Median vahtikoirat

[Tykki]

On jo pidemmän aikaa ollut mielessä avata ketju, jossa tarkasteltaisiin median toimintaa nykyajan Suomessa. Ajatuksena on pohtia sellaisia asioita kuten miten ja miksi asioita uutisoidaan niin kuin tehdään, mikä on uutinen ja mikä mielipide, mitä lukee rivien välissä ja mitä jätetään sanomatta tarkoituksella tai tarkoituksetta, ja mitä kuvat kertovat. Ynnä muuta.

Yleisesti ottaen oma luottamukseni mediaan rajoittuu pitkälti tiedeuutisten tyyppisiin juttuihin. Toisin sanoen, uskon että mediat uutisoivat tiedemaailman uutisia vilpittömästi parhaan tietonsa mukaan. Virheitä voi toki niissäkin olla, ja joskus näkee jopa artikkeleita joista oikein huokuu että kirjoittajalla ei ole ollut aavistustakaan siitä mitä kirjoittaa. Mutta sellaista sattuu varmasti parhaillekin.

Vähänkin poliittiset jutut taas lyövät epäluuloisuuden varoituskellot kilkattamaan korkealta ja kovaa. Yksi asia voidaan saada näyttämään ihan miltä vaan käyttämällä eri sanakäänteitä, lauseyhteydestä erotettuja lainauksia ja puolitotuuksia. Eikä tarvitse edes valehdella.

Ja sitten ovat nämä kohut, joista kerrotaan kansalle isoilla otsikoilla jotta kaikille varmasti selviää että nyt on kohu päällä. Valitettavasti nyt taitaa olla niin, että mediat taitavat nousta ja kaatua ihan sen mukaan, kuinka paljon ne pystyvät nostattamaan kohuja ja sitten pitkittämään niitä. Tämä on ymmärrettävää, mutta mielestäni moraalisesti hyvinkin arveluttavaa.

Kaiken kaikkiaan ainakin itseäni närkästyttää eniten median objektiivisuuden puute. Tuntuu, että asioita puidaan yksisilmäisesti yhdestä näkökulmasta. Ei edes yritetä nähdä asiaa toiselta kantilta. En esimerkiksi voi millään ymmärtää, että useimmissa kohujutuissa lainatut asiantuntijalausunnot ovat lähes kauttaaltaan lehden ottaman kannan mukaisia. Mielestäni asia kuin asia on sellainen, että yleisen mielipiteen vastaisia asiantuntijalausuntoja löytyisi jos niitä vähän kyseltäisiin tai haluttaisiin julkaista. Mieleeni tulee esimerkiksi taannoinen Ilkka Kanervan tekstiviestikohu, jossa median artikkelit olivat lähes liikuttavan yksimielisen tuomitsevia. Yksi vastavirtainen iso-otsikkoinen artikkeli osui tuolloin silmiini. Siinä Pohjanmaan raikulipoika Vesa Keskinen puolusti Kanervaa. Ei liene kaukaa haettu arvelu, että senkin jutun varsinainen tarkoitusperä oli Kanervan vastainen.

Ja jottei tämä jäisi vain ylimalkaiseksi kitinäksi, otetaanpa käsittelyyn yksi tämänpäiväinen uutinen:

Taloussanomat: Suomi tyri itse rokotehankintansa.

Lähdetään liikkeelle otsikosta: Se antaa ymmärtää, että Suomen sikainfluenssa-rokotteen hankinnassa on kämmätty oikein viimeisen päälle. Otsikointi ottaa melko jyrkän kannan suhteessa itse tekstiin.

Heti aloituskappaleessa otetaan selvästi lievempi kanta asiaan:

...viivästyminen voi olla osin Suomen omaa syytä.

Siis voi olla, mutta ei välttämättä ole.

Valtio otti ison riskin päättämällä rokotteen tilaamisesta pelkästään hinnan perusteella.

Riskin kokoa yritetään todistaa jäljempänä. Tämä sisältää myös vahvan väitteen siitä, että hinta oli ainoa peruste miksi rokote hankittiin sieltä kuin hankittiin.

Itse tekstissä otetaan heti kättelyssä mukaan se tunnettu lähdesuoja. Hankinnan arvostelijat ovat nimettömiä, mutta jutun mukaan he ovat asiantuntijoita. Ei kuitenkaan kerrota, onko kyse yhden tai kahden asiantuntijan mielipide vai onko kyseessä enemmistön mielipide.

Sitten tuodaan jälleen esille väite, että rokotetoimittajan valinta tehtiin hinnan perusteella kun toimitusvarmuus oli toissijainen tekijä. Ihmettelen vaan, miksi suuren ja tunnetun lääketehtaan toimitusvarmuutta olisi ylipäätään pitänyt epäillä. Ja toisekseen, onko nyt valitun toimittajan varmuus jotenkin huonompi kuin kilpailevilla toimittajilla? Tämä ei käy tässä kohdin ilmi.

Sitten päästään jutun mukaan ensimmäiseen faktaan. Rokotetoimitukset ovat yli kuukauden alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. Asia selvä, mutta edelleenkään ei mainita miten muut toimittajat ovat aikatauluissa pärjänneet. Ja jos rokotetoimittaja ei pysty tuottamaan rokotteita niin nopeasti kuin oli alkujaan tarkoitus, niin mitä Suomi sille voi?

Sitten tuomitaan valtion toiminta selkeästi, nimettömien lääkeammattilaisten toimesta. Oli virhe tilata rokote-erä vain yhdeltä toimittajalta. Kysymys: Ovatko nämä 'lääkeammattilaiset' puolueettomia? Onko mahdollista, että heillä on jotain sidoksia niihin rokotetoimittajiin, jotka Suomen tilauksessa jäivät rannalle?

Sitten tuodaan esille käytäntö, että kriisituotteet tilataan yleensä kahdelta toimittajalta ja että tilaus tehtiin vaikka tiedettiin että rokote ei sovi kananmuna-allergikoille. No siis, kahden toimittajan käytäntöä ei ole sovellettu 100 %:sti ennenkään, eli tämä ei ole ainutlaatuinen tapaus. Missä tyriminen? Ja kananmuna-allergiasta: Kananmunalle pitää olla todella voimakkaasti allerginen ennen kuin sen takia kannattaa jättää rokote ottamatta. Oman selvitykseni mukaan suurimmalle osalle riittää, kun ottaa allergialääkityksen ennen rokotetta, vrt. allergian siedätyshoito. Paniikin lietsomisen välttämiseksi tämä olisi ollut hyvä mainita.

Juttu jatkuu. Mainitaan, että peruspalveluministeri Paula Risikko teki ratkaisun THL:sta kuultuaan, mutta että päätös tehtiin 'omin päin' ilman virallisen esityksen odotusta. Tässä annetaan ymmärtää, että päätös oli hätiköity ja siten huonosti tehty. No hei, tuona aikana käytiin kiivas kilpailu siitä, missä järjestyksessä rokotetta kansoille ylipäätään toimitetaan. Minun mielestäni Risikko teki ihan oikein. Tuossa tilanteessa päätös pitääkin tehdä nopeasti ja vallankin, jos virallinen esitys olisi ollut kuitenkin sama. Jos Risikko olisi odotellut, meillä ei ehkä vieläkään olisi rokotteita. Ei tyrimistä tässäkään.

Sitten annetaan vihdoin puolustukselle puheenvuoro. Sanotaan, että THL myöntää rahan olleen yksi tekijä. Miten niin myöntää? Mitä myöntämistä siinä on? Ikään kuin se olisi huono juttu. Sanoiko Ölander tosiaan, että 'Myönnetään...", vai oli se toimittajan oma sanavalinta? Kuvastaako se tapahtuneen luonnetta siten kuin se oikeasti on? Lisäksi Ölander kertoo, että laatua ja toimitusvarmuutta arvioitiin, mutta ilmeisesti hänen sanaansa ei voi luottaa niin kuin edellä mainittuihin nimettömiin lääkeammattilaisiin.

Sitten seuraa puolustuksen perustelut: Kustannus- ja logistiikkaedut, sekä seikka että riskiryhmäläisiä ei voi rokottaa kahdella annoksella kahden eri toimittajan rokotteilla. Lisäksi kyseisestä toimittajasta oli hyviä kokemuksia. Minun mielestäni ihan hyvän kuuloisia perusteluja. Tässä kohdassa huomatetaan, että useamman toimittajan mallin kustannuksia ei ole edes laskettu. Kuinkahan kauan se laskeminen ja niiden tulosten analysointi sitten olisi kestänyt? Olisiko se maksanut Suomelle toimitusjonossa taaksepäin valumisen? Ja mille kunnille ensimmäiset rokotteet olisi annettu, jos toisen valmistajan tuotetta saataisiin odottaa vaikka kuukauden kauemmin? Ölanderin mukaan toimitusvaikeuksia on kaikilla toimittajilla, joten mitä tässä nyt sitten on tyritty?

Paras kohta tulee jutun lopulla:

Mikäli Glaxon tuotantokoneisto olisi kaatunut onnettomuuden, tehdasturman tai muun vastaavan takia, Suomi olisi voinut jäädä hetkeksi kokonaan ilman rokotetta.

Vai että oikein kokonaan ilman ja hetkeksi? Eikö tuo ole suomeksi, että rokotetoimitukset olisiva voineet hetken viivästyä tästäkin jos tuotatolinjoille olisi tapahtunut jotakin? Jutussa käytetty sanamuoto on tietysti dramaattisempi.

Ja ihan viimeiseksi annetaan ymmärtää, että Risikko piileskelee kun ei halunnut kommentoida hankinna yksityiskohtia Taloussanomille. Selvästi jutussa on kohun ainesta!

Kaiken kaikkiaan onneton artikkeli. Otsikon julistus Suomen tyrimisestä jää hyvin hataran ja epämääräisn todistelun varaan. En voi välttyä ajatukselta, että tässä on nyt väkisin haettu jotain, josta voisi kohista edes pikkuisen. Aivan varmasti samansävyisen artikkelin olisi voinut kirjoittaa, jos hankinta olisi hajautettu niinkuin arvostelijat esittävät. Silloin olisi kuultu vain toisia asiantuntijoita.

[macnevis]

Tykki kirjoitti:

Kaiken kaikkiaan onneton artikkeli. Otsikon julistus Suomen tyrimisestä jää hyvin hataran ja epämääräisn todistelun varaan. En voi välttyä ajatukselta, että tässä on nyt väkisin haettu jotain, josta voisi kohista edes pikkuisen. Aivan varmasti samansävyisen artikkelin olisi voinut kirjoittaa, jos hankinta olisi hajautettu niinkuin arvostelijat esittävät. Silloin olisi kuultu vain toisia asiantuntijoita.

Sen enempää ottamatta kantaa koko median toimintaan nykyajan Suomessa, niin nuo Taloussanomien artikkelit on täyttä huttua joka päivä. Kyseisen lehden toimittajat eivät joko saa tai osaa kirjoittaa artikkeleita objektiivisesti, vaan jokainen artikkeli tuntuu olevan jotakuta vastaan. Oli sitten kyseessä Nokia, pankit tai Suomen valtio. Toisekseen jutut aina otsikoidaan iltapulutasoisesti, jotta saataisiin lukijoita, mutta sisältö on käytännössä aina täyttä paskaa. Yleensä se jutun otsikko jotenkin kumotaan ensimmäisessä kappaleessa, tai vähintäänkin se liioittelu korjataan siinä. Sitten vielä jokaisen artikkelin alla on suomi24-tasoinen "keskustelupalsta" johon jokainen saa kirjoittaa ihan mitä huttua hyvänsä. No kieltämättä keskustelupalstan taso on sama kuin itse lehdelläkin.

[Suomi-Salama]

Hyvä ketjunavaus!

Ihan yleisessä tasolla voi kai todeta, että jos lehden juttu koskettaa läheisesti itseä etenkin työn kautta eli asian oma tietämys on kohtuullisen korkealla tasolla, löytyy jutusta järjestään aina joko tulkinnallista tai suorastaan väärää informaatiota. Uskon, että muillakin ihmisillä on samankaltaisia kokemuksia? Alalta kuin alalta.

Oletan asian johtuvan siitä, ettei toimittajilla ole aikaa perehtyä käsiteltävään aiheeseen siinä määrin, että jokainen fakta tulisi tarkistetuksi ennen julkaisua. Toimittajathan ovat toimittamisen ammattilaisia, harvoin jonkin tietyn aihekokonaisuuden asiantuntijoita. Tämä seikka unohtuu etenkin vanhalta kansalta, joka pitää lehteen painettua sanaa lähes Raamatun veroisena pyhänä asiana ja ehdottomana totuutena. Jokainen tuntee vanhan ihmisen suusta sanat "kun siellä lehdessä sanottiin niin".

Eri asia on tietenkin sitten poliittisesti värittyneet tekstit tai mielipidekolumnit, mutta tarkoitan tässä yhteydessä puhtaasti informatiiviseksi tarkoitettua uutisointia tai juttua.

Keltaisesta lehdistöstä en viitsi kirjoittaa sitten mitään. Jokainen tietää niiden tason. Valitettavasti sellaisetkin tutkivana journalismina pidetyt TV-ohjelmat, kuten vaikkapa YLE:n MOT, alkaa olla samaa kastia keltaisen lehdistön kanssa. Pelkkää tarkoitushakuisuutta ja yksipuolista journalismia täynnä. Suomessa on hieman kummallinen käsitys tutkivasta journalismista. Tai sitten minä en vain ymmärrä sanaa. Ymmärrän sen lähtökohtaisesti objektiivisuuteen tähtäävänä ja avoimena näkökulmalle, mitä se ei suinkaan tunnu meillä olevan.

[Hemingway]

Kiitos ansiokkaasta avauksesta ja analyysistä.

Tykki kirjoitti:

En voi välttyä ajatukselta, että tässä on nyt väkisin haettu jotain, josta voisi kohista edes pikkuisen.

Uusi otsikointi- ja kirjoitustyyli, jota harrastavat erityisesti Uusi Suomi, Taloussanomat, Kauppalehti ja iltapäivälehdet mutta enenevissä määrin myös Hesari, lienee seurausta nettilehtien ansaintalogiikasta, joka menee suunnilleen niin, että kun klikkaus uutiseen kopisee niin killinki taskuun ropisee.

Logiikan mahdollistaa se, että suurelta osalta kansaa puuttuu suhteellisuudentaju ja yleissivistys, joka heläyttäisi varotuskelloja heti kun otsikko vilahtaa silmiin. Tämä ei välttämättä liity edes heikommin koulutettuun kansanosaan, vaan on olemassa ihmistyyppi, joka koulutustasosta riippumatta juoksee tunnepitoisten ja omia ennakkoluuloja tukevien otsikoiden perässä. Siksi kohuotsikointi kannattaa.

Naseva otsikointi ja asioiden kriittinen tarkastelu ovat sinänsä toki ansioita, mutta nettijournalismin tavoitteena ei ole valottaa asioita objektiivisesti monesta eri vinkkelistä tai tarjota vaihtoehtoisia näkemyksiä, vaan se pyrkii luomaan tyylillisin ja valinnallisin keinoin tunnekokemuksen, joka vetoaa mahdollisimman moneen. Nettilehdet ovatkin hylänneet tyystin tiedon välittämisen ihanteen ja ryhtyneet tunnetuottajiksi tai tunteiden herättäjiksi.

Suuntausta vastaan kapinoivilla toimittajillakaan ei taida olla keinoja sivistyksellisen ihanteen vaalimiseen, koska firman talousosasto pitää huolen siitä, että klikkauksia on sivuille saatava. Minkäs toimittajapolo sille voi, että valheella iskevä otsikko ja totuuden moninaisuuden kätkevä kirjoitus houkuttaa enemmän lukijoita kuin neutraalimpi ja objektiivisempi juttu.

Uskon että nettijournalismi tulee viihteellistymään entisestään, kunnes se menettää journalistisuutensa kokonaan. Samalla toivon, että lukulaitteisiin siirtyvät lehdet tarjoaisivat lukijoille mahdollisuuden valita myös korkealaatuista journalismia vaikka sitten korotettuun hintaan.

Voisin maksaa yhdestä ainoasta artikkelista 20-40 senttiä, jos se olisi perusteellinen ja tietäisin lehden korkeatasoiseksi. Selväähän näet on, että ainoa mahdollisuus nostaa journalismin tasoa on saada ansiokkaille jutuille maksajia. Netissä maksajien haaliminen on vaikeaa. Lukulaitteiden avulla se saattaa olla helpompaa.

Toivoa sopii, etteivät lukijat menetä uskoaan journalismiin kokonaan. Sekin vaara on olemassa. Minullekin tulee nykyään juttuja lukiessa pelottavan usein mieleen raha. En siis enää luota siihen, että juttu olisi kirjoitettu ensisijaisesti tiedon tarjoamisen vuoksi, vaan yhä useammin oletan sen taustalle dollarinkuvat. Aika surullista. Kai.

[BitterX]

Hyvä ja aiheellinen ketjunavaus.

Yksi ajankohtainen asia on tämä nykyinen nuha-aalto, josta iltapäivälehdet muun median (jopa Ylen) suojatulella ovat saaneet paniikin aikaiseksi. Suomessa jengi säntää rokotettavaksi samalla, kun iltapäivälehdet kirkuvat toisto-otsikoin kuolonuhreista tyyliin ("Jo kolmas kuolonuhri", "Neljäs kuolonuhri?", "Neljäs uhri varmistunut", "Viides uhri").

Asun Itävallassa, johon epidemia on saapunut samassa mittakaavassa, kuin Suomeenkin. Kuolonuhreista uutisoidaan täälläkin, mutta huomattavasti hillitymmin sanankääntein. Rokotus on maassa yleisesti tarjolla, mutta oikeastaan vain aniharva suunnittelee sen ottamista.

Toinen asia, josta haluan tähän kirjoittaa, on kuvottava ilmiö juurikin täältä Itävallasta. Kyseessä on Hans Dichandin yksityinen mediamafia, jonka kirkkaimpana tähtenä loistaa paskatabloidi "Kronen Zeitung" (wikipedia-linkki). Kyseessä ei ole mikä tahansa juoruscheisse, vaan vahvasti poliittisesti mielipidettä rakentava lehti. Teksti on äärimmäisen helppolukuista ja karrikoitua ja formaatti sekä taittaminen mitä mukavin. Poliittisesti lehti ei ole pelkästään EU-kriittinen vaan suorastaan EU-vihamielinen ja vahvasti ulkomaalaisvastainen: ulkomaalaisvihamielisiä ja EU-vihamielisiä maallikkojen mielipidekirjoituksia julkaistaan, mutta asiantuntijoiden lehden linjasta poikkeavat mielipidekirjoitukset jätetään julkaisematta. Lehden levikki on lähes kolme miljoonaa lukijaa, joka on lähempänä 50% maan sanomalehtien lukijoista.

- Monet asiantuntijat väittävät, että Itävallan poikkeuksellisen radikaalien oikeistopopulistipuolueiden nousu johtuu suurimmalta osin Kronen Zeitungin boostauksesta.

- Kirjallisuuden Nobelin voittanutta Elfriede Jelinekiä lehti ei noteerannut käytännössä lainkaan johtuen tämän voimakkaasta kritiikistä lehden "monopoliasemaa" vastaan.

- Laatulehti "Der Standard" syytti Kronen Zeitungia antisemitistisistä ja rasistisista kirjoituksista.

- Missään muussa EU-maassa ja mahdollisesti jopa missään muussa aidosti demokraattisessa maassa yhdellä lehdellä ei ole Kronen Zeitungia vastaavaa valta-asemaa. Vastaava mediamonopoli on selvästi demokratian vastainen ilmiö.

Wikipedia linkin (yllä) takaa löytyy muitakin herkullisia yksityiskohtia lehden toimintatavoista.

[maniakos]

Tykki kirjoitti:

Yleisesti ottaen oma luottamukseni mediaan rajoittuu pitkälti tiedeuutisten tyyppisiin juttuihin. Toisin sanoen, uskon että mediat uutisoivat tiedemaailman uutisia vilpittömästi parhaan tietonsa mukaan. Virheitä voi toki niissäkin olla, ja joskus näkee jopa artikkeleita joista oikein huokuu että kirjoittajalla ei ole ollut aavistustakaan siitä mitä kirjoittaa. Mutta sellaista sattuu varmasti parhaillekin.

Vähänkin poliittiset jutut taas lyövät epäluuloisuuden varoituskellot kilkattamaan korkealta ja kovaa. Yksi asia voidaan saada näyttämään ihan miltä vaan käyttämällä eri sanakäänteitä, lauseyhteydestä erotettuja lainauksia ja puolitotuuksia. Eikä tarvitse edes valehdella.

Ja sitten ovat nämä kohut, joista kerrotaan kansalle isoilla otsikoilla jotta kaikille varmasti selviää että nyt on kohu päällä. Valitettavasti nyt taitaa olla niin, että mediat taitavat nousta ja kaatua ihan sen mukaan, kuinka paljon ne pystyvät nostattamaan kohuja ja sitten pitkittämään niitä. Tämä on ymmärrettävää, mutta mielestäni moraalisesti hyvinkin arveluttavaa.

Kaiken kaikkiaan ainakin itseäni närkästyttää eniten median objektiivisuuden puute. Tuntuu, että asioita puidaan yksisilmäisesti yhdestä näkökulmasta. Ei edes yritetä nähdä asiaa toiselta kantilta. En esimerkiksi voi millään ymmärtää, että useimmissa kohujutuissa lainatut asiantuntijalausunnot ovat lähes kauttaaltaan lehden ottaman kannan mukaisia. Mielestäni asia kuin asia on sellainen, että yleisen mielipiteen vastaisia asiantuntijalausuntoja löytyisi jos niitä vähän kyseltäisiin tai haluttaisiin julkaista. Mieleeni tulee esimerkiksi taannoinen Ilkka Kanervan tekstiviestikohu, jossa median artikkelit olivat lähes liikuttavan yksimielisen tuomitsevia. Yksi vastavirtainen iso-otsikkoinen artikkeli osui tuolloin silmiini. Siinä Pohjanmaan raikulipoika Vesa Keskinen puolusti Kanervaa. Ei liene kaukaa haettu arvelu, että senkin jutun varsinainen tarkoitusperä oli Kanervan vastainen.

Hemingway toi omassa viestissään ansiokkaasti esille oikeastaan myös minun näkemykseni median toiminnasta. Aiemmin medioilla ei ollut välttämättä paljoakaan kilpailua, koska oli olemassa tietyt alueelliset ja ammatilliset lehdet sekä sitten tietysti muutamat roskalehdet. Nykyisin netissä on kymmeniä pelkästään suomalaisia uutissivustoja, joista voi sitten valita mieleisensä, ja monesti se valinta suoritetaan juurikin otsikon perusteella. Päästäänkin taas siihen, että uutisista tehdään mahdollisimman huomiohakuisia ja monesti tulee huomanneeksi, ettei itse uutisella ole oikeastaan mitään tekemistä otsikon kanssa. Mahtipontiset otsikot kuitenkin houkuttelevat lukijoita ja sitä myötä mediat saavat mainostuloja.

Minäkin olen median orja, koska käytän päivittäin Ampparit.com palvelua, joka poimii samalle sivulle kaikki uutisotsikot. Monesti tulee klikkailtua todella tyhmiäkin uutisia, mutta minkäs teet, jos sattuu olemaan tylsää ja siellä ne kaikki on tarjolla. Tuota palvelua käyttäessäni olen kuitenkin huomannut kaikki uutisoinnin älyttömyydet. Milloin kahden sivuston uutiset ovat aivan "päinvastaisia" vaikka ne ovat tehty saman lähdeaineiston pohjalta, milloin toisen sivuston otsikko ei liity tippaakaan aiheeseen jne.

Pelottavinta tässä kaikessa on, että kaikki sivustot ja mediat tuntuvat vajoavan tuohon samaan suohon. Jokaisesta lehdestä tuntuu löytyvän mitä turhempia viihdeuutisia ja aiemmin vakavasti otettavatkin mediat ovat
perustaneet jonkin juorutoimituksen. Järkytyin yksi päivä MTV3:n sivuille mennessäni, kun ylimpänä, isoimpana uutisena etusivulla oli uutinen siitä, että Martina ja Esko saivat lapsen. Lähes samaa p*skaa on tarjolla päivittäin MTV3:n tv-uutisissa.

Hämmästelin tuota samaa Taloussanomien juttua tänään ja täsmälleen samoista aiheista kuin sinäkin. Kerrassaan käsittämätöntä uutisointia, johon valitettavasti törmää päivittäin. Kauppalehtikin on vajonnut vuosien saatossa jo käsittämättömän syvälle ja eihän sitä oikein voi enää edes lukea.
Iltapäivälehdet ovat luonnollisesti olleet täällä boikotissa jo jonkin aikaa ja suosittelen ehdottomasti medioiden boikotontia myös muillekkin.

[Everton]

KooKoon peli jouduttiin perumaan tänään sairastumissuman seurauksena. Ja kun mahdollisesti ja jopa todennäköisesti kyse on tästä sikainfluenssasta, niin tokihan otsikotkin sen mukaan...

Maikkari uutisoi alunperin "Sikainfluenssa nitisti Mestis-joukkueen". Kun kommenteissa sitten huomautettiin, että nitistää=tappaa, niin ovat näemmä sentään muuttaneet nyt otsikon muotoon "Sikainfluenssa-aalto polvisti Mestis-joukkueen?"

[-Mercury-]

Juttelin tässä taannoin erään päätoimittajan kanssa näistä netin uutisista ja hän jopa vieritti vastuuta kuluttajille. Vähänkään jos on lehti myöhässä niin eipä löydy lukijoita (klikkauksia). Siksipä uutisetkin ovat juosten kustuja ja niitä sitten mahdollisesti päivitetään eli korjataan. Epäili myös että iltapulut luopuvat jossain vaiheessa kokonaan painetuista numeroista ja siirtyvät kokonaan nettiin (kuten TalSa).

Jos jollain itävaltalaisella lehdellä on oma agendansa niin kyllähän se on Hesarillakin (monella muullakin toki, liekö vika sitten toimittajissa ja heidän taustoissaan?). Suomalaisia syyllistävä kaikessa maahanmuuttajiin liittyvissä asioissa. Toukokuun junaepisodista ei tainnut sitten löytyä villoja jutun taakse vaikka siitäkin piti viikkotolkulla rummuttaa. Toisaalta taas positiivisilla jutuilla (jos...jos) ja kuvavalinnoilla maalailla ruusuisempaa kuvaa kuin oikeasti on. Ja kuten eräillä poliitikoilla niin sama myös toimittajilla, kun argumentit loppuvat niin leimataan vastapuoli rasistiksi.

Kaipaisin kriittisyyttä varsinkin näiden niin sanottujen kansalaisjärjestöjen motiivien penkomisessa. Niistähän monet pyörittävät isoa bisnestä näillä turvapaikkashoppailijoilla. Monet toimittajat eivät myöskään näytä käsittävän sitä että arvostelu kohdistuu pääasiassa poliitikkoihin ja heidän säätämiin huonoihin lakeihin, ei sinänsä niihin jotka tänne yrittävät. Kunnon toimittaja hiillostaisi näitä ministeriaition nukkujia.

Toinen asia on tämä ilmastonmuutosrummutus. Tosiasiahan se on jo historiankin valossa, mutta mikä tästä lähihistoriasta ja tulevasta on ihmisen vaikutusta onkin hyvin kiistanalaista. Eikä sitä uskottavuutta yhtään paranna tutkijoiden epämääräinen salailu. MOT nosti hyvin tämän puolen esiin tällä viikolla. Monta vuotta tässä onkin menty yhden lätkämailan varassa, ennen kuin nyt alkanut mediassakin ilmestyä näitä epäileviä ääniä. Varsinkin öljyriippuvuudesta luopumiseen kyllä löytyisi parempia syitä ja konkreettisempia hyötyjä kuin ilmastonmuutoksella syyllistäminen.

[Evil]

Edelleen, noin parinkymmenen vuoden jälkeen, naurattaa otsikko joka toi Seppo Hyrkäkselle potkut Iltalehdestä. Kävi nimittäin niin, että jompikumpi Monacon prinsessoista, sanotaan tässä nyt vaikka Caroline kun en muista kumpi, sai perheenlisäystä eli poiki pojan. Pojalle oli päätetty nimikin, Pierre. Noh, seuraavan päivän lehden lööppiin Hyrkäs oli sorvannut komean lauseen CAROLINE SYNNYTTI PIERREN.

Ei tuo välttämättä liity aiheeseen juurikaan, mutta hauska juttu se on.

[Sniper]

Jotain samansuuntaista olen itsekin miettinyt. Se vahtikoiran voima voisi tulla tänä päivänä oikeastaan tällaisilta aktiivisilta saiteilta/foorumeilta, ei käytännössä muualta. Jotakuinkin nettilehden muotoon puettu uutisportaali jossa toimituksellinen materiaali tulisi alansa parhailta foorumeilta.

Itse käytän foorumeita kiireisenä aikana joidenkin kiinnostavien uutisten lukuun. Eli jos silmiin pistää iso otsikko, niin etsin usein aiheeseen sopivan foorumin/ketjun, missä uutista on jo ehditty purkaa osiin ja taustoittaa. Hyvin usein löytyykin jo esim. linkki alkuperäiseen tutkimukseen/uutiseen joka on voitu uutisoida täysin "epäneutraalisti".

[Hirmumyrsky]

Tykki kirjoitti:

Yleisesti ottaen oma luottamukseni mediaan rajoittuu pitkälti tiedeuutisten tyyppisiin juttuihin. Toisin sanoen, uskon että mediat uutisoivat tiedemaailman uutisia vilpittömästi parhaan tietonsa mukaan. Virheitä voi toki niissäkin olla, ja joskus näkee jopa artikkeleita joista oikein huokuu että kirjoittajalla ei ole ollut aavistustakaan siitä mitä kirjoittaa. Mutta sellaista sattuu varmasti parhaillekin.

Sama homma täällä. Yritän vältellä parhaani mukaan näitä "viihde uutisia" koska ne pakkaavat vain vituttamaan.

Tiedeuutisten lisäksi tulee luettua talous-uutisia jotka on yleensä laadukkaita, mutta esim. Kauppalehteä lukemalla ei saa kovin hyvää kuvaa siitä mitä maailmalla tapahtuu. Toki suomeen vaikuttavia asioita käyvät hyvin läpi. Verkkoon päätyvät jutut on kyllä otsikoinneiltaan tasoa iltis-ja muut. Talous-sanomat nyt sitten on ihan "omaa luokkaansa". Finacial Timesin sivut on jo sitten tiukkaa asiaa.

Niin, tiedeuutisita vain sen verran että kyllä keltainen lehdistö osaa asiansa tässäkin lajissa. Välillä uutisoivat näitä salaliitto- ja maailmanlopputeorioita ja lopussa on pikamaininta NASA:n tai muun tahon lausunnosta jossa lähinnä todetaan, että nämä kieltävät asian, mutta perustelut eivät mahtuneet juttuun mukaan. Oho.

Ja hienosti osaa paremmatkin lehdet jättää pois tietoja joiden perusteella maallikkokin voisi käyttää harkintaansa asian tulkitsemiseen. Esimerkkinä, Apophis jonka uutisoiti kertoi tömähdyksen tulevan (ja maailmanloppu samalla tietenkin) 2029, ja toinen juttu saatiin kun hoksattiin että menee ohi mutta osuu 2036. Todenköisyyttä osumalle ei uutisoitu ainakaan lukemissani suomalaisissa mediossa sen kummemmin ennen kuin joku saksalaisteini väitti NASA:n laskeneen väärin. Vasta silloin tuli selväksi osumamahdollisuuden olevan 1:45000... Objektiivisuuden puutetta. Mutta nämähän ovat noita kohuaiheita jotka eivät kestä sellaista tarkastelua. Tiistai hesari on edelleen oma suosikkini, valitettavan vähän vain on sitä uutisointia.

Olisihan tuossa paikka, mielellään lukisi uutisia joissa asiaa tarkastellaan vaihteeksi objektiivisesti.

[SergeiK]

Sniper kirjoitti:

Jotain samansuuntaista olen itsekin miettinyt. Se vahtikoiran voima voisi tulla tänä päivänä oikeastaan tällaisilta aktiivisilta saiteilta/foorumeilta, ei käytännössä muualta. Jotakuinkin nettilehden muotoon puettu uutisportaali jossa toimituksellinen materiaali tulisi alansa parhailta foorumeilta.

Tämä on niin totta. Juuri tänään (tai jo eilen) oli tämä Apple-on-kannattavampi-matkapuhelinvalmistaja-kuin-Nokia-uutinen. Moni media oli julkistanut uutisen sellaisenaan puuttumatta lainkaan siihen, että alkuperäisessä analyysissä oli verrattu omenia (heh) ja appelsiineja. Pitää tunnustaa, että bongasin AP Areenalta että uutisessa oli jotain vikaa ja aloin itsekin tutkia lukuja.

Erityisesti talousuutisissa Suomessa ei ole yhtään asiantuntevaa lehteä. Yksittäisiä toimittajia saattaa olla, mutta valtaosa lehdistä tuntuu olevan lukiolaisten toimittamia.

Kuten Suomi-Salamakin olen havainnut että kun lehdessä on ollut juttua asiasta jonka taustoista itse tiedän niin lehtijutut ovat parhaimmillaankin olleet vähän sinne päin. Se on silmiäavaava kokemus ja nykyään ymmärtää, että Urpo Martikaisen lukema MTV3:n uutinen on about yhtä luotettava kuin naapurin-Sirpan kertoma juoru. Ne perustuvat totuuteen, mutta yksityiskohdat ovat vääristyneet.

Nykyaikaisen tiedonvälityksen toinen ongelma on se, että lehdet uutisoivat nykyään toisten lehtien jo uutisoimia juttuja. Se mahdollistaa huhujen ja puolitotuuksien pääsemisen Hesarin sivuille. Lisäksi erinlaisten eturyhmien tiedotteet julkaistaan usein kritiikkittä sivuntäytteenä.

Minusta sosiaalinen media on jo ottanut tuon median vahvikoiran roolin. Se on suuri syy miksi JSN ynnä muuta kammoksuvat internetin voimaa. Toki sosiaalisen median valtaa rajoittaa eniten se fakta, että 87,5 prosenttia ihmisistä on vätipäitä joten heidän panoksensa tähän kansalaismediaan vaihtelee nollan ja miinus kolmen välillä.

[mjr]

Eihän valtavirtamedian tila tosiaan kehuttava ole. Pitkälle se johtuu siitä, että toisaalta ollaan osa establishmenttia ja toisaalla myös kovassa kilpailussa voittoa maksimoivia yrityksiä. Tästä yhdistelmästä syntyy hampaatonta ja laiskaa sekä yliviihteellistä ja pinnallista journalismia. Seuraan itse USA:n tapahtumia ja yksityiskohtaisimmat ja tietorikkaimmat analyysit löytyvät blogeista. (Poikkeuksina lähinnä aikakauslehtien erikoispitkät ja kuukausi- tai vuosikaupalla tutkitut artikkelit, jotka taitavat olla lähinnä anglosaksinen perinne, Suomesta niitä ei juuri löydy). Toki netin suhteen roskan ja laadun suhde on vielä epätasaisempi, mutta toisaalta avoimessa netissä pystyy itse vapaasti etsimään sitä korkeata laatua.

[mjr]

SergeiK kirjoitti:

Minusta sosiaalinen media on jo ottanut tuon median vahvikoiran roolin. Se on suuri syy miksi JSN ynnä muuta kammoksuvat internetin voimaa. Toki sosiaalisen median valtaa rajoittaa eniten se fakta, että 87,5 prosenttia ihmisistä on vätipäitä joten heidän panoksensa tähän kansalaismediaan vaihtelee nollan ja miinus kolmen välillä.

95 prosenttia? Uskomatonta on välillä seurata vaikka Hesarin keskusteluja, joissa nyt luulisi jo valmiiksi karsiutuneen hörhöimmät ja tyhmimmät, mutta ei sinne päinkään.

[Hirmumyrsky]

mjr kirjoitti:

95 prosenttia? Uskomatonta on välillä seurata vaikka Hesarin keskusteluja, joissa nyt luulisi jo valmiiksi karsiutuneen hörhöimmät ja tyhmimmät, mutta ei sinne päinkään.

Pikemmin tuntuu että hörhöimmät ja tyhmimmät ovat nimenomaan seuloutuneet juuri sinne. Mielestäni hesari teki pahimman virheen kun päätti kysyä lukijoilta/ kirjoittajilta pitäisikö keskustelu-alueelle sallia kirjoittelu vain omalla nimellä vai nimimerkillä ja sitten oli vielä joku välimallin ratkaisu. "Päätös" oli sitten juuri sitä mitä odottaa sopii. Omalla nimellä esiintyminen näissä keskusteluissa karsisi sieltä heikoimmat trollit, vähentäisi kirjoittulun määrää ja todennäköisesti kirjoitusten laatu paranisi.

En tiedä muista mutta mieluummin lukisin 2-3 kommettia jotka tuovat keskusteluun jotain uutta vastaan 60 kommenttia joista 55:ssä jotka tuovat uutta keskusteluun tasan saman verran kuin kirjoittalla juuri sillä hetkellä viirasi päässä.

[SergeiK]

Hirmumyrsky kirjoitti:

Omalla nimellä esiintyminen näissä keskusteluissa karsisi sieltä heikoimmat trollit, vähentäisi kirjoittulun määrää ja todennäköisesti kirjoitusten laatu paranisi.

No, jos vertaa esimerkiksi minkälaisia höyrypäitä esimerkiksi Uuden Suomen blogeissa ja niitten keskustelupalstoilla keskustelevat omilla nimillään niin minä taas uskoisin, että jos internetin palstoilla kirjoitettaisiin ristimänimillä, niin siellä keskustelisivat enää kaikenmaailman seppolehdot.

Lisäksi Suomi on niin pieni ja konsensushenkinen maa, että täällä ei kannata olla julkisesti mitään mieltä. Kuka idiootti polttaisi siltoja edessään ja takanaan yhdelläkään voimakkaalla mielipiteellä, kun yritykset jatkuvasti vaativat sen työntekijöiltä yrityksen arvojen mukaista käyttäytymistä niin siviilissä kuin internet-maailmassakin? Jos olet jotain mieltä ja kannatat jotain, niin olet samalla jotain muuta vastaan. Miksi yritys palkkaisi sellaisen henkilön, joka vastuustaa jotain julkisesti?

Sitäpaitsi anonyymius voi houkutella trollien ohella asiantuntijoita, jotka eivät omalla nimellään muuten esiintyisi. Varmasti jokainen JA:n palstalle kirjoittava tajuaa, että normaalien fanien ohella täällä kirjoittaa tosi moni pelaaja-agentti, seurajohdon jäsen ja pelaajakin urheilumedian vaikuttajista puhumattakaan. Vaikka tämä mahdollistaa oman agendan ajamisen nimimerkin takaa, niin pidän sitä rikkautena

[Viljuri]

Hyviä pointteja ja näkökohtia tässä ketjussa.

Mikä tiedonvälityksen teoriassa nähdään toimittajan olemassaolon oikeutukseksi, kun puhutaan joukkoviestimistä ja niiden institutionalisoituneesta asemasta validin ja vähemmän validin informaation ja kansalaisten välissä? :)

Kun progressiiviset, ideologiaan tai muuhun vastaavaan metatasoon sidotut ajatukset ovat meidän kaikkien onneksi tulleet enimmäkseen lopullisesti hylätyksi (jälkilöylyt ovat jälkilöylyjä, koski asia sitten yhden totuuden ilmastonmuutosdebattia, monikulttuuria, postmodernismia itseään tai vaikkapa olemisen sietämätöntä keveyttä), niin jääkö sieltä jäljelle mitään rationaalista ydintä, perustelua ja/tai legitimaatiota ei-erikoistuneen, mutta kuitenkin paradoksaalisen elitistisen massatiedotuskoneiston olemassaololle?

Kysymys on siis yhtäältä objektiivisuuden ja subjektivisuuden välisestä ristiriidasta informaation jalostuksessa kuluttajasuhteissa.

Tai toisaalta esimerkiksi siitä, että miten tekijänoikeuksiin ja muihin immateriaalioikeuksiin kohdistuvat muutospaineet tulevat muokkaamaan "informaation myymistä" organisaatio- ja markkinalähtöisestä katsantokannasta?

Ehkä demokratian ideaalien mukaisesti emme tarvitse mitään väliporrasta ihmisten välille, erottomattaan ja yhdistämään meitä toisistamme minkään jotenkin suuremman ja harvojen vallitseman viisauden oikeuttamana, vaan yhteiskunnallinen debatti voitaisiin käydä ilman institutionalisoitunutta ja erityisasemaansa (mm. tekijänoikeudet) mustasukkaisesti valvovaa tahoa?

Vaaratekijä on, että demagogit ja muut populistit ottavat oman roolinsa, mutta niinhän ne ottavat nytkin. Ja jos tiedotusvälineiden edustajat kaipaavat ja vaativat monissa kirjoituksissaan esimerkiksi konsensusyhteiskunnan murskaamista ja "politiikan paluuta politiikkaan", niin kyllähän sama vaatimus pitää kohdistaa tiedotusvälineisiin itseensä.

[Tykki]

HS:n sivuilla on meneillään mielenkiintoinen episodi. Sunnuntain HS esitti valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle asiantuntijoiden avustuksella kymmenen kysymystä valtion talouden hoidosta kuluneen vuoden aikana. Tämänpäiväisessä lehdessä julkaistiin sitten Kataisen vastaukset kysymyksiin. Tapa, jolla vastaukset julkaistiin lyhennettyinä, eivät ilmeisesti täysin miellyttäneet Kataista. Tästä johtuen hän esittää lehdelle alunperin toimittamansa vastaukset linkitetyn jutun kommentit -osiossa.

Tämän keskustelun aihepiiriin liittyen mielenkiinto kohdistuu etenkin siihen, antavatko HS:n lyhennelmät saman vaikutelman vastauksista kuin alkuperäisetkin.

Edit: Katainen on myös täydentänyt vastauksiaan sen pohjalta, miten sunnuntain lehdessä kysymykset oli alustettu.

[Mr. Walker]

Tämän päivän toimittajilla on sellainen mielikuva itsestään, että he johtavat maailmaa. Heillä on käytössään kanavat joiden kautta pääsevät esittämään kantansa parhaimmillaan vaikka koko kansalle.
Sitä toimittajat käyttävätkin sumeilematta edukseen. Ihmisillä kun on tapana uskoa sitä mitä he lehdestä lukevat. Jopa Seiskasta, vaikka kaikki tietävät sen olevan huuhaa-lehti.
Toimittajat muokkaavat ihmisten mielipiteitä ja ohjaavat niitä halutessaan haluamaansa suuntaan. He eivät suoranaisesti valehtele jutuissaan, mutta se mitä he kertovat tai jättävät kertomatta saattaa joskus muuttaa asian luonnetta melko radikaalistikin. Muutama tarkoin harkittu lause saattaa joskus esimerkiksi kääntää koko kansan mielipiteet yhtä ihmistä kohtaan täysin päinvastaisiksi.
Hyökkäys on paras puolustus ja usein toimittajat hyökkäävätkin jo ennen kuin pahaa-aavistamattomalle kohteelle on annettu edes mahdollisuutta puolustautua. Vanhasen Matilla esimerkiksi on kokemusta tästä.

[Sniper]

Tuli vaihteeksi taas tämä ketju mieleen kun satuin katsomaan osaa perjantaisesta pressiklubista. Aiheena = vieraana oli Jari Sarasvuo ja kun formaatista tuttu 3 vs 1 -tulitus alkoi, tuli ihan ensimmäisenä ajatuksena mieleen: Onkohan omakin Sarasvuo-vastaisuuteni vain oikeasti median tuotosta?

Varsinkin Katja Boxbergin esiintyminen oli täysin luotaansatyöntävää. Katsoi vain eteensä, oli selvästi asettunut omaan juoksuhautaansa, eikä antanut edes mahdollisuutta vieraalle selittää omia ajatuksiaan. Tuntui vain hihittelevän kaikelle ympärillään tapahtuvalle keskustelulle kuin mikäkin yläastelainen.

EDIT: Linkki: http://areena.yle.fi/video/566404

[Tykki]

Julkisen Sanan Neuvosto ei sitten nähnyt YLE:n lautajupakassa moitittavaa. Yllättäen puheenjohtaja Pekka Hyvärinen oli jyrkästi toista mieltä, ja siksi eroaa tehtävästään. Tästä kertoo esim. Kauppalehti.

[Viljuri]

Toimittajat ovat raapineet toistensa selkää, ja tulos on tässä, eli ei mitään tulosta.

På Finska: Yhteiskuntaan on syntynyt/synnetty keskeinen sektori ja vallankäyttäjä, jonka harjoittamaa mielivaltaa vastaan ei ole olemassa minkäänlaisia ennakollisia ja/tai jälkikäteisiä oikeusturvan keinoja tai takeita.

Journalistinen tapa on lähinnä huono vitsi ja ammattietiikka puolestaan joko pelkästään fasadi, joka peittää median todelliset taustamotivaatiot (Jyrki Richt malliesimerkkinä) tahi virvatuli ja illuusio, joita tavoitellaan korkeintaan kuudennen oluen jälkeen baarissa istuskeltaessa.

Lainsäädännön on muututtava näissä toimintayhteyksissä, ihmisten perusoikeuksien ja oikeusturvan vaarantajana lehdistö ja toimittajat ovat nykyisellään vakavin yksittäinen riskitekijä, rikosuutisoinnista alkaen, mutta kattaen myös kaikki muut yksityisyyteen ja juttujen "totuudellisuuteen" liittyvät tekijät.

Ja tämä siis pelkästään abstraktilla ja lainsäädännön tasolla, juttujen laatukriteereitä ja moraalia tarkasteltaessa huora ja sutenöörikin ovat kunnioitettavia ihmisiä verrattuna nykypäivän toimittajiin, ilman mitään varaumia.

[AnaMasa]

Katsoin vasta nyt tuon Pressiklubin (näkyy vielä reilun viikon) ja veti kyllä punaiseksi. Sanotaan heti alkuun (ettei tarvitse arvailla), että pidän suuresti Sarasvuosta siinä, miten hän laittaa itsensä likoon eri tilanteissa, nousee aina verbaalisena voittajana tuhkasta ja tekee sen lyömättä ikinä vastustajaa vyön alle, vaikka olisikin täydellinen paikka iskeä. Median kanssa tasapainoillessa hän kyllä on kyllä itse kerjännyt sitä mistä valittaa. Itse en roskaa lue, mutta pidän kyllä esim. lentokenttää sen verran julkisena paikkana, että julkisuudenhenkilöt saavat luvan antaa suukkonsa muualla. Iso käsi Sarasvuolle Vanhasen ja Kanervan tukemisesta. Oma mielipiteeni noista tapauksista menee sanasta sanaan Sarasvuon sanoin.

Suurinta valtaa media harjoittaa kuitenkin siinä, kun se valitsee ja varsinkin kun se jättää valitsematta mistä kirjoittaa. Se on vielä pientä, kun media vääristelee tai irroittaa sanomisia aiheyhteydestä, mutta se on kova juttu, kun media voi niin halutessaan piilottaa kokonaan "väärät" uutiset. Siinä on asia, mihin ei JSN ja muut voi juurikaan puuttua ja on ainakin sitä kautta täysin poissa kontrollista.

Kiitos internetin, en ole median vallasta tulevaisuudessa niin huolissani. Minunkin on mahdollista kirjoittaa tämä viesti, jota lukee ainakin kolme ihmistä ja vaikuttaa sitä kautta. Vain 25 vuotta sitten tätä mahdollisuutta ei ollut, vaan olimme täysin median armoilla. Kynnys mielipiteen ja uutisen välillä on kaventunut. Tätä jo ylempänä käsiteltiinkin, eli enää ei ole pakko niellä sitä mitä HS ulostaa sivuillaan, vaan voin kliksuttaa TS:n, Kalevan ja Aamulehden näkemyksen aiheesta ja sen jälkeen tulla vaikka Jatkoaikaan keskustelemaan aiheesta tuhansien Urpojen ja Petterien kanssa. Siinä vaiheessa asia on aika hyvin pureskeltu ja toimittajien värikynät on pyyhitty pois.

Ei syytä huoleen.

[mjr]

Viljuri kirjoitti:

...ihmisten perusoikeuksien ja oikeusturvan vaarantajana lehdistö ja toimittajat ovat nykyisellään vakavin yksittäinen riskitekijä...

Tuota, maailman tai peräti maailmankaikkeuden laajuisesti vai ihanko vain Suomessa? Tulevatko esimerkiksi rikolliset kovin kaukana perässä? Vaikka Tampereen yliopiston tiedotusopinlaitos ei vainoakaan minua painajaisissani niin en ole mikään suurin nykyjournalismin ystävä, mutta silti vähän hätkähdin tuota kohtuullisen voimakasta muotoilua.

[Viljuri]

mjr kirjoitti:

Tuota, maailman tai peräti maailmankaikkeuden laajuisesti vai ihanko vain Suomessa? Tulevatko esimerkiksi rikolliset kovin kaukana perässä? Vaikka Tampereen yliopiston tiedotusopinlaitos ei vainoakaan minua painajaisissani niin en ole mikään suurin nykyjournalismin ystävä, mutta silti vähän hätkähdin tuota kohtuullisen voimakasta muotoilua.

Tai kaupalliset intressit, ihan sama. Jokelan tragedian uutisointi kuvaa hyvin sitä, että miten tiedotusvälineet toimivat ja mitkä tiedotusvälineiden toiminnan vaikutukset ovat. Media itsessään voi olla ongelmien alkusyy ja seuraus, eikä siis välttämättä mikään passiivinen tausta ollenkaan, vaan aktiivinen toimija ja subjekti niin yksilöiden autonomiseen piiriin kutsumatta ja oikeudetta tunkeutuessaan kuin laajemminkin yhteiskunnassa.

Eniten tämän "JSN-gaten" saaman ratkaisun tulisi surettaa niitä tahoja, jotka asiallisin perustein ja puhtain aikein olivat kritisoimassa ja kyseenalaistamassa tiettyjä aspekteja tietyissä asioissa ja ihmisissä.