O_____O Ihan hieno mies varmasti.
O_____O Ihan hieno mies varmasti.
Detroitille tulossa tilasto-guru lähiaikoina, vihdoinkin.
Detroit Red Wings coach Mike Babcock looks to learn more through advanced stats - NHL.com - NHL Insider
Mutta eikös Detroitilla ole ollut jo ties kuinka kauan olemassa jotkut omat hyvinkin salaiset ja mystiset tilastomenetelmät, joista kukaan muu ei tiedä tai ymmärrä mitään? Vai miten se nyt oli, Henkka? Kyllähän tässä nyt on aika selväksi tullut, että Detroit-organisaatiossa operoidaan lähes aina jollain hyvinkin salaisilla ja mystisillä menetelmillä ja työkaluilla, koska eihän kyseinen organisaatio vain voi tehdä huonoja päätöksiä tai olla millään tasolla nykykehityksestä jäljessä (tämäkin signaus lienee vain jokin "kulissi-temppu".
Mutta eikös Detroitilla ole ollut jo ties kuinka kauan olemassa jotkut omat hyvinkin salaiset ja mystiset tilastomenetelmät, joista kukaan muu ei tiedä tai ymmärrä mitään? Vai miten se nyt oli, Henkka? Kyllähän tässä nyt on aika selväksi tullut, että Detroit-organisaatiossa operoidaan lähes aina jollain hyvinkin salaisilla ja mystisillä menetelmillä ja työkaluilla, koska eihän kyseinen organisaatio vain voi tehdä huonoja päätöksiä tai olla millään tasolla nykykehityksestä jäljessä (tämäkin signaus lienee vain jokin "kulissi-temppu"). Joillakin se usko vain näyttää olevan todella vahva.
Stephen Whyno @SWhyno
Mike Babcock brings video coach Andrew Brewer to #RedWings from #HockeyCanada. Detroit also hires Jim Hiller as assistant.
Dan Rosen @drosennhl
Babcock told me last week he wants to hire guys who are going to be NHL head coaches. Pretty good track record (MacLean, McLellan, Peters).
Tatarin sopimus oli tosiaan melko vertailukelpoinen muiden vastaavien kanssa. Joskin Tatar sai kyllä näistä verrokeista kaikkein suurimman caphitin, vaikka näytöt olivat kaikkein köykäisimmät. Tosin verrokit saivat sen kaksi vuotta ja Tatar kolme vuotta, mikä sitten keskiarvoakin nostaa.
Tatarin seuraava etappi onkin sitten osoittaa, että onko hänestä sinne jopa +60 tehopisteen mieheksi helpommilla minuuteilla. Sitä seuraava askel olisikin sitten samojen tehojen löytyminen vastustajan parhaita vastaan. Viimeiseen askeleeseen en oikein jaksa millään Tatarin osalta uskoa, mutta tuollaiseksi helpompien minuuttien lomassa 50-60 pistettä iskeväksi hyökkääjäksi uskon hänellä olevan täysin realistiset mahdollisuudet. Se tosin lienee melko välttämätöntäkin, koska pelaajatyypiltään elää täysin pisteistä.
Mielenkiinnolla kyllä tätä palkkakehitystä täytyy seurata, koska vaikuttaa siltä, että kehitys on menossa siihen suuntaan, että RFA-vuosista maksetaan melko tiukan linjan palkkaa, kun taas sitten UFA-vuosien palkat näyttävät nousevan koko aika.
Tältä osin ihan jo cap-kontrollin takia joukkueiden olisi kannattavaa pyrkiä saamaan kokoonpanoonsa mahdollisimman monta RFA-vuosia nauttivaa kaveria - ja jopa ELC-vuosia. Kaksi viimeistä mestaria ovat nimittäin pitäneet merkittävissä rooleissa ELC-vuosia nauttivia kavereita. Siinä on Hollandillekkin pähkinää purtavaksi, kun sitä syvyyttä ei enää käytännössä voi hankkia vain hommaamalla kalliilla danielclearyja ja mikaelsamuelsoneja.
Ainakin siis niin kauan kunnes Ryan Sproul uskalletaan ottaa NHL-puolelle.
Hauska nähdä mitä tapahtuu Sproulin kanssa kun mietitään kuinka paljon Rafalski sai kuraa niskaan puolustamisestaan. Aika hyvä täytyykin hyökkäyssuuntaan olla, että tuollaista kaveria viitsii katsoa. Sproulilla siihen kyllä ihan täydet mahdollisuudet ovat.
Viimeiset kaksi sivua on kirjoteltu kuinka paska päätös tuo Cleary oli ja kuinka paskasti meni taas tuo frenzy. Ei tässä nyt kukaan ole ihan hirveän isoja kehuja antanut organisaatiolle.
Ööh, että mitä? Onhan noista tilastohommeleista ollut artikkeleita netissä ja mainintoja jääkiekkoaiheisessa kirjallisuudessa jo vaikka kuinka kauan. Lähes jokainen organisaatio kerää pro-scouttiensa avulla esim. omaa scoring chance -dataa, jota ei ole missään julkisesti saatavilla. Kulisseissa on myös liikkunut huhua, että NHL voisi julkaista vaikka miten hienoa dataa, mutta GM:t eivät halua kaiken olevan julkista, koska juuri sillä halutaan erotella jyvät akanoista. Jotkut TV-yhtiöt keräävät omaansa (scoring chances liittyen), mutta niissäkin tuntuu olevan suuria näkemyseroja ja mitään suurempaa ei niiin kannata pohjata kovin vakavasti. Babcock tuossa artikkelissa mainitsee juuri tämän, että tilastojen on sitten oltava luotettavaa matskua, jotta niihin voi näkemyksiä pohjata ja tuon kommentin perusteella hänellä tuntuu olevan vahvaa näkemystä ja kokemusta joistakin luotettavista ja joistakin ei-niin-luotettavista tilastoista.
Nyt nämä Corsit ja Fenwickit ovat toki meille tavallisille pulliaisille ja kiekkomedialle se kuumin sana, koska se saadaan ongittua suoraan NHL.comin tilastoista tai niistä play-by-play seteistä. Onhan nuo ihan mukavia ja mielenkiintoisia settejä ja itsekin niitä seuraan, mutta minään jumalan sanana en niitä nyt pitäisi, niin kuin yleisesti niitä tunnutaan nyt pidettävän. Lukuja pitää osata tulkita ja suodattaa oikein. Mutta "advanced statseja", mitkä käsittää jotain muuta kuin pelkän pistepörssin on ihan saletisti eri muodossa eri organisaatioilla ja on ollut jo pitkään. Sitä varten ne pro-scoutit on sitä dataa kerämäässä ja mitä parempi se oma systeemi on, se on sitten jokaisen organisaation ammattisalaisuus.
Se että jos Detroit menee nyt hankkimaan itselleen jonkun Corsi/Fenwick -spesialistin (mistä näissä artikkeleissa on ollut kyse) niin en usko että ne löytää sieltä mitään uutta, mitä eivät olisi ennestään tienneet omalla aiemmalla analyysillään. Cleary oli paska ihan jokaisella analyysillä viime kaudella. Tai löytävät ehkä sen, että jollain Tyler Kennedyllä on loistavat Corsi-lukemat vuodesta toiseen, mutta kun tehdään myös eye-test pro-scoutin turvin, niin huomataan koko homman perustuvan siihen, että kaveri jaksaa heittää aina kiekon maalivahtia kohti mennessään vaihtoon ja siitä kertyy mukavasti hyödyttömiä Corsi attempteja, joilla ne tilastot vääristetään. Tarkemmassa tilastoinnissa nämä raakataan toki pois.
En minä ole väittänyt että Detroitilla olisi ylivertaiset tilastomenetelmät tai mitään, mutta jotain siellä kyllä tehdään. Jotain karttaa matseissa täyttää aina back-up -molari, jottei tarvitse tyhjän panttina istua. Ja semmoinen havainto jostain vuoden 2008 tienoilta jäi mieleen, kun joku oli tehnyt tutkimuksen NHL-tilastojen luotettavuudesta vertailemalla koti- ja vieraskentillä tapahtuvaa tilastointieroa, niin pienin varianssi NHL:n tilastoinnin heittelyssä vieraskenttien keskiarvon ja kotikentän välillä oli Detroitissa ja Pittsburgissa. Noiden miesten työn laatuun oli siis panostettu, tuskin vahingossa, vaan ihan kotiorganisaation toimesta. On haluttu, että se data mitä ne siellä kerää, on sitten laadukasta jos sitä johonkin käytetään, ja mihin se Babcockin artikkelissa viittasi. Jossain Nashvillessa taasen tuntui olevan tolkuttoman suurta heittelyä kotitilastoinnin ja vierastilastoinnin välillä. Esim. Patric Hörnqvistin "laukomisesta" on Nashvillessä täysin erilainen tulkinta mitä vieraskentillä. Siksi noissa joissain Corsi-analyyseissä käytetäänkin vain vierastilastoja, jotta nuo kotikenttävääristymät saadaan suht samoiksi kaikkille.
Mutta mitä tulee tuohon Babcockin varsinaiseen kommenttiin analyysi-miehen tarpeesta, (joka antaa sen kuvan ettei Detroitissa tehtäisi minkäänlaista tilastoanalyysiä), niin uskon ihan rehellisesti sen olevan täyttä puppua. Niin vahvat sidosrymät tuolla Wingsin johtoporukalla Tampa GM:iä myöten on esim. jo Kanadan maajoukkueeseen, jossa nämä tilastohommat on todennäköisesti viety viimeisen päälle paremmin kuin missään koskaan ikinä. Ja sieltä ne kulkeutuvat sitten muiinkin organisaatioiin, myös Detroitiin, jos ne mukamas ei siellä vielä ole.
Are Advanced Stats Smarter Than Mike Babcock?
Ihan pari päivää sitten thehockeywriters.com teki tälle "advanced statseista mitään tietämättömälle" Mike Babcockille selvityksen, että millä ketjuilla Red Wingsin pitäisi lähteä ensi kauteen. Analyysin lopputulos oli sama, millä ketjuilla Babcock yritti lähteä jo viime kauteen. Jotenkin oli vaan hauska sattuma, että ehkä se sitten ihan vaan mutulla vetelee samat kentät, mitkä Corsi For -lukemalla olisivat olleet ideaalisimmat.
Eli:
Zeta - Datsyuk - Abdelkader
Franzen - Weiss - Alfredsson (jos Alfie jatkaa) (jos ei jatka, niin Nyquist tähän ketjuun ja Jurco kolmoseen)
Tatar - Sheahan - Nyquist (tai Jurco, jos ei Alfieta joukkueessa)
Miller - Helm - Glendening
Juuri noita kenttiä mies yritti pitää kasassa, kunnes loukkaantumiset alkoivat sotkea nippua. Etenkin nuo kaksi ekaa ketjua oli suunniteltu teoriassa jo training campille ennenkuin yhtään luistimen piirtoa oli vedetty jäähän. Joko Babcock on maailman paras mutu-valmentaja tai sitten hän pohjaa ne kenttänsä nimenomaan tilastoanalyysiin.
Eiköhän Tatar tule olemaan juuri tuollainen Middle6-ukkeli. Urahuipussaan kakkosketjun mies. Esim. Jurcon ja Manthan potentiaalia pidän paljon korkeampana, enkä ylläty jos nuo kaksi on tulevaisuudessa 1.ketjun laiturit. Nyquist seassa kanssa mukana, hiinä ja hiinä tuleeko taso riittämään.
Tatar tuskin niitä kovimpia minuutteja joutuu kohtamaan, koska Datsyuk ja Zeta niitä todennäköisesti ottaa vastaan vielä ainakin kolme seuraavaa kautta. Kova pala se alkaa olla jo heillekin. Myöskin tuolle pistemäärälle pientä hahmotusta antaa se, että Red Wingsin neljänneksi paras hyökkääjä on 2005 kaudesta eteenpäin tehnyt keskimäärin ~49 pistettä ~70 ottelussa. 60 pistettä Tatarille on siis aika kova vaatimus, pitää olla periaattessa jo joukkueen kolmanneksi paras pistemies. En usko miehen koskaan sille tasolle nousevan, eikä ehkä tarvitsekaan nousta, vaan välissä on aina Dats/Zeta/Nyquist ja sitten kun Datsyuk on lopettanut, niin edelle puskee jo Jurco ja/tai Mantha Nyquistin ja Zetan sekaan.
Detroitillä on kyllä mukavasti tulossa tuota halpaa satsia tilalle ainakin kolmeksi seuraavaksi kaudeksi. Jos Pulkkisen ja Jurcon pelimäärät saadaan pidettyä maltillisena, noin 40-50 matsin tasolla ensi kesän sopparineuvotteluihin mennessä, niin jannut tulevat saamaan aivan samanlaiset laput kuin Nyquist ja Sheahan saivat 2-vuotiset 950k:n caphitillä. Nuo tulevat todennäköisesti olemaan todella kovat ryöstöt ensi kaudeksi (Nyquistin osalta) ja 2 vuotta siis Sheahanin kohdalla.
Tuollaisella noin pienellä pelimäärällä, nuo ELC-soppareiden jälkeiset RFA-diilit eivät näytä hyökkääjien osalta menevän millään yli miljoonan. Mutta heti kun Tatarilla oli vyöllään edes se 100 NHL-ottelua, niin hinta hyppäsikin jo parilla miljoonalla ylöspäin. Tätä Holland jotenkin tuntuu kontrolloivan pitämällä junnuja alhaalla sen 50 ottelua pitempään, mitä kaikkien muiden mielestä pitäisi. Mutta nyt sen näissä RFA-soppareissa on huomannut, miten iso ero hinnassa sitten voi olla, kun sopimusverrokit puuttuvat.
Jurcon ja Pulkkisen jälkeen niitä seuraavan kesän ylöstulijoita voisi olla esim. Mantha ja Athanasiou. Sen jälkeen vuoden päästä uudistusta ryminäosastolle Ty.Bertuzzin ja Nastasiukin muodossa. Periaatteessa tässä on uudet helm ja Abdelkader, mutta vähän vittumaisemmasta päästä. Sen pitemmälle en lähde hyökkääjiä spekuloimaan, joku voi matkalla kelkasta tippua tai joku yllättää. Hyökkäyksen tilannetta pidän silti äärimmäisen hyvänä, juuri leveyden takia. Tulevaisuuden ja pitkän tähtäimen sentteriongelma siellä on, mutta se ei ole nyt vielä ajankohtainen. Riley Sheahan voi loksauttaa leuat auki ensi kaudella ja ehjä Stepen Weiss on täysi jokerikortti.
Pakiston uudet tulevat miehet ovat sen sijaan vielä aika märkäkorvia ja siinä voi tulla notkahdus, jos ei treidimarkkinoilta lyhyen tähtäimen apua pariksi vuodeksi ole tulossa. Sen Rightin pakin perässä Holland kovasti oli, mutta ei natsannut. Mies totesi viimeisimmässä haastattelussa, että voisi helposti signata rightin miehen, jonkun Derek Morrisin seiskapakiksi, mutta kun tarvitaan mies joka menee TOP4:seen ja oikeasti auttaa sitä.
Mitä tulee vielä tuohon Pulkkiseen, niin viimeisimmät Alfredsson -huhut saattavat nostaa hurjastikin miehen osakkeita Red Wingsin suunnitelmissa. Alfien selkä ei eh olisi kestämässä uran jatkamista ja miehen jatkosopimuksesta päätetään kunnon mukaan vasta ihan training campin alla elo-syyskuun vaiteessa. Jos Alfie ei jatka, niin Red Wingsin sen hetken organisaation paras rightin yv-viivamies onkin yhtäkkiä Pulkkinen. Ainakin siis niin kauan kunnes Ryan Sproul uskalletaan ottaa NHL-puolelle.
Tottakai sitä dataa ovat organisaatiot ja ihmiset keränneet ties kuinka kauan. Mutta kovin systemaattista tai hiottua se ei silti ole useinkaan ollut, koska ollaan operoitu hyvin raa'oilla menetelmillä.
Ja tässä pitää siis erottaa se datan oikeellisuus ja ne menetelmät, joilla sitä dataa hyödynnetään sitten eri tarkoituksiin.
Juuri tämän takia organisaatiot sitä asiaan perehtyvää ammattitaitoa hommaavat. Eivät esimerkiksi pro-scoutit kykene tekemään niin kattavaa tilastointia, elleivät he sitten käytännössä kelaa kaikkia otteluita lävitse ja tee niitä muistiinpanoja. Yhden ottelun otanta on yhtä tyhjän kanssa. Tämän lisäksi sitten niillä pro-scouteilla harvemmiten on eväitä tätä dataa hyödyntää kaikilla mahdollisilla ja mahdottomilla tavoilla. Heidän pääasiallinen tehtävä kuitenkin on yksittäisten pelaajien ja pelitapojen tarkkailu.
Tämä nyt menee sitten jo heti sinne hohhoijaa-osastolle. Siis Detroit hommaa yleisen trendin mukaisesti tätä tilasto-osaamista, vaikka eivät siitä mitenkään todennäköisesti hyödy? Tässä tapauksessa se Holland on ihan oikeasti varsinainen idiootti. Kysehän on myös tilastojen ja niiden menetelmien uudelleenjalostamisesta, jossa ihan ammattihenkilöllä on hieman paremmat edellytykset tätä toteuttaa.
Eiköhän näitä tilastoja sekä sitten ihan empiiristä havainnointia käytetä molempia toisiaan tukien. Ihan molempiin menetelmiin voi liittyä otantapoikkeama, ja tällaiset saadaan sitten todennäköisimmin siivottua käyttämällä molempia menetelmiä.
Varmasti siellä jotain tehdään, mutta kyse onkin siitä, että Detroit ei todellakaan ole aallonharjalla tässä, vaan sen täytyy myös panostaa tähän osa-alueeseen, jotta se pysyy mukana kehityksessä eikä anna etumatkaa muille tässä(kään) asiassa.
Five or six years ago, a group approached the Detroit Red Wings with a promise to provide a whole new set of statistics.
Its plan: Hire 100 college students to compile every sort of data possible, then give it to the Red Wings to analyze.
Jim Nill, Detroit’s assistant general manager at the time, heard the pitch and questioned its feasibility.
“It always came down to, ‘How reliable is the information?’ ” Nill said. “That’s always the question mark.”
Nill and his staff now use a computer program that does the work of at least 100 college students: it measures Corsi, giveaways/takeaways, scoring chances and a host of other stats. After each game, the coaching staff reviews the numbers then goes back to the film and tracks its own stats to look for any discrepancies.
The numbers flag certain elements the Stars staff might miss. From there, the staff examines the aspects further and comes to a decision that could determine a player’s future.
“If it’s a number you get out of right field, I think it’s great for analyzing that,” Nill said. “Why such a difference? If the numbers are closer, now you’ve got more of a comfort level to say, ‘OK, yes. There’s something here. We made this decision as a staff and the numbers back it up.’ It’s a lot easier to make a decision then.”
But it’s more than just following the numbers. Half a decade later, reliability is still a problem.
The coaches’ numbers never coincide with the program’s, according to Nill. The focus instead is trying to find a common level of discrepancy. If the program’s scoring chances are always 20-percent higher than the coaches’ scoring chances, they know they’re on to something.
Finding that consistency has proven difficult. Hockey stats tend to be more subjective than other sports. The difference between a scoring chance and not a scoring chance can be in the eye of the stat taker.
Appleby is the president of PowerScout Hockey, one of a few companies bringing player tracking to hockey. (Two others, Stats Inc. — which owns the SportVU system that has become popular in basketball — and SportVision, declined comment for this story.)
PowerScout uses a three-camera system to track every player’s and the puck’s movement on the ice. With that data, PowerScout’s computer can deduce skating speed and distance skated, pass/shot speed and percentage, takeaways, shot attempts and a range of other analytics.
Corsi and Fenwick, now used as proxies for possession, are unnecessary, according to Appleby. A player tracking system could give exact possession data.
“This is kind of the holy grail,” Appleby said. “There’s nothing left to measure. This I think will fundamentally change the way that teams will look at (hockey).”
PowerScout analyzed over 50 games at the NHL and Canadian Hockey League level this season. One of those games was a Memorial Cup game between the Edmonton Oil Kings and the Guelph Storm.
In that game, Stars prospect Jason Dickinson, playing for Guelph, tied for the fastest top speed at 22.6 miles per hour. His average shot speed ranked 11th in the game at 51.05 mph. He had a 51-percent passing percentage, which also ranked 11th in the game, and connected on passes with fellow forward Scott Kosmachuk more than any other teammate.
Guelph’s heat map revealed that it relied on the right side of their goaltender to both break out of the defensive zone and bring the puck into the offensive zone.
It’s this type of information that will be available to NHL teams soon.
Appleby said he has spoken with almost every NHL team — including the Stars — about the system. The Toronto Globe and Mail reported in May that the NHL would experiment with player tracking this year and could have a league-wide system in place by 2015-16. Ercolani said he is not working on anything related to player tracking right now.
Teams saw a sample of player tracking system at the NHL’s Board of Governors meeting near the end of last year, according to Nill. While he doesn’t “totally understand it,” he is all for using it if the information is consistent.
Ja ei nyt millään pahalla, mutta jos aiemmin mainitset jotain datan oikeellisuudesta, ja tuot siihen samalla, että Detroitin yksi menetelmä on delegoida homma varamaalivahdin tehtäväksi, niin ehkä siinä tiedonkeruussa todellakin on parannettavaa. Yksi joukkueen pelaaja, joka siis väkisinkin seuraa peliä myös "tunteella", on melko tarkkuutta ja keskittymiskykyä vaativan tehtävän vartija. Ei siinä tarvitse kuin heittää läppää vieruskaverin kanssa pari kertaa, niin saadaan jo tilastovääristymää.
Kai siellä nyt jotain tehdään. Mutta se on hieman eri asia, että ovatko ne kovinkaan jalostettuja tai jotenkin kovinkin salaisia ja siten etumatkaa Detroitille antavaa. Tuskin ovat, koska Detroit kokee tarvetta panostaa siihen lisää muiden organisaatioiden tavoin. Tuo loppu taas, jossa implisiittisesti annat olettaa, että Detroitissa olisi tuota kautta "viimeisen päälle viedyt" tilasto-/datankeruumenetelmät, vie tuon jo enemmän ideologian puolelle. Siinä operoidaan puhtaasti uskosi kanssa, jota ei tämäkään uutinen tue millään tavalla.
Näin sen itsekin näen. Ja myös tästä syystä näen Tatarin mahdollisena treidipalasena. Kyllähän nuo playoffit jo osoittivat sen, että vaikka kiekonhallinta onkin iso sana, niin edes pelkällä kiekonhallinnalla ja taitavilla pelaajilla ei pärjätä, jos fyysisyys, koko ja kamppailupelaamisessa otetaan turpaan melkein 100-0. Detroithan pesi Bostonin corsi-lukemissa tuossa sarjassa, vaikka "todellisuudessa" tuo sarja oli melko täysin Bostonin hallussa.
Tässä vain on hieman se ongelma, että näistä pelaajista ei saada "täyttä" hyötyä matalemmalla caphitilla kuin 1-2 kautta. Tämän jälkeen hinta sitten todennäköisesti raäjähtääkin. Esim. nyt Nyquistin osalta Detroit saa todella huokeaan hintaan tuon viimeisen kauden, mutta jos mies pelaa edes lähellekkään viime kauden tasolla, tulee hänen caphittinsa räjähtämään ylös. Nyquistin osalta asiaan vaikuttaa suurelti myös se, että mies on melkein koko uransa pelannut AHL-palkalla, joten hänellä on äärimmäisen suuri taloudellinen intressi nostaa isoa palkkaa. Detroit ei enää myöskään ole asemassa, jossa pelaajat jäisivät sinne tinkimällä palkastaan urheilullisten tekijöiden vuoksi. Tämä ongelma ei toki ole aivan akuutti, koska Datsyukin, Zetan ja Kronwallin selvästi alle markkinahintaiset caphitit pitävät huolen, että capissa on liikkumavaraa. Mutta näiden sopimusten loppumisen jälkeen tuo nykyinen toimintamalli rupeaa aiheuttamaan ongelmia, koska Detroit ei oikein kykene tekemään sellaisia pitkiä sopimuksia, joissa olisi hyvin monta RFA-vuotta (jolloin siis niiden sopimusten caphitit painuisivat melko alas). Se olisi sitten melkoista riskinottoa, jos jollekkin sellainen sopimus tarjottaisiin ilman kunnon näyttöjä. Monessa organisaatiossa pelaajat pystyvät näyttönsä antamaan jo jopa ELC-sopimusaikana, jolloin tällainen on järkevää ja melko riskitöntä.
Leveys siellä tosiaan on hyvällä mallilla. Pointtini ei kuitenkaan ollut varsinaisesti se, vaikkakin tottakai tuollaisilla ELC:n jälkeisillä lyhyillä sopimuksilla sitä syvyyttä saadaankin halvalla. Tuo vain edellyttää pidemmän päälle sitä, että sieltä tulee säännöllisesti jopa useampi riittävän tasokas kaveri. Jurcolla lienee parhaimmat näytöt ja lyhin tie, mutta nuo muut nimet ovat enemmän tai vähemmän vielä isojen kysymysmerkkien saattelemia.
Tämä on toki oma mielipiteeni, mutta juurikin pakistoa täytyisi sisäänajaa sillä tavalla, että puolustajille annetaan otteluita isossa määrin vielä waiver-vapauden ollessa voimassa. Detroit tuntuu pitävän puolustajat melkein 100% osan waiver-vapausajasta alhaalla, jolloin käytännössä aikaa sisäänajolle ei juuri jää, koska puolustajapareja on vain kolme (eli niiden suojaaminen peluutuksellisesti on huomattavasti vaativampaa kuin hyökkääjien). Jos puolustajalla on waiver-vapauden jälkeen otteluita vyöllä esim. 100 kappaletta, voi hänet istuttaa vakiokokoonpanoon huomattavasti levollisimmin mielin kuin jos niitä otteluita on 10 kappaletta.
Jotenkin en usko, että Babcock ottaisi Pulkkisen pääasiassa vain ylivoimaa pelaamaan (Pulkkisesta kun ei oikein hyötyä ole kuin hyökkäävässä roolissa). Junnuthan eivät saa samanlaisia vapauksia ja mahdollisuuksia kuin esim. Cleary, joka on pelannut uskomattoman paljon erikoistilanteita tasoonsa nähden.
The Calgary Flames, Detroit Red Wings and Winnipeg Jets are interested in Dustin Penner.
Mr. Pancakesta ollaan näköjään kiinnostuneita. :O
Tossa katselin aikani kuluksi noita Pulun viime kauden maaleja. On sillä kyllä karmea laukaus. Riittääkö Pululla vielä ensi kaudella ylhäällä? Olisihan se hienoa, mutta paljon on töitä mielestäni.