No joo, pyrinpä vastaamaan vähän asiallisempaan sävyyn kuin mitä olen muuten tänne kommentoinut. Olen samaa mieltä, Norja on upea maa ja mitä norjalaisia olen kohdannut, ovat myös mukavaa porukkaa.
Olin perheeni kanssa viime kesänä Hemsedalissa patikoimassa. Kyllähän jo tuolla muutaman päivän reissulla näki selvästi mistä tuo Norjan maastohiihdon laaja taso tulee. Kaikenikäisiä näki patikkapoluilla kiipeämässä vuorenrinteitä, monesti juosten. Monilla oli Swixin t-paita päällä. Rullahiihtäjiä näki todella paljon. Myös ajomatkalla Hemsedalista Oslon kautta Ruotsiin.
MUTTA. Myönnän olevani pikkusielu, mutta kyllä tuo Norjan jatkuva menestys etenkin hiihdossa vituttaa. Osittain tämä on kateutta, mutta kyllä tuo norjalaisten tekopyhyys doping-asioissa vituttaa rankasti. Vuoden 2001 jälkeen on vituttanut oikein urakalla. Ingard Lereim siellä etunenässä suomalaisia käräyttämässä. Ja miksiköhän norjalaisten kunnonajoitus ei oikein tuolloin Lahteen osunut? Muun muassa tuona kautena miesten mc-avauksessa 8 kärjessä 7 norjalaista... Lisäksi Dählien ura lopahti selkävaivoihin noihin aikoihin. Tai sitten "selkävaivaoihin".
Sundbyn 3 kk:n kaverituomio, koko kansan anteeksianto kun Johaug kärähtää steroideista... Martin Björgenin isä suunnittelemassa kisalatuja (tästä on aikaa). Norjalaisten hälyttävät veriarvot, joista pitää olla hyshys. Norjalaisten vahva miehitys FISissä. Omat säännöt. Kyllä tämän kaiken jälkeen vituttaa että siellä ne taas kaksin käsin kauhoo kultaa.
Ruotsiin suhtautuminen on vähän kaksijakoinen. Kyllähän nekin sellainen kuningaskunta on, ja ainakin urheilijat esittäneet tukensa kärähtäneille norskeille. (Tosin mitä työasioissa tälläkin viikolla olen ruotsalaisten kanssa jutellut, niin kyllä heitäkin norjalaisten menestys vituttaa). Kaikesta huolimatta toivon aina mieluummin ruotsalaisille menestystä kuin norjalaisille.