Juniorisarjojen muutokset

[Osvaldo]

Jääkiekkoliitto on tänään julkistanut mielestäni suurehkoja muutoksia varsinkin B- ja C-junioreiden SM-sarjojen pelitavassa. Kaikissa juniosarjoissa pelimäärät nousee.

Suomen Jääkiekkoliitto - KILPAILUTOIMINTA

Pelkistetysti sarjat pelataan näin:

A-junnut:

Pelataan 16 joukkueen kolminkertainen sarja (45 ott.). Lisäksi kukin joukkue osallistuu kahteen sarjaturnaukseen joista toisessa pelataan yhteensä 3 lisäottelua satunnaisia vastustajia vastaan. Sarjan otteluiden kokonaismäärä on siten 48 ottelua. Kahdeksan parasta pelaa playoff-ottelut. Puolivälierissä pelataan otteluparein 1.-8., 2.-7., 3.-6. ja 4.-5. Välierissä parhaiten sijoittunut kohtaa huonoimmin sijoittuneen ja toiseksi paras toiseksi huonoimmin sijoittuneen. Voittajat loppuotteluun, häviäjät yksiosaiseen pronssiotteluun. Kaikki playoff-ottelut pelataan paras viidestä -järjestelmällä ja kotietu on aina runkosarjassa paremmin sijoittuneella.

Sarjassa sijoille 9.-16 sijoittuneet pelaavat putoamiskarsintaottelut paras viidestä menetelmällä otteluparein 9.-16., 10.-15. ja 11.-14. ja 12.-13., kotietu ensin mainitulla. Putoamiskarsintaotteluiden häviäjät (4 kpl) pelaavat I-divisioonan kahden parhaan kanssa kaksinkertaisen karsintasarjan. Karsintasarjan lopullinen malli päätetään 10.6. mennessä.

B-junnut:

2011-2012:

20 joukkueen karsintasarja pelataan kahdessa 10 joukkueen lohkossa (= 9 ottelua). Lohkojen 5 parasta sekä voittajat ristiin karsinnoista (6.-7.) SM-sarjaan. Ristiinkarsinnat pelataan paras kolmesta –järjestelmällä. SM-sarjassa 12 joukkueen kolminkertainen sarja (33 ott.). Kahdeksan parasta playoff-otteluihin. Puolivälierissä pelataan otteluparein 1.-8., 2.-7., 3.-6. ja 4.-5. Välierissä parhaiten sijoittunut kohtaa huonoimmin sijoittuneen ja toiseksi paras toiseksi huonoimmin sijoittuneen. Voittajat loppuotteluun, häviäjät yksiosaiseen pronssiotteluun. Puolivälierät, välierät ja loppuottelut paras viidestä -järjestelmällä. Kotietu on aina runkosarjassa paremmin sijoittuneella.

2012-2013:

16 joukkueen karsintasarja pelataan kahdessa 8 joukkueen lohkossa (= 7 ottelua). Lohkojen 4 parasta sekä voittajat ristiin karsinnoista (5.-6.) SM-sarjaan. Ristiinkarsinnat pelataan paras kolmesta – järjestelmällä. SM-sarjassa 10 joukkueen nelinkertainen sarja (36 ott.). Sarjan kahdeksas kohtaa Wild Card –kierroksella I-divisioonan voittajan paras kolmesta -menetelmällä. Puolivälierissä pelataan otteluparein 1.-WC., 2.-7., 3.-6. ja 4.-5. Välierissä parhaiten sijoittunut kohtaa huonoiten sijoittuneen ja toiseksi paras toiseksi huonoiten sijoittuneen. Voittajat loppuotteluun, häviäjät yksiosaiseen pronssiotteluun. Kaikki playoff-ottelut pelataan paras viidestä -järjestelmällä ja kotietu on aina runkosarjassa paremmin sijoittuneella.

C-junnut:

SM-karsinnat pelataan neljässä viiden joukkueen lohkossa (2x sarjat) alueiden sopimien kiintiöiden perusteella. Lohkojen 2 parasta pääsee suoraan SM-sarjaan. Lisäksi kolmanneksi sijoittuneet pelaavat kahdesta viimeisestä paikasta yksinkertaisen sarjan.

SM-sarja pelataan 10 joukkueen 3- kertaisena sarjana. Tämän lisäksi kukin joukkue osallistuu yhteen sarjaturnaukseen jossa tulee 3 lisäottelua satunnaista vastustajaa vastaan. (= 30 ottelua). Kahdeksan parasta playoff-otteluihin. Puolivälierissä pelataan otteluparein 1.-8., 2.-7., 3.-6. ja 4.-5. Välierissä parhaiten sijoittunut kohtaa huonoimmin sijoittuneen ja toiseksi paras toiseksi huonoimmin sijoittuneen. Voittajat loppuotteluun, häviäjät yksiosaiseen pronssiotteluun. Kaikki puolivälierät, välierät ja loppuottelut paras viidestä –järjestelmällä. Kotietu on aina runkosarjassa paremmin sijoittuneella.

Mielipiteitä muutoksista?

Omasta mielestä on aika mielenkiintoista että kaudella 2012-2013 sekä B- ja C-junnujen SM-sarjat pelataan 10 joukkueen voimin, kun taas A:ssa joukkueita on SM-sarjassa ilmeisesti jatkossakin vähintään 16. Lisäksi noi alkukaudesta pelattavat muutaman ottelun karsintasarjat ovat aika raakoja. Aika jännä on myös tuo B-junnuissa kaudella 2012-2013 pelattava villi kortti -kierros pleijaripaikasta runkosarjan kahdeksannen ja divarin voittajan kesken.

 

[Lohipoika]

Mielipiteitä muutoksista?

Surkeita.

Mitä järkeä on lähteä kaventamaan joukkueita SM-sarjoissa, kun vielä tuossa iässä pelaajia löytyisi 20:een tasaiseen joukkueeseen? Nyt oikein lähdetään ohjaamaan näitä lupaavia pelaajia näihin muutamaan superjoukkueeseen ja muut takokoot keskenään divaria.

Olen aina suhtautunut erittäin positiivisesti siihen, kun näiden nykyisten 14:n liigajoukkueen joukkoon kilaa yksi tai kaksi muuta joukkuetta. Käytännössähän tulevien haastajien olisi vastedes oltava kymmenen parhaan joukossa, kun aikaisemmin on riittänyt olla sijalla 14. Jos nyt lähdetään miettimään, keitä epäliigajoukkueita viimeisten vuosien aikana C:n ja B:n SM-sarjoissa on pelannut ja mitkä heidän sijoituksensa ovat olleet, saadaan tällainen lista:

B
2010-2011: TuTo (12.), K-Vantaa (13.)
2009-2010: K-Vantaa (8.), TuTo (12.)
2008-2009: Sport (12.), EHC (13.)
2007-2008: -
2006-2007: Sport (14.)
2005-2006: K-Vantaa (14.)

C
2010-2011: Ketterä (14.)
2009-2010: K-Vantaa (12.), Jokipojat (13.)
2008-2009: K-Vantaa (9.), Jokipojat (10.), TuTo (12.)
2007-2008: K-Vantaa (8.), Laser HT (12.), EHC (13.), KJT (14.)
2006-2007: Sport (10.)
2005-2006: Laser HT (12.)

Ihan mukavasti porukkaa on joka vuosi onnistunut nousemaan liigajoukkueiden sekaan. Samaan aikaan A-nuorten liigassa on edelleen 14 mandaattipaikkaa. Ei vain se minulle uppoa. Miksi ei voisi olla C- ja B-junioreissa 16:n joukkueen sarjat ja A-nuorissa 14:n eikä kenelläkään olisi missään näissä sarjoissa etuoikeutta sarjapaikkaan?

 

[tutzba]

Mitä järkeä on lähteä kaventamaan joukkueita SM-sarjoissa, kun vielä tuossa iässä pelaajia löytyisi 20:een tasaiseen joukkueeseen?

20 joukkuetta vaikka BSM-sarjaan? Ei ikinä. Katsotaanpa viime kautta vähän.

Kaudella 2010-2011 BSM-sarjassa pelasi 14 joukkuetta, eli TPS, Blues, Jokerit, Kärpät, HIFK, HPK, JYP, KalPa, Ilves, Ässät, Lukko, TuTo, K-Vantaa ja Tappara. Tuossa joukkueet runkosarjajärjestyksessä. Kaksi viimeistä olivat selkeästi heikoimmat.

Karsinnoista paikkaansa SM-sarjaan em. joukkueiden lisäksi haki SaiPa, Pelicans, K-Espoo, Diskos, Sport ja EHC. Kaksi jälkimmäistä voittivat omasta karsintasarjastaan vain yhden ottelun, muista tuli turpaan enemmän tai vähemmän (esim. Ässät-EHC 15-0, Blues-EHC 10-1, Tappara-EHC 6-0, TPS-EHC 11-1, TPS-Sport 8-1, Blues-Sport 7-1, Lukko-Sport 6-1). Diskos sen sijaan ei voittanut yhtään ottelua.

Kysymys kuuluu: mistä saat 20 tasaista joukkuetta? Et mistään. Onhan se toki niin, että kovat pelit kehittävät, mutta mielestäni ei voi heittää selkeää divariporukkaa SM-sarjaan vain siitä syystä, että saataisiin joukkuemäärää kasvatettua. Jo viime kaudella BSM-sarjassa oli sellaisia jengejä, että teki pahaa katsoa niiden pelaamista. Voihan se olla, että joukkueille on vain sattunut huono päivä kun olen peliä seurannut.

 

[Ridiculous]

Silmäilin eilen kyseisiä muutoksia liiton sivuilta, ja hienoa että tännekin on ketju tehty.

Mielestäni C- ja B- Sm-sarjojen joukkuemäärään tehdyt muutokset ovat erinomaisia. Näin saadaan ehdottomasti lisää panosta karsintasarjalle, sekä eroteltua selkeästi hyvistä parhaat ja hyvät.
Lisäksi 1.divisioonien taso tulee puhtaasti nousemaan ja erityisesti tasoeroja tasoittumaan kun "isoja" joukkueita saadaan sinne lisää, ja heikoimmat tippuvat pois. Esimerkiksi B:n 1.divarin edelliskautinen 16 joukkueen systeemi on ollut hölmö, kun siellä pelaa oikeasti tasoltaan kakkosdivariin kuuluvia joukkueita, ja lukemat ovat olleet juuri sitä luokkaa..

Wildcard uudistus myöskin miellyttää. Näin saadaan 1.divarin voittajallekin muutakin panosta kuin paikka ensi kauden SM-karsintoihin. Samalla karsinnoissa epäonnistuneet mutta kauden aikana petranneet joukkueet voivat tehdä keväällä paluun parrasvaloihin. (Vrt. tämän kauden Blues SM-liigassa) Voittamisen kulttuuri kun on opeteltu divarissa, niin playoffit saavat ihan uuden maun!

 

[korkki]

B:n karsintaan saisi ottaa vielä enemmän joukkueita kuin 16. Tuossa iässä vielä jollain seuralla saattaa olla hyvä ikäluokka jonka mahdollisuuksia menestyä kavennetaan jos karsintajoukkueet määräytyvät aikaisemman ikäluokan menestyksen perusteella. Ennemminkin olisi pitänyt laajentaa noita karsintoja ja sitten tosiaan kaventaa loppusarjoja.

A-nuorten pääsarjaan ei oikein parane koskea, koska kyllähän se on ollut menossa aika pitkälti farmisarjan suuntaan. Sitä alhaisemmat tasot kyllä voitaisiin pelata myös alueellinenkarsinta -> valtakunnalliset loppusarjat tyylillä.

 

[Ribarista ylös!]

A:n osalta muutokset ok; nyt ei ketään jää runkosarjan jälkeen ilman panosta.
A:n I-divari pitäisi ehdottomasti olla vähintään 12-joukkueelle. Jos näin olisi, kattaisi SM ja I-divari kaikki Liiga ja Mestis joukkueet + jokunen yllättäjä.
Kustannuksista ei liene väliä koska kausi on ainaki liigaseurojen joukkueille varmaan pelaajille ilmainen tai ainakin suht edullinen.
B: vuoden päästä ei edes kaikki liigaseurat saa B:ssä SM-paikkaa: vääjäämättä pelaajat hakeutuvat pois niistä seuroista jotka eivät SM:ää pelaa. Karsintasarjan jälkeen siirto onnistuu erittäin helposta vaihtamalla esim. paikkakuntaa. SM-sarjasta tullee siten erittäin kallis, (pelireissujen osalta maksaa siis tuplat!!!) kun pieni määrä joukkueita sahaa ympäri Suomen-niemen. Pohjoiselle tämä on varmaan aivan sama mutta etelähän sitten toivoo ettei Kärpät pääse SM:n.

C: aivan sama kuin B.

B:n I-div: mikähän tässä on ollut se syvempi ajatus? Toki järjestämällä karsinnan, karsinnan karsinnat, se tai ne ns. oikea tai oikeat joukkueet kyllä seuloutuvat mutta itse sarjasta tulee myöskin erittäin kallis kun taas pieni porukka kelaa ympäri maata.

B ja C kaiken kaikkiaan olisi parempi pelata alueina keväällä mahdollisimman pitkään ja kauden lopuksi ns. Final 4 tai vastaava, jossa ratkeaa maan mestaruus.

Liittohan ei perustele tekemiään päätöksiä tai sarjauudistuksia....ei ainakaan julkisesti. Vain määräävässä asemassa olevat tahot voivat täysin jättää huomioimatta maksajan eli vanhemmat.

 

[Luigi4]

B: vuoden päästä ei edes kaikki liigaseurat saa B:ssä SM-paikkaa: vääjäämättä pelaajat hakeutuvat pois niistä seuroista jotka eivät SM:ää pelaa. Karsintasarjan jälkeen siirto onnistuu erittäin helposta vaihtamalla esim. paikkakuntaa..

Täytyy sanoa tähän väliin, että 31.8 jälkeen siirto toiseen seuraan tarvitsee edellisen seuran hyväksynnän. Pääkaupunkiseudun joukkueilla on esim. selkeä linjaus, että juniorit eivät siirry kilpaileviin seuroihin (blues, jokerit, hifk) kesken kauden. On selvää että jos esim ifk tippuisi divariin niin yhtään pelaajaa ei päästettäisi muihin joukkueisiin ja uskon, että sama koskee jokaista liigaseuraa kaikilla kun on kuitenkin tavoitteena pelata sm-tasolla.

 

[upnorth24]

Täytyy sanoa tähän väliin, että 31.8 jälkeen siirto toiseen seuraan tarvitsee edellisen seuran hyväksynnän. Pääkaupunkiseudun joukkueilla on esim. selkeä linjaus, että juniorit eivät siirry kilpaileviin seuroihin (blues, jokerit, hifk) kesken kauden. On selvää että jos esim ifk tippuisi divariin niin yhtään pelaajaa ei päästettäisi muihin joukkueisiin ja uskon, että sama koskee jokaista liigaseuraa kaikilla kun on kuitenkin tavoitteena pelata sm-tasolla.

Vastaukseni voi olla hieman rajamailla off-topicin kanssa, mutta mielestäni tämä asia liittyy voimakkaasti sekä juniorisarjoihin että alempiin miesten sarjoihin.

Luigi4:n viestissä mainitaan yksi todella huolestuttava piirre liiton osalta, sillä nämä rajoitukset koskien sopimuksettoman junioripelaajan vapaata liikkuvuutta ovat Bosman tapauksen myötä kiellettyjä tai vähintään kyseenalaisia. Muistutettakoon, että Bosman-tapaus on nimitys Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vuonna 1995 tekemälle päätökselle, jonka seurauksena EU-alueen joukkueurheilun ammattilaispelaajat saavat siirtyä vapaasti seurasta toiseen sopimuksensa päätyttyä. Bosman säännön vaikutukset eivät rajoitu pelkästään ammattilaispelaajiin vaan sitä sovelletaan ylipäätään urheilijoiden vapaan liikkuvuuden turvaamiseksi.

Itse ymmärrän liiton siirtorajoitusten logiikan. Sen mukaan liitto haluaa turvata seurojen kyvyn koota joukkueet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mutta Bosman tapauksen luoman oikeuskäytännön mukaan minkäänlaisten rajoitusten asettaminen sopimuksettomille pelaajille (varsinkin juniori- tai amatööripelaajille) kilpailukauden ulkopuolella on kiellettyä. Tässä mielessä kaikki pääkaupunkiseudun seurojen "herrasmiessopimukset" joilla junnupelaajat eivät muka voi siirtyä syksyisin tai talvisin toisiin seuroihin ennen siirtoajan päättymistä ovat myos täysin tuulesta temmattuja. Ihmeellistä tässä on se, että liiton ja mainittujen seurojen toiminta muistuttaa kaikkea sitä mistä suomalaisissa palloilusarjoissa päästiin eroon monien vääntöjen jälkeen yli kymmenen vuotta sitten Bosman-tapauksen jälkimainingeissa. Vaikka kyseisestä päätöksestä on kulunut yli viisitoista vuotta, niin tämä ei vaikuta sen pätevyyteen.

 

[Ribarista ylös!]

Täytyy sanoa tähän väliin, että 31.8 jälkeen siirto toiseen seuraan tarvitsee edellisen seuran hyväksynnän. Pääkaupunkiseudun joukkueilla on esim. selkeä linjaus, että juniorit eivät siirry kilpaileviin seuroihin (blues, jokerit, hifk) kesken kauden.

ns. Lex Pääkkäri on ns. kabinettisopimus, jossa on sovittu ettei alueen seurat kalastele pelaajia toisista seuroista 31.8. jälkeen. Sopimushan on laiton eikä sitä myöskään noudateta. Pelaajia siirtyy joka vuosi SM-tasolla ja alempiin sarjoihin ennen kuin siirtoaika umpeutuu. Merkittävin syy on peliajan niukkuus. Kaikki 3 (nyt myös Vantaa) seuraa varaavat kesärinkeihin 35-40 pelaajaa (C-rinki on kapeampi) ja pelaajilta edellytetään jo try-outin jälkeen, huhtikuussa sitoutumista joukkueeseen. Millä ihmeellä kaikki voisivat saada peliaikaa sarjan alettua kun ringit ovat näin suuria? A on kaikille lähes ilmainen mutta muut sarjat maksavat 200-350 €/kk/pelaaja. Ainoa, joka tässä hommassa sitoutuu, on maksaja.
Jos pelaamaan kerran oppii pelaamalla niin miksi ihmeessä näitä kundeja pidetään katsomossa? Isä ja äiti maksavat siitä, että kundi istuu ja sitten kaiken kukkuraksi ei saa omaehtoisesti enää vaihtaa seuraa!!!
Voi kun joku junnu olisi niin rohkea että uhraisi yhden kauden, istuttaisi tuomarit lakitupaan ja hakisi päätöksen Bosman-keissin pohjalta junioripelaajan vapaaseen siirtymiseen. Uskomatontahan tässä on se että aikuiset saavat vapaasti siirtyä mutta alaikäiset eivät.

 

[korkki]

Mutta vastaako vanhempien (alaikäisen puolesta) allekirjoittama sitoutumiskaavake sopimusta? Ainakin Porissa vanhemmat joutuvat sitoutumaan joukkueen toimintaan (= maksamaan maksut). Jos sen katsotaan vastaavan sopimusta niin ei siinä mitkään Bosmanit sitten enää vaikuta.

 

[Vaughan]

Mutta vastaako vanhempien (alaikäisen puolesta) allekirjoittama sitoutumiskaavake sopimusta? Ainakin Porissa vanhemmat joutuvat sitoutumaan joukkueen toimintaan (= maksamaan maksut). Jos sen katsotaan vastaavan sopimusta niin ei siinä mitkään Bosmanit sitten enää vaikuta.

Bosmanin tilanteessa oli myös se ero, että kyse oli ammatinharjoittamisesta. Koko case-Bosman on siis työoikeudellinen kysymys. Ja se ylittää "normaalin" sopimusoikeuden. Mutta tosiaan junioreiden kohdalla lienee kyse vain "normaalista" sopimusoikeudesta...

 

[Tikitalk#77]

Vapaa ehtoista?

Kyllähän tämän pitäisi olla vanhemmille/lapselle vapaaehtoista. Jos haluaa istua katsomossa ja maksaa siitä, niin miksi ei. Mutta jos haluaa pelata ja rahalle vastinetta, pitäisi olla oikeus vaihtaa seuraa milloin vain. Tämä on kuitenkin vain harrastus, niin kauan kun siitä ei saa palkkaa, eikö???

 

[Museoesine]

Nostetaanpa ketju ylös, koska Jääkiekkoliiton liittohallitus on vahvistanut B1-, B2- ja C1-nuorten sarjajärjestelmät seuraavaksi kolmeksi kaudeksi. Samalla alempien sarjojen nimet muuttuvat ja jatkossa SM-sarjan alapuolella ovat Mestis, Suomi-sarja ja Aluesarja (ei B2-nuorissa), joka voidaan tarvittaessa jakaa kovempaan Alueliigaan ja heikompaan Aluesarjaan. B1- ja C1-nuorten kaavioista pisti silmään se, että teoriassa Mestiksen alkusarjan lohkovoittaja voi voittaa kauden päätteeksi Suomen mestaruuden. Alkusarjan lohkovoittajat (2 kpl) etenevät nimittäin alempaan SM-sarjaan, jonka voittaja pääsee SM-sarjan pudotuspelien villi kortti -kierrokselle haastamaan ylemmän loppusarjan seitsemänneksi sijoittuneen joukkueen.

 

[Ridiculous]

Erinomaista! Uumoilinkin viime kevään sarjauudistuksien poikivan juurikin uudistukset mitkä eilen julkistettiin.

Uskon, että erityisesti nimenmuutokset tulevat viemään aikuisten 2. Divarin ja Suomi-sarjan toimintaa ja tasoa eteenpäin. Aikuisiälle asti pelaavien määrä tulee nousemaan ja määrän kautta taso tulee nousemaan.

Vielä kun A-junioreiden nimet päivitetään, niin nuoren pelaajan pelaajapolku on viety hyvälle ja ymmärrettävälle tasolle.

 

[Ridiculous]

Ai meinaat että pelaajamäärät on sarjan nimestä kiinni ???
Ei kai tänään ole aprillipäivä...
Niin että kun sarjan nimi vaihtuu niin heti lötyy enemmän rahaa ja aikaa ja varsinkin yleisöä. Just joo.

Aprillipäivä on vasta huomenna.
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi kuinka paljon potentiaalisia 2divari ja Suomi-sarja pelaajia jää realisoimatta A-Bjunnu vaiheessa, jotka pelaavat esim. a/b 2. divaria (tulevaa Suomi-Sarjaa), koska oma pelaajapolku ei ole selvillä?
Nykyinen järjestelmä ei ole palvellut tätä ryhmää, koska on ollut vaikea suhteuttaa sitä että "missä sarjatasolla mä yritän pelata aikuisena".
Kun ei omia ajatuksia ole selvillä, ei ole haaveita ja tavotteita, ja tätä myötä jääkiekko jää näillä pelaajilla.

Uskon, että nimimuutos edesauttaa tässä oman pelaajapolun määrittämisessä, koska tavotteita voi asettaa jo ns. pidemmälle tähtäimelle. Varmaan käsität sen tilastollisen faktan, että mitä enemmän pelaajia pelaa aikuisiälle asti, sitä enemmän otannassa tulee olemaan hyviä pelaajia, keskitason pelaajia, ja alemman kastin pelaajia. Hyvät pelaajat tuovat lisää laatua ja leveyttä Suomi-Sarjaan, keskitason pelaajat voivat joko täyttää ss-joukkueita tai olla tuomassa laatua ja leveyttä 2divariin ja alempi kasti jatkaa samalla kaavalla. Simppeliä matematiikkaa?

Vielä kun kerrot tähän suuntaan miten RAHA ja YLEISÖ asiat vaikuttavat a-b-c juniorijääkiekkoiluun niin voidaan jatkaa keskustelua. Vanhempien + sponsoreiden pussista se taitaa tulla. Jatkossakin.

 

[Foxtrot]

Miten pelataan kaudella 2013-2014?

Uudistuksessa on hyviä elementtejä ja pitkäjänteistä työtä tekevät suuret seurat (=paljon junioreita) saavat tässä palkintonsa, kun sarjapaikat periytyvät osittain edellisiltä kausilta. Pikkuseurojen mahdollisuus kasata yksi kova joukkue ja käydä tekemässä yhden vuoden ihme tulee entistä hankalammaksi.

Kun ei ole koko suunnitelmaa saatavilla vaan ainoastaan tuo artikkeli Leijonat-sivuilla, jää epäselväksi, miten sarjaohjelmien alku kaudelle 2013-2014 muodostuu. Taulukon mukaan C-junnuissa kauden 2012-2013 SM sarjan alemman loppusarjan joukkueista 5 pääsee kauden 2013-2014 SM karsintasarjaan. Kun tähän lisätään SM sarjan 10 joukkuetta, saadaan karsintasarjaan 15 joukkuetta. Taulukossa SM karsintasarjan joukkueiden määrä on kuitenkin merkitty 24 eli mistä tullenee loput 9 joukkuetta? Vai supistuuko karsintasarja tulevina kausina? Tämän systeeminhän pitäisi olla käytössä vähintään seuraavat kolme vuotta.

Toinen ihmetyksen aihe on, että Suomisarjatasolta ei ole mahdollista nousta ylöpäin kauden aikana eli sarjasysteemi rohkaisee mieluummin yliarvioimaan omat voimavarat kuin aliarviomaan niitä. Alaspäin tuleminen on tehty todella käteväksi, kun mestiskarsijoistakin jatkaa vain lohkovoittajat mestiksen alkusarjassa.

Pitääpä vielä tarkemmin tutustua ennen kuin enemmän ihmettelen.....

 

[PuckFace]

Pitäisi miettiä laajemmin sarjajärjestelmien rakennetta. Koska B on nyt yhden ikäluokan sarja (edes y-pelaajia ei enää sallita SM-etuliitteellisissä tapahtumissa ml. karsinnat), tulee nuoremmille A-ikään siirtyville iso hyppäys. Tässä vaiheessa on vielä tavoitteellisia nuoria lahjakkuuksia kehittymässä kovaa vauhtia, joilla taitotaso on kohdallaan, mutta jotka eivät ole olleet varhaiskypsiä ja ovat jääneet liigaseurojen seulonnan ulkopuolelle. Ehdottomasti tarvitaan kova Haastajasarja (I div), joka kehittää näitä pelaajia.

Urheilun rakenteeseen kuuluu pelaajaulottuvuus myös; se mitkä ovat seurojen tavoitteet on vielä oma lukunsa. Olisiko järkevää miettiä niin, että kova I div palvelee tätä rakennetta paremmin kuin se, että seurat yrittävät SM-sarjaan ja palloilevat edes takaisin. Joillekin I div joukkueille toimii pitkällä juoksulla parhaiten yhteistyö liigaseuran kanssa selkeässä farmihengessä. Pelaaja ja talenttipooli laajenee ja pelien taso kovenee väkisinkin. Jos erityisesti A-iässä nuoremmista ikäluokista saadaan mahdollisimman laaja ryhmä mukaan myös kovempiin peleihin, on vääjämäätön matemaattinen fakta se, että putken päästä tulee ulos laajempi materiaali 20-21 vuotiaita pelimiehiä.

Samalla kannattaa miettiä Mestiksen roolia - ts. mihin nämä pelimiehet sitten siirtyvät aikanaan. Samalla tavalla rakenteen pitää olla sellainen että taso paranee kaikissa portaissa. Vai onko niin, että liigaseurat näkevät markkinan niin kapeana, että sama iänikuinen niukkuuden jakamisen periaate vain pysyy. Silloinhan on luonnollista, että nuoremmista ikäluokista alkaen polku on suhteellisen selvä, jos sille pääsee. Mutta jos todellista haastajamaateriaalia ei pidetä yllä, väitän että taso ei kovan kärjen ulkopuolella levene ja parane.

Jos meille kehittyy urheilun rakenne, joka tuottaa hyviä pelaajia myös SM-sarjan ja Liigan ulkopuolelle ja he pelaavat keskenään, syntyy kovia pelejä ja hyvää jääkiekkoa jota kelpaa katsella ja seurata. Laji on se mikä vetää ihimisiä äärelleen, kun sitä tehdään hyvin. Kun vielä paikallisella tasolla seuroissa tehdään työ hyvin ja luodaan tuote jolla on kestävä urheillullinen ulottuvuus, riittävät pitkän aikavälin yhteistyökuviot ja realistinen asemointi, syntyy kannatusta eli yleisöä.

Jos lähdetään siitä, että Liiga on käytännössä suljettu systeemi, kehityksen on tapahduttava seuraavassa sarjaportaassa. Kilpapelaajien kannalta rakenne on mietittävä nyt oikein - harrastamiseen on runsaasti vaihtoehtoja jo tarjolla.

 

[PuckFace]

Tottakai, nuoremmat saavat pelata vaikka kuinka ns. ylhäällä. Rajoitukset koskevat ikäluokan ylärajalla. Näin juuri varhaisesti kehittynyt kärkipelaaja pääseekin liikkumaan ja kehittymään nopealla polulla.

Toisaalta tiedämme, että 17-19 iässä, ja jopa senkin jälkeen, on kehittynyt loistavia pelaajia. Mainitsemani rakennekysymys liittyykiin siihen, kuinka levennetään ja nostetaan tasoa kautta linjan.

 

[Foxtrot]

Tästä linkistä löytyy päivitettyä tietoa sarjaohjelmasta. Täsmennyksiä mm. alueiden kiintiöihin sekä myös tietoa kauden 2013-2014 karsinnasta.

 

[kiekkoaktivisti]

En koko ketjua lukenut, mutta mites tulevan kauden (2012-2013) nuorten sm-liigan y-sääntö menee? Kuulunut huhuja että ei saisi olla ollenkaan y-pelaajia, eli -92 syntyneet ei voisi pelata tulevalla kaudella nuorten sm-liigassa. Vai jatkuuko ennallaan?

 

[Foxtrot]

Nuorten SM 2012-2013, Y-pelaajat

Kilpailusäännöistä kaudella 2012-2013 löytyy seuraavaa:

"Toinen maalivahdeista saa olla syntynyt 1992.
Kenttäpelaajista enintään neljä (4) voi olla muun ikäisiä siten että joko kaikki ovat syntyneet
1992 tai yksi näistä neljästä voi olla 1.5.1990–31.12.1991 syntynyt pelaaja jolla on
oltava voimassa oleva pelaajasopimus edustusseuran (Liiga/Mestis) kanssa. Tällainen
1.5.1990–31.12.1991 syntynyt pelaaja saa pelata enintään 10 sarjaottelua runkosarjan
aikana Nuorten SM-Liigassa.
Playoff- ja karsintaotteluissa saa käyttää enintään neljää (4) 1992 syntynyttä kenttäpelaajaa
ja yhtä (1) maalivahtia. Tätä vanhempia pelaajia ei saa käyttää."

Kilpäilusäännöt kaudelle 2012-2013 löytyvät täältä.

 

[PuckFace]

Just näin, samasta nipusta löytyy tällainen moka kohdassa varusteet:

'2. Kasvosuojukset
A-juniori-ikäisten on aina käytettävä joko kokokasvosuojusta tai ns. visiiriä. Jos loppuvuonna
– 93 syntynyt Y-pelaaja pelaa B-nuorten sarjoissa, on hänen käytettävä kokokasvosuojusta.'

..copy paste, ei pelaa 93 y-pelaaja B:ssä ensi kaudella, eikä pelaa edes 94 y-pelaaja (SM:ssä).

A I div voi olla näköjään rajattomasti 92-ikäisä, mikä lienee kohtuullista koska SM:ssä rajattu määrä.

 

[PuckFace]

Lainaus: (Nuorten SM-Liiga kaudella 2012-13)

'Karsintasarjaan joutuvat Mestisseurojen joukkueet (mikäli sijoittuneet sijoille 11.-16.) sekä kaksi huonointa liigaseuran joukkuetta. Liigaseuran joukkue voi myös pudota sarjasta, mikäli on neljän viimeisen kauden aikana kolmatta kertaa neljän viimeisen liigaseuran joukossa.'

Lisäksi sarjakaaviossa on piirretty että SM-karsinnasta (6 joukkuetta, joista 2 tulee Mestiksen kautta) 5 parasta pelaa Nuorten SM-liigaa 2013-14.

Siis näyttää, että 2013-14 Nuorten SM-liiga olisi vähintään 12+5 eli 17, ja madollisesti jopa 18 joukkuetta jos huonoin karsija olisi liigaseuran joukkue, joka kuitenkaan ei ole vielä putoamisrajalla.

Kaavion linkki löytyy tästä KILPAILUTOIMINTA - Suomen Jääkiekkoliitto

Erikoinen muotoilu tuo 'kaksi huonointa liigaseuran joukketta'; mitä jos neljä huonointa on kaikki liigaseuran joukkueita?

Systeemi näyttäisi hieman muuttuneen tässä matkalla, jos olen oikein tulkinnut.

 

[PuckFace]

Nuorten SM ja Mestis kaudella 2012-13

Samainen kaavio näyttää että Mestiksen karsintasarjan (28) ottelua pelataan syys-joulukuussa, josta sitten 8 jatkaa eteenpäin. Onko järkeä, että ne 8 jotka eivät pääse jatkoon, sitten eivät pelaa ollenkaan loppukaudella??

Mestiksen karsinnasta ei tämän mukaan jatketa alemmassa sarjatasossa lainkaan.

Täh?

Aika mielenkiintoiseksi menee toiminnan suunnittelu, jos näin todellakin on.

 

[Museoesine]

Samainen kaavio näyttää että Mestiksen karsintasarjan (28) ottelua pelataan syys-joulukuussa, josta sitten 8 jatkaa eteenpäin. Onko järkeä, että ne 8 jotka eivät pääse jatkoon, sitten eivät pelaa ollenkaan loppukaudella??

Mestiksen karsinnasta ei tämän mukaan jatketa alemmassa sarjatasossa lainkaan.

Mestiksen karsinnan 8 heikointa joukkuetta jatkavat kauttaan Suomi-sarjassa, kuten nuoli nuorten sarjojen kaaviossa osoittaa. Sama asia mainitaan myös linkittämässäsi Kilpailutoiminta-osiossa Nuorten Suomi-sarja-otsikon alla:

Suomi-Sarjaan selvinneet 8 joukkuetta pelaavat yhdessä Nuorten Mestiskarsinnasta tulevien 8 joukkueen kanssa Nuorten Suomi-Sarjan kahdessa 8 joukkueen lohkossa kaksinkertaisena sarjana (14 ott).