Mielestäni se, että jossain lajissa olympialaiset eivät ole se suurin juttu ohi lajin omien erikoistapahtumien, oli sitten kyseessä futis, tennis tai vaikka pyöräily tai mikä tahansa laji, ei heikennä olympialaisten arvoa pätkääkään tai aiheuta kisojen kannalta mitään "problematiikkaa."
Olympiamitali on kuitenkin aina olympiamitali, sitä voi kukin miettiä jos haluaa ajatella asiaa ikänsä treenanneen urheilijan kannalta. Jos nyt olettaa että sitä on ihminen kasvanut tennishuipuksi, niin joskus jo aikanaan ennen lajivalintaansa on varmaan sekin kyseinen tuleva huippu isukkinsa kanssa katsellut kun sankaritarinoita tehdään legendaarisilla olympia-areenoilla läpi lajikirjojen.
Sama asia fillaristilla tai futaajalla, lienee aika mahtava fiilis, kun palkintokaapissa kiiltelee loppuikänsä ajan olympiamitali ja olkoon se vaikka vielä kultainen, vaikka se ei periaatteessa vastaisikaan sitä futiksen maailmanmestaruutta, Wimbledonin voittoa tai Tour de Francen ykkössijaa. Se ei ole mikään edellisistä, mutta se on olympiakulta ja mikä on urheilumaailmassa oikeastaan sitä suurempi saavutus?
Eipä tuo minun osaltani olympiakisoissa periaatteessa latista tunnelmaa vaikka esim. huippuodotetulta satasen juoksultakin jäisi loukkaantumisten vuoksi pois kovimpia nimiä esim. nyt Bolt ja Blake. Ok, pari huippua pois ja harmi sinänsä tietenkin, mutta katselukanta finaaliin minun silmissäni muuttuu siinäkin tilanteessa heti pettymyksen sijaan uuteen mielenkiintoon siellä viivalla olevia urheilijoita ajatellen. Siinä on heti tarjolla jollekin ehkä hieman "ulkopuoliselle" kaverille mahdollisesti aivan uskomaton tarina, sauma ottaa satasen olympiakulta ja ylipäätänsä olympiamitali!
Sen takia jotain olympiafutistakaan ei kannata ajatella niin, että parhaat puuttuu ja paskat kisat, vaan niin että siellä on nuoria futaajia jengit pääsääntöisesti täynnä, ja heille varmasti jokaiselle sen olympiamitalin saaminen himaansa palkintokaappiin lienee jonkinarvoinen tavoite tälle kesälle ja ehkä koko uralle.