Välierä Suomi - Venäjä pe 24.2.2006

Minusta tähän välierään on Suomen helppo lähteä, koska vastaan tulee vihdoin viimein pelinsä vähän entiseen malliin nostaneeseen Venäjän. Itse näen tähän syynä esim. viisauden valita joukkueen GM:n virkaan Pavel Buren, joka varmasti on tuonut uusia tuulia menneisyyden menestyksen "lumoissa" eläneeseen Venäjän/Neuvostoliiton jääkiekkoon. Samoin se, että joukkueella on kunnon maalivahti Jevgeni Nabokov on iso valtti kohti kultamitalia. Hyökkäyshän joukkueella on aina ollut täynnä hienoja virtuooseja. Puolustus ei ole ihan samaa tasoa, mutta valmentaja Krikunov on saanut joukkueen taistelemaan hienosti myös puolustuspäässä. Venäjä on siis minusta suosikki ottelussa.

Suomen mahdollisuus on se, että Niittymäki pelaa unelmapelin, molemmat hyökkäävät ketjut onnistuvat perjantain pelissä ja muutenkin pelataan 100%:n onnistunut peli. Ei Suomen voittokaan ole mahdoton, mutta esitän toivomuksen, ettei hävitä ainakaan rl-kisassa.

Itse laitan jäitä hattuun ja toivon parasta, mutta pelkään pahinta. Pääasiahan oli se, että Suomi pelaa vielä viikonloppunakin mitaleista.

Tästä lähtien Suomella on vain voitettavaa. Näyttäkää kaikki, mitä osaatte, Jellonat! Go, Teme, go!

Suomella on kalavelkojenmaksun aika Venäjälle Naganon välierästä -98. Se lienee helpompaa nyt sillä Myllys ei imuroi maalissa ja Pavel istuu aitiossa! ;)Nää ensimmäiset mietteet, nyt nukkuun.

Peli alkaa perjantaina klo 22.05

Suomi-Venäjä

Välieräpeli siis edessä! Siitä voitto, niin lottovoitto on valmis.

Mahdollisuudet ovat erinomaiset, sillä USA:ta vastaan näytti eittämättä siltä, että Suomi on henkisesti terve, yhtenäinen sekä erikoistilannepelaamisen kuningas. Joukkue on ylivoimalla tehokas, alivoimalla agressiivinen ja kun nämä osa-alueet summataan yhdistettynä liikkuvaan häirintäpeliin, ovat ne elementtejä, mitkä saattavat siivittää timantinkovan roolituksen omaavan arsenaalin välierissä Venäjää vastaan jopa voittoon.

Mahdollisuuksia siis on - huolia unohtamatta. Viimeksi puolivälieräkamppailussa USA:ta vastaan viimeisessä erässä nojauduttiin jälleen kerran perisyntiimme, liialliseen peruutteluun, minkä takia joukkue oli hätää kärsimässä. "Nitti" oli kuitenkin - jälleen kerran - mies paikallaan, eikä ammottavaa kahden maalin johtoa sössitty toiseen kertaan. Onneksi. Energiaa menee edelleenkin turhuuteen liikaa eli liian valuvaan ja flegmaattiseen puolustuspelaamiseen, joka tosin oli USA:ta vastaan näennäisen järkevää.

Yhtä kaikki. Kaiken perustana on nyt siis se, että Venäjää vastaan ei aleta peruuttelemaan liian syvälle, vaan käytetään energiaa vahvuuksiin; kristallinkirkkaaseen erikoistilannepelaamisen valttikorttiin ja hyvään liikkeeseen, mikä on vähintään Venäjän tasolla. Yksilötasolla - vaikka Olli Jokisen kenttä oli jenkkejä vastaan se todellinen ydinkärki ja nosti joukkueen tasoa huimasti - ei varmasti pärjätä, mutta roolituksessa ollaan edellä. Se, jos mikä tässä vaiheessa turnausta on edelleen helvetin tärkeätä kokoajan korostuen.

Pelaamisen kypsyys lienee kuitenkin siinä, että valmennusjohto ei ole sekaantunut pelaajien valmiiksi omaksuttuun pelisysteemiin, vaan eritoten Erkka Westerlund on antanut joukkueen pelata koko turnauksen vahvuuksillaan itseään toteuttaen. Peli on vapautunutta, järjestynyttä ja idearikasta, mistä propsit voitaneen heittää Westerlundin teoriopeluutuksen käytännönvalmiuteen, mitä aikamoisen kokeneet työkalut ovat hyvin jalostaneet - toisin sanoen vieneet eteenpäin.

Edessä on mielestäni moraalinen finaali, kun kaksi tämän hetken parasta joukkuetta - niin fyysisesti kuin henkisestikin - iskevät yhteen.

Avaimet voittoon ovat: Tietysti Suomen maalivahtipeli, mutta ennenkaikkea ne Venäjän kuumat pelaajat, kuten Ovetshkin on pidettävä kurissa, mutta onko niitä liikaa? Taitoahan sieltä löytyy aivan kauheasti, mutta niin vaan yleensä ne samat kaverit nämä pelit ratkaisee. Paketti on pidettävä kasassa tällä kertaa koko 60 minuuttia. Peli fyysiseksi, mutta jäähyjä ei voi ottaa niin paljon, kun USA ottelussa. Venäjän puolustus ei ole läheskään hyökkäyksen tasoa, siinä ehkä se ainoa iskun paikka.

Suomi pelasi varmasti USA:ta vastaan kisojen huonoimman pelinsä näitä isoja maita vastaan, mutta voitti silti, eli eteenpäin on menty. Kanadaa ja Tsekkiä vastaan Suomi pystyi pelaamaan kiekollistä peliä läpi ottelun, lukuunottamatta pieniä jaksoja, mutta normaali rytmiin palattiin aina jossain vaiheessa. USA:ta vastaan homma pysyi kasassa ensimmäiset 10 minuuttia. Tämän jälkeen tapahtui jotain, eikä Suomi ei sellaiseen kiekolliseen dominointiin kyennyt, vaan liian usein Suomi joutui kiekonriiston jälkeen vain antamaan kiekon pois. Kanadaa ja Tsekkiä vastaan Suomi pystyi ihailtavasti kääntämään kiekonriiston jälkeen muutamalla pienellä syötöllä tilanteen vastahyökkäykseksi. Tähän pitää pyrkiä läpi otelun Venäjää vastaan. Myös USA:ta vastaan tuli ensimmäistä kertaa näissä kisoissa sellaista Suomelle tyypillistä hätäilyä ja jännäilyä viimeisessä erässä, johon on monesti kaaduttu. Siitä myös eroon.

Venäjää pahempaa joukkuetaa näissä kisoissa ei enää vastaan tule. Tsekki on täysin lyötävissä ja Ruotsin yli Suomi suorastaan jyrää.

Apassi kirjoitti:

USA:ta vastaan homma pysyi kasassa ensimmäiset 10 minuuttia. Tämän jälkeen tapahtui jotain, eikä Suomi ei sellaiseen kiekolliseen dominointiin kyennyt, vaan liian usein Suomi joutui kiekonriiston jälkeen vain antamaan kiekon pois. Kanadaa ja Tsekkiä vastaan Suomi pystyi ihailtavasti kääntämään kiekonriiston jälkeen muutamalla pienellä syötöllä tilanteen vastahyökkäykseksi.

Laajenna klikkaamalla

Tähän vaikuttanee varmasti peliväsymys, kun otteluja pelataan tappotahdilla. Ajatus karkailee väkisinkin kiekollisesta kontrollista, eikä peliä pystytä hallitsemaan kiekollisena niin hyvin kuin aikaisemmin.

Perjantaina päästään taas freshinä jäälle, joka varmasti näkyy kaikessa tekemisessä. USA-pelissä pelisysteemi sirpaloitui pääosin väsymyksen takia, mikä näkyi liikkeen vajavaisuutena. Suomen kokonaisvaltainen pelisysteemi on aika uuvuttavaa joukkueelle, mikäli pelaajat eivät ole tuoreita. USA-peli kärsi Saksa-pelin jälkilöylyistä, vaikka se puoliteholla vedettiinkin.

Minä ainakin toivoin Venäjää vastustajaksi. Tottakai otetaan mitä saadaan, kaikkihan on voitettava. Kanadan fyysisyys olisi ollut Suomelle jälleen aika suuri kysymysmerkki.
Nyt taas vastassa on todella taitava joukkue.Mutta Suomikin liikkuu hyvin joten saa nähä mihin asti rahkeet riittävät.
Malkin sieltä nyt ainakin puuttuu.
Muuten katsoin tuossa Venäjä-Kanada peliä, liukkaita ja kovaa työtä tekeviä kundeja näyttää olevan tuolla Venäjän joukkueessa.

Tosin Suomikin taistelee todella kovaa ja suurella sydämmellä. Jotenkin tuntuu että Perjantain pelistä tulee tulemaan todella hyvä. Tuota Venäjän numero 8 saa kyllä varoa, herranjestas mikä taito!
Muita varottavia ovat V Kozlov joka Kanada pelissä oli vedoss.
Mikäköhän oli Korolykin tilanne?Datsyuk ja Kovalevkin ovat kuumia tällä hetkellä.

Täytyy vain luottaa Suomen taisteluun, joukkue on todellakin joukkue isolla J:llä. Pikku kompuroinnit USA pelissä käännettiin voitoksi ja kovan taistelun päätteeksi voitto tuli. Uskon että leijonat oppivat paljon tuosta pelistä. Niittymäeltä odotetaan taas huipputorjuntoja. Ykkösen tulisi parantaa peliä USA pelistä. Mutta ei tarvitse liikaa heihin luottaa kun O Jokinen on näyttänyt että kyllä heidänkin ketju osaa. Onnistumiset Nummelinilta ja Peltoseltakin povaavat hyvää.

Hyvin mielin Venäjän kaatoon!

Huh, huh. Tuleeko uusinta Naganosta vai uusi pala Suomalaista jääkiekko historiaa? Tärkeintä olisi saada eka maali, jotta päästäisiin katsomaan miten "uuden Venäjän" hermot kestävät tappio-asemassa. Meneekö yksin yrittämiseksi vai jaksavatko pelata joukkueena? Venäjä on niin järkyttävän kova joukkue tässä turnauksessa, että vähän menee jo fortuunakin puolelle.

Meidän päivä, Suomi finaaliin 2-1.

Tulisi se perjantai jo.

Ihme

Venäjän kurittomuusjoukkueen mahdollisuudet Leijonia vastaan ovat...hmm...olemattomat. Jos edes sitä.

Venäjäläisten yli-innokkuus kostautuu hieman samaan tapaan kuin mitä nähtiin esim. Talin-Ihantalan -taistelussa.

Miksi emme löisi noita hiippalakkeja pulputtajia takaisin taas kerran?

Pelottaa...vaiko ei?

Tästä voi tulla ruma ottelu. AO voi iskeä "buret" ja laittaa taululle yksinään sellaiset lukemat ettei pahemmasta väliä. Ryssillä on tajuton määrä pelaajia jotka voivat yksinään ratkaista ottelun. Maalivahtipelikin on ollut Nabokoviin luotettaessa jäätävän varmaa, tiedä sitten mitä tuolla Sokolov -pelleilyllä haettiin.

Kuitenkin Venäjä taitaa olla voitettavissa oleva vastustaja. Huonona päivänä taiteilijat sooloilee, Ilja kiukuttelee eikä puolustaminen kiinnosta. Siinä taitaa olla Suomen mahdollisuudet. Venakot tuskin saa samanlaista kauhua aikaa suomalaissa kuin kanukit, svedut tai amerikaanot.

Ihan mitä vaan voi tapahtua.

Venäjällä on todella vahva paketti tällä hetkellä kieltämättä. Nabokov on maalilla aivan liekeissä, eikä Kasparaitis anna Ruutun ja kumppaneiden hyppiä tähtien silmille samalla tapaa kuin Tsekki. Hyökkäys tekee siinä välissä tarvittavat maalit, joten ainoaksi ihmettelyn aiheeksi jää, että millä keinoin Venäjä meinaa saada Suomen ykkösen kuriin.

Suomi esittänyt erittäin hyviä otteita turnauksessa, mutta jo on kumma, jos ei tie nouse nyt pystyyn.

Taitava on vastustaja, mutta Leijonien on hienoa lähteä peliin, kun tietävät, että on kaikki mahdollisuudet voittaa, jos oma peli vain onnistuu. Nälkä on suuri Temellä ja muilla, jotka pelaavat olympialaisissa viimeisen kerran.

kone82 kirjoitti:

Maalivahtipelikin on ollut Nabokoviin luotettaessa jäätävän varmaa, tiedä sitten mitä tuolla Sokolov -pelleilyllä haettiin.

Laajenna klikkaamalla

Eiköhän sillä ole haettu samaa asiaa kuin moni muukin joukkue maalivahtisirkuksellaan. Nabokovin kuormitusta on haluttu keventää tiuhalla tahdilla pelatuissa alkusarjan peleissä.

"Westerlund kertoi 2-0-osuman komeasti
alivoimalla tykittäneen puolustaja
Sami Salon loukanneen olkapäänsä. Jos
Salo ei pysty pelaamaan perjantain
välierässä, tilalle tullee varalla
päivystänyt Lasse Kukkonen."

Aah! :F

Cube kirjoitti:

Nabokov on maalilla aivan liekeissä

Laajenna klikkaamalla

Ja se tässä huolestuttaakin eniten. Mitenkään Ryssänmaan huipputaitureita hyökkäyksessä vähättelemättä. Nabokov on kuitenkin ylivoimalla ohitettavissa siinä missä mikä tahansa veskari.

Jotta ylivoimia saadaan, on maalille ajettava härskisti(1.Lehtinen, 2.OJ, 3.Nieminen, 4.Ruutu), sillä itänaapurin mielenlaatu on kuitenkin helposti provosoituvaa. Tuomarilinjasta huolimatta keppiä tulee ennemmin tai myöhemmin kostoksi, jos vain päästään tarpeeksi usein haastamaan pakit ja veskari. Kanada yritti sitä, mutta jäi niin paljon liikkeessä jälkeen, että mylläkät maalilla jäivät vähäiseksi.

Lisäksi kiekkoa ei saa nyt luovuttaa turhaan pois. Venäjä ei ole kuin Tshekki, mikä kärsivällisesti odottaa vastaiskuja, vaan ovechkinit turhautuvat, jos eivät pääse joka vaihdossa esittämään kiekon kanssa sankaritemppujaan.

Miksi Suomi voi voittaa:
- Suomi on tehnyt joka 3. kerta maalin, kun vastustaja on istunut boksissa.
- Niittymäki on erinomainen.
- Pelataan joukkueena, koko viisikko puolustaa. Venäjälle ei anneta mahdollisuuksia ylivoimahyökkäyksiin.
- Venäjällä aika paljon kokemattomia kavereita näissä ympyröissä. Isot kisat on aina isot kisat.
- Suomi tekee alivoimamaalin. Venäjän ylivoima haavoittuvainen, varsinkin kun hyökkääjä on viivassa.
- Suomen ykkösketju loistaa taas.
- En usko, että Venäjä on lopussa vaarallinen ollessaan tappiolla. Turhautuvat.

Miksi Venäjä voi voittaa:
- Maalivahti: Nabokov ollut erinomainen.
- Henkilökohtainen taito: Venäjän hyökkääjät uskomattomia kiekon kanssa (Datsyuk, Ovechkin, Korolyuk, Kovalchuk...)
- Venäjä tekee maaleja 1-1-tilanteista, tai vähintäänkin suomalaiset koukkii jäähyjä. (Ylivoimapeli tosin ollut V:llä heikkoa.)
- Suomi ottaa jäähyjä, kun ei saa otettua miestä. Venäjä maalaa yv:llä, jos saa tarpeeksi yrittää.

Vielä vähän taustaa välierään:

Itse näen Venäjän mieluisempana vastustajana Suomelle kuin Kanadan. Venäläiset tottakai taidokkaampia ja nopeampia, mutta jostain syystä tuo p-amerikkalaisten fyysisyys ja turnauksen edetessä nouseva voitontahto on Suomella hankala pala. Jenkit meinasivat tuossa onnistua eilen, koska kukaan ei varmasti väitä, että Suomen joukkue olisi taidossa tai luistelunopeudessa ollut jäljessä. Silti meni tiukalle ja Niittymäen tuella voitettiin.

Koivun ketju kun palaa siihen mistä aloittivat, Jokisen ketju taas jatkaa eilisestä ja Niittymäki koko turnauksen jatkunutta virettään, niin kaikki saumat on.

Huikea kamppailu on edessä ja altavastaajina matsiin lähdetään, mutta takaata on hyvä tulla. Tosin, jos valita saisin, niin mieluummin olisin ottanut tuon Ruotsin paikan, elien puhditon Sveitsi ja lauantaina sooloileva Tsekki. On noilla länsinaapureilla taas huima munkki.

Suolakuningas kirjoitti:

Meidän päivä, Suomi finaaliin 2-1.

Tulisi se perjantai jo.

Laajenna klikkaamalla

Je! Yhdyn näkemykseesi lopputuloksen suhteen, koska ottelusta tulee todellinen kiekkospektaakkeli Joukkue - Yksilöt, jonka siis ensin mainitu vie niukasti mutta ansaitusti.

Juuri näin tämän toivoin menevän. Kanada nöyrtyi!

Venäjä on hirveä taitosikermä ja sen tiedämme hyvin tarkasti. Heidän puolustus on se heikoin kohta mihin pitää iskeä kovalla paineella. Kuumentaa Kasparaitista yms. Maalivahti heillä on hyvä, Nabokov on ollut jäätävä.

-Kovaltshuk, Datsjuk, Ovechkin, Kovalev, Malkin, Afinogenov, Kozlov, Yashin. Plaah siinä on paljon nimi miehiä. Kunhan otetaan heidän ykkösviisikko kiinni niin silloin meillä on jo vähän valoisampi ottelu edessämme.

Taistelusta on turha älämöidä kun pojat osaavat jo taistella! Leijona ärjyy!

"No niin pojat, mennäänpäs tuon suon yli että heilahtaa!"

Ryssiä vastaan Suomella on sama tuttu tilanne kun kaikkia muitakin huippumaita vastaan: materiaalimme ei ole yhtä laaja ja tasokas kuin vastustajalla,joten onnistunut ja yhtenäinen joukkuepeli on avain voittoon. Leijonilta aivan upea turnaus tähän asti, toivottavasti tällä kertaa kaikki natsaa loppuun asti.

Bili kirjoitti:

Suomella on kalavelkojenmaksun aika Venäjälle Naganon välierästä -98. Se lienee helpompaa nyt sillä Myllys ei imuroi maalissa

Laajenna klikkaamalla

Taisi tulla ajatus/kirjoitushäiriö? Tarkoitit tod. näk. että Anne Niinimaa ei ole seuraamassa Venäjän läpiajoon karkaavia pelaajia aitiopaikalta?

No sattuuhan näitä, kun myöhään kirjoittelee.

Perjantaina tulee olemaan tiukkapeli puollustus ja niittymäki joutuu todelliseen testiin venäjän armottoman kovaa maalintekokoneistoa vastaan.

Tämä on jo peli, jonka jälkeen voitaisiin lätkäistä jo suomelle kultaa kaulaan jos venäjä kaadetaan, koska ruotsi/tshekki ei huoleta minua missään määrin, mutta taas venäjä on riepotellut edellisiä vastustajiaan sen verran pahannäköisesti, että alta pois.

Uskon kumminkin suomen hoitavan tämän joukkueena, kun taas venäjän yksilöt koitavat taituroida itse siinä kumminkaan onnistumatta.

Luvassa on varmasti vähämaalinen kamppailu, jonka suomi hoitaa 3-1 viimeisen tekee O.Jokinen tyhjiin

Livakkaniemi kirjoitti:

Taisi tulla ajatus/kirjoitushäiriö? Tarkoitit tod. näk. että Anne Niinimaa ei ole seuraamassa Venäjän läpiajoon karkaavia pelaajia aitiopaikalta?

No sattuuhan näitä, kun myöhään kirjoittelee.

Laajenna klikkaamalla

Offtopiciksi menee, mutta menköön. Niinimaan ohella voidaan myös Myllystä syyttää osittain Naganon nöyryytyksestä. Joka kerta kun Bure pääsi läpiajoon, niin Jamo teki "lumienkeleitä" jäänpintaan mahallaan maaten. Säälittävää räpellystä se oli. Helppohan siitä oli tuon ryssämafioson nostella kiekkoja häkkiin, kun Myllys kauhusta kankeana kaatuu jäänpintaan. Loppuiko muuten ko. matsiin Myllyksen maajoukkueura? Oli se kamala ottelu, verenpaine kohoaa vieläkin kun sitä joutui nyt muistelemaan...

Mielestäni myös sota-alueella ollaan oltu - molemmissa päissä - vahvoja. Puolustuspäässä ei vastustaja ole päässyt Niittymäen pudottamiin reboudkiekkoihin haluamallaan tavalla ja hyökkäyspäässä maaleista valtaosa ollaan isketty A-sektorin läheisyydestä. Erikseen mainittuna Olli Jokinen on ollut maalineduspelissä vahva, josta kertonee puolivärierän kaksi taistelumaalia. Tämä ei yllätä yhtään, mikäli tuntee Jokisen vahvuudet ennestään.

Nyt nähdään, onko OJ valmis ottamaan ykköskeskushyökkääjän valtikan kovien pelien saatossa. Yksilötason suojissa tämä on jopa ilmeistä, mutta ketjun peli - poisluettuna USA-ottelu - ei ole vakuuttanut ainakaan tehojen puolesta. Mielenkiintoista nähdä, pystyykö kakkoskenttä antamaan täyden tukensa ykköskentälliselle välieräkamppailussa. Roolituspelaaminen nousee elintärkeäksi Venäjää vastaan.

En näkisi mitään hyvää syytä sille, miksei Suomi voisi "kuolemanpelissä" Venäjää yllättää. Oma pelikonsepti on niin hyvin jengoillaan, paria sirpaloitunutta yksityiskohtaan lukuunottamatta, että pääsy finaaliin on äärimmäisen mahdollinen.

Westerlundin teoriapeluutus on ollut pelaajille kristallinselvää käytännön toteutuksen puolesta ja tämä on myös huomattu esimerkkinä roolituspelaamisessa, jossa Suomi on turnauksen paras. Jos vain edelleen viisikkopelin porrastukset toimivat eikä komplikaatioita ketjun tiiviyden välillä tule, on Suomi oman liikkeensä, häirintäpelinsä ja haastojensa kanssa vahvoilla, koska vahva erikoistilannepelaamisen ässäkin on hihassa.

Tilanne on nyt nimittäin se, että pelit ratkaistaan ylivoima- ja alivoimapelin avulla - mukaanluettuna Niittymäki-Nabokov -maalivahtien taistelulla. Sanoisin edelleen ja korostaisin, että kyse on turnauksen moraalisesta finaalista, jonka voittaja on vahvoilla olympiakultaa metsästäessä.