Jääkiekkoilijat ovat tyhmiä!

[dana77]

Eli suomalaista huippu-urheilua edustavat jääkiekkoilu, pari jalkapalloseuraa, pari yleisurheilijaa ja muutama ratinvääntäjä?

Karrikoidusti näin. Välttämättä en kovin montaa jalkapalloseurojakaan listalle nostaisi, mutta sitten vastaavasti joitain talvilajejen harrastajia nostaisin.

Oleellista huomata on, että kyse ei ole pelkästään suuresta palkkashekistä. Jotkut yleisurheilijat oikeasti treenaavat ammattimaisesti; he käyvät leirityksillä talviaikaan ja uhraavat lajilleen äärimmäisen paljon. En usko että jotkut Risto Ulmalat tai Janne Holmenit olisivat olleet yhtään kovempia urheilijoita, vaikka rahaa olisi ollut käytössä viisinkertaisesti. He tekivät jo käsitykseni mukaan hommat niin ammattimaisesti kuin mahdollista oli.

Sabassa tehdään vain vähän sinnepäin otona ja mutulla. Toki kehitys kehittyy sielläkin.

Mielenkiinnon vuoksi olisi kiva tietää, mitäs kaikkia dopingrikkomuksia on ollut jääkiekon SM-liigassa?

En mistään SM-liigasta ole puhunut, vaan koko lajista maailmanlaajuisesti. Stig Wetzellkin sentään kärysi miehekkäästi suorituskykyä parantavista piristeistä, eikä mistään laihdutuslääkkeistä tai kaljuuden hoitoon käytettävistä mömmöistä.

 

[LaTe_Show]

En mistään SM-liigasta ole puhunut, vaan koko lajista maailmanlaajuisesti.

Ai, minä kun luulin, että viittasit nimenomaan tuohon vuoden 2005 Suomen liigan tapaukseen, kun puhuit että historian toistaiseksi ainoa doping-rikkomus on tullut pilven pössyttelystä. Maailmanlaajuisestihan tilanne on näin: IFF

Joku NHL:hän on täysin pussyliiga kun siellä ei ole kukaan jäänyt kiinni doping:sta... :)

Toisaalta, salibandy kun ei ole kontaktilaji niin on aika vaikea kuvitella mitä hyötyä doping:sta saisi, varsinkin kun maila- ja laukaisutekniikka on huomattavasti herkempi kuin esimerkiksi jääkiekossa.

EDIT: ”Olen tehnyt selkeän valinnan. Salibandy menee opintojen edelle. Yritän sumplia opettajien ja professoreiden kanssa aikatauluja niin, että pysyn mukana kuvioissa. Joskus se onnistuu paremmin, joskus huonommin. Paljolti se on itsestä kiinni, siitä miten onnistun esittämään asiani. Mitään ei saa olemalla passiivinen. Opiskelevia huippu-urheilijoita ymmärretään nykyään paremmin. Mutta vaivaa on nähtävä asioiden eteen”,
kauppatiet. yo ja tekniikan yo, salibandyn maailmanmestari Tero Tiitu, Respect – Ajatuksia, esimerkkejä ja ideoita urheilijoiden elämänhallintataitojen kehittämiseksi, 2009

Opintosuunnittelu - Huippu-urheilija.fi

 

[ms.qvist]

Sabassa tehdään vain vähän sinnepäin otona ja mutulla. Toki kehitys kehittyy sielläkin.

Sanoisin, että monessa salibandyjoukkueessa tehdään töitä jo enemmän kuin "mutulla", mutta voin toki olla väärässäkin. Esim. Lappeenrannassa NST-junnuissa parhaimmat yksilöt ovat voittaneet SaiPan vastaavan ikäluokan junnuja nopeus ja kestävyystesteissä, häviten vain ja ainoastaan voimastestesteissä. Tämä kertoo osaltaan sen mihin suuntaan salibandy on tulevaisuudessa kehittymässä ja millä tasolla parhaimmat pelaajat tulevat olemaan jatkossa. Mielenkiintoista on kuitenkin seurata, että jatkuuko kehitys samalla tasolla aikuisten sarjassa vai kuinka laajalla rintamalla SaiPan-pelaajat painavat ohi, jos painavat.

Toki aikuisissa SM-liiga vaatii pelaajalta aivan toisella tavalla kuin salibandy, mutta en missään nimessä vähenksyisi salibandyn pelaajia. Tulevaisuus tulee näyttämään sen millä tasolla tullaan pelaamaan ja kuinka vaativaa treenaaminen tulee olemaan. On kuitenkin muistettava se, että SM-liiga on siitä poikkeuksellinen, että kovin harvassa muussa sarjassa Suomessa pelaajille asetetaan jo niin nuorena yhtä kovia laatuvaatimuksia, pl. kenties esim. uinti, jossa jo 15-vuotiaat treenaavat yli 10 kertaa viikossa*.

vlad.

*: Useiden vuoien kokemusta uinnin piiristä, joiten tiedän millä tasossa harjoittelu todellakin liikkuu.,

 

[Hanson]

Otsikon pitäisi olla : SALIBANDYHEMMOT ON TYHMIÄ ! Näin siksi, että he kirjoittavat väärään ketjuun. Tämän ketjun aihe liittynee jääkiekkoon ?

 

[Kirjoittelija]

Irroitit asian yhteydestään. Heillä on urat kesken, mutta pohja mahdollisia tulevia opiskeluja varten suoritettu, kuten niilläkin jotka myös mainittiin kirjoituksessa ja jotka saattoivat opinnot loppuun uran jälkeen - osa uran ohessakin. Ota kantaa kokonaisuuteen, äläkä viisastele yhdellä lauseella.

Minä käsitin tuon heittosi "siinä esimerkkejä tyhmistä jääkiekkoilijoista" sarkasmina. Ymmärsinkö väärin? Noiden luettelemiesi titteleiden ymmärsin olevan siinä merkkeinä siitä, etteivät jampat mitään tyhmiä ole. Jos titteliä "ylioppilas" käytetään tällaisessa yhteydessä, niin kyllähän se tahattoman komiikan puolelle menee väistämättä. Ylioppilaslakki indikoi älykkyyttä/viisautta suunnilleen yhtä vahvasti kuin ajokortin omaaminen lahjakkuutta formuloissa ajamiseen.

 

[Aunt Wang]

Joku NHL:hän on täysin pussyliiga kun siellä ei ole kukaan jäänyt kiinni doping:sta... :)

Menen miinaan, mutta juurihan nuo Kostitsynin veljekset oli epäiltynä huumeisiin ja dopingiin liittyvistä asioista. Kummasti myös joillakin pelaajilla taso heittelee sitä myöten kun tulevista testeistä ilmoitetaan.

 

[dana77]

Ai, minä kun luulin, että viittasit nimenomaan tuohon vuoden 2005 Suomen liigan tapaukseen, kun puhuit että historian toistaiseksi ainoa doping-rikkomus on tullut pilven pössyttelystä. Maailmanlaajuisestihan tilanne on näin: IFF

lahjakkaasti lainattu. Koko lause kuului, että "Saba taitaa olla laji, jonka historian toistaiseksi ainoa doping-rikkomus on tullut pilven pössyttelystä. nuff said?"

Noista muista en vain ole kuullut, enkä esim tiedä ovatko nekin tulleet pilven pössyttelystä.

Pitää silti sanoa, että "doping-rikkomus" oli huono sanavalinta, sillä sehän on jo doping-rikkomus, jos tietyt huippu-urheilijat ei ilmoita olinpaikkaansa WaDalla eikä tarkoitukseni ollut mitään vahinko-flunssalääkekäryjäkään ottaa mukaan, vaikka nekin kiistattomasti rikkeitä ovat.

Joku NHL:hän on täysin pussyliiga kun siellä ei ole kukaan jäänyt kiinni doping:sta... :)

Onhan siellä jäänyt vaikka kuinka moni. Esim Kevin Stevens crack-kokaainista.

"Olen tehnyt selkeän valinnan. Salibandy menee opintojen edelle.

En minä sano etteikö Tiitu olisi huippu-urheilija tai ainakin hyvin lähellä sitä, mutta kun puhutaan koko lajista (tai tarkemmin sanottuna sarjatasosta) kokonaisuutena, niin se vaatisi sitä, että kaikki muutkin tekisivät samoin. Nyt eivät tee.

 

[dana77]

Sanoisin, että monessa salibandyjoukkueessa tehdään töitä jo enemmän kuin "mutulla", mutta voin toki olla väärässäkin. Esim. Lappeenrannassa NST-junnuissa parhaimmat yksilöt ovat voittaneet SaiPan vastaavan ikäluokan junnuja nopeus ja kestävyystesteissä, häviten vain ja ainoastaan voimastestesteissä.

Eri lajeissa on erilaiset vaatimukset, joten ei se ole paremmuutta, että harjoittelussa panostetaan eri asioihin. Amatööri-sulkapalloilijat voittavat ammatti-sumopainijat nopeustesteissä.

 

[janóz]

Vastaus avausviestin kysymykseen: Tuskin ovat sen tyhmempiä kuin muutkaan.

Mutta jos kysymys olisi esim. käyttäytyvätkö jääkiekkoilijat junttimaisesti silloin kuin heitä on paikalla enemmän kuin yksi niin vastaisin kyllä. Ne jääkiekkoilijat, jotka tunnen eivät ole "tyhmiä", mutta antavat joskus itsestään sen kuvan kun ovat keskenään liikkeellä. Joukossa tyhmyys tiivistyy. Kyllähän näitä stereotypioita on muitakin. Harvoin ajatellaan, että kaunis isorintainen blondi olisi viisas. Tai saati sitten iso lihaksikas mies. Kirjanpitäjän näköistä silmälasipäistä kaljuuntuvaa miestä pidetään todennäköisestä edellämainittuja fiksumpana.

Mitä kannattajien tyhmyyteen tulee niin eiköhän noita idiootteja löydy joka lajin parista. Yleensä toisen lajin kannattajia pidetään juntteina, mutta monestihan myös saman lajin vastustajajoukkueiden kannattajat on juntteja, joten tästä nyt ei varmaan saa järkevää väittelyä tekemälläkään..

 

[LaTe_Show]

Eri lajeissa on erilaiset vaatimukset, joten ei se ole paremmuutta, että harjoittelussa panostetaan eri asioihin. Amatööri-sulkapalloilijat voittavat ammatti-sumopainijat nopeustesteissä.

Rauno Korven kanssa voi keskustella miten salibandy(fysiikka)harjoittelu eroaa jääkiekon vastaavasta. Voin väittää (harjoittelun ja pelaajan ominaisuuksien) erojen olevan huomattavasti paljon pienemmät kuin sulkapallon ja sumopainin välillä.

... ja Jukka Jalonenkin kovasti peesata Ranea, kun hän seminaaripäivillä puhui näistä kahdesta lajista.

Se onko se sittenkään huippu-urheilua on jokaisen oma mielipide.

(Tämä kai tästä pahasti off-topic:iin menneestä keskustelusta...)

 

[dana77]

Rauno Korven kanssa voi keskustella miten salibandy(fysiikka)harjoittelu eroaa jääkiekon vastaavasta. Voin väittää (harjoittelun ja pelaajan ominaisuuksien) erojen olevan huomattavasti paljon pienemmät kuin sulkapallon ja sumopainin välillä.

Tottakai erot ovat isommat, sen takia esimerkki olikin havainnollinen.
Jokainen näkee, että muistuttavatko pikajuoksijat ulkoisesti enemmän jääkiekkolijoita vai niitä jotka pelaavat salibändissä.
Niissä lajeissa joissa juostaan harjoitellaan juoksemista, niissä lajeissa
joissa luistellaan harjoitellaan luistelemista. Jos nopeustesti tehdään luistimet jalassa, niin voittajasta tuskin on epäselvyyttä. Vai onkohan Rauno Korpi tästä eri mieltä.

 

[LaTe_Show]

Niissä lajeissa joissa juostaan harjoitellaan juoksemista, niissä lajeissa joissa luistellaan harjoitellaan luistelemista. Jos nopeustesti tehdään luistimet jalassa, niin voittajasta tuskin on epäselvyyttä. Vai onkohan Rauno Korpi tästä eri mieltä.

Tietääkseni tämä koko aihe sai alkuun vladin kommentista: Lappeenrannassa NST-junnuissa parhaimmat yksilöt ovat voittaneet SaiPan vastaavan ikäluokan junnuja nopeus ja kestävyystesteissä, häviten vain ja ainoastaan voimastestesteissä.

En tiedä onko nämä testit tehty luistimet jalassa tai ilman, mutta kun hän puhui että "voittaneet", niin kuvittelisin näiden testien olleen vertailukelpoiset. Tietääkseni vlad on nimenomaan painottanut fysiikkatestejä - se mitä nämä tulokset kertovat ja se miten paljon näillä tuloksilla on lajille itselleen että vertailussa lajien kesken on toinen asia. Jotain suuntaa antavaa tietoa se kuitenkin antaa urheilijan yleiskunnossa ja nopeusta näin yleisesti.

Mutta tottakai lätkäjunnut osaavat luistella säbäjätkiä paremmin, siinä missä lätkäjätkiltä on turha odottaa mitään kanttivetoja. Nämä taidothan opitaan niistä lajikohtaisissa treeneissä, mitä fiksuna kaverina tiedät ja ymmärrät.

 

[Hanson]

Ylioppilaslakki indikoi älykkyyttä/viisautta suunnilleen yhtä vahvasti kuin ajokortin omaaminen lahjakkuutta formuloissa ajamiseen.

Ilman yo-tutkintoa mennään harvemmin yliopistoon ja ilman ajokorttia ajetaan harvemmin formuloita. Molemmat ovat perustaso ylöspäin, toisin kuin pelkkä peruskoulu ja/tai mopokortti.

 

[Palstalegenda]

Kuten täällä on todettu, kestävyyslajien urheilijat ovat usein koulutetuimpia. Eivät silti niinkään hiihtäjät mutta ainakin juoksijat. Joskus kun enempi asiaa seurasin, niin tuntui, että lähes jokainen Suomen kestävyysjuoksun huippu on vähintäänkin maisteriksi opiskellut tai opiskelemassa; Samuli Vasala on maisteri, Jari Matinlauri on juristi (lukiotodistuksenkin keskiarvo muistaakseni 9,8) Janne Holmén on ihan tohtorismies. Keskisalo opiskeli kansantaloustiedettä, vaikka se nyt jäikin ainakin siltä erää. Tuomo Lehtinen on maisteri ja vaimonsa Johanna Lehtinen on oikeustieteellisestä valmistunut. Jussi Utriainen on kauppatieteiden maisteri. Ja niin edelleen. Vastapainona monen heidän pääasiallinen tulo varsinkin uran alkuvaiheessa oli opintotuki, asumislisä ja opintolaina, sillä välin kun jääkiekkoilija urpokaljanen pelasi nelosketjussa SM-liigaa ja elätti itsensä sillä. Eikä siinä mitään, raha puhuu.

Kyllähän joukkuelajien urheilijat ovat tyhmempiä. Niinhän se joukossa tyhmyys tiivistyy ja empiirisenä havaintona on aivan selvä asia, että sanonta: "mitä pitempi matka, sitä tyhmempi jätkä" on kyllä ihan humpuukia.

 

[benicio]

Vittu mua kiinnosta, joko on noteerattu täällä, mutta Kari Harila oli maanantain Kauppalehden jutussa Pandan toimitusjohtajana. Sillä oli leipurinmyssy päässä, joka on tyhmän näköinen, tämä kannattaa ketjun aloittajan gradussaan huomioida?

 

[Vanhapuuma]

Vittu mua kiinnosta, joko on noteerattu täällä, mutta Kari Harila oli maanantain Kauppalehden jutussa Pandan toimitusjohtajana. Sillä oli leipurinmyssy päässä, joka on tyhmän näköinen, tämä kannattaa ketjun aloittajan gradussaan huomioida?

Joo mustakin tyhmännäköinen leipurinmyssy päässä pitää huomioida gradussa. Selvä indikaattori, lätkänpelaajat on ihavvitu tyhmiä.

 

[sampio]

En tiedä, mutta luulen, että kaikkien lajien harrastajissa on sekä älykkäitä että vähemmän älykkäitä yksilöitä. Mutulla edelleen, yksilölajeissa useimmiten vaikuttaisi olevan kokonaisvaltaisempaan ajatustoimintaan kykeneviä tyyppejä, joukkuelajit taas vetävät puoleensa jätkä-jätkiä tai hyppyritukkia. Mutta se ei tee yhdestäkään lätkän, futiksen tai pesäpallon pelaajasta yksilönä sen tyhmempää tai vastaavasti hiihtajästä tai kestävyysjuoksijasta fiksumpaa.

Oikeastaan voimme julistaa kamppailulajit älykkäimpien yksilöiden valinnaksi, koska Tuomo Karila on tohtorismies. Tai kuka muka tietää älykkäämpää katsetta kuin Aminilla on?

 

[Marre]

Yksilölajeissa suurempi osa kovin yksinkertaisista karsiutunee pois siinä vaiheessa, kun omaa harjoittelua pitää ihan itse alkaa miettiä. Joku toki löytää valmentajan, jota tarvitsee vain totella kyselemättä. Joukkuelajeissa omaehtoinen paneutuminen oman harjoittelun ja urana suunnitteluun ei ole ihan yhtä välttämätön taito, joten tyhmempi ja vähemmän motivoitunutkin ainakin jollekin tasolle pärjää joukon jatkona.

Muuten voisi olettaa, että jääkiekkoilijoiksi päätyisi nykyisin jopa hieman keskimääräistä paremmin pärjäävää sakkia. Kodin sosioekonominen asema kun korreloi aika vahvasti lasten koulumenestykseen ja kaikenlaiseen elämässä pärjäämiseen ja nykyisin eivät huonossa sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden pojat pahemmin lätkää voi pelata.

 

[halogeeni]

Pesäpallossa on keskimääräistä koulutetumpaa ja fiksumpaa porukkaa kuin pallopeleissä keskimäärin. Toki esim. miesten Superpesiksessä keskimääräinen palkka on vain ~15000€ kaudesta, että töitä pitääkin tehdä tai opiskella, mutta akateemisten määrä on silti suuri. Esim. eräs miesten Superpesisjoukkue viime kesänä lyöntinumerojen alkupäästä 1. liikuntatieteiden opiskelija 2. liikuntatieteiden maisteri 3. diplomi-insinööri 4. kasvatustieteiden maisteri 5. diplomi-insinööri.. Koska SM-liigassa vastaava ykköskentällinen?

 

[sampio]

Kodin sosioekonominen asema kun korreloi aika vahvasti lasten koulumenestykseen ja kaikenlaiseen elämässä pärjäämiseen ja nykyisin eivät huonossa sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden pojat pahemmin lätkää voi pelata.

Ei tuo nyt ihan noin suoraviivaista ole, etkä sitä varmasti aivan niin tarkoittanutkaan. Ääripäissään ehkä noin, mutta ihan näppituntumalla ja päivittäin tämän asian kanssa painivana väittäisin, että ääripäiden väliin jäävän ison massan koulumenestys on niin monen tekijän summa, ettei sitä pelkällä varakkuudella ja vanhempien koulutustaustalla selitetä.

 

[Marre]

Ääripäissään ehkä noin, mutta ihan näppituntumalla ja päivittäin tämän asian kanssa painivana väittäisin, että ääripäiden väliin jäävän ison massan koulumenestys on niin monen tekijän summa, ettei sitä pelkällä varakkuudella ja vanhempien koulutustaustalla selitetä.

Tilastollisista korrelaatioista tosiaan puhuin ja silloinhan on kyse todennäköisyyksistä ja keskimääräisestä tilanteesta, yksittäistapaukseen niiden avulla ei pahemmin voi ottaa kantaa. Ja mutuna heittäisin, että vahvin korrelaatio taitaa (valitettavasti) olla siinä, että erittäin huono-osaisten perheiden lapset, etenkään pojat, eivät usein kovin ruusisesti pärjää. Mutuna väitän myös, että hyväosaisten perheiden lapsille on tyypillisempää sekin, että vaikka sinne täysi-ikäisyyteen asti menisikin vähän miten menisi, niin usein pystyvät sitten siinä pääsykoe yms. vaiheessa tsemppaamaan ja homma lähteekin ihan toiseen suuntaan kuin esim. ehkä yläasteella vaikutti. Tämä taas saattaa sitten ketjun aiheeseen palataksemme koskea myös jääkiekkoilijoita. Lukio on ehkä lusittu auttavasti läpi tai jätetty keskenkin, mutta uran realisoituessa 'SaiPan kolmosketjun laituriksi tai HPK:n kolmosparin pakiksi', saattaa vastaavia herätyksiä asian suhteen hyvinkin syntyä.

Ja vielä voisi kommentoida tuolla aiemmin esitettyä väitettä, että lukiosta selviäminen ei kerro mitään älykkyydestä. Siitä ole hieman eri mieltä. Harvassa ovat ne heikkolahjaiset, jotka lukion ovat suorittaneet ja todennäköisesti jo hieman keskimääräistä alemman älykkyysosamäärän omaavat joutuvat tekeään lukion läpäisemisen eteen töitä. SM-liigaan tai korkeammalle tähtäävä junnujääkiekkoilija taas ei ihan hirveästi ehdi läksyjä pingottaa, vaan jääkiekko kaikkineen on heille melkoinen aikasyöppö, joten hyvät hoksottimet tulevat kyllä siinä tilanteessa ihan tarpeeseen, jotta lukiokursseista pääsee läpi. Itse muistan lukioajoilta ihan normaalilahjaisia kavereita, jotka ihan oikeasti käyttivät useamman tunnin päivässä läksyihin (ja eivät lintsailleet tunneilta) ja silti keskiarvot eivät todellakaan missään huiman korkealla pyörineet ja meidän pitkän matematiikan ryhmästäkin noin puolet vaihtoi lyhyeen, vaikka suurin osa heistä ihan oikeasti yritti ja kukaan ei kovin tollo varsinaisesti ollut. Toki heillä saattoi olla oppimisvaikeuksia, jotka asiaan vaikuttivat, mutta ei se lukiokaan nyt niin läpihuutojuttu monille ole.

 

[Kirjoittelija]

Ei tuo nyt ihan noin suoraviivaista ole, etkä sitä varmasti aivan niin tarkoittanutkaan. Ääripäissään ehkä noin, mutta ihan näppituntumalla ja päivittäin tämän asian kanssa painivana väittäisin, että ääripäiden väliin jäävän ison massan koulumenestys on niin monen tekijän summa, ettei sitä pelkällä varakkuudella ja vanhempien koulutustaustalla selitetä.

Ei selitetä pelkällä perhetaustalla. Sen takiahan siinä viestissä puhuttiin korrelaatiosta eikä kausaliteetista. Luulisi näiden eron olevan koulutetulla ihmisellä selvillä.

Koulumenestys jossain peruskoulussa (missä ilmeisesti opetat) on vähän eri asia kuin koulumenestys aikuisena, kun asutaan omillaan. Silloin osa joutuu tekemään töitä elääkseen, osan elämisen maksaa porukat.

Ja vielä voisi kommentoida tuolla aiemmin esitettyä väitettä, että lukiosta selviäminen ei kerro mitään älykkyydestä. Siitä ole hieman eri mieltä. Harvassa ovat ne heikkolahjaiset, jotka lukion ovat suorittaneet ja todennäköisesti jo hieman keskimääräistä alemman älykkyysosamäärän omaavat joutuvat tekeään lukion läpäisemisen eteen töitä.

Viittasit ilmeisesti minun viesteihini? Kyllä minäkin uskon, että lukiolaisilla keskimäärin on korkeampi äo kuin amislaisilla. Silti olen edelleen sitä mieltä, ettei lukiomenestyksellä niin paljon välttämättä äo:n kanssa ole tekemistä kuin ihmiset luulevat. Äo:ta mitataan kuviopäättelyllä, jossa minä olen ihan onneton. Siitä huolimatta kirjoitin L:t äikästä, enkusta, ranskasta ja saksasta ja E:t pitkästä matikasta ja ruotsista. Yhteenkään kuviopäättelytehtävään ei noissa kokeissa tarvinnut vastata.

 

[sampio]

Sen takiahan siinä viestissä puhuttiin korrelaatiosta eikä kausaliteetista.

Tuo oli ihan puhtaasti mun mokani, jonka tuossa yllä Marre korjasikin.

Koulumenestys jossain peruskoulussa (missä ilmeisesti opetat) on vähän eri asia kuin koulumenestys aikuisena, kun asutaan omillaan. Silloin osa joutuu tekemään töitä elääkseen, osan elämisen maksaa porukat.

Jees, mutta lainaamassani viestissä puhuttiin lapsista, ja minä nimenomaan viittasin heihin. En toki rinnasta yläkoulun menestystä myöhempiin opintoihin, mutta varmasti jostain kasipuolikkaan-ysin keskiarvosta lähtien alkaa jo aika paljon suuntaviivoja antamaan tulevaan, ihan mutulla.

 

[sampio]

TJa mutuna heittäisin, että vahvin korrelaatio taitaa (valitettavasti) olla siinä, että erittäin huono-osaisten perheiden lapset, etenkään pojat, eivät usein kovin ruusisesti pärjää.

Tuosta mulla on samanlainen fiilis, vaikkakin aina tulee näitä poikkeuksia, joissa huono-osaisuus ei välttämättä ole kiinni vanhempien koomailuista, vaan vaikkapa työttömyydestä yms. Mutta juu, ainakin oma kokemukseni puhuu tämän puolesta myös.

Mutuna väitän myös, että hyväosaisten perheiden lapsille on tyypillisempää sekin, että vaikka sinne täysi-ikäisyyteen asti menisikin vähän miten menisi, niin usein pystyvät sitten siinä pääsykoe yms. vaiheessa tsemppaamaan ja homma lähteekin ihan toiseen suuntaan kuin esim. ehkä yläasteella vaikutti.

Tässä lienee perheen esimerkki ja tuki ratkaisevassa osassa.

 

[Marre]

Tässä lienee perheen esimerkki ja tuki ratkaisevassa osassa.

Nimenomaan se. Ja siihenhän tuo sosioekonomisen aseman periytyminen pitkälle perustuukin. Toki hieman voivat vaikuttaa tietyt periytyvät piirteet (siis esim. tarkkaavaisuusongelmat, alttius tietyille mielenterveysongelmille tai addiktioille yms.), mutta paljolti kyse on kodin mallista, tuesta ja kasvatuksesta. Päiväkoti ja koulu tasoittavat eroja miten kykenevät, mutta ne rajat tulevat valitettavan äkkiä vastaan. Ja sitten vielä ne peruskoulussa hyvin menestyvät heikommassa asemassa olevien perheiden lapset ovat siinä samassa kohtaa täysi-ikäisyyden tienoilla, jossa siis paremmassa asemassa olevat perheet kykenevät jälkikasvuaan ohjaamaan eteenpäin, paljon alttiimpia tyytymään vähempään tai luovuttamaan ihan vain esimerkin, tuen (niin henkisen kuin taloudellisenkin) ja jopa tiedon puutteen vuoksi.

Ketjun aiheeseen liittyen minun pointtini oli siis se, että kun nykyisin lätkänpelaajissa on erittäin suuri yliedustus näitä sosioekonomisesti hyvässä asemassa olevien perheiden poikia, joiden vanhemmilla on myös ollut halua panostaa aikaa poikiinsa (taitaa nimittäin lätkäjuniorin vanhemmuus olla yksi orjatyön muoto monessakin seurassa), niin on melko todennäköistä, että näitä poikia seuraavat aikuiselämään asti muutkin kyseisenlaisen perhetaustan positiiviset korrelaatiot.