Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

  • 649 457
  • 5 561
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Pakko lie tehdä lotto, tää oli hyvä enne! Parempi kuin Vesa.
Kyllä se näin meni. Spontaani ja telepaattinen osumatarkkuutesi on hämmästyttävää luokkaa. Tuostahan voi olla hyötyä. Voisit suorittaa useammankin korkeakoulututkinnon ynnä parit väitökset ikään kuin lonkalta, kun kirjat ovat oudolla tavalla tuttuja jo etukäteen.

Nyt on menossa Jonathan Gouldin Beatles-kirja Can't Buy Me Love. Siinä mielessä kiinnostava teos, että musiikki on selvästi enemmän Beatles-ilmiötä suuremmassa roolissa. Beatlesin ja varsinkin Lennonin bio- ja muita grafioita on tullut luettua jo väsymykseen saakka.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Nyt on menossa Jonathan Gouldin Beatles-kirja Can't Buy Me Love. Siinä mielessä kiinnostava teos, että musiikki on selvästi enemmän Beatles-ilmiötä suuremmassa roolissa. Beatlesin ja varsinkin Lennonin bio- ja muita grafioita on tullut luettua jo väsymykseen saakka.
Tämän olen lukenut minäkin, ja sanoisinpa että Beatles-kirjojen - joita on suomennettukin kymmeniä - ehdotonta parhaimmistoa on.
 

super

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hyvissä kyttäysasemissa
Joulu lähestyy ja kirjakaupat ovat täynnä uusia hyviä kirjoja. Laitetaanpa jälleen muutama luettu kirja "framille" ja laitetaankin sellaiset jotka kannattaa lukea.

Ken Follet:Kun suuret sortuvat

Olipas erinomainen kirja. Kertoo neljän perheen tarinan ensimmäisen maailmansodan, venäjän vallankumouksen pyörteissä. Kertoo hienosti syyt sodan syttymiselle ja ajankuvaa tuolloisesta maailmasta niin Englannissa, Venäjällä, USA:ssa kuin Saksassakin. Kirja on ensimmäinen osa trilogiasta.

Harri Nykänen:Nokka kiven sisällä

Katajanokan vankilan historiaa. Uskomattomia tarinoita ja hauskoja kommelluksia. Kertojina niin vangit kuin vartijatkin. Mielenkiintoista luettavaa!

Pekka Jaatinen:Kalpeat sotilaat

Taisi siellä rintamalla jäädä morfiini tai heroiinikoukkuun suomalaisiakin. Kahden tälläisen miehen tarina sodan jälkeen. Aihe on mielenkiintoinen ja ehkä jopa vähän salattukin. Yllättävän paljonhan niitä ilmeisesti koukkuun jäi. Hienosti kirjoitettu ja asioihin oli perehdytty. Valvonta on näköjään jo silloin toiminut..

Jenni Linturi:Isänmaan tähden

Suomalaisen vapaaehtoisen SS-miehen tarinaa. Erikoinen tyyli kirjoittaa kirjailijalla. Ei kai sitä muuten Finlandia-ehdokkaaksi pääse. Välillä jopa hauska, välillä ahdisti. Aihe on kiinnostava.

Jens Lapidus:Luksuselämää

Tätä sitä odotti ja kauan ja vähän joutui pettymään. Oliko syynä kovat odotukset vai kääntäjän vaihtuminen? Ne jotka ovat lukeneet kaksi ensimmäistä osaa, joutuvat kyllä lukemaan tämän.

Näillä eväillä pärjää jo yli joulun.
 

M@rko77

Jäsen
Suosikkijoukkue
LFC, FC Lahti ja Pelicans
Viimeisin kirja oli vampyyri- ja ihmissusimeininkiä (Kresley Colen "A Hunger Like No Other"), joka oli, no aika mielenkiintoinen! Tällä hetkellä tavaan Robert Ludlum -vainaan "Medusan valhe" (kirjoittanut Eric Van Lustbader), jossa Jason Bourne yrittää jälleen pelastaa maailmaa. Mukaansatempaava, ainakin tähän asti.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Tein löydön, kun satuin lainaamaan nimimerkillä Elias Kalmisto kirjoittavan esikoiskirjailijan kirjan Pihtari - Rakkausromaani. Kirjan kansi noudattaa Väinö Linnan tuntemattoman sotilaan tyyliä. Tai Sotaromaanin.

Koko kirja pyörii sen ympärillä, kun pienimunainen (9 cm) kolmikymppinen tamperelainen yrittää saada pillua. Siis tuttua asiaa Jatkoajan kirjoittajille.

Kirja alkaa ihan räväkästi: "Hätä kouri peräsuolta, kun kuuden vuoden pilluttomuuden jälkeen uskaltauduin jotain yrittämään. Haukuin itseäni deittinetin ilmoituspalstalla, jotta ei olisi paineita, jos joku vastaisi." Myöhemmin itseluottamus on noussut: "Minä olin Elias Kalmisto, suuri taiteilija ja kovakyrpäinen naisten päiväunelma nambö wan". Vähän myöhemmin epäusko on jälleen vallannut miehen mielen, joten Jumalaltakin pyydetään apua: "Anna minulle Jumala pillua. Aamen"

Varmasti mukavaa joululukemista.
 
Suosikkijoukkue
Seksi-Lasse
Eilen sain päätökseen Summasen ja Hazardin kirjan. Vähän valju maku jäi. Nuo Summasen ajatukset toimisivat ehkä tv-ohjelmana tai yksittäisinä kolumneina mutta kokonainen kirja on kyllä aika puuduttava. Muutamia ihan hienoja oivalluksia kyllä.

Yllättävää oli se, että Summasesta paljastui aikamoinen moralisti. Hän kritisoi mm. kovin sanoin jäähalleissa harrastettavaa juopottelua ja esitti alkoholimyynnistä vapaita kuukausia sekä tv:n kuvaajien suhtaumista naisurheilijoihin (kiinnitetään liikaa huomiota ulkonäköön, keskitytään kuvaamaan perseitä jne.). Ihan perusteltuja toki Raimon kritiikit noissakin asioissa olivat.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Tein löydön, kun satuin lainaamaan nimimerkillä Elias Kalmisto kirjoittavan esikoiskirjailijan kirjan Pihtari - Rakkausromaani. Kirjan kansi noudattaa Väinö Linnan tuntemattoman sotilaan tyyliä. Tai Sotaromaanin.

Koko kirja pyörii sen ympärillä, kun pienimunainen (9 cm) kolmikymppinen tamperelainen yrittää saada pillua. Siis tuttua asiaa Jatkoajan kirjoittajille.
Tämä pitää lukea, kiitos vinkistä. Kirjan kontrastiseksi pariksi sopii Kauko Röyhkän Ocean City. Teoksen päähenkilö on potenssinsa ja ennen kaikkea suvunjatkamiskykynsä säilyttänyt mies aikakaudella, jolloin suurin osa miehistä ei kykene siittämään lapsia. Näin muutamalle siemenlingolle avautuu hyvät markkinat.

Onko pillun saamattomuudesta ja pienikullisuudesta tulossa "asia josta saa ja pitää puhua"? Siis trendikkäitä kitinän aiheita, ajankohtaisia otsikoita parturinliikkeisiin tilattavissa lehdissä.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Eikös tuosta aiheesta tehty pari vuotta sitten pienen kohunkin aiheuttanut kirja nimeltä "Ilman". Kirjoittajana Timo Hännikäinen. Jep: tällainen teos.
Kyllä. Yleisesti ottaen kannattaa tutustua Hännikäisen teoksiin, ja juuri ylihännikäismestari Käyttäjänimetön on täällä Hännikäistä ansiokkaimmin promonnut. Edelleen suosittelen luettavaksi napakkaa esseekokoelmaa Ihmisen Viheliäisyydestä.
 

Ben Marco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blackhawks
John Verdon - Think of a number

Herran esikoisromaani. Todella hyvin skriivattu. Suosittelen murhamysteereistä pitäville.
 

Tinke-80

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Haukat
George R.R. Martinin Tulen ja jään laulun 1. osa on tällä hetkellä kesken. Seuraavat 3 nidettä odottavat kirjahyllyssä vuoroaan. Vaikka tämä sarja luokitellaan fantasiaksi niin väittäisin että tämä kirjasarja on enemmän keskiaikaista juonittelua ja draamaa kuin perinteistä miekka ja magia fantasiaa. Suosittelen varauksetta tätä kirjasarjaa. YLE:hän alkaa näyttämään ensi keväänä tästä kirjasarjasta HBO:n tuottamaa tv-sarjaa.

George R. R. Martin - Wikipedia

Tulen ja ja jään laulu - Wikipedia


-Tinke-80
 

Hiker

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jalkapallo, jääkiekko, yleisurheilu
George R.R. Martinin Tulen ja jään laulun 1. osa on tällä hetkellä kesken.

Minä luin tästä loistavasta kirjasarjasta neljä ensimmäistä osaa viime kesänä. Nyt on menossa ensimmäinen osa englanniksi. Täytyy kyllä sanoa, että on lontooksikin aika vaivattoman oloista luettavaa, jopa tällaiselle vähemmän kielitaitoiselle.

Muita kirjoja, jotka ovat työn alla tai odottavat vuoroaan ovat Johannes Angelos, Linnunrata-trilogia kertauksena pitkästä aikaa ja Uinu, uinu, lemmikkini.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Viimeisen kuukauden aikana olen lukenut uusiksi Ilmari Kiannon Punaisen viivan ja Ryysyrannan Joosepin sekä Juhani Ahon Rautatien. Kahdeksannen kerran luin Nikolai Gogolin Kuolleet sielut. Se vain on niin mahtavaa, kun kalkkuna tuntuu sanovan Tsitsikoville "rohkenen tervehtiä". Ja voi sitä Nozdrevia! Mikä valehtelija, mikä vereväposkinen huimapää! Ja Manilov. Kasvot pelkkää suuta ja nenää, kun vietetään sydänten nimipäiviä ja suvaitaan olla niin perin kohteliaita.

Nyt on menossa "Paraatimarssi Suomeen". Venäläisten sotaveteraanien kirjeistä koottu anekdoottikirja talvisodasta. Ei mennyt silloin venäläisillä kuin Strömsössä. Pikemminkin meni niin kuin siellä toisella saarella. Luulivat piruparat muun muassa, että suomalaisten bunkkerit on vuorattu 1,5 metrin kerroksella raakakumia koskapa kranaatit niistä kimpoilivat metsiin. Ja kerran oli suomalainen "naispataljoona" koukkaamassa selustaan, ja siitäkös hämminki syntyi.
 

Jj

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, FCB
George R.R. Martinin Tulen ja jään laulun 1. osa on tällä hetkellä kesken. ---- YLE:hän alkaa näyttämään ensi keväänä tästä kirjasarjasta HBO:n tuottamaa tv-sarjaa.

Sarjan todella hyvän 1. kauden innoittamana ostin Akateemisesta osat 1-4 englanniksi, samaan hintaan kuin yksi suomennettu teos. Aivan järkkyhinnoissa minusta ne ja aika karut kannet vaikkakin P. Hiltusen tekemät.

Nyt menossa Stephen "Jeeves" Fryn The Fry Chronicles. Mukavan hykerryttävää tekstiä ja lukiessa kuulee tekstin ikään kuin Fryn äänellä puhuttuna.
 
Suosikkijoukkue
Newcastle United, Duane Allman, LP-levyt
Ace Frehley - No Regrets, a rock'n'roll memoir tuli luettua. Aika kiltti kirja oli, Gene bashingia olis voinnut olla enemmän mutta ei ollut. Jos ois tiedossa joku kirja missä Gene Simmonsista kerrotaan totuuksia niin haluaisin lukea.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Ruotsalaisen teologian tohtorin ja etiikan tutkijan Ann Heberlein "En tahdo kuolla, en vain jaksa elää". On kaikessa karuudessaan paikoin hyvinkin pysäyttävä teos. Heberlein, ulkoisesti menestyvä, hyvännäköinen, korkeasti koulutettu painii sisäisesti oman psyykeensä kanssa sairastaessaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

Kirja - kaikessa karuudessaan pistää miettimään ja ajattelemaan omaa sairautta monelta kantilta, samalla teos nostaa esille yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka Suomessakin ovat arkipäivää. Kirjassaan Heberlein ei päästä ketään helpolla, ei itseään, ei yhteiskuntaa vaikka arvostaakin St. Larsia (psyk.sairaala), mutta kirkko - Jumala ja uskonto saavat myös ryöpytystä osakseen.

Kirjassaan Ann Heberlein lainasi Mats Furbergia, ja niin lainaan minäkin:

"Elämä ei ole merkityksellinen,
eikä merkityksetön; se vain on".

Kirja syyllistää ja samalla ei syyllistä, kirja kysyy ja samalla vastaa - kirjaa lukiessa välillä tuntee myötätuntoa Heberleiniä kohtaan ja välillä, kuten varmaan on tarkoituskin, epäilyä motiiveista ja jopa inhoa hänen suunnitelmiaan kohtaan. Mutta kenen on oikeus tehdä itsemurha ja onko se aina väärin?

vlad.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Ruotsalaisen teologian tohtorin ja etiikan tutkijan Ann Heberlein "En tahdo kuolla, en vain jaksa elää".

Tuskin koskaan uskon ketään internetissä, mutta tämä kirja on saatava käsiin, mieluiten jo huomenna.
 

Infamous

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Penguins, Steelers
Itsekin olen loppusuoralla A Song of Ice and Fire - projektissani, viidettä kirjaa jäljellä parisataa sivua. Todella eeppistä luettavaa ollut, varmastikin paras fantasiakirjasarja jonka olen käsiini saanut.

Seuraavana vuorossa lisää fantasiaa: Joe Abercrombien Ase Itse. Palstalaisilla kokemuksia?
 

Pawe87

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Ura, Hermes
Seuraavana vuorossa lisää fantasiaa: Joe Abercrombien Ase Itse. Palstalaisilla kokemuksia?

Todella hyvä kirja ja ainakin itselle meni kerralla suosikkien joukkoon. Mukavan kyyninen ja mustaa huumoria seassa.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Itsekin olen loppusuoralla A Song of Ice and Fire - projektissani, viidettä kirjaa jäljellä parisataa sivua. Todella eeppistä luettavaa ollut, varmastikin paras fantasiakirjasarja jonka olen käsiini saanut.

Sitä vain toivoo, että kirjailija itse ei pääse "loppusuoralle" ennen kuin hän saa sarjan valmiiksi. Ainakin kaksi osaa pitäisi olla vielä sarjaan tulossa, ja kirjojen julkaisuvälit ovat olleet parin viimeisen osan kohdalla noin 5-6 vuotta. Kolmososa eli A Storm Of Swords tuli 2000, nelososa A Feast For Crows tuli 2005 ja vitososa nyt tänä vuonna 2011.

Nykyisellä julkaisutahdilla sarja saataisiin päätökseensä joskus 2022, jolloin Martin olisi jo 74-vuotias. Mies on suht tukevassa kunnossa eikä enää tästä nuorene, joten sekä miehen itsensä että laadukkaan fantasiakirjallisuuden kannalta täytyy vain toivoa, ettei Martin tee ns. robertjordaneita ennen kuin sarja saadaan päätökseen.

Suosittelen muuten kaikille laadukkaan fantasian ystäville puolalaisen Andrzej Sapkowskin The Witcher -kirjoja. Näistä on suomennettu kaksi edeltävää novellikokoelmaa eli Viimeinen toivomus ja Kohtalon miekka, seuraava suomennos eli romaani Haltiain verta ilmestyy ensi vuoden aikana. Tietokoneroolipelejä pelaavat tuskin ovat voineetkaan välttyä The Witcher -pelistä ja sen jatko-osasta The Witcher 2. Huipputason pelejä, joiden menekki on varmasti osasyy siihen, että kirjojakin on vihdoin suomennettu.

Keskieurooppalaisempaa fantasiaa perinteisen anglosaksisen kolistelun sijasta. Sopivan kirpeää ja vanhoja tarustoja omalla tavallaan tulkitsevaa tarinankerrontaa, jossa maailma on varsin raadollinen. Hirviöitä rahasta metsästävä "noituri" Geralt on hieno henkilöhahmo. Kaukana mistään bulkkifantasiasta.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
George R.R. Martinin Tulen ja jään laulun 1. osa on tällä hetkellä kesken. Seuraavat 3 nidettä odottavat kirjahyllyssä vuoroaan. Vaikka tämä sarja luokitellaan fantasiaksi niin väittäisin että tämä kirjasarja on enemmän keskiaikaista juonittelua ja draamaa kuin perinteistä miekka ja magia fantasiaa

Myös juonittelu ja draama voi olla fantasiaa. Fantasia-termin ongelma on hieman siinä, että suurimmalle osalle ihmisistä tulee sanasta fantasia mieleen Conan/Sormusten Herrasta -mielleyhtymä. Eli joko perinteinen high fantasy -henkinen "taru" hyvän ja pahan taistelusta tai sitten miekka ja magia -konsepti, jossa Uros Barbaari möyhentää isolla vehkeellään sekä vastustajan että puolialastomat naiset. Eikä tässä sinänsä mitään vikaa ole: sekä Taru Sormusten Herrasta että Conan ovat fantasian aatelia ja niiden linjaukset ovat valtaosan fantasiaksi luokitellun kirjallisuuden pohjana.

Mutta fantasia-termi on huomattavasti laajempi käsite, ja kattaa nimensä mukaisesti kaiken, missä on mukana ns. fantastinen elementti, hyppäys normaalin maailmankuvan ja normaalien luonnonlakien yli ja ohi. Pseudokeskiaikainen juonittelun ja raadollisen väkivallan maailma on yhtä lailla fantasiaa kuin klassisempi fantasia tai ns. roolipelifantasia.

Itsekin olen AD&D:tä ja D&D:tä pelannut, mutta pakkohan se on todeta, että vaikkapa R.A. Salvatoren ja Jean Raben kyhäilemät D&D-fantasiakirjat ynnä muut vastaavat bulkkifantasiateokset ovat kaavamaista, kömpelöä ja erittäin epäuskottavasti kirjoitettua skeidaa. Ne vain ovat niin yleisiä, että ihmisille syntyy helposti mielikuva "fantasia=kökköfantasiaa luolilla ja lohikäärmeillä", jonka jälkeen kynnys tarttua esim. Martinin teoksiin on jo melko korkea.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Kun tätä ketjua lukee, niin Tulen ja jään laulu tuntuu olevan tällä hetkellä korkeassa arvossa. Olin välillä vuosikausia lukematta fantasiaa, koska kyllästyi kirjojen kaavamaisuuteen. Onneksi yksi kaverini jaksoi kehua Martinia useampaa kertaan ja kerran paremman tekemisen puutteessa varasin sarjan ensimmäisen osan. Parisen viikkoa sitten sain luettua sarjan viimeisimmän osan, enkä yhtään ihmettele miksi sarjaa kehutaan. Martinin on aivan erinomainen juonenkuljettaja ja pidän kertojanäkökulman vaihtelusta.

Tällä hetkellä lukusessa Karo Hämäläisen Erottaja. Ihan kelvollista luettavaa, taustalla vuoden 2008 taloushässäkkä.

Seuraavaksi Igguldenin Tsingis-kaanista kertovasta Valloittaja-sarjasta ensimmäiset osat. Odotukset eivät ole kovin korkealla, mutta toivottavasti Iggulden yllättää positiivisesti.

edit.

Itsekin olen AD&D:tä ja D&D:tä pelannut, mutta pakkohan se on todeta, että vaikkapa R.A. Salvatoren ja Jean Raben kyhäilemät D&D-fantasiakirjat ynnä muut vastaavat bulkkifantasiateokset ovat kaavamaista, kömpelöä ja erittäin epäuskottavasti kirjoitettua skeidaa. Ne vain ovat niin yleisiä, että ihmisille syntyy helposti mielikuva "fantasia=kökköfantasiaa luolilla ja lohikäärmeillä", jonka jälkeen kynnys tarttua esim. Martinin teoksiin on jo melko korkea.

Juuri tämä bulkkifantasia sai aikaan sen, että jätin fantasian lukemisen vuosikausiksi. Ja vaikka Salvatore kirjoittaa paljon paskaa, niin täytyy sanoa, että Musta haltia-trilogia kolahti aikanaan varsin kovaa.
 

Isaskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Kummallinen ongelma, kun romaanit ei tahdo enää upota. Tulee vaan mietittyä, että joku on omassa päässään tämänkin kehitellyt eikä jaksa oikein innostua. No, onneksi on olemassa lukematon määrä tosielämään pohjautuvia kirjoja.

Nyt on menossa Andre Agassin elämäkerta ja on kyllä ihan ykkönen urheilukirjoista, joita on tullut vino pino luettua. Kannattaa lukea, vaikka tennis ei kiinnostaisikaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös