Sellainenkin taistelu nähtiin seuraavina kausina samaa CSKA:ta vastaan, että Jokerit löi joukkueen pisimmässä KHL:n po-ottelussa Moskovassa. Hinta vaan oli tuosta voitosta liian kova, kun ei ole samanlaisia lääketieteellisiä ja resursseja.
Tämä Jalosen jälkimmäinen kausi oli tosiaan ihan ok. ZSKA ei ollut seuraavassa pelissä yhtään sen tuoreempi, joten sen piikkiin ei mitään. Rämön nivusen ja kelvottoman kakkosveskarin piikkiin kyllä.
Muilta osin touhu on ollut alistunutta.Taisi olla Jarkko Ruutu kirjassaan kun totesi, että suomeen palattuaan hän ei ikinä jaksanut ymmärtää miksi täällä hinkataan päivästä ja vuodesta toiseen sitä kuuluisaa "omaa peliä" kun kaikki tekeminen on kuitenkin aina joukkuelajeissa riippuvainen vastustajan tekemisistä. Jokerit ovat näyttäneet nyt viisi vuotta juuri siltä jarkko Ruudun kuvailemalta joukkueelta. Elokuun lopussa nähdään täsmälleen samaa kun keväällä jolloin olemme häviämässä kauden viimeistä peliä milloin kenellekin. Vastustajissa ja heidän pelaamisessaan ei vain tässä sarjassa ole mitään samaa syksyllä ja keväällä.
Summasen koirakoulun tulos oli se, että peli oli aivan perseestä runkosarjassa ja varsinkin sen lopulla. Mikään ei toiminut.
Ei toiminutkaan, kuten ei toiminut edellisellä kaudellakaan jolloin oli kakkosena. Ei se ollut pointti tässä, vaan se että koskaan ei tarvinnut arvailla kääntääkö joukkue toisenkin posken silloin kun ei kulje. Parhaimmillaan touhu oli hyvinkin valmentajansa näköistä. Raivoa joka pysyi vällä juuri ja juuri aisoissa ja toisinaan taas ei. En usko, että Marjamäen ja Jalosen kaltaiset koutsit saavat ikinä psyykattua ryhmiä sellaisiin tiloihin kun pelataan paras 7:stä playoff-sarjaa, ja tekemään tarvittaessa vaikka niitä Torpedoja laittaakseen kapuloita vastustajan rattaisiin. Kilteillä metodeilla tulee kilttejä joukkueita.