauden


Seuraavaan peliin Pirulaisten tartee saada kiekko tekemään työtä ja laukaukset suuntautumaan jonnekin muualle kuin veskarin rintapanssariin jos voittoja meinaa saada.

Philadelphia pelasi joukkueena hyvän pelin tekemättä mitään isompia virheitä ja sai pienen niskalenkin pirulaisista.

Meikällä tänne muuta kuin että pirun tärkeä voitto ja toivottavasti todellakin homma jatkuu samanlaisena, tämän pelin perusteella ainakin nähtiin miksi Pronger hommattiin, Timoseltakin paineita tosi paljon pois, aika moinen helmi tosta Carlestakin tullut, helppo kai se on pelata Prongerin kanssa:) Eager pisti taas niin hyvän raportin että oksat pois, kyllä yöllä pureskeltiin kynsiä, oli matsissa ainakin fiilistä alusta lähtien eikä sellasta runkosarja surffailua. Hommahan on ihan auki vielä, katsotaan jatkuuko se hyvä vire seuraavassa matsissa.

Tänä ehtoona kirjoitetaan tämän saagan toinen luku.

Devilsin on ehdottomasti parannettava toimintaansa maalipaikoissa. Boucherin maalille pitää saada lisää trafiikkia, parempia vetoja ja usein toistettuna. Parise, Langenbrunner ja Clarkson saavat etunenässä tänään ottaa mustelmia vastaan. Flyers blokkasi ensimmäisessä pelissä todella paljon vetoja ja siitä kunnia heille. Hieman paremmalla maltilla nuo heittäytyvät pelaajat voidaan kiertää ja hakea uusi vetopaikka.

Periaatteessa Devilsin ei tarvitse muuttaa mitään pelitavassaan tai ketjukoostumuksissa, koska paketti sinänsä toimi ihan mallikkaasti lukuunottamatta paria henkilökohtaista virhettä (Rolstonin suoritus Prongerin pitämisessä ja Salvadorin höntyily hyökkäyspäässä, joka avasi Richardsille vapaan väylän iskeä toisen maalin).

Ylivoimapelin täytyy sen sijaan toimia aivan eri tavalla kuin ensimmäisessä pelissä. Yv:ssä voisi olla paikallaan koettaa myös kahta pakkia viivassa, koska Langenbrunner, Kovaltshuk ja Rolston ovat alati pieni riski, jos kiekkoa ei saada haltuun ja nelikkoa pakotettua liikkeelle.

En usko, että Flyersinkaan systeemeissä nähdään suuria mullistuksia, koska joukkueen peruspaketti oli aika lailla kuosissa kuten Devilsilläkin. Sen sijaan odotettavissa on, että kiekkoa heitetään Martyn maalille aivan eri tavalla kuin ensimmäisessä ottelussa, jossa Marty joutui torjumaan vain kourallisen vetoja. Tämä tietää myös sitä, että pakkien on oltava erityisen tarkkana omien ja vieraiden mailojen kanssa, koska ohjureita ja pomppulerppuja on tulossa.

Kovy odottaa iloista synttärilahjaa

Kovaltshuk täytti eilen 27 vuotta ja hän haluaisi tasoittaa otteluvoitot 1-1:een synttäreidensä kunniaksi. Ensimmäisessä ottelussa Kovaltshuk sortui ajoittain yliyrittämiseen ja hän myöntää itsekin tämän.

Patrik Elias puki sanoiksi sen, mikä on oikea tapa lähestyä tilannetta:

“Just let him play,” said Patrik Elias, who has often centered Kovalchuk’s line. “He’s got to know he’s got another 25 guys on the team that are with him. We use each other, trust each other and believe in each other. That’s all.”

Laajenna klikkaamalla

Devilsin koostumuksista ei ota pirukaan selvää ennen ottelun alkua, ja sittenkin ne muuttuvat viimeistään toisessa erässä. Voi kuitenkin olla, että Lemaire pitää ensimmäisessä ottelussa muutetut parit voimassa, eli Greenen ja Martinin yhdessä ja Salvador siirtyy Skoulan pariksi.

Muita ennakointeja:

Flyers haluaa ryöstää toisenkin eräpallon

Devils etsii kadonnutta yv-tehoa

Flyers-gurut täydentänevät ennakkoja oman joukkueensa vinkkelistä?

Flyers tuskin tekee sen suurempia muutoksia tähän seuraavaan peliin. Mitä itse uskaltaisin muutoksia tehdä olisi JVR:n siirtäminen vilttiin ja Leinon nostaminen pelaavaan kokoonpanoon. JVR oli aika pihalla tuossa ensimmäisessä pelissä ja näkyihän se minuuteissakin.

Jotkin keskustelupalstahuhut kertovat Ryan Parent pelaavan ensi pelissä, joka tarkoittaisi että joko Krajicek tai Bartulis tippuisivat kokoonpanosta. Kumpikaan noista eivät olleet mitenkään erityisen hyviä ensimmäisessä pelissä, mutta Parentkaan ei ole aiemmin mitenkään häikäissyt.

Nähtäväksi jää tapahtuuko oikeasti mitään muutoksia.

Jos puolustuspeliä jatketaan samaan malliin niin hyvä tulee. Hyökkäyspelissä sen sijaan Flyersillä riittäisi korjattavaa. Avaukset olivat aika huonoja koko ajan ensimmäisessä pelissä ja tämä todella pahasti rampautti Flyersin hyökkäystä. Varovaisuutta syöttöihin ja sitten cycling-game pyörimään nurkkiin, niin saadaan toteutettua Flyersin parasta osaamista. Ja paikoista vaan sisään, toivotaan että Marty jatkaa tätä tällä kaudella ominaista ollutta (hänen normaaliin tasoonsa nähden) luokattomien otteiden esittämistä Flyersiä vastaan.

Ja paljon myös riippuu Boucherista. Hänessä kun on vaan se ongelma, ettei koskaan tiedä mitä sieltä saadaan. Boucher saattoi romahtaa minä tahansa hetkenä. Toisaalta, jos nykytaso säilyy, niin Flyers voi jatkaa yllätystään.

Voitto seuraavassa olisi todella kova juttu Flyersille, mutta nähtäväksi jää kuinka käy.

Dalilta hyvää sepustusta.

Ensi yönä olisi siis vuorossa osa 2. Tilannehan on siis se että Devilsin käytönnössä pitää voittaa tämä sillä muuten menee heidän kannaltaan turhan vaikeaksi. Tästä siis lähdetään liikkeelle. Tämän vuoksi uskonkin että jäälle astelee todella latautunut ja voittoa janoava Devils nippu. Vaarana on tietenkin se että lataus menee yli, mutta uskon että Lemaire kokeneena ja menestyneenä kettuna taitaa tämän joukkueen oikeanlaisen ruoskinnan ja lataamisen. Vaikea peli siis Flyers vinkkelistä olisi tulossa, joskaan ei tässä vaiheessa enää niitä helppoja olekkaan.

Flyersin osalta suuntaan edelleen katseet ylivoiman toimimiseen. Viime pelissä tuli okey yksi ylivoimamaali, mutta yleisesti ottaen olihan se melkoista kuraa jälleen kerran. Tämän pitää vain parantua jos neljä voittoa halutaan. Jännä nähdä josko viime matsin onnistuminen yv:llä ruokkisi niitä lisäonnistumisia. Niin ja Hartnell sitten aivan helvetin kauas niistä yv-viisikoista sillä miehellä ei ole siinä leikissä sitten mitään käyttöä.

Toinen asia on sitten tuo oman hyökkäyspelaamisen parantaminen ja varsinkin terästäminen. Ensimmäisessä matsissa Flyers hukkasi aivan liian usein kiekon puolustussinisen ja hyökkäyssinisen välissä, joka tiesi ja tietää jatkossakin ongelmia. Ei näitä siis enää. Lisäksi pelinavaamisen ja käynnistämisen pitää nopeutua sillä ensimmäisessä kohtaamisessa se oli turhan hidasta, jolloin Devils puolustus pääsi turhan helpolla. Keskusta pitää ylittää vauhdilla, jolloin saadaan sitä painettakin sinne Devils puolustukseen ja sitä mukavaa Flyers-pyöritystä. Tämä paine Devils pakeille onkin avainasia niin hyökätessä kuin sitten heidän avatessa omaa peliään sillä helpoin ja tehokkain tapa pysäyttää Devils tai ainakin vaikeuttaa joukkueen tietä voittoon olisi siellä heidän puolustuksessaan. Toki tämä paine ei saa tapahtua oman pään kustannuksella, mutta silloin kun paikka on niin vain pitää päästä iskemään iholle. Tässä kaipaan sitä parannusta verrattuna viime peliin. Dalin esiinnostamia laukauksia kaivataan myös enemmän, mutta ne ovat sitten positiivinen seuraus muuten toimivasta hyökkäämisestä. Jos paketti kulkee muilta osin niin kyllä Flyers laukookin.

Toki maalille pitää tunkea kuin raivotautinen ja sitten niitä laadukkaita vetoja eikä siihen ensimmäiseen tarjolla olevaan mailanvarteen tai pohkeeseen. Näistä laadukkaista laukauksista päästäänkin aasinsillan kautta siihen tuttuun ja turvalliseen viimeistelyyn, joka olisi voinut olla viime pelissäkin parempaa vaikka tavanomaisesta poiketen ne pari sisään menikin ihan kohtuu kivalla prosentilla. Varsinkin Gagnelle siunautui viime pelissäkin pari ihan ok paikkaa ja mitä luultavimmin tulee siunaantumaan jatkossakin, joten...niin ja Carterille maali olisi myös ihan kiva juttu. Josko se sytyttäisi Jeffiä liekkeihin. Sitäkin vain tarvittaisiin.

Boucher on ei niin yllättäen avainasemassa myös tänään kuten koko sarjassakin. Niitä helppoja maaleja ei vain saa mennä. Hivenen jännitän sitä että onnistuuko mies pelaamaan läpi sarjan viime pelin kaltaisella korkealla tasolla vain tuleeko se mahalasku jossain välissä ja varsinkin jos tulee niin mitä sen jälkeen tapahtuu? Pystyykö mies ohittamaan sen vain tuosta noin vai käynnistyykö siitä se epävarmuudenkierre? No joo turha spekuloida vielä tällä sillä toivotaan ettei tälläistä tilanne edes tule.

Boksista poissa pysyminen on myös tärkeää ja mikä ei viime pelissä onnistunut aivan parhaalla mahdollisella tavalla. Devils yv:llä on kuitenkin kaikki palaset olemassa ollakseen todella tehokasta, joten turha heidän on antaa koittaa sen kuntoon saamista. Toki silloin kun pitää rikkoa niin rikotaan kuten Timosen toinen jäähy, mutta ne turhat ja huolimattomat jäähyt minimiin.

Ainakin näin ennakkoon varsin huikea ja tiukka matsi olisi jälleen luvassa. Itse vähän aavistelen ja pelkään että Devils juurikin hivenen pakonkin edessä tämän vain veisi ja tasoittasi sarjan tilanteeseen 1-1, mutta toivotaan että olen niin väärässä kuin vain ihminen voi olla. No ensi yönä se nähdään.

edit. Hyttynen näemmä kerkesi heittämään suunnilleen samat pointit. Itse en Lavina rupeaisi vaihtamaan voittanutta kokoonpanoa, mutta katsotaan miten käy. JVR oli tosiaan varsin näkymätön ja pienessä roolissa, mutta toisiko Leino sitten jotain niin paljon parempaa varsinkaan kun edellisestä esiintymisestä on jo tovi? Enpä oikein usko. Ennemmin kokemusta nuorukaiselle kovista peleistä. Joskin tämä on Nykästä lainaten varsin fifty-sixty -tilanne. Ainakin itselleni. Puolustuksesta tiputtaisin pois Krajicekin sillä mies oli viime pelissä aivan liian pehmoinen ja heppoinen omassa päässä. Tällöin Coburn siirtyisi jälleen Timosen pariksi missä viime aikoina on suoriutunut varsin hyvin ja kolmosessa sitten Bartulis-Parent, joka nyt ei kylläkään ainakaan hirveästi nostaisi luottamusta juurikin kiekollisessa mielessä. Itse siis pysyisin vain näissä ja katsellaan sitten sen ensimmäisen tappion jälkeen. No se nähdään sitten yöllä miten Lavi asiaa ajattelee.

Viime yönä nähtiin toinen tiukka sekä pienien marginaalien ottelu näiden kahden välillä. Tällä kertaa ne pienet marginaalit olivat vain Devilsin puolella ja he olivat sen tarvittavan hitusen verran parempia. Joka tapauksessa hieno draama nähtiin viime yönäkin vaikka tulos olikin varsin ikävä.

Ensimmäisessä erässä Devils oli ehkäpä hivenen hallitsevampi (vaikka varsin tasaistahan se noin paikkojen suhteen oli), mutta Flyers teki vaikeasta alusta huolimatta maalin enemmän. Toisen erän ensimmäinen kymppi oli varsin tasainen vaikka Devils jälleen erän alussa iskikin. Toinen kymppi olikin melkoista Devils vyörytystä, mutta maalit menivät sen osalta onneksi tasan Flyersin lopun tärkeällä yv-maalilla. Kolmannessa nähtiin ottelun parasta Flyersia ja eka kymppi oli selvää Flyers hallintaa, mutta kun ei tee niin vastustaja kiittää ja kuittaa voiton kotiin. Näin siis kävi viime yönä ja Devils otti ansaitun voiton. Mitäpä sitä muutakaan vänkäämään.

Flyersin kannalta pelissä oli ilahduttavaa jo varsin hyvin toiminut YV. Tosin omalla YV:llä jaettiin myöskin Devilsille useampi namupaikka mistä kerran tekivätkin. Näistä pitää päästä eroon, mutta noin muutoin pari YV-maalia ja ihan nättiä pyöritystä pitkästä aikaa. Hartnellia nähtiin käsittämättömästi edelleen YV:llä ja eihän siitä silloin mitään tullut, mutta muutoin YV toimi ihan kivasti. Lavi sitkeästi pyörittää kahta YV-koostumusta varsin tasaisesti eli Gagne-Richards-Giroux (joka oli hyvä) ja sitten Hartnell-Carter-Briere (joka ei ollut aivan yhtä hyvä). Välillä sielä taisi käydä JVR:kin koittamassa ja hänet voisikin ajaa Hartenellin tilalle sillä tuo myös sitä kokoakin sinne maskiin (mikä nyt on Harnellin ainoa avu) ja kiekolliset taidot kun ovat luokkaa kahta paremmat kuin Scottyllä. Toivotaan siis tätä. Viivassa sitten Timonen-Pronger olivat itseoikeutetusti se ykkösvaihtoehto ja toinen kaksikko oli sitten Carle-Coburn ei valittamista tästä. Itse toivoisin jopa yhtä todellista kaikki karkit ja munat yhteen koriin ratkaisua eli Carter-Richards-Giroux-Pronger-Timonen, joka pelaisi niin paljon kuin vain jaksaisivat (täten voitaisiin saada hivenen uinuva Carterkin sytytettyä liekkeihin), mutta taas toisaalta nyt kun se YV on alkanut toimimaan niin tuskin näitä muutoksia on luvassa ja oikeastaan eivätpä ne nyt mikään ainoa tie onneen ole vaan voivat jopa sekoittaa pakan uudestaan, joten jatketaan nähdyllä linjalla vaan.

Toinen hyvä juttu Flyersin pelissä oli että nyt joukkue pääsi jo paremmin ja nopeammin keskialueen yli jolloin saatiin sitä peliä myös Devils päätyyn. Avauksissa kaipaisi sitä tarkkuuta ja huolellisuutta yhä hivenen lisää, mutta muuten meni jo huomattavasti paremmin. Kolmannessa saatiin myös sitä hienoa karvausta kohdistettua Devils puolustukseen ja heidän pelin avaamiseensa mikä vaikuttikin heti ja Devils oli varsin lirissä. Wachoviassa kaivataan tuota ehdottomasti lisää. Devils puolustus on kuitenkin ainakin omaan silmääni hivenen kädetön ja hitaahkokin noin yleisellä tasolla. Toki Martin on huippumies ja Greeneltäkin löytyy kivasti käsiä, mutta muihin pitäisi kyetä iskemään. White, Salvador, Mottau siinäpä niitä targetteja seuraaviin peleihin. Skoulakin on hivenen virhealtis vaikka kokonaisuutena paketti onkin kohtuu monipuolinen niin ja Greene on taitava ja liukas, mutta heiveröhkö, joten Martinin takana olisi ehdottomasti paikka iskeä.

Huonoa sitten olivat ne virheet, joita tuli aivan liikaa ja aivan liian ratkaisevissa paikoissa ja joita ei vaikkapa ensimmäisessä ottelussa nähty läheskään yhtä paljon. Viimeistely oli myös turhan tuhlailevaa, joskin eipä ole yllätys ei. Näitä vain pitää parantaa jos jatkoon aiotaan.

Ketjuista sen verran että Richardsin ykkönen hoiti oman pään kunnialla, mutta hyökkäyspäässä ei liiemmin kentältä nähty oikein mitään. Toki pelasivat kokoajan Devilsin kahta kärkikenttää vastaan joten toki sekin jo hivenen selittää. Richie jakoi muutaman nätin passin mm. Lappylle kolmannessa, mutta mies pystyy parempaankin. Toki hyvää Ilyan lämmittelyä ei siinä mitään. Gagne oli aika jäässä jälleen kerran. Carcillo aloitti toisessa laidassa, mutta jo ensimmäisessä erässä tilalle tuli Powe tuomaan kaiketi jalkoja sillä ei tuota liikettä oikein muuten voi käsittää. No Powe hoiti oman tonttinsa ihan kivasti ja kuumensi varsinkin Ilyaa mukavasti. Toki jos ketjun laidoilla viilettävät kädetön Powe ja syväjäässä vaeltava Gagne niin eipä niitä tehojakaan nyt hirveästi voi odottaa. Kakkonen oli sen kaksi erää tutun vaisu kunnes Lavi siirsi JVR:n Hartnellin tilalle ja Hartnellin Giroux'n laitaan. Ketjun peli parani selvästi joskin olivat ihmettelemässä sitä Devilsin voittomaalia. Varsikin Carter on ollut todella vaisu. Toki on vaikea loukkaantumisen jälkeen päästä heti rytmiin mukaan, mutta nyt vain pitäsi parantaa sillä viime yönä miehen kenttää vastaan iskettiin kaksi pelitilannemaalia (5vs.5) ja ketju ei itse saanut yhtään aikaiseksi. Varsin huolestuttava saldo. Brierestä pitää sanoa myös samat eli parantaa pitää. Toivottavasti JVR saa jatkaa toisessa laidassa eikä turhake Hartnellia enää raahata siihen. No näinköhän kuitenkaan. Kolmonen ja varsinkin Giroux pelasi läpi matsin hienosti. Jotain Giroux'n pelistä kertoo sekin että ketjun hyvä peli jatkui senkin jälkeen vaikka Hartnell otettiin toiseen laitaan ihmettelemään. Claude oli viime yönä ehdottomasti Flyersin paras hyökkääjä ja jopa pelaajakin no Prongerin kanssa on siinä ja siinä. Nelonen pelasi lähes koko matsin muodossa Carcillo-Betts-Lappy ja hyvin pelasikin ja joka ei yllätä sitten yhtään. Tosin Lappyllä varsinkin oli kolmannessa sellainen tontti että oksat pois, mutta ei vain kelvannut.

Puolustuksesta sen verran että Pronger ja Timonen olivat sen parasta antia. Molemmat veteraanit pelasivat hyvän ottelun ja varsinkin Pronger on vain kone. Timonenkin laukoi taas jälleen rannarillaan ja kas kummaan tilanteestahan tulikin maali. Carle pelasi sinänsä ihan perushyvin, mutta niitä saatanan virheitä tuli vain aivan liikaa ja joista Devils kerran rankaisikin tosin onneksi vain kerran. Ensimmäisessä kohtaamisessa näitä ei vain nähty. Samat sanat Coburnistakin eli perushyvää tekemistä, mutta niitä virheitä vain tuli. Molempien pitää hivenen terästäytyä seuraaviin matseihin sillä rahkeissa on kyllä varaa. Kolmosparissa Bartulis-Parent pelasivat sinänsä ihan ok pelin, mutta se yksi mustavaihto vain mahtui mukaan ja maalihan siitä sitten tuli vieläpä ratkaiseva sellainen. Maalissa Parent kompaistui hivenen epäonnisestikkin maalirautoihin eikä sen jälkeen enää saanut omaa miestään (Zubrus) kiinni missään vaiheessa. Bartulis haahuili puolestaan jossain aivan muualla kuin maalin edessä jossa siis miehen olisi pitänyt olla ja josta Devils iskikin kiekon rysään. Lisäksi kun Carterkin pelasi aivan liian laiskasti oman miehensä Parisen eli lapa unohtui niin siinäpä sitä virhesumaa. Muuten siis pelasivat ihan ok peliä ja Flyersin onni on että joukkueesta löytyy hyvä top-4 pakisto, jota voi kuormittaa, jolloin kyseinen kaksikko jää hivenen pienempään rooliin. Mikä on ihan hyväkin. Eipä se Krajicekaan loistanut ekassa matsissa, joten itse jatkaisin näin. Itse en ainakaan vielä olisi kovin huolissani tästä kaksikosta vaikka jatkossa Devils varmasti pyrkii iskemään heihin entistä enemmän.

Boucher oli maalissa ihan hyvä ja otti usemman komean kopin, mutta mukaan mahtui myös pari helpompaa. Devilsin ekassa miehen torjunta-asento hajosi ihmeellisesti ja mies patjan liuttamisen sijaan koitti heittäytyä etukulmaan ja helppo maalihan siitä. No eihän se nyt ollut Brian maali kun läpiajosta pääsivät koittamaan, mutta olisi sen voinut ottaakkin. Toinen oli sitten se Whiten maali joka kaiketi (?) kimpoili jostain sillä muuten se olisi ollutkin melkoinen imutus. No joka tapauksessa kimpoili tai ei niin ei se noin kevyesti voi längeistäkään luikahtaa. Ihan ok peli siis Boucherilta, mutta koko joukkueen tapaan mies pystyy parempaankin ja lisäksi pitääkin pystyä.

Flyersin kannalta ikävää oli myös Brodeurin hyvä peli, joskin kyllähän miehestä myös tehtiin sankaria kun laukaukset suuntautuivat aivan liikaa Martya päin ja yksi sun toinen Flyers hyökkääjä jäätyili vuoronperään (helmenä tietenkin se Hartnellin tilanne...huoh!). Jokunen huippukoppikin tosin mahtui mukaan, joten kunnia sille jolle se kuuluu ehdottomasti. Myös Ilyan maali oli varsin ikävä juttu sillä pikku kipsi oli jo muotoutumassa. Toki maali tuli tyhjiin, mutta eiköhän se silti helpottanut varsin paljon. Tämä kaksikko on kuitenkin sellainen, joka voi omalla panoksellaan kääntää tämän tasaisen sarjan Devilsille, joten hivenen ikävämpi homma.

No nyt karavaani suuntaa sitten Phillyyn ja Wachovia Centeriin. Toivottavasti kotiyleisön tuttu ja turvallinen hurja tuki kantaisi Flyersin kahteen voittoon, jonka jälkeen olisikin kaksi pelipalloa käytettävissä. No se nähdään sitten.

Hivenen raamattuhan tästä näemmä nyt tuli kun oli sopivasti tekemisen puutetta, mutta toivottavasti joku jaksoi lukea loppuunkin asti.

Eager kirjoitti:

Hivenen raamattuhan tästä näemmä nyt tuli kun oli sopivasti tekemisen puutetta, mutta toivottavasti joku jaksoi lukea loppuunkin asti.

Laajenna klikkaamalla

On kyllä huikeaa luettavaa tämä ketju! Niin Flyers kuin myös Devils tietäjät kirjoittavat loistavia analyysejä ja ennakkoja.

On muuten peluutuksissa hivenen eroa.

Laviolette:

Pronger 27.26
Richards 24.20
Timonen 24.16
Carle 22.57
Briere 21.25

Lemaire:

Zajac 22.41
Kovalchuk 21.21
Greene 20.40
Langenbrunner 20.22
Mottau 20.07

Sambody kirjoitti:

On muuten peluutuksissa hivenen eroa.

Laajenna klikkaamalla

Richards tuonne toki vielä mukaan hyökkäyksen ykköslukemilla 24:20, joka vielä entisestään korostaa tätä eroa. Devilsin nelosen kaverit pelaavat vähemmän kuin Flyersin vastaavat, mutta muutoin Lemaire jakaa vastuuta tasaisemmin. Devilsissä varsinkin tuo erikoistilannepelaaminen on jaettu huomattavasti tasaisemmin kuin Flyersissa. Suurin erohan löytyy juuri puolustuksesta jossa Flyersilla varsinkin nyt Coburnin siirryttyä Timosen vierelle on selvä top-4, jota kuormitetaan varsinkin erikoistilanteissa ja sitten kolmospari joka pelaa vain tasaviisikoin (jos kukaan top-4:stä ei ole boksissa) ja silloinkin selvästi vähemmän kuin kaksi muuta paria ellei sitten ole todella rikkonainen matsi kyseessä.

Näin toki homman pitää mennäkkin että Prongerin, Timosen ja Richardsin kaltaiset miehet pelaavat niin paljon kuin vain jaksavat. Kesällä voi sitten jälleen levätä. Toki jos Flyersin matka jatkuu pitkällekkin niin silloin saattaa Lavikin joutua hivenen keväntämään muutamien taakkaa jos alkaa siltä näyttämään, mutta se on vasta sen ajan murhe se. Näitä pelejä vartenhan kaverit ovat kesän treenanneet.

Nyt oli sitten Pirulaisilta semmosta pelia jota olen odotellutkin. Kiekko liikkui kauniisti ylivoimalla. Pelattiin agressiivisesti ja Mentiin hanakasti maalille. Jos näitä otteita jatketaan niin paremman maalivahtipelin turvin ottelusarjan pitäisi alkaa kääntymään Newarkin päin ja Turn Pike herruus sen oikealle omistajalle.

Mita peliminuutteihin tulee niin suurimman huipun leikkaa pakkien minuutesta pois YV peli Devilsen osalta kun jäällä on vain yksi pakki ja sekin vuorottelee toisin kun Flyersilla Pronger pelaa YV AV ja puolet pelistä tasakentällissin. Kun noita hyökkääjien minuutteja katsoo niin ei siinä paljon eroa ole parhaiden osalta.

Mitä Iljan lämpemeniseen tulee niin tuntuu että kaveri vain tsemppaa itseään käymällä hieman lämpimänä. Ja itsekyllä tykkään siitä että mies nokittelee hieman takaisinki jota Devilsissä ei liiemmin ole ollut tapana viimeaikoina. Ja jos kaikki Prongerin Richardsin energia menee Parisen ja Kovin lämmittämiseen ja Flyersin ykkönen jää ilman pisteitä niin hyväniin. Sillä vielä toistaseksi miehet ovat saanut mukavat tehot aikaseksi.

Summa sumrum eilinen peli oli mielestäni ensimmäinen kunnon Playoff vääntö näiden joukkueden välillä tässä sarjassa ja jos tunne ja lataus taso pysyy samana niin saadaan vielä nauttia muutama mahtava ottelu sarjassa lisää.

Haluu lisää tätä.

Sarja sai jänniteidensä kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun, kun Devils vei toisen osaottelun nimiinsä. Nyt kaikki pallot ovat jälleen ilmassa ja ratkaisu voi venyä aina seitsemänteen otteluun saakka.

Lemaire oli jälleen muokannut hieman koostumuksia ja paperilla ketjut menivät näin:

Parise-Elias-Zubrus
Kovaltshuk-Zajac-Langenbrunner
Rolston-Niedermayer-Clarkson
Leblond-McAmmond-Corrente

Martin-Greene
White-Mottau
Salvador-Skoula

Pian ketjut olivat taas sekaisin; Rolston nelosketjussa ja lopulta penkin päässä seuranaan Clarkson, kun kahden ensimmäisen ketjun takana miehitys eli paljon. Varsinkin rikkonaisen toisen erän aikana Lemaire tiivisti hyökkäyskaluston käytännössä seitsemään kahdeksaan hyökkääjään.

Eliaksen johtama ykkösketju nousi ottelun kuluessa kaikkein dominoivammiksi koostumukseksi. Parise ja Zubrus tekivät hillittömän määrän likaista duunia ja se palkittiin kahdella osumalla. Elias puolestaan syötteli nätisti Parisen ja Greenen häkit.

Muutenkin tätä voittoa voisi luonnehtia nimenomaan työvoittona Flyersista, jolla oli omat etsikkoaikansa hoitaa peli kolmannessa erässä ja miksei myös toisen erän ylivoimilla. Lemaire onnistui pelin johtamisessa hyvin, koska missään vaiheessa Devils ei joutunut paniikkiin, vaan joukkue pystyi pitämään pään kylmänä - tai siis lähes kaikki pystyivät. Hyvää oli luonnollisesti myös neljä tehtyä maalia ja viimein rikottu kuparinen ylivoimalla.

Ilja Kovaltshukista voisi kirjoittaa vaikka oman pienoistutkielmansa, mutta todetaan nyt muutama asia. Tämä sarja on iso henkisen kasvun paikka Kovylle, joka jälleen viime yönä sortui jälkipeliin ja turhaan painiin. Ehkä pistetilin avaaminen laukaisi pahimmat patoumat ja Kovy tulee vähän rennommalla ilmeellä seuraavaan peliin. Yrityksen puutteesta Kovya ei voi moittia, koska äijä rynnistää ympäri kenttää hirveällä sykkeellä, mutta lataus on nyt kahdessa ottelussa lyönyt pahasti yli. Viime yönä Kovy sai tosin jo enemmän kiekollisena aikaan kuin avauspelissä. Esimerkkinä tästä oli maltillinen pelaaminen viivassa ja alustus Greenen ohjaamaan 3-2-osumaan.

Kahden ottelun perusteella enemmän on perusteltua odottaa ainakin kapteeni Langenbrunnerilta ja Rob Niedermayerilta. Langs on ollut näkymätön ja varsinkin herran liike on jättänyt toivomisen varaa. Glidermayerin puolesta korjaamisen varaa on asenteen puolella. Näissä peleissä ei voi surffata, vaikka soittaisikin orkesterissa vain kakkosviulua.

Maalivahtien taistossa nähtiin jälleen aika tasavahva kaksintaisto. Brodeur oli Flyersin toisen maalin jälkeen kaksikosta se varmempi maalivahti ja teki muutaman elintärkeän torjunnan, kuten tuon Laperrieren paikan estämisen kolmannen erän puolivälissä. Myös Boucher teki muutaman huipputorjunnan pimentämällä muun muassa Parisen ja Eliaksen huippupaikat pariin otteeseen.

Colin White pelasi tässäkin ottelussa kovempaa kuin vuosiin ja istui pari estämisjäähyä. Hän tosin onnistui saamaan Claude Giroux´n pois raiteiltaan käsittelynsä myötä. Giroux oli ottelun ensimmäisellä puoliskolla Flyersin ehkä paras hyökkääjä, joka Whiten kaitselmuksessa alkoi keskittyä yhä enemmän suunsoittoon tuomareille. White liikkuu koko ajan siinä rajoilla, että milloin hyvä fyysisyys muuttuu tarpeettomaksi murjomiseksi. Giroux´n kohdalla tulos oli sinänsä hyvä, mutta hieman tuollaisessa pelityylissä on tulella leikkimisen meininkiä, koska se myös kuluttaa paljon energiaa. Sarjan loppupuolella onkin erittäin tärkeää, että Devils pystyy kuormittamaan kaikkia pakkejaan, koska raskastekoiset White, Salvador ja Skoula ovat vielä hapoilla Flyers-karvaajien kanssa. Sen puoleen nuo toisen ottelun peliminuutit ovat mielestäni erittäin kohdillaan kuormituksen jakautumisen suhteen. Martin, Greene ja White luonnollisesti huhkivat kaikkein raskaimman urakan vaikeimmissa tilanteissa.

Muista pakeista on syytä mainita Andy Greenen pirteä esiintyminen ja Martin Skoula, joka teki pari pahaa erhettä, mutta paikkasi kaiken loppuhetkillä syöksymällä Philly-hyökkääjän jalkoihin ja estämällä tämän vedon, kun Brodeur oli jo tilanteesta sivussa. Skoulan peruspelaamisessa ei ole vikaa, mutta hänelle tuntuu sattuvan illasta toiseen se pari ohimenevää katkosta, joiden vuoksi pulssi täällä päässä kasvaa eksponentiaalisesti.

Jos ovat Devilsin puolella olleet Langenbrunner ja Kovaltshuk pieniä pettymyksiä, niin sitä ovat kyllä olleet myös Briere, Gagne ja Carter Flyersin kalustossa. Carter katseli vierestä kolmea Devils-maalia ja Gagne nyt oli aivan kuin Han Solo Imperiumin vastaiskun loppuhetkillä. Flyersin puolustuksessa Carle on ollut sitä, mitä Skoula Devilsissä; sinänsä luotettava kaveri, jolle sattuu ja tapahtuu vähän joka pelissä.

Seuraavassa pelissä Devilsin pitää pystyä pelaamaan kurinalaisemmin. Joukkue ei voi kestää illasta toiseen kahdeksaa alivoimapeliä, vaikka jäähyt saatiinkin tällä kertaa ihan hyvällä prosentilla tapettua. Martin Brodeurilta on myös näkemättä vielä se timanttinen esitys. Ainakin yksi sellainen on tilauksessa kahdessa seuraavassa, vaikeassa vierasottelussa.

Toivoisin näkeväni Rod Pelleyn jälleen kokoonpanossa. Hän tuo kuitenkin hieman pelaavamman vaihtoehdon verrattuna Matt Correnteen ja Leblondiin. Pelley pystyy myös pelaamaan tarvittaessa keskellä, jos oikein hätä tulee käteen. Muutoin Lemaire saa pohtia, pitääkö Parise Eliaksen rinnalla, vai koota runkosarjan menestystarina Parise-Zajac-Zubrus jälleen yhteen.

Amen.

dali kirjoitti:

Muutoin Lemaire saa pohtia, pitääkö Parise Eliaksen rinnalla, vai koota runkosarjan menestystarina Parise-Zajac-Zubrus jälleen yhteen.

Laajenna klikkaamalla

Minä saattaisin Lemairena tehdä juuri niin. Jotenkin kutkuttelisi nähdä Parise ja Zajac kimpassa ja Ilja puolestaan Patrikin rinnalla. Zubrusta ja Langenbrunneria voi sitten arpoa vaikka eestaas tuossa, miten nyt sattuu kummallakin kulkemaan.