Työtä palkatta – tulppa on auki

  • 43 458
  • 328

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Tosin työpisteellä nukkuminen on hölmöä, eiköhän tuolta olisi löytynyt parempiakin paikkoja taukojen viettämiseen.

Mihin tämä nyt liittyy? Missä työpykälässä määritellään missä saa taukonsa viettää.

Tajuat itsekin, että kaikki liittyy mielikuviin eikä todellisuuteen. Olin maaliskuussa kesälomalla ja palatessani oli täysi sirkus. Kysyin sitten lähiesimieheltä olisinko saanut varoitusta, jos en olisi normien vastaisesti ollut pois työpaikalta sellaisessa kuussa missä ei saa olla.

Vastaus oli selkeä: "Tuskin."
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Olit siis tyytymätön työpaikkaasi ja siksi tyydyit kohtaloosi. Mikäli varotus on virheellinen, työntekijä voi valittaa siitä. Tosin työpisteellä nukkuminen on hölmöä, eiköhän tuolta olisi löytynyt parempiakin paikkoja taukojen viettämiseen.
Virheellisestä(kään) varoituksesta ei voi valittaa. Huomaa kyllä kuinka helvetin kujalla sä olet.

Tuus nyt laittaan vielä linkkiä siihen juttuun missä kerrotaan miten varoituksesta valitetaan.

Varoituksen voi kiistää, sen kiistäminen pitää pystyä todistamaan oikeudessa ja vasta oikeus punnitsee sen oliko varoitus aiheellinen vai ei ja tämä kaikki vasta jos on tullut potkut. Mistään kiistämisestä ei oikeuteen mennä.

Saitko pomoltasi varoituksen? 7 seikkaa, jotka sinun on hyvä tietää | Yle Uutiset | yle.fi (linkki ylen juttuun varoituksista)
5 §. Voiko epäreiluksi koetusta varoituksesta valittaa?
Koskinen: Työsopimussuhteessa oleva ei voi valittaa saamastaan varoituksesta erikseen yhtään minnekään. Oikeuskäytännössä on katsottu, että varoituksen peruste ja kestävyys arvioidaan vasta sitten kun samasta asiasta on nostettu nimenomainen irtisanomisoikeudenkäynti. Jos varoituksia annetaan räikeän epäasiallisin motiivein, kiusaamistarkoituksessa tai vaikkapa tietyn poliittisen suuntauksen kannattajille, niin siihen voidaan puuttua rikoslain keinoin esimerkiksi työturvallisuusrikoksena tai syrjintärikoksena.

Paanetoja: Työsuhteisten sekä esimerkiksi kunnallisten viranhaltijoiden osalta tilanne on hankala. Varoituksen asiallisuus ja sen perusteen kestävyys punnitaan yleensä vasta mahdollisen myöhemmän irtisanomisoikeudenkäynnin yhteydessä. He voivat siis ainoastaan esittää vastalauseensa, reklamoida, varoituksesta sen antajalle. Valtion virkamiehillä asia on toisin. Valtion virkamies voi saattaa saamansa varoituksen itsenäisenä asiana eteenpäin hallinto-oikeuden tutkittavaksi.

Ja ennen kuin alat ulisemaan valtion virkamiehistä, niin niitä on tässä maassa 4.5% kaikista työssäkäyvistä. Eli ei ole mikään kovin kattava otos tai yleistettävissä kaikkiin.
 
Viimeksi muokattu:

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Virheellisestä(kään) varoituksesta ei voi valittaa. Huomaa kyllä kuinka helvetin kujalla sä olet.

Tuus nyt laittaan vielä linkkiä siihen juttuun missä kerrotaan miten varoituksesta valitetaan.

Varoituksen voi kiistää, sen kiistäminen pitää pystyä todistamaan oikeudessa ja vasta oikeus punnitsee sen oliko varoitus aiheellinen vai ei ja tämä kaikki vasta jos on tullut potkut. Mistään kiistämisestä ei oikeuteen mennä.

Saitko pomoltasi varoituksen? 7 seikkaa, jotka sinun on hyvä tietää | Yle Uutiset | yle.fi (linkki ylen juttuun varoituksista)
5 §. Voiko epäreiluksi koetusta varoituksesta valittaa?
Koskinen: Työsopimussuhteessa oleva ei voi valittaa saamastaan varoituksesta erikseen yhtään minnekään. Oikeuskäytännössä on katsottu, että varoituksen peruste ja kestävyys arvioidaan vasta sitten kun samasta asiasta on nostettu nimenomainen irtisanomisoikeudenkäynti. Jos varoituksia annetaan räikeän epäasiallisin motiivein, kiusaamistarkoituksessa tai vaikkapa tietyn poliittisen suuntauksen kannattajille, niin siihen voidaan puuttua rikoslain keinoin esimerkiksi työturvallisuusrikoksena tai syrjintärikoksena.

Paanetoja: Työsuhteisten sekä esimerkiksi kunnallisten viranhaltijoiden osalta tilanne on hankala. Varoituksen asiallisuus ja sen perusteen kestävyys punnitaan yleensä vasta mahdollisen myöhemmän irtisanomisoikeudenkäynnin yhteydessä. He voivat siis ainoastaan esittää vastalauseensa, reklamoida, varoituksesta sen antajalle. Valtion virkamiehillä asia on toisin. Valtion virkamies voi saattaa saamansa varoituksen itsenäisenä asiana eteenpäin hallinto-oikeuden tutkittavaksi.

Ja ennen kuin alat ulisemaan valtion virkamiehistä, niin niitä on tässä maassa 4.5% kaikista työssäkäyvistä. Eli ei ole mikään kovin kattava otos tai yleistettävissä kaikkiin.

Anteeksi, että vastaus viipyi.

Olet oikeassa, varoituksesta ei voi valittaa, mutta sen voi kiistää ja se tapahtuu tapahtuu tosiaan mahdollisen irtisanomisen yhteydessä. Ammattiyhdistyksen antavat näissä tilanteissa (perusteeton varotus) mielellään apua. Varoitus ei ole "jumalan sanaa", jonka avulla työnantaja voi heitellä ikäviä työntekijöitä pihalle haluamallaan tavalla. Laki puhuu mahdollisuuudesta korjata epätoivottu toimintatapa, siihen pitää antaa aikaa ja määritellä mitä pitää muuttaa.

Tyylisi keskustella on varsin agressiivinen, tuntuu kuin olisit valmiiksi vihainen kirjautuessasi palstalle. Useissa ketjuissa kerrot kirjoittajille, miten kujalla he ovat asioista. Kuitenkin olemme olleet tässä ketjussa asioista kuta kuinkin samaa mieltä, mutta sinä jostain syystä yrität saada kovasti riitaa aikaan. Minun osaltani keskustelu lähti liikkeelle päihtyneiden työntekijöiden tilanteesta. Kerroin, että mielestäni hoitoonohjaus on ennen potkuja. Olin tässä osaksi väärässä, on tosiaan työtehtäviä, joissa irtisanominen on ensi sijainen ratkaisu. Mutta pääsääntöisesti Suomessa on käytössä hoitoonohjaus järjestelmä (tarkoittaa yleensä keskustelua työterveyden työntekijöiden kanssa).
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset

sinikettu

Jäsen
Laitetaan tämäkin nyt tänne, kun ihan hyvä kirjoitus aiheesta, vaikka tässä jutussa onkin nyt enemmän kyse siitä, että fyffeä jää enemmän käteen kotona makaamalla kuin töissä käymällä. Paskat työttömät, kun ei lähde tukia pienemmällä palkalla töihin ja käytä siihen matkoineen yli 50 tuntia viikossa.

Kommentti: Tulot nousivat tukien varassa – siivooja-Marian tarinan pitäisi herättää koko Suomi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat
Mitä asian suhteen pitäisi mielestäsi tehdä? Vähentää työttömien tulonsiirtoja, korottaa matalapalkka-alojen palkkausta vai jokin muu vaihtoehto?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mitä asian suhteen pitäisi mielestäsi tehdä? Vähentää työttömien tulonsiirtoja, korottaa matalapalkka-alojen palkkausta vai jokin muu vaihtoehto?
Pienentää matalapalkka-alojen verotusta. Koska juuri saamamme tiedon mukaan raha ei tule taikaseinästä, niin yksi hyvä keino tämän rahoittamiseen olisi ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta tinkiminen.

Edellisestä seurannut työttömyyskorvauksen verotuksen pienenetäminen pitää huomioida korvauksen suuruudesssa. byrokratian kannalta helpointa olisi että tuet olisivat verottomia ja vastaaavasti nimellisesti pienempiä.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Tuommoiset Mariat voisi toki miettiä, onko se satanen enemmän niin paljon, että kannattaa jäädä elätiksi. Ehkä se ansiotaso nousisi työelämässä pysymällä myöhemmin paremmaksi?

Asumistukijärjestelmässä on petrattavaa. Miksi joidenkin pitää voida asua jossain Arabiassa tai vastaavassa yli viiden sadan euron asumistukien turvin? Joskus kun on laskenut millaiset bruttotulot joidenkin lehtijutuissa esiintyneiden perheiden tuilla terästetyt nettotulot vaatisi ilman tukia, niin huh huijaa. Toisaalta kaupungeilla on ollut halua pitää asuinalueet monimuotoisina, jota tavoitetta voimakas tukeminen ajaa. Ei sinänsä asumistukea vastaan mitään, mutta ilolla olen tervehtinyt tätä vireillä olevaa uudistusta, jolla menoja pyritään leikkaamaan tai hillitsemään.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Pienentää matalapalkka-alojen verotusta. Koska juuri saamamme tiedon mukaan raha ei tule taikaseinästä, niin yksi hyvä keino tämän rahoittamiseen olisi ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta tinkiminen.

Edellisestä seurannut työttömyyskorvauksen verotuksen pienenetäminen pitää huomioida korvauksen suuruudesssa. byrokratian kannalta helpointa olisi että tuet olisivat verottomia ja vastaaavasti nimellisesti pienempiä.

En osaa sanoa, missä määrin nämä Tuomisen laskelmat pitävät paikkansa, joskin vaikuttavat ihan päteviltä, mutta verotuksen osuus näyttää siis jo valmiiksi sangen pieneltä:

Viilataan sitten pilkkua - Uuninpankkopoika Saku Timonen

Anyway, perustulo tulee jossain vaiheessa tuomaan jonkinlaisen ratkaisun näihin kysymyksiin. Ongelma on siis siinä, että vastikkeetonta tuloa tarvittaisiin enemmän!
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
En osaa sanoa, missä määrin nämä Tuomisen laskelmat pitävät paikkansa, joskin vaikuttavat ihan päteviltä, mutta verotuksen osuus näyttää siis jo valmiiksi sangen pieneltä:

Viilataan sitten pilkkua - Uuninpankkopoika Saku Timonen
Sinänsä lasken veroihin myös veronomaiset maksut kuten eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, mutta nähtävästi tein myös virheen etten olettanut Marian valehtelevan kun sanoi että maksaa veroja 350e kuussa, vaikka todellisuudessa hän maksoikin niitä satasen.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Sinänsä lasken veroihin myös veronomaiset maksut kuten eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, mutta nähtävästi tein myös virheen etten olettanut Marian valehtelevan kun sanoi että maksaa veroja 350e kuussa, vaikka todellisuudessa hän maksoikin niitä satasen.

Mikset olettanut - Ilta-Sanomien juttuhan tuo oli? Anyway, vaikea on noita maksuja kai kauheasti pienentää, mutta matalapalkkaiselle olisi varmaan hyötyä välillisten verojen alentamisesta, kun kaikki varat käytännössä menevät kulutukseen.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Mikset olettanut - Ilta-Sanomien juttuhan tuo oli? Anyway, vaikea on noita maksuja kai kauheasti pienentää, mutta matalapalkkaiselle olisi varmaan hyötyä välillisten verojen alentamisesta, kun kaikki varat käytännössä menevät kulutukseen.

Taloussanomien juttu se taitaa alunperin olla. Samaa lafkaa toki.


Mitä asian suhteen pitäisi mielestäsi tehdä? Vähentää työttömien tulonsiirtoja, korottaa matalapalkka-alojen palkkausta vai jokin muu vaihtoehto?

Vähän niin kuin mjr jo sanoi. Pienimpiä tuloveroja ja veroluonteisia maksuja pitäisi keventää. Sitä tukee myös se, että raha lähtisi kiertoon. Siinä ei yksinkertaisesti ole kuitenkaan mitään järkeä, että työssäkäynnistä pitäisi maksaa ja että töihin meno voi pahimmassa tapauksessa tuhota talouden. Koko eläkejärjestelmä joutaisi muutenkin isoon remonttiin. Voitaisiin jossain kohtaa jo todeta, että vituiksi meni sen suhteen, kun ikäluokat alkoivat pienenemään. Toki ne pienimmät eläkkeet ovat jo nyt hyvin pieniä, mutta ihan oikeustajun nimissä asettaisin maksimieläkkeen. Vaikea sitä mielestäni on perustella, miksi osalle eläkeläisistä mahdollistetaan varallisuuden kerääminen lapsille kiikkustuolissa istuen loppuelämänsä ajan. Eläkejärjestelmän ajatuksena pitäisi olla muutenkin perustoimeentulon turvaaminen, ei varallisuuden kasvatus. Jos se tuntuu riittämättömältä, niin siinä on se työura aikaa kerätä ylimääräisiä pelimerkkejä. En kyllä nyt jaksanut lähteä tutkimaan tilastoja eläkkeistä sen tarkemmin, kun on tässä parempaakin tekemistä.
 

sinikettu

Jäsen
Siinä ei yksinkertaisesti ole kuitenkaan mitään järkeä, että työssäkäynnistä pitäisi maksaa ja että töihin meno voi pahimmassa tapauksessa tuhota talouden
Tämä on nyt vähän niin ja näin. Tämän voisi tulkita myös niin, että opiskelu maksaa ja voi pahimmassa tapauksessa tuhota koko talouden. Työttömäksi jäämisellä voisin yli tuplata tuloni 9-10kk ajan vuodessa. Kuten ihmiset yleensä tilanteessani tekisivät, en aio luopuoa opiskelusta tai opinto-oikeudestani, sillä parisen vuoden päästä tuloni todennäköisesti nousevat lähestulkoon kymmenkertaiseksi.

Nämä siivousduunit ja muut matalapalkkahommat, josta saa vain hyvin vähän ponnahduslautaa tai kokemusta paremmin palkattuihin duuneihin, ovat kyllä sinänsä aika kinkkisiä. Itse en alkaisi millään tekemään tuollaisia pidempää kuin muutamia kuukausia, jos sitäkään. Eleleskelisin mieluummin vaikka vuoden toimeentulotuella ja menisin joka päivä 6-8 tunniksi kirjastoon pänttäämään pääsykokeisin siihen saakka, kunnes pääsisin johonkin järkevään oppilaitokseen sisään. Kaikilla ihmisillä toki ei tähän ole sellaista mahdollisuutta.

Lyhyen ajan rahallisen voiton korvaaminen pitkän ajan työllä, joka tulee vuosien mittaan johtamaan ylivoimaisesti parempaan lopputulokseen, on harvinaisen typerää, vaikka joutuisikin väliaikaisesti kituuttamaan vähän pienemmillä tuloilla. Toisaalta ymmärrän jollain lailla siivooja-mariaa ja muuta vastaavaa jengiä, jotka eivät viitsi siivoamaan pienellä palkalla lähteä. Työkokemus siivoojana on parempi kuin mitään, mutta ei siivoojan kokemuksella automaattisesti ovet aukea korkeapalkkaisimpiin duuneihin. Jos ihmisellä on vähääkään sinnikkyyttä ja kognitiivista kapasiteettia, suosittelen edellä mainitsemaani kirjastotyöskentelyä siihen saakka, että paikka parempaan tulevaisuuteen aukeaa.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
En halua kuulostaa ylimieliseltä tai väheksyä matalapalkka-aloja, mutta sen tiedän että monella (toki myös monella hyvin tienaavallakin) on suuria ongelmia rahankäytön kanssa. En tarkoita että valta-osalla olisi, mutta että osalla on. Varsinkin nuorissa aikuisissa tätä näkee paljon, on hieno puhelin ja megaliittymä (50€/kk yhteensä vähintään), elektroniikka vaihtuu kotona "tiheään" osamaksun avulla, luottokortin luottoa käytetään vähän ennen tilipäivää jne. Tätä esiintyy siis nettotuloista riippumatta, mutta periaatteessa isommat tulot antavat hieman enemmän pelivaraa vaikka velkaakin olisi enemmän. Yksi syy on tietenkin kallis eläminen, toinen on verotus, mutta väitän että isolla osalla näistä ketkä valittavat tulojensa pienuudesta (töissäkäyvistä) on hieman varaa trimmata talouttaan. Joka antaisi myös mahdollisen säästää, vaikka edes vähän, mutta joka taas vaikuttaisi siihen ongelmaan että jos pyykinpesukone lahoaa, niin koko talous ei ole samantien kuralla pitkäksi aikaa kun uusi hankitaan osamaksulla/luotolla/yms. Varsinkin sinkuilla on enemmän pelivaraa rahojen käyttämisen suhteen.

Sitten tietenkin se pakollinen opiskelijavertaus, ilman lainojen nostamista nettotulot saattavat olla vuodessa 10k€ paikkeilla, silti moni opiskelija selviytyy sillä, ja usealla saattaa olla autokin. Toki vanhemmat saattavat auttaa, mutta eivät kuitenkaan aina ja kaikkia. Elämä saattaa olla materiassa mitattuna vähän kurjempaa, mutta ei kaikilla elämä silti surkeaa ole vaikkei kaikki ole uutta, hienoa ja kallista.

edit. Painotan vielä etten halua syyllistää, vaan ehkä enemmänkin miettiä että kuinka paljon jokainen voisi itse asioihin vaikuttaa.
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Toki ne pienimmät eläkkeet ovat jo nyt hyvin pieniä, mutta ihan oikeustajun nimissä asettaisin maksimieläkkeen.

Isot eläkkeet, varsinkin erittäin isot, tuskin ovat järjestelmän kannalta ongelma, voivat olla itse asiassa ihan kannattavia. Pitää muistaa että isoista eläkkeistä on myös maksettu isoja maksuja järjestelmään, sitten on lähinnä siitä kyse kuinka kauan näitä isoja eläkkeitä saavat elävät, no varmaan elävät keskimäärin kauemmin kun ihan pienituloiset mutta eivät välttämättä sen pidempään kun keskituloiset. Voi olla jopa että niillä kaikista korkeimmilla tuloja saavilla on ollut sen verran stressaava elämä että eivät mitenkään erityisen kauan elä, no toki tämä on ehkä jossain määrin muuttumassa.

Ellet sitten tarkoita sitä että maksu olisi sama kun nyt mutta eläkkeellä olisi katto.

Esim kun joskus oli Elopin eläke otsikoissa niin harvoin niissä oli laskettu sitä mikä summa Elopin eläkemaksuja oli maksettu järjestelmään. Elopkin saa suht vanhaksi elää ennen kun nettona saa enemmän mitä järjestelmään on maksettu.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Tämä on nyt vähän niin ja näin. Tämän voisi tulkita myös niin, että opiskelu maksaa ja voi pahimmassa tapauksessa tuhota koko talouden. Työttömäksi jäämisellä voisin yli tuplata tuloni 9-10kk ajan vuodessa. Kuten ihmiset yleensä tilanteessani tekisivät, en aio luopuoa opiskelusta tai opinto-oikeudestani, sillä parisen vuoden päästä tuloni todennäköisesti nousevat lähestulkoon kymmenkertaiseksi.

Nämä siivousduunit ja muut matalapalkkahommat, josta saa vain hyvin vähän ponnahduslautaa tai kokemusta paremmin palkattuihin duuneihin, ovat kyllä sinänsä aika kinkkisiä. Itse en alkaisi millään tekemään tuollaisia pidempää kuin muutamia kuukausia, jos sitäkään. Eleleskelisin mieluummin vaikka vuoden toimeentulotuella ja menisin joka päivä 6-8 tunniksi kirjastoon pänttäämään pääsykokeisin siihen saakka, kunnes pääsisin johonkin järkevään oppilaitokseen sisään. Kaikilla ihmisillä toki ei tähän ole sellaista mahdollisuutta.

Lyhyen ajan rahallisen voiton korvaaminen pitkän ajan työllä, joka tulee vuosien mittaan johtamaan ylivoimaisesti parempaan lopputulokseen, on harvinaisen typerää, vaikka joutuisikin väliaikaisesti kituuttamaan vähän pienemmillä tuloilla. Toisaalta ymmärrän jollain lailla siivooja-mariaa ja muuta vastaavaa jengiä, jotka eivät viitsi siivoamaan pienellä palkalla lähteä. Työkokemus siivoojana on parempi kuin mitään, mutta ei siivoojan kokemuksella automaattisesti ovet aukea korkeapalkkaisimpiin duuneihin. Jos ihmisellä on vähääkään sinnikkyyttä ja kognitiivista kapasiteettia, suosittelen edellä mainitsemaani kirjastotyöskentelyä siihen saakka, että paikka parempaan tulevaisuuteen aukeaa.

Nojoo, nuoret nyt on omasta näkökulmastani vähän erilaisessa tilanteessa näiden suhteen kuin 50+ ikäiset. Yli 50-vuotiaana alanvaihto ja työllistyminen uudelle alalle ei ole mitenkään itsestäänselvyys. Jonnekin hoiva-alalla varmaan työllistyy suhteellisen lyhyelläkin koulutuksella esimerkiksi lähihoitajaksi, mutta todennäköisesti sielläkin pääsee tuossa iässä ilman kokemusta tekemään pätkää pätkän perään, eikä se tulotaso kuitenkaan siitä nouse kovinkaan merkittävästi. Mitään kovin hyvin palkattua työtä ei esimerkiksi Marian kannata haaveilla. Joku lottovoittoon verrattava ponnahdus voisi olla pääseminen vakituisella työsopimuksella kaupankassalle ja tienata se tonni enemmän kuukaudessa. Nuoret nyt joutaakin tekemään vähän mitä tahansa töitä. Siinä on aikaa täsmentää loppuelämän suunnitelmia ja valita koulutuksia.
 

paki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Isot eläkkeet, varsinkin erittäin isot, tuskin ovat järjestelmän kannalta ongelma, voivat olla itse asiassa ihan kannattavia. Pitää muistaa että isoista eläkkeistä on myös maksettu isoja maksuja järjestelmään, sitten on lähinnä siitä kyse kuinka kauan näitä isoja eläkkeitä saavat elävät, no varmaan elävät keskimäärin kauemmin kun ihan pienituloiset mutta eivät välttämättä sen pidempään kun keskituloiset. Voi olla jopa että niillä kaikista korkeimmilla tuloja saavilla on ollut sen verran stressaava elämä että eivät mitenkään erityisen kauan elä, no toki tämä on ehkä jossain määrin muuttumassa.

Ellet sitten tarkoita sitä että maksu olisi sama kun nyt mutta eläkkeellä olisi katto.

Esim kun joskus oli Elopin eläke otsikoissa niin harvoin niissä oli laskettu sitä mikä summa Elopin eläkemaksuja oli maksettu järjestelmään. Elopkin saa suht vanhaksi elää ennen kun nettona saa enemmän mitä järjestelmään on maksettu.

Nykyiset eläkeläisethän ovat maksaneet vain murto-osan siitä, mitä nyt järjestelmästä saavat.
 

Byvajet

Jäsen
Mikä mahtaa olla koulutuksen arvo eri ikäryhmissä? Tietäisikö joku tilastoa?

Parikymppisenä kannattaa varmasti.

Kolmikymppisenäkin vielä kannattanee lähes aina.

Entä siitä eteenpäin?

Jos työnantajalle tulee hakemus, jonka on lähettänyt Marja, joka on jäänyt 38-vuotiaana työttömäksi, lähtenyt opiskelemaan korkeakoulututkintoa 41-vuotiaana ja valmistunut 46-vuotiaana, niin miten realistiset mahdollisuudet tällaisella ihmisellä on pärjätä kilpailussa muita hakijoita vastaan, jos ei ole suhteita ja sattumia?

Mitä aloja iäkkäämpien kouluttautujien kannattaisi suosia?

"Yli 50-vuotias löytää työtä vain alaa vaihtamalla – ainoastaan 10–20 prosenttia saa pysyvän paikan"

Yli 50-vuotias löytää työtä vain alaa vaihtamalla – ainoastaan 10–20 prosenttia saa pysyvän paikan - Kotimaa - Helsingin Sanomat
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Nykyiset eläkeläisethän ovat maksaneet vain murto-osan siitä, mitä nyt järjestelmästä saavat.

Ei nyt ehkä murto-osaa mutta toki vähemmän, tämä kuitenkin on täysin eri asia kun se että muutetaanko järjestelmää niin että olisi eläkkeelle katto.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Mitä asian suhteen pitäisi mielestäsi tehdä? Vähentää työttömien tulonsiirtoja, korottaa matalapalkka-alojen palkkausta vai jokin muu vaihtoehto?
Alkaa mainostamaan alkoholia ja tupakkaa, niin simppeliä se on.

Mä vaan ihmettelen, kuka maksaa niiden raittiiden ja savuttomien eläkkeet, kun ei rahat riitä nytkään. Syövän ne saa kuitenkin, jos eivät kuole sitä ennen ja raittiit, liikkuvat ja savuttomat, ne vasta pitkään kituuttaakin.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
En tarkoita että valta-osalla olisi, mutta että osalla on. Varsinkin nuorissa aikuisissa tätä näkee paljon, on hieno puhelin ja megaliittymä (50€/kk yhteensä vähintään), elektroniikka vaihtuu kotona "tiheään" osamaksun avulla, luottokortin luottoa käytetään vähän ennen tilipäivää jne. Tätä esiintyy siis nettotuloista riippumatta, mutta periaatteessa isommat tulot antavat hieman enemmän pelivaraa vaikka velkaakin olisi enemmän. Yksi syy on tietenkin kallis eläminen, toinen on verotus, mutta väitän että isolla osalla näistä ketkä valittavat tulojensa pienuudesta (töissäkäyvistä) on hieman varaa trimmata talouttaan.
Kyllähän tämä on näin. Kun miettii vaikka miten suomalaisten elintavat ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikaan, niin väitän että silloin minä olin nuori niin ravintolassa syötiin ehkä kerran kuussa maksimissaan. Nykyisin yksinasuvissa aikuisissa on sellaisia jotka syövät (pika)ruokaloissa joka päivä ja joskus jopa parikin kertaa, Eihän siinä sinänsä mitään jos perse kestää (siis sekä leveyssuunnassa että taloudellisessa mielessä), mutta tuohon menee rahaa helposti 300-500e kuussa, josta valtaosa olisi säästettävissä. Jo teinit ramppaavat noissa paikoissa säännöllisesti.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Isot eläkkeet, varsinkin erittäin isot, tuskin ovat järjestelmän kannalta ongelma, voivat olla itse asiassa ihan kannattavia. Pitää muistaa että isoista eläkkeistä on myös maksettu isoja maksuja järjestelmään
Paitsi että jos puhutaan näistä supereläkkeistä, niin niistä ei ole maksettu niin paljoa järjestelmään kuin mitä niistä nostetaan. Oma muistikuvani olisi että noita supereläkkeitä olisi myyty muillekin kuin jutussa mainituille eläkeyhtiöiden pomoille. Toisinsanottuna pieni- ja keskituloiset kustantavat näille porsaille miljoonaeläkkeitä. Tai siis tulevat sukupolvethan ne maksavat. Voiko mitään törkeämpää epäkohtaa yhteiskunnassa olla? Koitan usein välttää näitä typeriä fraaseja, mutta tuon keksijät voisi aamun koitteessa torua.

Alkuperäinen uutinen on jostain syystä poistunut, mutta tuossa avauksessa on lainattu uutista oleellisilta osin:
Hesari: Eläkejohtajille supereläkkeet järjestelmän kustannuksella | MuroBBS
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllähän tämä on näin. Kun miettii vaikka miten suomalaisten elintavat ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikaan, niin väitän että silloin minä olin nuori niin ravintolassa syötiin ehkä kerran kuussa maksimissaan. Nykyisin yksinasuvissa aikuisissa on sellaisia jotka syövät (pika)ruokaloissa joka päivä ja joskus jopa parikin kertaa, Eihän siinä sinänsä mitään jos perse kestää (siis sekä leveyssuunnassa että taloudellisessa mielessä), mutta tuohon menee rahaa helposti 300-500e kuussa, josta valtaosa olisi säästettävissä. Jo teinit ramppaavat noissa paikoissa säännöllisesti.

Teinit eivät mäkkäristä tosin yleensä mitään osta. Tai siis joku ostaa pari euron juustohampparia ja tusina mopoautoilijaa katselee vierestä.
Muuten toki ihan samaa mieltä viestistä. Kulujen karsiminen on paras ja helpoin tapa säästää. Ruoasta voi helposti säästää laadusta juurikaan tinkimättä. En myöskään ymmärrä miksi pitää hankkia turhia huonekaluja, kasapäin vaatteita, viimeisintä elektroniikkaa, koiria ja kissoja ym täysin tarpeetonta.

Muutenkin hieman vierastan myös sitä ajatusta, että kaikkien persaukisten pitäisi asua yksin kaupunkien keskustoissa. Muutamien ensimmäistä kertaa kotoa pois muuttavien olen kuullut sanovan, etteivät missään nimessä muuttaisi kimppakämppään (muuten kuin tyttö/poikaystävän kanssa) ja samalla he kiroavat asumisen kalleutta.

Suomessa 2500-3000e bruttopalkalla elää yltäkylläisyydessä, mutta silti tunnen monia tämän palkkaluokan kavereita, jotka ovat aina persaukisia.
 
Viimeksi muokattu:

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Onko jo selvinnyt kuinka monen eri miehen kanssa nuo Marian lapset on tehty. Veikkaan vähintään kolmea. Monia ongelmia saisi vähennettyä, jos ihmisiä ei päästettäisi tuohon tilanteeseen.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Onko jo selvinnyt kuinka monen eri miehen kanssa nuo Marian lapset on tehty. Veikkaan vähintään kolmea. Monia ongelmia saisi vähennettyä, jos ihmisiä ei päästettäisi tuohon tilanteeseen.

Pakkosterilisaatio? Olen ehkä vähän radikaalisti sitä mieltä, että taloutemme ja työelämämme haasteet sangen marginaalisesti liittyvät tähän case Mariaan - ja kiinnittäisin myös huomiota noihin Tuomisen laskelmiin, jotka tuntuisivat osoittavan, että alunperinkin on tilanne kuvattu väärin. Anyway, taistelemme tässä viime sotaa ja seuraava tuleekin olemaan ihan erilainen ja on vaikea olla tulematta siihen johtopäätökseen että autonominen koneoppiminen tulee radikaalisti vähentämään palkkatyön määrää - nyt emme puhu rautateistä tai höyryvoimasta vaan aivan uudenlaisesta, ennennäkemättömästä teknologisesta murroksesta. Jos näin on niin tämä nykyinen keskustelu työn hinnasta ja työttömien "aktivoimisesta" on samalla relevanttiuden tasolla kuin keskustelu NKP:n 70-luvun viisivuotissuunnitelmista...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös