Sanoisin että peli on pilattu kun siitä on väkisin väännetty "siistimpää" ja salonkikelpoisempaa. Ei ihan hirveästi kiinnosta maksaa nykylätkän näkemisestä paikanpäällä. Liki yhtä unettavaa kuin homosähly tai kaukalopallo.
Peli on nopeutunut aivan saatanasti ja toisaalta on lopulta, muutaman näistä aivovaurioista ja niiden johdannaisilmiöistä pitkälti johtuneen kuolemantapauksen johdosta, herätty tilanteen vakavuuteen. Toki nämä kommentit ymmärtää SJS:n tasoiselta kirjoittajalta. En tiedä onko pari tälliä osunut sinnekin liikaa, vai onko piittaamattomuus ihmisen terveydestä muuten vain noin vastenmielisellä tasolla.
Kovaa voi pelata puhtaastikin ja vahingoittamatta vastustajaa. NHL:n taklaustilaston on nyt neljänä vuotena peräkkäin voittanut Matt Martin, joka on kirjannut sellaista hieman vajaata 400 taklausta per kausi. Martinin isot jäähyt voidaan laskea melkein yhden käden sormin, ja niissäkään ei tuollaisia vastustajaa kunnioittamattomia temppuja nähdä. Martin on itse pienellä huumorilla kommentoinut noita kovia taklauksia jotenkin että " En tiedä olenko vain niin hidas, mutta minulla on yleensä aikaa katsoa missä asennossa vastustaja on". Mikään raketti Martin ei ole, mutta väittäisin että jos NHL-vauhdissa ehtii taklaamaan tuon verran ja vielä katsomaan missä asennossa vastustaja on, niin ihan pelkän hitauden piikkiin tuota huomioimista ei voi laittaa.
Olen itsekin sen verran pelannut, taklannut ja ottanut taklauksia vastaan, että väittäisin suurimman osan näistä likaisista taklauksista olevan vältettävissä. Toki aina sattuu vahinkoja ja loukkaantumisista ei kontaktilajissa päästä koskaan eroon. Se, että eri liigat ovat edes hieman yrittäneet parantaa pelaajien turvallisuutta ja ottamaan vastuuta pelaajien terveydestä on pelkästään hyvä asia. Naurettavaa kaksinaismoralismia touhu on kuitenkin niin täällä kuin ison veden takanakin, esimerkkinä case Torres vs. kolmekymmentä vastaavaa alle viiden pelin kielloilla.
Oma tekijänsä vanhojen hyvien aikojen muistelussa on ns. "aika kultaa muistot" -tekijä. Olen itse todella kovan pelin ystävä, mutta kun itse katselee noita vanhoja pelejä, niin kyllä tuo hidas vauhti tekee pelistä ihan yhtä unettavaa. Se ei paljon lämmitä, jos siellä joku jää vastustajan maalivahdin kanssa temmeltämään kiekon siirtyessä toiseen päähän, oijoi kun hienoa. Tuosta urheilullisuudesta sen verran, että olen kovan pelin lisäksi urheilullisuuden ystävä ja arvostan enemmän sitä, että pelaajat ovat osittain jo vähän lähempänä huippu-urheilijoita, kuin 90- tai jopa 00- luvun pelaajat. Oma lukunsa on tietysti vielä vanhemmat aikakaudet pukukoppien tupakkanurkkineen.
Edit. Näköjään Tommi Kovanenkin on
ottanut asiaan kantaa. Ja täyttä asiaa. Kyse ei ole siitä onko laji jonkun muka kovan jätkän mielestä homosählyä, hinttikyykkää vai mitä tahansa. Kyse on kanssapelaajan kunnioittamisesta.