Nyt vituttaa/pelottaa/kauhistuttaa, avopuoliso raskauden lopulla (kuukausi vielä laskettuun aikaan) ja huomasi eilen ettei tunne juurikaan vauvan liikkeitä, tänää aamuna pari tosi vaimeaa liikettä ehkä, muttei tänäänkään juuri mitään tuntenut, pyysi mutsinsa tunti sitten viemään lääkäriin kun neuvolasta näin neuvottiin ja on nyt siellä sitten. Anoppi odottelee jossain odotushuoneessa ja avopuoliso ollut jo sisällä lääkärin luona jo yli puolituntia. Tekstiviestipäivityksiä kyselen itse, muttei mitään tietoa mikä tilanne on, pelottaa ihan saatanasti. Vittu.
E: Tuli viestiä anopilta, että kaikki hyvin. Hemmetti kun tää on stressaavaa ja pelottavaa koko touhu. Täällä pitäs olla vitutusketjun lisäksi stressiketju.
HIENOA ETTÄ KAIKKI OK, voimia viimeisille viikoille. Pikkuhlö saadaan nopeasti lääkärin huomaan jos siltä näyttää.
nimim. saman kokenut
ps. diagnoosi oli meillä naurettavan yksinkertainen; ukko oli kasvanut eikä loppuvaiheessa ollut tilaa rokata. Ja viikkoa paria ennen H-hetkeä pikkuihminen tekee voltin ja kököttää loppuvaiheen pää alaspäin. Eli nuku kevyesti.
En tiedä, minkä alan oppilaitokseen olet hakenut, mutta luulisi noin pienellä marginaalilla pääsevän jo hyvinkin varasijoille. Odottele siis kaikessa rauhassa elo-syyskuulle, ja jos nyt ei tärppää edes varasijavalinnoissa, tee välivuoden verran töitä tienaten aina tarpeellista opiskelurahaa, mene ensi vuonna samalla sisukkuudella uudelleen kokeisiin - ja sitten sisään.Kaikki alkoi siitä, kun kuulin 3 viikkoa sitten, että unelmieni koulupaikka jäi 0,75 pisteen päähän. 2 kuukauden älytön panostus valui koetilanteessa hukkaan, kun itse ryssin kaksi tehtävää totaalisesti (jotka olivat täysin poikkeuksellisia viime vuosien kokeisiin nähden). ... Tällä hetkellä on kyseiseen kouluun vetämässä oikaisupyyntö, mutta pessimistisesti suhtaudun tuloksen muuttumiseen ja sisäänpääsyyn (vaikka perusteet ovatkin kohdillaan). Enpähän ainakaan pety vielä pahemmin. 2-3 viikon päästä kuulee tuomion.
Oikeustieteellinen kyseessä eli ei ole varasijoja käytössä. Ja näin olisi suunnitelma, jos jonkun hyvän duunipaikan löytäisi.En tiedä, minkä alan oppilaitokseen olet hakenut, mutta luulisi noin pienellä marginaalilla pääsevän jo hyvinkin varasijoille. Odottele siis kaikessa rauhassa elo-syyskuulle, ja jos nyt ei tärppää edes varasijavalinnoissa, tee välivuoden verran töitä tienaten aina tarpeellista opiskelurahaa, mene ensi vuonna samalla sisukkuudella uudelleen kokeisiin - ja sitten sisään.
Nimim. Been there, done that.
Tällä hetkellä on kyseiseen kouluun vetämässä oikaisupyyntö, mutta pessimistisesti suhtaudun tuloksen muuttumiseen ja sisäänpääsyyn (vaikka perusteet ovatkin kohdillaan). Enpähän ainakaan pety vielä pahemmin. 2-3 viikon päästä kuulee tuomion.
Okei, tämä on hyvä kuulla. Yksi kohta monivalinnoissa oli mielestäni sellainen, että molemmat vastausvaihtoehdot (oikein/väärin) olisi pitänyt hyväksyä. Muistin kyllä, että kyseinen väittämä luki valintakoekirjoissa, mutta se oli hyvin ristiriitainen ottaen huomioon kirjan sisältö muuten. Pitkät perustelut tuli kirjoitettua aiheesta, toivotaan parasta, että valintatoimikunta ja dekaani olisi samaa mieltä ristiriitaisuudesta ja tulkinnanvaraisuudesta. Eniten tässä vituttaa, että tiesin tasan tarkkaan kirjassa olevan tuo kyseinen lause, joka oli kokeen väittämänä, mutta aloin järkeilemään liikaa. Testattiin näemmä pelkkää muistamista eikä niinkään ymmärtämistä - olisihan se pitänyt pitää mielessä, olihan kyseessä kuitenkin oikeustieteellinen. V*ttu.Ei kannata heittää hanskoja vielä tiskiin, varsinkaan jos oikaisuperusteet oikeasti ovat valideja. Valintakokeita voivat korjata esim. laitoksen opiskelijat, jotka seuraavat orjallisesti henkilökunnan laatimia mallivastausta/korjausohjetta ja saattavat ohittaa täysin oikeita, mutta hieman erilaisia, tapoja esittää sama vastaus. Sitten kun asian käy läpi esim. ko. aineen oikea opettaja, niin pisteitä saattaa ropista aivan erilailla.
Okei, tämä on hyvä kuulla.
Eipä tässä nyt mitään turhia toiveita olla eläteltykään. Tähän pessimistisyyteni perustuukin. Oikaisussa on toki muitakin kohtia, mutta ne ei ole mielestäni niin vahvalla pohjalla kuin tämä kohta.Nyt pitää tosin heittää ihan realismin nimissä, ikävä kyllä, niskaan kylmää vettä, jos reklamaatiossa kyseessä oli vain tuo monivalinta.
Kauhea krapula kun vaivaa ja päässä heittää, niin oma mulkku on ainut joka lohduttaa.
- - vituttaa silti koko prosessi, toivottavasti pankissa jakavat käsitykseni sopimuksen ehdoista kun huomenna käyn asiaa hoitamassa toivottavasti viimeistä kertaa. Toivottavasti huomisen jälkeen tämä on itkeä vai nauraa ketjun kamaa.
Mukava anoppi sulla.Kauhea krapula kun vaivaa ja päässä heittää, niin oma mulkku on ainut joka lohduttaa.
No mitäs väliä siellä on mikä ihminen sieltä tulee, kun työnantajansa toiveesta joutuu kuitenkin käyttäytymään ihmisiksi vaikka minä en käyttäytyisikään (toki tapojeni mukaisesti käyttäydyn). Se tässä enemmän vituttaa, että työnantajansa toiveesta huolimatta näille ihmisille ei välttämättä sitä ammattitaitoa ole tarpeeksi karttunut. Jälkikäteen kun tuota tämänkin päivän keskustelua kelasin, niin tulihan siinä selvästi ilmi että haluan irtisanoutua tilistä omalta osaltani. Mutta jostain kumman syystä jossain vaiheessa alkoi ihmeellinen sekoilu joka päättyi niin että poistuin pankista pettyneenä ja huomasin (kai) vasta googlen ääressä olleeni oikeassa.Voin aistia, että eniten asiassa vituttaa se, että joutuu tekemisiin ihmisen kanssa, jota ei haluaisi ainakaan vähään aikaan missään nimessä tavata. Minullakin oli tällainen kokemus DNA-katselukortin kanssa, vittu mitä jaahinkia. Korjattakoon jos erehdyin.
Osuuspankin konttori toisella puolen suomea, heinäkuu 2012:
Vituttaa ne ihmiset, jotka tekevät istumatyötä. Siis ei tuossa mitään vikaa ole, koska kaikki työ on arvokasta, mutta se vituttaa kun valitetaan, että se on raskasta! Voi jumalauta! Jotkut viraston tantat tekee klo 9-15 perseellään töitä ja valittavat raskaasta työstä! Tulisivat joskus oikeasti raskaaseen töihin, niin tietäisivät mikä on oikeasti raskasta työtä. Kaverikin päivät ajaa taksia ja itkee, kuin tyttö. Ymmärrän kyllä vuorotyön, koska olen tehnyt sitäkin hommaa reilu 4v joskus aikoinaan ja se ei ole herkkua. Tietysti elämä on valintoja täynnä, mutta miks vittu pitää valittaa!
Vituttaa ne ihmiset, jotka tekevät istumatyötä. Siis ei tuossa mitään vikaa ole, koska kaikki työ on arvokasta, mutta se vituttaa kun valitetaan, että se on raskasta! Voi jumalauta! Jotkut viraston tantat tekee klo 9-15 perseellään töitä ja valittavat raskaasta työstä! Tulisivat joskus oikeasti raskaaseen töihin, niin tietäisivät mikä on oikeasti raskasta työtä. Kaverikin päivät ajaa taksia ja itkee, kuin tyttö. Ymmärrän kyllä vuorotyön, koska olen tehnyt sitäkin hommaa reilu 4v joskus aikoinaan ja se ei ole herkkua. Tietysti elämä on valintoja täynnä, mutta miks vittu pitää valittaa!
Jos se on henkisesti raskasta? Ei aina tarttee nostella ja siirrellä jotain +20kg juttuja edestakas jotta työ olisi raskasta?
