Vieläkö muunnat eurohintoja markoiksi?

[Derby]

Minähän en euroilla maksa.

 

[Musta Nuoli]

Taitaa nykyään olla euron arvo yksi yhteen siihen mitä markka oli euroon vaihtaessa.

Tältä se tosiaan välillä vaikuttaa ainakin tiettyjen tuotteiden hinnoissa. Ennen saattoi joku lehti maksaa esim. 5-6 markkaa, nyt se maksaa vähintään 5-6 euroa ellei enemmän. Valitettavasti kuitenkaan tulot eivät ole kasvaneet samassa vaihtosuhteessa.

Käytännön esimerkki: jos pieni Musta Nuoli sai lapsena viikkorahaa kymmenen markkaa, niin sillä sai ostettua yhden tai jopa kaksi uutta sarjakuvalehteä kioskilta.

Jos tänä päivänä joku lapsi saisi viikkorahaa pyöristettynä kaksi euroa, niin se olisi todella vähäisen tuntuinen määrä eikä lapsi saisi ostettua edes yhtä sarjakuvalehteä kuin neljän viikon säästämisen jälkeen (uusin Hämähäkkimies maksaa esimerkiksi 6,50 euroa - tarkistin äsken). Vaikka saisi vitosenkin viikkorahaa, niin ei silläkään rahalla irtoaisi uusinta Hämistä. Toisaalta ei nykyään enää edes ilmesty mitään lehtiä samalla tavalla kuin ennen ilmestyi.

Ennen oli (saatana) paremmin. Kuukauden viikkorahoilla sai lapsi ostettua uusimman Hämiksen, juuri ilmestymään alkaneen Ryhmä-X:n, vielä ilmestyvät Ihmeneloset ja mustavalkoisen satasivuisen Conanin. Kenties jopa Mustanaamion jos sai jostain pullorahoista lisäbudjettia. Nyt ei noista edes ilmesty kuin Hämis ja sekin on kallistunut suhteettomasti.

 

[dana77]

Tältä se tosiaan välillä vaikuttaa ainakin tiettyjen tuotteiden hinnoissa. Ennen saattoi joku lehti maksaa esim. 5-6 markkaa, nyt se maksaa vähintään 5-6 euroa ellei enemmän. Valitettavasti kuitenkaan tulot eivät ole kasvaneet samassa vaihtosuhteessa.

Tämä myytti usein esitetään mutta poikkeustapauksia lukuunottamatta se ei pidä paikkaansa. Työssäkäyvien ostovoima on kasvanut keskimäärin esim kasarilta merkittävästi. Lehtibusiness on toki digiaikana murroksen kourissa mutta esim iltapäivälehdet maksoivat silloin vitosen markoissa ja nyt IS on arkena 1,59 tai 1,79 riippuen onko digi vai printti

 

[pettter]

Ennen oli (saatana) paremmin. Kuukauden viikkorahoilla sai lapsi ostettua uusimman Hämiksen, juuri ilmestymään alkaneen Ryhmä-X:n, vielä ilmestyvät Ihmeneloset ja mustavalkoisen satasivuisen Conanin. Kenties jopa Mustanaamion jos sai jostain pullorahoista lisäbudjettia. Nyt ei noista edes ilmesty kuin Hämis ja sekin on kallistunut suhteettomasti.

Ihme lehtiä. Mistä jengi edes tiesi että jotain tuollaisia on olemassa. Mulle tuli Aku Ankka, Valitut palat ja Siionin kevät. Joskus varhaisteini-iässä tuli Suosikkikin ja jotain jääkiekkolehtiä ostelin irtonumeroina. Ja kyllähän sitä jo ala-asteella osteli pornolehtiä. Mä säilytin niitä koulupöydän alalaatikon alla.

 

[pettter]

Mä itse asiassa muutin porukoilta pois samana päivänä kun eurot tuli, joten sen jälkeen vasta enemmän noita mietin tai oikeastaan en mä silloin hintoja pahemmin edes katsonut.

Tuleeko siitä 16 vuotta nyt vuodenvaihteessa.

 

[Pompino]

Tuli piipahdettua tuossa naapurikunnan (jotkut väittää Karkkilaa kaupungiksi. En usko, olen käynyt siellä) puolella Lidl:ssä. Kassan vieressä oli tarjous 7 bonbon tikkaria eurolla. Kassajonossa oleva vanhempi isäntä hoki kolme kertaa emännälle, että 7 tikkaria kuus markkaa. Ja oikeaa asia hoki, huijausta on koko EU ja euro sen myötä! Väykkä pressaks!

 

[Musta Nuoli]

Ihme lehtiä. Mistä jengi edes tiesi että jotain tuollaisia on olemassa. Mulle tuli Aku Ankka, Valitut palat ja Siionin kevät. Joskus varhaisteini-iässä tuli Suosikkikin ja jotain jääkiekkolehtiä ostelin irtonumeroina. Ja kyllähän sitä jo ala-asteella osteli pornolehtiä. Mä säilytin niitä koulupöydän alalaatikon alla.

Täytyy sanoa, että kyllä ainakin minun koulu- ja kaveripiirissäni tunnettiin Mustanaamio aika paljon paremmin kuin Siionin kevät.

 

[pernaveikko]

Mä säilytin niitä koulupöydän alalaatikon alla.

Tästä saisi oman ketjunsa mitä juuri tuolla tuli säilytettyä. Minulla oli vain viinaa ja tupakkaa, koska olin liian kiltti pornolehtiin.

Naurattaa miettiä, jos olisi muksuja. Vaikka muuten saisivat yksityisyytensä säilyttää, niin kävisin alalaatikon alla kyllä katsomassa mitä siellä on.

Täytyy sanoa, että kyllä ainakin minun koulu- ja kaveripiirissäni tunnettiin Mustanaamio aika paljon paremmin kuin Siionin kevät.

Tuo Siion on hämärästi tuttu lehti, mutta kenties jopa vain tältä palstalta. Mustanaamio nautti suurempaa suosiota.

 

[Musta Nuoli]

Tämä myytti usein esitetään mutta poikkeustapauksia lukuunottamatta se ei pidä paikkaansa. Työssäkäyvien ostovoima on kasvanut keskimäärin esim kasarilta merkittävästi. Lehtibusiness on toki digiaikana murroksen kourissa mutta esim iltapäivälehdet maksoivat silloin vitosen markoissa ja nyt IS on arkena 1,59 tai 1,79 riippuen onko digi vai printti

Voin kaivaa nämä myytit tuosta kaapista esiin mainitsemieni lehtien osalta, minulla sattuu olemaan varastossa oikeastaan lähes kaikki Marvelin lehtijulkaisut alkaen Hämiksen ensinumerosta 1/1980. Muut Marvelin lehdet on jo aikoja sitten lopetettu, mutta Hämis tulee edelleen ja tilaan sitä puhtaasti kannatusmielessä edelleen, vaikka lehden taso ei kovin kummoinen olekaan.

Hämis 1/1984: 6,20 markkaa
Hämis 1/2001: 21 markkaa (n. 3,53 euroa)
Hämis 1/2002: 5,5 euroa

Hämiksen hinta nousi 17 vuodessa kolminkertaiseksi, tosin sivumääräkin kasvoi 32 sivusta 68 sivuun. Mutta euron tullessa 2002 hintaan lisättiin yhdessä hujauksessa 56% hintaa, mikä on
a) kaikkea muuta kuin myytti hinnankorotuksesta
b) aika hemmetinmoinen eurokorotus
c) hyvin kaukana myöskin kansalaisen ostovoiman noususta, varsinkin kun kyseessä on yhden vuoden aikana tapahtunut korotus

Ostovoiman nousu ei myöskään riitä tätä hinnannousua tasaamaan. Rahanarvolaskurin mukaan vuoden 1984 summa 6,20 markkaa vastaisi tänä päivänä 2,16 euroa. Vuoden 2001 summa 21 markkaa vastaisi tänä päivänä 4,41 euroa.

Summat ovat toki aikuisen näkökulmasta pieniä, mutta kun puhutaan lapsista ja viikkorahoista niin en usko, että vuodenvaihteessa 2001/2002 monikaan lapsi sai 56% viikkorahan korotuksen. Ylipäätään tämä todistaa sen, että euron tullessa monen asian myyntihinta nousi paljon enemmän kuin olisi pitänyt pelkän euroihin siirtymisen takia nousta.

Se täytyy Hämiksen hinnannousun kunniaksi sanoa, että nykyisin hinnannousu on pysähtynyt eli tämän vuoden numero 1/2017 maksoi "vain" 6,50 euroa, eli 15 vuodessa hintaa on tullut vain euro lisää. Toisaalta eipä noilla ole varaakaan enää paljoa tuota nostaa, koska hintaa nostettiin varsinkin euron käyttöönoton jälkeen niin rajusti ja rumasti, että varmasti osaksi sen takia Suomen Marvel-lehtien markkinat pikku hiljaa tyssäsivät. Kohdeyleisöllä eli yleensä lapsilla ja nuorilla ei taatusti ollut euron käyttöönoton jälkeen enää käytettävissään rahaa vastaavassa suhteessa lehtien ostamiseen kuten esimerkiksi minulla oli 1980-luvulla, jolloin esim. 10 markan viikkorahalla sai joka viikko jonkun lehden itselleen ja rahaa jäi ylikin.

Esimerkkinä ensimmäisestä eurovuodesta 2002 ja eurokorotuksien seurauksista:
Mega-Marvel: lehti loppui 2002 (vaihtoi nimeään Megaksi ja harvensi julkaisutahtiaan, loppui 2006 sekin)
Wolverine-lehti: loppui 2002

Muutaman vuoden sisällä ne loputkin säännölliset lehdet kuten Ryhmä-X, Mega yms. lopettivat kokonaan, vuonna 2006 lähti monta lehteä. Hämiksenkin levikki on nykyisin tippunut koko ajan ja lehti on ollut lopettamisen partaalla vuosia, osaksi tämänkin takia olen päättänyt tukea tätä vihoviimeistä Marvel-lehteä tilaamalla sitä niin kauan kuin sitä vielä ilmestyy. Sen jälkeen kun Hämis loppuu lehtenä niin ei ole enää juuri mitään jäljellä entisaikojen lukemisto- ja sarjakuvalehtikulttuurista jonka ansiosta varsinkin moni poikalapsi aikoinaan innostui enemmänkin lukemisesta (tämähän on nykyisin kouluissakin ongelmana kun lukutaidon kehitys on taantunut).

Onneksi on sentään vielä Tex Willer ja Korkeajännitys, joiden lukijakunta tosin koostunee pääosin aikuisista nostalgikoista.

 

[Sonny Burnett]

Voin kaivaa nämä myytit tuosta kaapista esiin mainitsemieni lehtien osalta, minulla sattuu olemaan varastossa oikeastaan lähes kaikki Marvelin lehtijulkaisut alkaen Hämiksen ensinumerosta 1/1980. .

Jumakekka, ensimmäinen 1/1980 Hämiksen numero. Itse noita joskus pentuna keräilin ja frendillä oli kaikki lehdet, lukuunottamatta ekaa ja tokaa numeroa. Tuo ensinumero oli arvokas harvinaisuus jo silloin. Mikä tuon arvo nykyään voisi olla? Edit. Täh, huuto.netissä näyttäisi olevan pilkkahintaan..

 

[Musta Nuoli]

Jumakekka, ensimmäinen 1/1980 Hämiksen numero. Itse noita joskus pentuna keräilin ja frendillä oli kaikki lehdet, lukuunottamatta ekaa ja tokaa numeroa. Tuo ensinumero oli arvokas harvinaisuus jo silloin. Mikä tuon arvo nykyään voisi olla? Edit. Täh, huuto.netissä näyttäisi olevan pilkkahintaan..

Kyllä tuolla jonkin verran arvoa on, riippuu tietysti kuka myy ja mitä kautta. Esimerkiksi Huuto.netissä näytti parasta aikaa olevan kyseinen lehti myynnissä lähtöhintaan 6,80 euroa plus postit. Ilmeisesti ei niin priimakuntoinen, mutta kuitenkin. Sitten on pari sarjakuviin erikoistunutta antikvariaattiliikettä joilta saa usein lähes mitä tahansa lehtien numeroita, mutta hintakin on sitten sen mukainen. Antikvariaatti Makedonia näytti myyvän 40 eurolla numeroa 1/1980, Ensipainos.fi oli laittanut hinnaksi 45 euroa.

Ryhmä-X -lehden ensimmäiset numerot (1984) ovat olleet aiemmin vieläkin kovemmissa hinnoissa, ykkösnumero oli jossain vaiheessa ainakin Turun kirjamessuilla myynnissä noin satasen hintaan, mutta "messulisä" taisi olla tuossakin. Makedoniaa voi suositella jos haluaa jonkun numeron hinnalla millä hyvänsä, mutta sitä ei voi suositella jos ei halua tai kykene maksamaan mitä hyvänsä hintaa.

Veikkaisin/väittäisin, että kun kummankin lehden (Hämis ja X) ensinumeroista on otettu parin viime vuoden sisällä koottu kovakantinen yhteispainos joissa on useita numeroita yhdessä, niin samalla näiden alkuperäislehtien hinnat ovat puolittuneet. Aiemminhan ei voinut tarinoita suomeksi lukea ellei omistanut alkuperäistä numeroa, mutta nyt kun voi ostaa kootut tarinat kovakantisena uusintapainoksena niin ei ole enää tarvetta saada/omistaa sitä alkuperäislehteä jos ei halua nimen omaan keräillä ko. lehteä ja saada kaikkia alkuperäisnumeroita hyllyynsä.

 

[dana77]

Hämis 1/2001: 21 markkaa (n. 3,53 euroa)

Ostovoiman nousu ei myöskään riitä tätä hinnannousua tasaamaan. Rahanarvolaskurin mukaan vuoden 1984 summa 6,20 markkaa vastaisi tänä päivänä 2,16 euroa. Vuoden 2001 summa 21 markkaa vastaisi tänä päivänä 4,41 euroa.

Se täytyy Hämiksen hinnannousun kunniaksi sanoa, että nykyisin hinnannousu on pysähtynyt eli tämän vuoden numero 1/2017 maksoi "vain" 6,50 euroa, eli 15 vuodessa hintaa on tullut vain euro lisää.

Vaikka tämä on nyt siinä mielessä hassuttelua, että totesin heti alkuun, että on erikoistapauksiakin jotka ovat poikkeuksia sääntöön. Jos tätä nyt kuitenkin tarkastelisi tarkemmin, niin alkuperäisessä väitteessä verrattiin hintoja ennen euroaikaan siirtymistä nykyiseen tasoon. Siinä mielessä tuo vuoden 2001 hinta on hyvä lähtökohta nykyhinnalle.

Suomalaisten keskiansiot ovat kasvaneet vuodesta 1980 nykyhetkeen jopa 80% (miehet, valtion palveluksessa) eli jos v. 2001 lehti on maksanut 4,41€ ja lehden hinta olisi kasvanut samassa suhteessa kuin ansiot niin se maksaisi nyt 7,938€. Findikaattorin tilastoissa on valitettava puute, eli siellä ei ole työnantajasektoreissa mukana ollenkaan lasten viikkorahoja
Findikaattori.fi - Palkkojen kehitys

 

[Musta Nuoli]

Vaikka tämä on nyt siinä mielessä hassuttelua, että totesin heti alkuun, että on erikoistapauksiakin jotka ovat poikkeuksia sääntöön. Jos tätä nyt kuitenkin tarkastelisi tarkemmin, niin alkuperäisessä väitteessä verrattiin hintoja ennen euroaikaan siirtymistä nykyiseen tasoon. Siinä mielessä tuo vuoden 2001 hinta on hyvä lähtökohta nykyhinnalle.

Suomalaisten keskiansiot ovat kasvaneet vuodesta 1980 nykyhetkeen jopa 80% (miehet, valtion palveluksessa) eli jos v. 2001 lehti on maksanut 4,41€ ja lehden hinta olisi kasvanut samassa suhteessa kuin ansiot niin se maksaisi nyt 7,938€. Findikaattorin tilastoissa on valitettava puute, eli siellä ei ole työnantajasektoreissa mukana ollenkaan lasten viikkorahoja
Findikaattori.fi - Palkkojen kehitys

Et voi kuitenkaan kiistää päivänselvää eurokorotusta 2001 ja 2002 välillä, joka oli tämän nimenomaisen asian eli Hämis-lehden kohdalla 56% hinnankorotus yhtäkkiä heti kun valuutta vaihtui toiseen. Ei ollut Hämis myöskään ainoa jonka osalta näin tapahtui, moni vastaava ns. pienemmän mittapuun kulutustavara/ostos koki samantyyppisen nousun. Pienituloisten ja -palkkaisten osalla pienistäkin puroista tulee suuri virta eurokorotuksien tuntuessa niissä.

Valitsit esimerkiksi sen kaikkein suurimman eli miehet valtion palveluksessa. Muiden työnantajasektorien ja sukupuolien osalta korotukset ovat olleet paljon pienempiä, mikä kertoo siitä, että julkisen sektorin palkkoja pitäisi saada aisoihin nimen omaan valtion palkkojen osalta. Kuntatyöntekijöiden palkat ovatkin ala-arvoisen pienet monessa hommassa ja niitä olisi syytä nostaa palkkakuopasta jotta kansalaisten ostovoima kohenisi ja maan sisäinen kulutus kasvaisi.

Lasten viikkorahat tulisi ehdottomasti ottaa huomioon jossain indikaattorissa, koska lasten eriarvoisuus ja sosiaalisen aseman polarisoituminen tuntuu edenneen sen jälkeen kun ns. hyvinvointi-Suomea on hiljalleen purettu. Osa lapsista ei köyhyysloukusta niin vain nouse, osa ei tunnu oppivan PISA-tulosten perusteella edes lukemaan kunnolla (tilanne erityisen huono itäsuomalaisten poikien osalta), osalla taas on rahaa pienestä pitäen vaikka millä mitalla. Toisella ei ole varaa kännyköihin tai uusiin vaatteisiin ja jos ansaitsee koulustipendin niin sossu vie nekin rahat perheen yhteisinä tuloina. Toisilla taas iskä maksaa tai pappa betalar, kun tekee mieli ostaa uusi poni tai lähteä lomalle jenkkeihin.

Viikkorahaindikaattori itsessään voisi olla hyvinkin mielenkiintoinen, tai ainakin vastaava lukema joka kertoisi miten paljon minkäkin ikäisellä lapsella on oikeasti käytettävissään ns. omaa rahaa oman harkinnan mukaiseen pieneen kulutukseen. Indikaattoriin mukaan sukupuoli, ikä, asuinalue ja vanhempien tulotasot ynnä muuta. Olkoon se sitten nimeltään vaikka Hämis-indikaattori kun kerran on McDonaldsin purilaisenkin mukaan tehty maakohtainen tulotasoindikaattori.

 

[dana77]

Et voi kuitenkaan kiistää päivänselvää eurokorotusta 2001 ja 2002 välillä, joka oli tämän nimenomaisen asian eli Hämis-lehden kohdalla 56% hinnankorotus yhtäkkiä heti kun valuutta vaihtui toiseen. Ei ollut Hämis myöskään ainoa jonka osalta näin tapahtui, moni vastaava ns. pienemmän mittapuun kulutustavara/ostos koki samantyyppisen nousun.

Valitsit esimerkiksi sen kaikkein suurimman eli miehet valtion palveluksessa. Muiden työnantajasektorien ja sukupuolien osalta korotukset ovat olleet paljon pienempiä, mikä kertoo siitä, että julkisen sektorin palkkoja pitäisi saada aisoihin nimen omaan valtion palkkojen osalta. Kuntatyöntekijöiden palkat ovatkin ala-arvoisen pienet monessa hommassa ja niitä olisi syytä nostaa palkkakuopasta jotta kansalaisten ostovoima kohenisi ja maan sisäinen kulutus kasvaisi.

En ole elämässäni yhtään hämähäkkimiestä ostanut eikä minulla ole mitään tarvetta kieltää etteikö sen hintaa olisi nostettu niinkuin olet kertonut. Muistan miten tuolloin puhuttiin siitä miten kuluttaja-asiamiehet valvovat ettei hinta pyöristetä ylöspäin euroon siirtymisen varjolla (tyyliin 5mk -> 1€), mutta toki näin tapahtui ajan myötä. En vain ole vakuuttunut että hämiksen kohdalla oli kyse tästä, mutta faktaa ei löydy.

Mitä keskiansioihin tuli niin otin ensimmäisen graafinen ja laskin nousun siitä. Se näytti kasvaneen reilummin ja silsi käytin sanaa ”jopa”. Arvioin silmämääräisesti että nousu olisi ollut joku 65-70% ja yllätyin että se oli lähes 80%. En muita laskenut mutta silmämääräisesti näyttivät 55-65% tietämillä pyörivän eli reilusti kasvaneet myös. Samaa mieltä että aisoihin pitäisi saada.

 

[Prof. Puck]

Neuvo kaikille nuoremmille palstalaisille. Jos olette keräilleet joitakin tavaroita ja ne vieläkin ovat teillä hallussa, niin älkää myykö niitä eteenpäin, ainakaan vielä. Niiden arvo tulee todennäköisesti nousemaan huomattavasti. Olisipa tallessa ne kaikki sarjakuvalehdet, legot ja keräilykortit, joita penskana keräilin. Niillä alkaisi olla jo huomattava arvo tätänykyä. Varsinkin noissa keräilykorteissa oli joitakin helmiä, jotka jo silloin olivat kalliita,. Olen satavarma, että pikkuveikka pölli ne ja myi eteenpäin, kun olin ne tyhmyyksissäni jättänyt lapsuudenkotiin. Ei toki ole tähän päivään mennessä tunnustanut, heh

@Musta Nuoli Paljonko sun täydellisellä Suomenkielisellä Hämis kokoelmalla on arvoa... tai millä summalla myisit? Minulla oli johonkin vuoteen 90 saakka kaikki siihen asti ilmestyneet Hämikset, Ryhmä X, Aku Ankan taskukirjat (kyllä, ne kaikki) sekä Tex Willerit ihan alusta asti. Sitten kannoin ne kaikki divariin ja sain niistä jonkun hassun markan. Kyllä nyt harmittaa.

Yleisestä hinnannoususta/ostovoimasta pitkälti samaa mieltä @dana77 kanssa, mitäpä sitä tilastojen kanssa kiistelemään. Poikkeuksia toki löytyy. Kesällä markka-ajan hinnat kävivät ensimmäisen kerran pitkään aikaan mielessä, kun ostin kahvin, jonka hinta oli viitisen euroa. Tuli välittömästi mieleen, että mahtoiko kahvi maksaa vitosta edes markoissa juuri ennen euroon siirtymistä? Toki kyseessä oli jokin "erikoiskahvi", mutta silti.. 32 markkaa kuppi

 

[Pekko Pelikaani]

Eikä rahan arvo ole samaa nähnytkään. Ei ole olemassa mitään kuuden kertotaulua. Tarkat ajantasaiset muuntokertoimet löytyvät esimerkiksi internetista.

Joillekin on vain tekemätön paikka, jos joku asia muuttuu.

Ai tana se että käytettävä valuutta muuttui aikanaan markoista euroiksi vielä meni mutta tämä on mennyt täysin ohi että 6 kertotaulu on lopetettu? Koska tämä on mahtanut tapahtua?

 

[Musta Nuoli]

@Musta Nuoli Paljonko sun täydellisellä Suomenkielisellä Hämis kokoelmalla on arvoa... tai millä summalla myisit? Minulla oli johonkin vuoteen 90 saakka kaikki siihen asti ilmestyneet Hämikset, Ryhmä X, Aku Ankan taskukirjat (kyllä, ne kaikki) sekä Tex Willerit ihan alusta asti. Sitten kannoin ne kaikki divariin ja sain niistä jonkun hassun markan. Kyllä nyt harmittaa.

On tuolla varmaan jonkin verran arvoa kertynyt, vaikka jokainen lehti erityisesti 1980-luvun alusta ei täysin priimakuntoinen olekaan. Antikoistahan noita vanhimpia numeroita olen jälkikäteen haalinut, koska en esim. vielä kolmevuotiaana Hämistä uutena ostanut kun se alkoi ilmestyä. Pitäisi olla siis Hämähäkkimiehen oman lehden numerot kaikki tuosta 1/1980 alkaen, tämän lisäksi liki kaikki spesiaalit (joku tuoreempi kovakantinen albumi kuten Civil War saattaa puuttua). Sen sijaan vielä nuoremmille lukijoille tarkoitetusta Hämähäkkimiehen piirrossarjan perusteella tehdystä "tv-Hämis"-lehdykäisestä minulla ei ole kaikkia numeroita, mutta se on eri lehti kuin varsinainen Hämis.

On minulla kaikki ilmestyneet Ryhmä-X:t, Marvel/Mega-Marvel/Mega-lehdet, Sarjakuvalehdet (siis se 1990-luvulla ilmestynyt, ei originaali 60-luvun Sarjakuvalehti), kaikki Conanit (1984 alkaen) ja niin edelleen. Jopa kaikki kammottavat Imagen lehdetkin kuten Spawn ja luokattoman huono Witchblade.

Vaikea sanoa millä summalla myisin. Pitäisi syynätä eri lehtien markkina-arvoja ja huomioida, että koko kokoelma on itsessään arvokkaampi kuin nippu satunnaisia irtonumeroita. Toki riittävän ison/sopivan könttäsumman kun joku eteen löisi niin kokoelma voisi hyvinkin vaihtaa omistajaa (paitsi ehkä Ryhmä-X:n osalta, sen suhteen en luopuisi ainakaan Chris Claremontin kauden lehdistä - tuoreemmat ehkä joutaisivat mennä koska lehden taso laski heti kun Claremont lähti 1991).

 

[Kirjoittelija]

Eikä rahan arvo ole samaa nähnytkään.

Tämä mua itseänikin närästää siinä, kun jotkut muistelevat markka-ajan hintoja ja taivastelevat sitten sitä, miten paljon kalliimpaa kaikki on nykyään. Inflaatio noissa taivasteluissa unohdetaan aina yhtä lahjakkaasti.

 

[dana77]

Neuvo kaikille nuoremmille palstalaisille. Jos olette keräilleet joitakin tavaroita ja ne vieläkin ovat teillä hallussa, niin älkää myykö niitä eteenpäin, ainakaan vielä. Niiden arvo tulee todennäköisesti nousemaan huomattavasti. Olisipa tallessa ne kaikki sarjakuvalehdet, legot ja keräilykortit, joita penskana keräilin. Niillä alkaisi olla jo huomattava arvo tätänykyä. Varsinkin noissa keräilykorteissa oli joitakin helmiä, jotka jo silloin olivat kalliita.

Ensinnäkin jos kaikki säästäisivät keräilykohteensa, niin niiden arvo luonnollisestikin romahtaisi sillä hinta perustuu siihen että tarjonta on vähäistä. 90-luvun alun keräilykorttien arvo on nykyään muutamia prosentteja siitä mitä ne joskus olivat. Silloin buumin aikana 10 000 painos oli harvinainen, nykyään kun keräilijöitä on murto-osa niin sellaiset kortit on harvinaisia joita on 10 kpl.

 

[Musta Nuoli]

Ensinnäkin jos kaikki säästäisivät keräilykohteensa, niin niiden arvo luonnollisestikin romahtaisi sillä hinta perustuu siihen että tarjonta on vähäistä. 90-luvun alun keräilykorttien arvo on nykyään muutamia prosentteja siitä mitä ne joskus olivat. Silloin buumin aikana 10 000 painos oli harvinainen, nykyään kun keräilijöitä on murto-osa niin sellaiset kortit on harvinaisia joita on 10 kpl.

Näin henkilökohtaisesti en ole oikein koskaan ymmärtänyt sitä taktiikkaa, että ostetaan asioita vain keräilyn ja mahdollisen arvonnousun takia eikä siksi, että asioista nauttisi. Olen esimerkiksi ostanut nuorempana vaikkapa nyt tässä ketjussa mainittuja sarjakuvalehtiä siksi, että niitä on ollut kiva lukea ja olen alkanut aikoinaan keräillä puuttuvia numeroita jotta tietäisin miten tarinat niissä etenevät. On kelvannut vähän nuhjuisempikin painos lähiantikasta kunhan on sisältö ollut tallella.

Sitten on taas sitä porukkaa (varsinkin rapakon takana), jotka ostavat lehtiä suoraan keräiltäväksi, laittavat ne tiiviisiin muovisuojuksiin ja jemmaavat jossain holvissa 70 vuotta jotta niistä saisi maksimaaliset rahat. Olisihan se toki kiva omistaa itsekin joku täysin minttikuntoinen Action Comics -lehden ykkösnumero vuodelta 1938 johon ei olisi ihmiskäsi koskenut liki 80 vuoteen, sillä siitä saisi helposti useita miljoonia dollareita. Mutta kuka lapsi aikanaan ostaa jonkun sarjiksen, tallentaa sen holviin muovikääreissä ja testamenttaa sen sitten suurin piirtein lapsenlapsilleen myytäväksi 80 vuoden päästä?

Meni ehkä hieman offtopiciksi, mutta silti.

@Kirjoittelija : inflaatio on totta kai syytä muistaa eikä mitään nykypäivän hintaa ole järkeä vertailla sellaisenaan markka-aikaan, mutta tiettyjen tuotteiden osalta hintojen nousua ei voi selittää millään inflaatiolla vaan ihan puhtailla eurokorotuksilla (esimerkiksi esittämäni Hämähäkkimies-sarjakuvalehden hinnannousu viimeisen markkavuoden 2001 jälkeen oli +56% seuraavana vuonna eli ensimmäisenä eurovuonna).

Toki samaan aikaan on yhteiskunnallisesti tapahtunut monenlaisia mullistuksia eli esimerkiksi joukkoliikenteen hintoja ei ole mielekästä vertailla koska Onnibus ja kumppanit ovat maanlaajuisesti laskeneet vaikkapa Turku-Helsinki -bussilippujen hinnat murto-osaan siitä mitä ne "vanhoina hyvinä aikoina" olivat kun ns. sukusopimuksilla operoivat bussifirmat saivat laskuttaa mitä huvitti.

Siinä ei sinänsä olekaan enää järkeä, että laskisi markkoina asioiden hintoja nykyisin. Tai saa sitä laskea, mutta sitten pitäisi etsiä jostain ajanmukainen, inflaation määrällä tarkistettu kerroin.

 

[UnenNukkuja]

Olen varmaan iältäni sellainen, että turha kelata menneitä tässä. Teininä ei tullut tehtyä niin isoja hankintoja markkahinnoilla, että osaisi verrata nykymenoihin. Ja esim. ruokia kun ei itse hankkinut edes.

Eräs päivä mietin, mitä maksoinkaan ensimmäisestä kännykästäni verrattuna nykyisiin. CD-kokoelmaani selailin myös tuolla ajatuksella.

 

[dana77]

Eräs päivä mietin, mitä maksoinkaan ensimmäisestä kännykästäni verrattuna nykyisiin. CD-kokoelmaani selailin myös tuolla ajatuksella.

Nokian halko maksoi muistini mukaan 1800 markkaa aikoinaan mikä oli hirveä summa. Onneksi nykyään kunnon puhelimia saa jo 800 eurolla (ja firma vielä maksaa ne).

CD:t maksoivat sen satasen kappale.

 

[UnenNukkuja]

Nokian halko maksoi muistini mukaan 1800 markkaa aikoinaan mikä oli hirveä summa. Onneksi nykyään kunnon puhelimia jo 800 eurolla (ja firma vielä maksaa ne).

CD:t maksoivat sen satasen kappale.

Juu nämä luvut on hyvin muistissa. Siksi ne ovat harvoja, joita tuolta kaivelen. Nokia 5110 oli ensimmäinen puhelimeni, taisi olla lähemmäs 1200 markkaa tuo lisätarpeineen. Kirppiksellä usein törmää levyissä vanhoihin hintalappuihin. 119mk oli aika monessa mitä minullekin hyllyyn alkoi kertyä.

 

[vetti]

@dana77 Ensimmäinen kännykkäni 2110 maksoi vajaat 2300 markkaa. CD:t oli sen satasen ja yli kappale. Niitä ei onneksi tarvitse enää ostaa.

 

[Jude]

Jäähallissa 8,50 € olutta ostaessani toisinaan mietin, että olisinko maksanut oluesta 50,54 markkaa.