Migreeni- eli päänsärkyketju

Migreenistä kärsii noin joka kymmenes suomalainen. Erilaisista muista päänsäryn muodoista on saanut osansa varmaan jokainen. Päänsärkytyypeistä nykyään on tapetilla migreenin lisäksi niskajännitys- eli tensiopäänsärky.

Minulla on kunnia kärsiä molemmista päänsärkytyypeistä. Lapsena, ala-asteella migreeni vaivasi noin 2-3 kertaa viikossa ja se tuli aina kokonaisvaltaisena 24 tunnin oksentamisineen ja kipu oli järkyttävä. Silloin, 80-90-lukujen vaihteessa ei ollut vielä tehokkaita lääkkeitä migreenin hoitamiseen. Oli jääpussit, tavalliset tulehduskipulääkkeet ja pimeä huone sekä oksennusämpäri. Abiturienttivuotena aloin saada myös tensiosärkykohtauksia. Nice.

Hemi-kraníon

Migreenin nimi tulee kreikan sanoista hemi, puoli ja kraníon, pääkoppa. Kun ne sanat pantiin yhteen saatiin sana hemikrania - pään toispuoleinen särky. Migreeni ei silti aina ole toispuoleista. Itselläni särky on pääni sisällä "tavoittelemattomassa paikassa". Oma migreenityyppini onkin lähinnä tavallisen migreenin, hemicrania typica ja abdominaalisen migreenin hemicrania abdominalis yhdistelmä.
Abdominaaliseen migreeniin liittyvät voimakkaat vatsaoireet, laattaaminen ja vatsan kouristelu.
Myöhäisemmällä iällä (nyt 28-vuotiaana) sijansa on ottanut myös klassinen migreeni hemicrania classica aura-ilmiöineen ja näkökentän häiriöineen.

Kun olin lapsi, ei toimivaa lääkitystä ollut ja migreeni oli kärsittävä full scale -versiona. Nykyisin on onneksi olemassa erilaisia triptaaneja, joista moni on löytänyt helpotuksen migreeniinsä ml. minä. Migreeniä myös ehkäistään mm. beetasalpaajilla. Näin teen minäkin.

Itselläni toimivista triptaaneista mainitsen sumatriptaanin, almotriptaanin ja tsolmitriptaanin. Näitä saa eri tuotenimillä reseptiä vastaan. Ne eivät aiheuta mitään pilvilinnaefektejä, vievät ne kyllä nenästä tunnon migreenin häätämisen lisäksi.

Tulehduskipulääkkeet saattavat tepsiä, mutta ne on otettava jo ensioireiden ilmetessä. Tässä moni tekee sen itsepäisen virheen että "ottaa lääkkeen vasta kun on ihan pakko". Silloin peli on jo usein pelattu. Migreenipotilaan elämä on laadukkaampaa, mikäli ottaa sinänsä vaarattoman kipulääkkeen kun kipua ilmenee. Tämä koskee mielestäni muutakin sairastelua. Käsikauppavalmisteiden oireidenmukainen peruskäyttö ei ole mitenkään vaarallista.

Oma lukunsa on tensiopäänsärky, niska- ja selkälihasten kireydestä johtuva särky, joka paljastuu niskajännityssäryksi siten, etteivät triptaanit auta. Tähän on konstina erilaiset lihasrelaksantit+särkylääkkeiden yhdistelmä, ja ennaltaehkäisevänä hoitona voimistelu. Astanga-jooga on kuulemma yksi parhaista voimistelumuodoista.

Olen migreenistä kärsinyt kouluajan alkamisen tienoilta saakka. Silloin oli migreeniä liikkeellä viikottain, nyt aikuisena on onneksi harventunut tiheys. Äiti kantoi kaikenlaisia lääkkeitä, mitä 80-luvulla oli onneksi jo tarjolla kuitenkin, mutta eipä nekään aina sisällä pysyneet (tosin vasta viime vuonna sain eka kerran kunnon täsmälääkitystä, särkylääkkeet ovat olleet kovassa käytössä tähän asti). Posliinipöntön halailu osoittautui tehokkaaksi keinoksi saada pään jomotus rauhoittumaan.

Nykyäänkin asia on niin, että kunnon migreeni vaatii perusteellisen oksentelun. Perjantaina viimeksi tuli testailtua. Tänä viikonloppuna tuli silti sellainen kohdallani harvinainen ilmiö, että otti pari päivää koko kohtauksen ohimenemiseen. Yleensä kunnon lääkitys ja oksentelu ja uni vievät vaivan mennessään, mutta sekä lauantaina että sunnuntaina alkoi siinä iltapäivällä jomotella uudestaan. Käsittämättömät ovat migreenin tiet.

Olkaa onnellisia, jotka ette tästä vaivasta kärsi.

En tiedä, avasitko Uleåborgir tämän ketjun kysymykseni inspiroimana vai muuten vain, mutta hyvään saumaan se kuitenkin tuli. Itse olen onneksi migreeniltä välttynyt, mutta vaimoni on potenut sitä monia vuosia. "Hauskinta" tässä kaikessa on se, että vaivat todettiin migreeniksi vasta tänään. Terveyskeskus- ja työterveyslääkärit, fysioterapeutit, mitä kaikkea vaimoni kiersikään, eivät osanneet yhdistää sinällään selkeitä oireita migreeniin, ja näin jälkeenpäin ihmettelen, miksi ei meilläkään leikannut tämän aikaisemmin. Onni onnettomuudessa oli se, että kun tänään välähti, että migreenihän se taitaa rouvaa vaivata, sain varattua vaimolle yksityiseltä lääkäriajan puolen tunnin varoajalla. Jonoa olisi ollut päiväkaupalla, mutta soittoni sattui sopivasti heti peruutuksen jälkeen.

Eihän tuo sänkypotilaana olo kovin viehkeältä näytä, mutta helpottaa itseänikin tietää, mikä vaimossa mättää. Ehkä olen jatkossa laulamatta kohtauksien aikana.

peruspata kirjoitti:

... Posliinipöntön halailu osoittautui tehokkaaksi keinoksi saada pään jomotus rauhoittumaan.

Olkaa onnellisia, jotka ette tästä vaivasta kärsi.

Laajenna klikkaamalla

Niinpä. Pari vuorokautta jylläävä migreeni panee kyllä miettimään sellaisten ihmisten patetiaa hipovia valituksia, kun on särkenyt päätä ryyppyreissun jälkeen jopa kolmeen iltapäivällä ja ovat "oksentaneet viidesti". Kauhistus.

(Joku voisi sanoa tähän, että on niitä vaarallisempiakin päänsäryn aiheuttajia kuin migreeni, mutta asia on erikseen se.)

Migreeni on siitäkin vittumainen tauti, ettei invalidisoituminen rajaudu pelkästään kaalissa muhivaan tuskaan. Ainakin mulla se vetää raajat veteläksi ja joskus pelkän kielen liikuttaminen suussa saa aikaan viiltävän kivun kuulassa ja oksennusreaktion. Monesti laatta koostuu pelkästä ilmasta kun sappinesteetkin on lentäneet pihalle. Mahaa kouristelee ja hampaita vihloo. Silmistä valuu vesi ja nenästä räkä. Joskus oksennus tulee niin kovalla paineella, että osa lentää sierainten kautta. Fun.

Oksentaminen helpottaa kuitenkin tässäkin päässä kipuun. Sellainen viiden minuutin sessio aiheuttaa lähes euforisen tilan, jonka aikana usein saa unen päästä kiinni. Tuo uni loppuu seuraavaan kipuaaltoon, joka taas päättyy oksentamiseen ja nukahtamiseen. Hauska sykli tuollainen.

Pikkuvelimiehelläkin on migreeni. Hän on minua 12 vuotta nuorempi iltatähtönen. Hirveää katsella kun pikkumies varsinkin siinä 10 v. iässä makasi hernepussi päässä tuskanhiki otsalla ja yrjösi. Aloin annostella sille Imigrania pikku murusina vaikkei noita saisikaan kuulemma lapsille antaa. No äijällä parani päänsärky lääkkeen ansiosta. Olisi ollut epäeettistä evätä hoito tuon ikäiseltä, varsinkin kun muistaa mitä se itsellä oli kun ei ollut mitään lääketieteellistä konstia.

Jostakin käsittämättömästä syystä muistan kun kuuntelin 7-vuotiaana kärppämatsin selostusta Oulu-radiosta. Huone oli pimeänä ja minulla rätti päässä. Pää parani kolmannen erän aikana. Kärpät voitti KalPan 10-5. Tuo on mukavimpia lapsuuteni muistoja. Hyvä Kärpät!

Minulla on tähän suht jyrkkä mielipide,
lääkärit ovat todenneet minulla migreenin. Mäpäs sanoin etten usko sellaiseen.

Päätä jomotti, heikotti ja kaikkea muuta muutamien päivien ajan, mitä sitten. Lääkkeitä huiviin ja pystyi töitäkin tekemään. Välillä särkee päätä, välillä särkee niin paljon että tulee oksennus. Mutta se on silti vain päänsärky.

Sama kun teekkarit luulevat olevansa parempia kun heitä kutsutaan teekkareiksi, ei.. yhtä lailla opiskelijoita hekin ovat.

Meillä ei ole ollut laatoittamista liikkeellä, mutta vaimoni kertoman mukaan kuulemma yököttää, on paha olo, eikä pää kestä valoa tai ääniä. Olisiko sitten joku lievempi muoto, tiedä häntä, mutta migreeni kuitenkin. Niin, ja niskat sillä on ollut jumissa suurimman osan siitä ajasta mitä olen hänet tuntenut.

edit: Kova jätkä tuo Tommy.

Vastenmielinen sairaus. Itselläni kohtaukset tulevat harvoin, ehkä pari-kolme kertaa vuodessa (ja usein - joskaan ei aina - liittyvät savuiseen baari-iltaan). Kärsin melko toistuvasti päänsärystä, mutta migreeni-särky erottuu siitä kuin anarkisti schollista: toimintakyky menee. Luojan kiitos nämä uudet täsmälääkkeet toimivat, itselläni on Almogran-tabletti aina mukana.

Tommy kirjoitti:

Päätä jomotti, heikotti ja kaikkea muuta muutamien päivien ajan, mitä sitten. Lääkkeitä huiviin ja pystyi töitäkin tekemään. Välillä särkee päätä, välillä särkee niin paljon että tulee oksennus. Mutta se on silti vain päänsärky.

Laajenna klikkaamalla

Säryn intensiteetti vaihtelee merkittävästi eri tapauksissa. Itse erotan migreenin normaalista päänsärystä sillä, että edellisen ollessa päällä en pysty mihinkään toimintaan. Toisaalta kohtaus ei kestä kauan - ehkä 5-6 tuntia, eikä ole vielä koskaan tullut työaikana muuten kuin aivan loppu-iltapäivästä.

sampio kirjoitti:

En tiedä, avasitko Uleåborgir tämän ketjun kysymykseni inspiroimana vai muuten vain, mutta hyvään saumaan se kuitenkin tuli...

Laajenna klikkaamalla

Kas, käväisin sekalaisten kysymysten ketjussa ja sattumaa oli tämä ketjunavaus, tosin jossakin oli puhetta migreenistä paremmalla puoliskolla. Usein olen miettinyt tämän migreeniketjun avaamista, on sen verran tuttu tauti ja pidän itseäni asiantuntijana tässä asiassa, heh.

Kysyit sekalaisten kysymysten ketjussa hyvistä lääkkeistä, siellä olikin jo muutama valmiste ja tähän vielä muutamasta aineesta:

Zomig on hyvä, mikäli kärsii pahoinvoinnista. Zomig laitetaan kielen alle kuin nitro ikään ja se sulaa sinne ja imeytyy suun limakalvoista.

Imigran on ehkä äkäisin, ainakin mulla toimii, vähän kallis mutta tehokas - alkuperäinen.

Maxalt on melkoinen Rambo vihollisen selustassa, käytetään vaikeissa tapauksissa nimim. resepti auton ovilokerossa.

Mikäli migreeni on todella paha, voidaan harkita estolääkkeeksi epilepsialääkkeita, useammin kuitenkin käytetään beetasalpaajia. Nämä laskevat verenpainetta ja vähentävät siksi riskiä saada migreenikohtaus. Migreenin syynä pidetään aivoverisuonien venymistä. Aivomössö sinänsä ei tunne kipua, mutta siellä risteilevät verisuonet tuntevat kyllä. Verenpaineen kontrollointi beetasalpaajilla pitää suonet mahdollisimman "venymättöminä".

EDIT: sampiolle ja hänen puolisolleen vielä sen verran, että mikäli tuo yökötys on mahdollista konkretisoida yrjöämisenä, niin suosittelen. Kymääminen helpottaa painetta ja monelle on helpottava asia.

Korvatulpat ovat kova sana ääniä vastaan.

Tommy kirjoitti:

Minulla on tähän suht jyrkkä mielipide,
lääkärit ovat todenneet minulla migreenin. Mäpäs sanoin etten usko sellaiseen.

Päätä jomotti, heikotti ja kaikkea muuta muutamien päivien ajan, mitä sitten. Lääkkeitä huiviin ja pystyi töitäkin tekemään. Välillä särkee päätä, välillä särkee niin paljon että tulee oksennus. Mutta se on silti vain päänsärky.

Sama kun teekkarit luulevat olevansa parempia kun heitä kutsutaan teekkareiksi, ei.. yhtä lailla opiskelijoita hekin ovat.

Laajenna klikkaamalla

Nykyään moni migreenidiagnoosi tehdään yksinkertaisesti siten, että jos migreeniin tarkoitettu täsmälääke selvästi auttaa, on kysymyksessä migreeni. Täsmälääkkeet eivät näet auta muista syistä johtuviin päänsärkyihin. Triptaanien vaikutus kohdistuu juuri noihin aivojen verisuoniin. Että jos sinulla nuo auttavat selkeästi on päänsärkysi migreeniä. Päänsärkyä sekin vain on, mikäli haluat asian noin nähdä. Sille vain on annettu erikoinen nimi.

Itsellä on ilmeisesti tuo niskasta ja selästä johtuva päänsärky. Lääkärissä en asian takia ole käynyt. Mutta nuo paikat on aikas jumissa. Tuo kuitenkin tulee suht harvoin. Etenkään pahempana. Kertaakaan en ole sen takia oksentanut. Huono olo yleensä tosin on. Samoin äänet ja valot häiritsee pahasti. "Parhaimmillaan" on kipu kestänyt 3 päivää. Erittäin vittumainen kipu on myös leukanivelestä aiheutuva kipu. Se kun on mennyt paskaksi. Ja kipu on päivittäistä. Useimmiten onneksi lievää, ja siihen on jo tottunut. Pahimmillaan kipu säteilee korvaan ja ohimoon. Siihen ei auta tavan särkylääkkeet. Pitäisi hakea uusi resepti että saisi noita nappeja taas. Pääkipuun normaalit kipulääkkeet auttaa jos ottaa ajoissa.

tintti83 kirjoitti:

Itsellä on ilmeisesti tuo niskasta ja selästä johtuva päänsärky. Lääkärissä en asian takia ole käynyt. Mutta nuo paikat on aikas jumissa. Tuo kuitenkin tulee suht harvoin. Etenkään pahempana. Kertaakaan en ole sen takia oksentanut. Huono olo yleensä tosin on. Samoin äänet ja valot häiritsee pahasti. "Parhaimmillaan" on kipu kestänyt 3 päivää.

Laajenna klikkaamalla

Niska- ja selkäjännityspäänsärky on minullakin joskus lähes sietämätön. Kipu on pumppaava, kuten on klassisessa migreenissäkin. Niskajännityssärky johtuu fysioterapeuttini mukaan "litistyneistä" verisuonista. Verisuonet jäävät puristuksiin jumiutuneiden lihassyiden väliin. Jumissa olevat suonet kertovat pinteestään säteilemällä kipua. Sanotaan, ettei niskajännityssäryissä oikeastaan ole pää kipeä. Noh, vähän sama asia on sanoa ettei taivas ole sininen, se vain säteilee sinistä väriä.

Monesti niskajännityssärkyihin liittyy myös huimaus ja pyörrytys. Nämä oireet johtuvat edellämainitusta syystä, aivot kun eivät saa tarpeeksi happea.

Niskajännityssärkyyn purevat mm. Sirdalud+vahvat tulehduskipulääkkeet (esim. Panacod) yhdessä käytettynä. Näiden sivuvaikutuksena on väsymys.

Mikäli haluat hoitaa syytä oireiden sijaan, suosittelisin fysioterapeutilla käymistä. Muutama tehokas jumppaliike päivässä kymmenen minuutin seteissä saattaa parantaa koko vaivan. Myös hieronta auttaa, mutta sen vaikutukset ovat lyhyempiaikaisia.

Yleensähän päänsärkyyn auttaa juuri kylmä pyyhe tms. Minulla taas auttaa ainakin sauna. En tiedä onko siitä että verisuonet laajenee. Hieronnasta saa tosiaan ainakin hetkellistä apua. Johonkin fysioterapiaan olisi ilmeisesti tarve mennä. Jos saisi apua myös selkään. Tosin se pitäisi ensin tutkia. Ilmeisesti siellä jokin painaa hermoa. Aiheuttaa kipua ja puutumista alaselässä ja toisinaan jalassa. Nytkin alkaa tää istuminen tekemään kipeää. Ei myöskään kiva. Varsinkaan jos nämä kaikki kivut iskevät yhtä aikaa.

Itsekin tuli koulu-aikoina tästä kärsittyä mutta onnekseni nuo migreenikohtaukset ovat menneet ohi. Juurikin tuollaisia 12-24 h sessioita tuli kärsittyä pimessä ja oksentamiseenhan ne yleensä päättyivät.

Tästä on vaan seurannut aivan järjetön päänsäryn pelko. Jos esim. pienessä kankkusessa sattuu päätä hiukankin kivistämään, on jäykkä Burana-kuuri aivan pakollinen. Muut krapulan oireet menevät aivan ok, mutta ei päänsärky!

Täytyy olla onnellinen siitä että, vaikka näyttöpäätetyötä olenkin n. 12v. tehnyt ovat onnekseni niska- ja hartiasäryt pysyneet poissa. Se tästä vielä puuttuisikin.

Hyvä ketjunavaus! Itsellä oli aivan saatanallinen migreeni noin seitsemännestä ikävuodesta tuonne täysi-ikäisyyden kynnykselle. Onneksi rauhoittui silloin. Kohtauksia tuli normaalisti noin kerran parissa viikossa, keväisin useammin. Kevät-aika oli muutenkin yhtä helvettiä sillä matalalta paistava aurinko yhdistettynä valkoiseen hankeen oli tappavan tehokas migreenin laukaisija. Ei auttanut lääkkeet noihin kohtauksiin vaan aina tarvittiin se parin-kolmen tunnin uni ja oksentelu. Kun kohtaus oli ohi oli olo lievästi sanottuna euforinen: sitä ikäänkuin käveli pumpulissa.

Vanhemmat varmaan pelkäsivät aivokasvainta ja meikäläinen sai juosta neurologin vastaanotolta toiselle. Myös EEG otettiin ja lopulta tuomio oli migreeni. Sain jotkut estolääkkeet mitkä eivät pahemmin auttaneet. Seuraavaksi kokeilin neurologin suosituksesta akupunktiota mikä hieman yllättäen auttoi, vei ikäänkuin pahimman terän kohtauksilta. Samainen neurologi neuvoi myös muutaman akupunktiopisteen (jänteessä peukalon ja etusormen välissä sekä otsasta) joita voi itse painella tai pyytää jotakuta auttamaan.

Ehkäpä vittumaisinta migreenissä oli se että siihen aikaan kukaan -lähinnä opettajat- ei ottanut sitä tosissaan. Vanhemmat saivat soittaa lukuisia vihaisia puheluita niin ylä- kuin ala-asteellekin: sitä vain ei päästetty kotiin kohtauksen alkaessa. Kerran ala-asteella natsi liikunnanopettaja laittoi juoksemaan cooperin juuri kohtauksen ilmoitellessa itsestään. Tulos: helvetillinen migreenikohtaus. Onneksi nykyään tilanne on toinen sillä kenellekään en moista tuskaa soisi.

Kärsin, mutta lievästä versiosta ilmeisesti. Tai koko hommaa ei ole diagnosoitu, mutta isosiskolla on ja samat oireet tulivat mulle teini-iässä. Niska ja selkä on kyllä myös jumissa, että saattaa johtua sieltäkin.

Itselläni parhaiten on auttanut ennaltaehkäisevästi ibuprofeiini ja otan sen Burana-capsina, joka on nopeavaikutteinen. Lihasrentouttavia lääkkeitä olen myös kokeillut, mutta toiminta ei ole yhtä hyvä. (vie pohjaa niskaperäiseltä säryltä?)

Se mikä tässä itseäni ihmetyttää on se, että miksi kukaan ei ole maininnut näköhäiriöitä. Itselläni kohtaus lähtee aina vasemman silmän (heikkonäköisempi silmistäni ja ilmeisesti rasittuu helpommin) näköhäiriöistä. Aiheuttajana kaikki heijastuvat valot ja etenkin loppukesästä on vitullisia ongelmia iltaisin matalalta paistavan auringon kanssa. Sama toki myös kevättalvella. Nykyään kohtaukset ovat harvinaisempia ja jotenkin lievempiä. Nopea burana, syöminen, lepo, pimeys ja hiljaisuus toimii hyvinkin. Parhaimmillaan koko homma on alle tunnissa ohi. Pahimmillaan menee 12-24h jomottavan päänsäryn kanssa. Näköhäiriöt menee tunnin sisällä ohi ja pahoinvointikaan ei kovinkaan montaa tuntia maksimissaan kestä.

Olen kyllä oppinut ennaltaehkäisemään migreeniä. Valvomisen luulin vaikuttavan, mutta esim. intin aikana kohtaus ei tullut kertaakaan, vaikka valvoinkin. Säännöllinen ruokailu vähentää kohtauksen todennäköisyyttä. Tärkein on kuitenkin valohäiriöiden, "migreenikuvioiden" yms. välttäminen. Ja jos tälle altistuu, niin pitää nopeasti sulkea silmät. Salamavalot ovat helvetin ärsyttäviä. Salibandy etenkin tietyssä hallissa ilman silmälaseja tai piilolinssejä laukaisi migreenin lähes poikkeuksetta jossain vaiheessa. (toki nopeasti opin korjaamaan tilannetta)

Itse olen myös oman osuuden paskasta saanut, että krapulaa sitä vaan parannellaan tai muuten sluibaillaan. Onneksi asenne on nykyään kuitenkin parempi. Itse asiassa vasta muutama viikko sitten koin pienen migreenikohtauksen ensimmäistä kertaa krapulassa. Vasemmasta silmästä lähti taas näkö, mutta nopea burana, syöminen, lepo ja pimeys auttoi kyllä nopeasti. Hieman outoa taitaa olla myös tuo syöminen, joka ei monellakaan ole ilmeisesti mahdollista. Itse olen kuitenkin huomannut, että pahoinvointi helpottuu syödessä, vaikka reaktion voisi kuvitella olla toisenlainen.

Näköhäiriöistä jäi puhumatta, sillä ne eivät tule joka kerta. Mutta jos on äärilaidan migreenikohtaus, niin silloin saattaa alkaa tulla sellaista outoa väreilyä näkökentän reunaan, eikä kunnolla näe sivulle. Samoin kerran lapsena alkoi puhe pahemman kerran sammaltaa migreenikohtauksen seurauksena.

En kärsi ketjun vaivasta, mutta tässä jokin aika sitten muuan tuttu meni lääkäriin ja hänellä todettiin aivokasvain. Kolme viikkoa myöhemmin hän oli kuollut.

Lääkistä käymättämönäkin uskaltaisin epäillä, että hänellä on täytynyt olla kaikenlaista päänsärkyä jo jonkin aikaa, kenties pidempääkin. Ehkä hän ei suomalaismiehenä vain suostunut lääkäärin menemään tai arveli tietävänsä mistä on kyse (esim. migreeni).

Käsittääkseni päänsäryt ovat hyvin usein vaarattomia, mutta toisaalta kuinka moni niiden takia edes menee (tai pääsee?) kunnon tutkimuksiin.

tsei_tsei kirjoitti:

Se mikä tässä itseäni ihmetyttää on se, että miksi kukaan ei ole maininnut näköhäiriöitä. Itselläni kohtaus lähtee aina vasemman silmän (heikkonäköisempi silmistäni ja ilmeisesti rasittuu helpommin) näköhäiriöistä. Aiheuttajana kaikki heijastuvat valot ja etenkin loppukesästä on vitullisia ongelmia iltaisin matalalta paistavan auringon kanssa.

Laajenna klikkaamalla

Avausviestissä mainitsin näköhäiriöt klassisen migreenin yhteydessä.
Aloin tänä kesänä nähdä "lepakoita". Aikaisemmin ei omassa migreenissäni ole ilmennyt noita aura-ilmiöitä, mutta kesällä ollessani kalassa kyselin kalakavereiltani, että mitä ihmettä tuossa lentelee. Näkökentässäni vilisi lepakon näköisiä ötököitä. Kaverit sanoi ettei täällä mitään lentele ja hoksasin itsekin, että aina silmiä räpäyttäessäni "lepakot" alkoivat lennellä.

Seuraavana aamuna heräsinkin sitten oksettavaan migreeniin. Tämä aurallinen migreeni on alkanut vaivata vasta tänä vuonna. Mutsillani on aivan sama vaiva ja vaihtui tavallisesta migreenistä, johon ei liity noita aurailmiöitä, samassa iässä kuin minä nyt, auralliseen migreeniin.

Kun migreenipää kokee migreenin alkuoireita, kannattaa hänen ottaa lääke heti. Älä odota, että kohtaus pääsee jylläämään. Vaikka tässä tuleekin mieleen sellainen ajatus, että tulee sitten otettua joskus turhaan lääkettä, on migreenittömyys tuossa mielestäni pienempi paha.

tsei_tsei kirjoitti:

Itselläni parhaiten on auttanut ennaltaehkäisevästi ibuprofeiini ja otan sen Burana-capsina, joka on nopeavaikutteinen. Lihasrentouttavia lääkkeitä olen myös kokeillut, mutta toiminta ei ole yhtä hyvä. (vie pohjaa niskaperäiseltä säryltä?)

Laajenna klikkaamalla

Oletko yhdistänyt relaksanttiin tulehduskipulääkkeen? Pelkkä relaksantti ei ainakaan minulla vie särkyä kokonaan pois, se voi kuitenkin vähän helpottaa. Kikka tuossa on nimen omaan se, että ne otetaan yhtä aikaa. Niiden yhteistoiminta on tehokasta.

pernaveikko kirjoitti:

En kärsi ketjun vaivasta, mutta tässä jokin aika sitten muuan tuttu meni lääkäriin ja hänellä todettiin aivokasvain. Kolme viikkoa myöhemmin hän oli kuollut.

Laajenna klikkaamalla

Tämä on surullista, ja on varmasti totta, että joskus vakavampi sairaus todetaan migreeniksi. Lääkärien tekemät diagnoosithan ovat ns. akateemisia veikkauksia, mikäli lääkäriin ylipäänsä menee. Päänsärky pitää aina ottaa vakavasti. Mikäli päänsärky ilmenee "uutena" vaivana, niin kyllä sen lääkäri ottaa onkeensa. Lääkäreille kannattaa puhua tutkimuksista ja potkia heitä vähän perseelle. Lääkäreitäkin on niin monenlaisia. Mutta kuten sanoin, päänsärky tulee aina ottaa vakavasti.

Uleåborgir kirjoitti:

Kun migreenipää kokee migreenin alkuoireita, kannattaa hänen ottaa lääke heti. Älä odota, että kohtaus pääsee jylläämään. Vaikka tässä tuleekin mieleen sellainen ajatus, että tulee sitten otettua joskus turhaan lääkettä, on migreenittömyys tuossa mielestäni pienempi paha.

Laajenna klikkaamalla

Juu. Jossain vaiheessa tuli vedettyä Buranacapsia lähes vainoharhaisesti, mutta ei tuo ibuprofeiini hirveästi kai haittaa. Vatsa nyt korkeintaan ottaa itteensä. Tällä hetkellä tuota migreeniä on ollut kuitenkin sen verran harvoin ja lievänä, niin ei noita särkylääkkeitä enää tule popsittua samaan tahtiin.

Oletko yhdistänyt relaksanttiin tulehduskipulääkkeen? Pelkkä relaksantti ei ainakaan minulla vie särkyä kokonaan pois, se voi kuitenkin vähän helpottaa. Kikka tuossa on nimen omaan se, että ne otetaan yhtä aikaa. Niiden yhteistoiminta on tehokasta.

Laajenna klikkaamalla

Tuolloin taisin ottaa relaksantin ja buranan. Toki joskus pelkän relaksantin. Yhdistelmä toimi ihan hyvin, mutta oikeastaan samaan pääsi pelkällä buranacapsilla, kun taas pelkkä relaksantti ei auttanut.

Muutenkin täytyy sanoa, että olen ibuprofeiinin bandwagonissa. Esim. joku Panacod saa aikaan ainoastaan huonon olon. Panadol ei sitten vaikuta oikeastaan millään tavalla, kuten ei myöskään joku aspiriini.

Nyt kun vähän surffailin, niin ilmeisesti rentouttavaa lääkitystä ei olekaan ollut, sillä käytin Miranaxia, joka on ilmeisesti myös tulehduskipulääke (vaikuttava aine naprokseeni). Luulin tuota rentouttavaksi, mutta viimeksi olen tainnut lääkettä syödä n. 10 vuotta sitten, joten muisti vähän pätkii.

Nyt on taas alkanut pitkähkön tauon jälkeen migreeni vaivata lähes joka toinen päivä. Vaikuttaa siltä, että ennaltaehkäisevän beetasalpaajan -Bisoprolol Ratiopharm 5 mg - teho on kadonnut. Muutenkin heiluu tuo verenpaine korkealla. Alapaine sinnittelee koko ajan yli satasen lukemissa. Ikää minulla on 28 vuotta ja verenpaineeseen geneettinen rasite - isänisäni kuoli aivoinfarktiin alle kuusikymppisenä laihana ja vikkelänä miehenä.

Kun aloitin viime syksynä ennaltaehkäisevän beetasalpaajan käytön, putosi verenpaine normaaleihin lukemiin ja pulssi kuuteenkymmeneen. Nyt pulssi on taas päälle 80.

tsei_tsei kirjoitti:

Salibandy etenkin tietyssä hallissa ilman silmälaseja tai piilolinssejä laukaisi migreenin lähes poikkeuksetta jossain vaiheessa. (toki nopeasti opin korjaamaan tilannetta)

Laajenna klikkaamalla

Sama täällä, tosin rillit päässä. Kun käyn Oulun Nallisportissa pelaamassa tennistä, tulee joka tennisvuoron jälkeen migreenikohtaus. Moni saakin migreenikohtauksen kirkkaista valoista ja mainitsemistasi salamavaloista.

Nuorena aikuisena eli 18-20 -vuotiaana päättyivät discoreissut peilipalloineen ja sloboineen aina reaaliaikaiseen migreeniin ts. sitä ei tarvinnut odotella seuraavaan aamuun asti. Myös viski ja konjakki laukaisevat välittömästi migreenin. Olut, kirkkaat, siideri ja lonkero realisoituivat migreeninä vasta seuraavana päivänä.

Alkoholista olen pysytellyt nyt vuoden päivät erossa, joten krapulamigreenejä en ole joutunut kärsimään, eikä ole niitä ikävä. Satunnaisia kännejä on kyllä vähän ikävä. Lue: paljon.

Kaivetaanpa tämäkin ketju ylös arkistoista. Itse olen todennäköisesti lihasjännityspäänsäryn uhri. Kahden kuukauden verran on ollut nyt paikat totaalisen jumissa. Kipu tuntuu eniten takaraivon alueella mutta myös ohimoissa on vaihtelevaa viiltävää kipua. Välillä on sellainen tunne että tuntuu että verisuoni katkeaa päästä (millehän tuntuu oikeasti?). Kipu on ikäänkuin pistävää. Muutama ilta sitten meni koko kroppa jotenkin kramppiin. Vittumainen olotila. Välillä paikat puutuvat ja lihaksissa tapahtuu jotain saatanan nykymistä. Lääkäriin ei jaksaisi raahautua sillä eihän ne muuta siellä tee kuin iskevät reseptin tulehduskipulääkkeisiin ja mahdollisesti lähetteen fysioon tai jonnekin. Eipä noistakaan varmasti ihmeempää apua taida olla. Itseasiassa lähetteen fysioon sainkin jo tuossa jossain vaiheessa mutta enpähän kuitenkaan mennyt. Pitänee harkita asiaa uudelleen mikäli kivut jatkuvat. Alkoholi auttaa muuten näihin oireisiin. Ihan oikeasti. Se on 100 %:sta faktaa.

Itse kärsin - tai pikemminkin en pahemmin edes kärsi - migreenin kaikkein harvinaisimmasta muodosta. Siinä ei ole ollenkaan päänsärkyä, tai jos on, niin se on hyvin lievää. Sen sijaan siihen kuuluu sitten juurikin nuo näkökentän aukot ja kaikenlaiset aurailmiöt. Ja muutenkin on jollain tapaa v-mäinen olo, minkä lisäksi toinen puoli kasvoista tuntuu jonkin aikaa jotenkin puutuneelta. Kohtaus kestää yleensä maksimissaan pari tuntia, eli suhteellien helpolla selvitään. Mutta esimerkiksi työn teko kärsii melkoisesti, jos kohtaus iskee. Tietokoneen ruudun tuijottaminen tai dokumenttien lukeminen on aivan mahdotonta.

Ensimmäisen tällaisen kohtauksen sain muistaakseni 11-vuotiaana. Sen jälkeen niitä on tullut säännöllisen epäsäännöllisesti. Viimeisin taisi olla pari viikkoa sitten. Siinä oli taas useamman kuukauden tauko.

Lääkärin ja lisäksi useammankin sairaanhoitajan kanssa olen kyllä keskustellut. Ja kaikki ovat samaa mieltä: selkeä migreeni, joskin harvinainen muoto. Ovat myös sanoneet, että sellainen päänsäryllinenkin kohtaus saattaa joskus tulla. Kaikki on mahdollista. Sellaista odotellessa...

Jonkinlaisista päätetyötä tekevälle ihmiselle kuuluvista niskan- ja pään säryistä kärsin myös joskus. Mutta nekin ovat liki kadonneet oikeanlaisella voimistelulla. Parin pilates- ja joogaliikkeen opettelu auttoi kummasti tässä.

Uleåborgir kirjoitti:

Abdominaaliseen migreeniin liittyvät voimakkaat vatsaoireet, laattaaminen ja vatsan kouristelu.
Myöhäisemmällä iällä (nyt 28-vuotiaana) sijansa on ottanut myös klassinen migreeni hemicrania classica aura-ilmiöineen ja näkökentän häiriöineen.

Laajenna klikkaamalla

Jep, niin tuttua. Oma migreenini tuli mukaan pilaamaan elämääni teini-iän loppupuolella, jolloin minulla oli vähän väliä todella voimakkaita päänsärkyjä. Pää särki, oksetti ja kaikki ärsykkeet tekivät niin pahaa, ettei voinut kuin maata pimeässä huoneessa tyyny kasvoilla ja toivoa kuolemaa. Minun migreenini on täysin toispuoleista ja voimakkain kipualue tuntuu kaistaleena oikealla ohimolla, noin 3 senttiä silmän yläpuolella, mutta kipu säteilee koko pään läpi. Myös nuo vatsaoireet, erityisesti oksentaminen, kuuluvat meininkiin.

Tuolloin lääkäri oli sitä mieltä että se oli koulun aiheuttamaa stressipäänsärkyä ja homma unohdettiin, kun kohtaukset vähenivät.

Homma nousi uudelleen tapetille, kun reilut neljä vuotta sitten kohtaukset tulivat takaisin useita kertoja viikossa ja päättyivät nyt aina voimakkaaseen ja pitkään oksennusputkeen, jonka jälkeen olo alkoi aina parantua. Internetin ihmeiden avulla huomasin oireiden sopivan migreeniin, jonka myös tällä kertaa asiansa osaava lääkäri vahvisti. Hieman huvittavasti pitää sanoa, että diagnoosi tuli helpotuksena, sillä ensimmäinen reaktioni pitkään jatkuneisiin ja voimakkaisiin päänsärkyihin oli pelätä aivokasvainta.

Tämän jälkeen elämä onkin ollut parempaa, sillä ennakkoehkäisyn avulla kohtaukset ovat tulleet harvemmiksi (tosin iloisesti yksi osui juuri jouluaatolle ja aiheeseen sopivasti tulin tuossa vajaa tunti sitten juuri vessasta päättämästä äkillistä ja voimakasta kohtausta) ja niiden kanssa pystyy jopa elämään. Harvinaisen vittumainen riesa silti.

EDIT: ja ikää siis nyt 29 vuotta.

Uleåborgir kirjoitti:

Perustin aikoinani tämän ketjun, jossa asiaa käsitellään seikkaperäisesti. Migreeniähän tuo aika selvästi on.

Laajenna klikkaamalla

Nappasin tuolta vitutusketjusta. Mutta mikä migreenille altistaa, nyt mulla jomottaa toista päivää päätä, jos toki ei enää niin pahasti kuin eilen? Stressi voisi olla omalla kohdallani ainoa sille altistava, kärsin ajoittain aika vahvoista vitutuspuuskista monestakin syystä. Lihassäryistä tämä nyt ei johdu, koska en tunne minkään paikan olevan jumissa.

[Musta huumori]Omalla tuurillanihan tämä johtuu varmasti jostain aivoviasta, joka ei tapa, mutta jättää kivun lopuksi ikää. Se mikä ei tapa, vahvistaa. Se mikä tappaa, helpottaa[/Musta huumori]

En tosiaan tiedä, aina joskus tätä ilmenee. Ei hääviä, tänään on sentään saanut jo syötyä vähän enemmän.