Otsikko on kysymysmuodossa, tosin myönnettävästi hieman provokatiivinen keskustelun herättämiseksi.
Alkuun on todettava, että en koe olevani minkään sortin sohva-asiantuntija aiheen tiimoilta, pikemminkin huolestunut kansalainen. Jatkoajassa on erittäin hyviä ja syvällisiä keskusteluja monista aiheista, joten ajattelin nostaa pöydälle tämän hieman vähemmän mediahuomiota saaneen, mutta mahdollisesti äärimmäisen tärkeän aiheen.
Yhdysvaltojen ja EU:n välinen Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) olisi tarkoitus saada allekirjoitettua 2015 mennessä. Satunnaisesti otsikoissa piipahtanut aihe on pysynyt kuitenkin poissa kansalaiskeskustelun parista, vaikka silloin tällöin aihe pulpahtaa pinnalle. Karrikoidusti voidaan sanoa, että sopimuksen vastustajien mielestä kyseessä on demokratian ohittava ylikansallisten yritysten oikopolku maailmanvaltaan ohi valtioiden ja demokratian.
Esimerkkejä (lähde: YLE):
"Jos esimerkiksi amerikkalainen kaivosyritys tulisi Suomeen ja vaatisi Suomea muuttamaan ympäristölakejaan niin, että yhtiön voitot turvataan, ja Suomi ei siihen suostuisi, voidaan asia riitauttaa ylikansalliseen ICSID-tuomioistuimeen, spekuloi kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi.
Suomella ei tällaisessa oikeustapauksessa ole mitään virallista asemaa, vaan vastaajana toimii EU. Koskenniemen mukaan unioni tulkitsisi tapausta oman ympäristölainsäädäntönsä näkökulmasta, eikä päätöselimessä välttämättä tiedetä, mitä se tarkoittaisi esimerkiksi Pohjois-Savon elämänlaadulle, jos alueelle tulisi uutta amerikkalaista kaivosteollisuutta."
Toinen samasta lähteestä:
"Yle uutisoi aiemmin vapaakauppasopimusten mukana tulevista investointisuojista. Eli siitä miten monikansallinen yhtiö voi haastaa minkä tahansa valtion oikeuteen, jos maan käytänteet ja päätökset ovat yhtiön voitontavoittelun tiellä. Investointisuojat tarjoavat monikansallisille yhtiöille tien paeta valtioiden kansallista lainsäädäntöä ja oikeuslaitosta ylikansalliseen tuomioistuimeen. Pahimmissa tapauksissa, kuten esimerkiksi Argentiinantapauksessa, vapaan kaupan valtiot voidaan tuomita maksamaan suuria summia korvauksia yhtiöille."
Uuden-Suomen blogissa kirjoittaja esittää skenaarion, jossa megaluokan sijoituspankit ovat valtaamassa maailman pohjavesiä. Esimerkkinä käytetään USA:n tapausta, jossa sadeveden talteenottaminen omalla tontilla on kriminalisoitu, ja myös oman tontin pohjavedet kuuluvat sijoituspankeille, joten niiden käytöstä pitää maksaa ko. taholle. TTIP sopimus voisi tuoda tällaisen ilmiön myös Suomeen, jos siis kirjoittajan esimerkki on ylipäätään totta, koska lähdeviitteitä ei annettu.
Katsotaan saadaanko aiheen ympärille keskustelua. Itse en omista foliohattua, mutta toisaalta ylikansallisten yhtiöiden vallan kasvaminen entisestään, vaikka niin että he voisivat muuttaa kansallisia lakeja omien voittojensa turvaamisiksi, kuulosta pahaenteiseltä.
Alkuun on todettava, että en koe olevani minkään sortin sohva-asiantuntija aiheen tiimoilta, pikemminkin huolestunut kansalainen. Jatkoajassa on erittäin hyviä ja syvällisiä keskusteluja monista aiheista, joten ajattelin nostaa pöydälle tämän hieman vähemmän mediahuomiota saaneen, mutta mahdollisesti äärimmäisen tärkeän aiheen.
Yhdysvaltojen ja EU:n välinen Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) olisi tarkoitus saada allekirjoitettua 2015 mennessä. Satunnaisesti otsikoissa piipahtanut aihe on pysynyt kuitenkin poissa kansalaiskeskustelun parista, vaikka silloin tällöin aihe pulpahtaa pinnalle. Karrikoidusti voidaan sanoa, että sopimuksen vastustajien mielestä kyseessä on demokratian ohittava ylikansallisten yritysten oikopolku maailmanvaltaan ohi valtioiden ja demokratian.
Esimerkkejä (lähde: YLE):
"Jos esimerkiksi amerikkalainen kaivosyritys tulisi Suomeen ja vaatisi Suomea muuttamaan ympäristölakejaan niin, että yhtiön voitot turvataan, ja Suomi ei siihen suostuisi, voidaan asia riitauttaa ylikansalliseen ICSID-tuomioistuimeen, spekuloi kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi.
Suomella ei tällaisessa oikeustapauksessa ole mitään virallista asemaa, vaan vastaajana toimii EU. Koskenniemen mukaan unioni tulkitsisi tapausta oman ympäristölainsäädäntönsä näkökulmasta, eikä päätöselimessä välttämättä tiedetä, mitä se tarkoittaisi esimerkiksi Pohjois-Savon elämänlaadulle, jos alueelle tulisi uutta amerikkalaista kaivosteollisuutta."
Toinen samasta lähteestä:
"Yle uutisoi aiemmin vapaakauppasopimusten mukana tulevista investointisuojista. Eli siitä miten monikansallinen yhtiö voi haastaa minkä tahansa valtion oikeuteen, jos maan käytänteet ja päätökset ovat yhtiön voitontavoittelun tiellä. Investointisuojat tarjoavat monikansallisille yhtiöille tien paeta valtioiden kansallista lainsäädäntöä ja oikeuslaitosta ylikansalliseen tuomioistuimeen. Pahimmissa tapauksissa, kuten esimerkiksi Argentiinantapauksessa, vapaan kaupan valtiot voidaan tuomita maksamaan suuria summia korvauksia yhtiöille."
Uuden-Suomen blogissa kirjoittaja esittää skenaarion, jossa megaluokan sijoituspankit ovat valtaamassa maailman pohjavesiä. Esimerkkinä käytetään USA:n tapausta, jossa sadeveden talteenottaminen omalla tontilla on kriminalisoitu, ja myös oman tontin pohjavedet kuuluvat sijoituspankeille, joten niiden käytöstä pitää maksaa ko. taholle. TTIP sopimus voisi tuoda tällaisen ilmiön myös Suomeen, jos siis kirjoittajan esimerkki on ylipäätään totta, koska lähdeviitteitä ei annettu.
Katsotaan saadaanko aiheen ympärille keskustelua. Itse en omista foliohattua, mutta toisaalta ylikansallisten yhtiöiden vallan kasvaminen entisestään, vaikka niin että he voisivat muuttaa kansallisia lakeja omien voittojensa turvaamisiksi, kuulosta pahaenteiseltä.
Viimeksi muokattu: