Tuloillaan oleva "kolmas" junnusukupolvi, ...ovatkin sitten jo saaneet muiden lajien kanssa vertailukelpoista valmennusta ainakin huippuseuroissa. Tämä tulee myöhemmin näkymään myös pelin kehittymisessä. Tämä "kolmas" sukupolvi ei pidäkään enää sisällään pelkästään niitä "jämiä", vaan myös todella lahjakkaita tyyppejä, jotka olisivat erittäin lupaavia myös muissa lajeissa.
Tähän oli vielä pakko tarttua. Aiemmin pistin jo linkin tuonne Pääkallo.fi sivulle, josta löytyy HIFK:n managerin Sandellin Topin
haastattelu.
Tässä haastattelussa Topi toteaa, että:
–
Pelaajasukupolven vaihdoksen huomaa helposti. 80-luvulla syntyneet pelaajat ovat sukupolvea, jotka ovat tottuneet tekemään elämässä kaikkea muutakin viihdykettä kuin sporttia.
–
Kokemusta, kurinalaisuutta, ohjattua valmennusta ja taitoa muista mailapeleistä on määrällisesti vähän. Harjoitteluinto ja palo voittaa, on selkeästi laiskempaa kuin vanhemmalla pelaajasukupolvella. Tämä kehitys tietää ikävyyksiä koko lajille, sillä sponsorit ja katsojat eivät tykkää asioista mitä ei hoideta “sata lasissa”, Sandell jyrisee.
Todetaan nyt tähän heti vielä, että Sandell on väriläiskä, osin kiistelty ja tunteita herättävä hahmo. Hänellä on kuitenkin pitkä ura lajin parissa, joten pohjaa näille sanoille löytyy. Topiltahan tulee sitä tuttua uhoakin, kuten mm. tämän kauden alla kerrotut tavoitteet eli nousu liigaan, SSV:n päihittäminen yleisökeskiarvossa ja mestaruus 2010. Voi olla, että joku tavoite ei toteudu.
Ja todetaan toiseksi vielä se, että HIFK ei ole tällä hetkellä se kaikkein puoleensa vetävin seura, kun divarissa pelaavat. Tämä tarkoittaa sitä, että heillä ei siis välttämättä kaikkein paras materiaali nyt ole käytettävissään.
Nämä kaksi em. seikkaa huomioidenkin täytyy todeta, että ei kovin ruusuista kuvaa tulevaisuudesta nuo sanat anna. Ja Sandell mainitsee tuossa vain 80-luvulla syntyneet. Onkohan asiat muuttuneet sitten taas parempaan 90-luvulla syntyneiden kohdalla?! Itse hiukan epäilen, että ei.
Vai ovatko nämä Sandellin mainitsemat asiat pelkästään nyky-HIFK:n ongelmia?
No, kaikki selviää aikanaan. Se on kuitenkin varmaa, että hyviä pelureita sieltä pitää junnuista nousta, koska jossain vaiheessa esim. Kohoset, Järvet, Mannerit, Punkarit, Karppaset ja Jussilat pitää korvata uusilla runkopelaajilla.
Nyt siellä on jo Kukkolaa, Kapasta ja Johanssonia, mutta isoja ovat ruudut täytettäviksi.
Tuolloin ne parhaat pelimiehet olivatkin saaneet lajioppinsa muualta ja nämä kaverit juuri ovat näitä nykyisiä liigamiehiä.
...ovatkin sitten jo saaneet muiden lajien kanssa vertailukelpoista valmennusta ainakin huippuseuroissa.
Näihin vielä vähän settiä. Eli tuo ensimmäinen lause pamahtaa silmään voimakkaasti, koska salibandyn lajioppia ei voi mielestäni saada mistään muusta kuin itse salibandystä. Toisen lajin harrastaminen on antanut kyllä tiettyjä valmiuksia salibandyn pelaamiseen, mutta lajioppi tulee vasta siitä kyseisestä lajista itsestään. En tiedä tarkoititko tätä tai ymmärsinkö minä oikein, mutta ehkä tämä selventää asiaa. Selvää pilkunnussimista minulta, mutta joskus on hyvä olla tarkka näissä seteissä.
Vielä tästä vertailukelpoisesta valmennuksesta. Salibandystä en tarkkaan osaa sanoa, mutta yleisestihän aika paljon parannettavaa Suomessa junnujen ohjaamisessa/valmentamisessa on. Toisissa hommat hoidetaan paremmin kuin toisissa lajeissa, mutta kokonaisuutena kehitettävää on paljon. Salibandyssä ei kuitenkaan tietääkseni vielä kovin kauaa ole ollut hyvää koulutusta valmentajille juuri junioripuolella. Muutamat puolitutut ovat käyneet joitakin koulutuksia ja heidän kertomansa mukaan ja näyttämänsä materiaalin perusteella töitä on vieläkin sillä saralla edessä todella paljon. Tämä johtuu paljolti lajin nuoruudesta Suomessa.
Ja näitä huippuseuroja ei varmaankaan vieläkään ihan liikaa ole. Muutamissa seuroissa homma toimii jo hyvin, mutta se on vielä aika rajallinen määrä lajin toimijoista ja niissä tietenkin rajallinen määrä junnuja.
Ja näistä ns. "jämistä" nyt kun täällä on ollut puhetta, niin täytyy todeta, että kyllähän he aika lahjakkaita tyyppejä ovat silti. Motivaatio tai kiinnostus tai jotain ei ole kohdannut siihen toiseen lajiin ja toisaalta salibandy on tarjonnut heille paikan tähän loveen. Tuosta edeltä saa käsityksen, että jämät ovat vähän mitä ovat ja nyt sieltä vasta ne lahjakkuudet tulevat.
Voidaanko esim. Mika Kohosesta sanoa, että hän on "jämä", koska tosiaan tietääkseni junnuna harrasti mm. lätkää? Pitäisiköhän tätä termiä käyttää myös vaikka Jari Litmasesta tai Petteri Nummelinista, joista toinen valitsi futiksen, vaikka oli lätkässäkin hyvä ja toinen valitsi lätkän, vaikka oli myös futiksessa hyvä?!
Tämä tällä erää. Annetaan lupaavien junnujen näyttää taitonsa kussakin lajissa, minkä ikinä sitten lajikseen valitsevatkaan. Ja mennään jokaisessa lajissa sitten niillä, ketkä käytettävissä ovat.
Knowerille vielä tiedoksi, että ei kannata ottaa tätä viestiä henkilökohtaisuutena, vaikka sinua lainasinkin.