Musiikkivideoiden ja live-esitysten perusteella oma suosikkini noista kahdesta on Herman Li. Kyllä Totmankin on hyvä, en sitä kiistä.
Niin itseasiassa olinkin seuraavaksi kysymässä että mikäs Herra Li:stä tekee nimenomaan kovemman verrattuna kollegaansa Totmaniin? Herrathan vetävät soolot noin 50/50, ja itse en ole kyennyt erottamaan ilman videoita kumpi vetää leadin. Dragonforcenkin pitäisi tehdä Slayer tyylinen ratkaisu jossa levyn kansivihossa kerrotaan kuka vetää minkin soolon (huom. en omista levyä, saattaahan tällainen ratkaisu löytäkkin jo). Tyyliin
Lead King
Lead Hanneman
Lead King
Kikkelihevi? Mítä musiikkia se on? Dragonforce on - omien sanojensa mukaan - Extreme power metallia.
Yngwie on loistava muusikko, vaikka onkin vanhemmiten alkanut toistaa itseään. Hän on kärsinyt ansaitsematonta arvonalennusta sen takia, että on saanut seuraajikseen tuhansia kasvottomia ja sieluttomia jäljittelijöitä, jotka tietysti ärsyttävät kaikkia muita paitsi tilugenren fanaattisimpia kannattajia.
Kannattaa muistaa, että ne jutut, joita Yngwie 80-luvun alusta lähtien soitti, ja se tapa, jolla hän niitä soitti, olivat silloin uusia ja ennenkuulemattomia. Toki esim. Blackmore oli flirttaillut kamarimusiikin ja muun klassisen kanssa jo paljon aiemmin, mutta Yngwie vei heavy rock -kitaroinnin ja klassisen musiikin epäpyhän allianssin aivan uudelle asteelle.
Taas täytyy ihmetellä, että kuka muka pitää Hammettiä loistavana kitaristina?
Teknisesti(kin) mies on kaukana huippuluokasta. Epätarkka ja puuduttavan yksipuolinen soittaja, jonka kitarasta nuotit karkaavat ilman minkäänlaista kontrollia. Wah-pedaalilla koitetaan sitten parsia kasaan se, mitä on parsittavissa.
Ainakin Kirk Hammett on sanonut Herman Li:stä ja Sam Totmanista että "Nopeimmat kitaristit mitä koskaan nähnyt".
Nojoo, ihan sama. Et saa mieltäni muuttumaan.
Mutta millä perusteella sinä valitset suosikkisi? Kunhan se on länsimaista? Ok.
No jos nopeus mitataan sillä montako nuottia soittaa sekunnissa, niin sitten aiemmin mainitsemani Fareri ja Michael Angelo ovat nopeampia. Ei ole makuasia, voidaan mitata laskemalla. Mutta luepa uudelleen viestini aiemmalta sivulta ja mieti vielä kertaalleen onko se järkevä tapa mitata sitä, mikä on hyvää musiikkia. Samalla logiikalla paras näyttelijäkin olisi varmaan se, joka lausuu vuorosanansa nopeiten.
Jo pelkästään hyvään tekniikkaankin kuuluu paljon muuta kuin nopeus. Musiikkiopistossa ei pääse läpi edes ekasta kurssitutkinnosta pelkästään soittamallatosinopeestiziljoonanuottiasekunnissa,MÄN! Tilutusnopeus on vähän kuin runkkausta, murrosikäisenä siitä voi saada jänniä elämyksiä, mutta jos vielä aikuisiässä elämä pyörii sen ympärillä, tilanne alkaa olla huolestuttava.
Mutta millä perusteella sinä valitset suosikkisi? Kunhan se on länsimaista?
Ikinä kuullu tommosta kakkaa. Lukuunottamatta omaa pieremistäni.
Tämä biisi on purettava hetki hetkeltä ja tunteella.
0:35 asti biisi lupaili jo hyvää. Sitten lässähti pahasti, kun Fareri alkoi soittamaan leadia, eli sweeppaamaan mauttomia, jatkuvasti itseään toistavia sweepejä.
0:52-0:53 ei kuultu yhtään Fareria, joten ansaitsee kiitosta.
0:54-1:06 aikavälillä käytiin aika pohjalla. Ei Farerin loistokkaimpia hetkiä.
1:06-1:07 oli taas riemastuttava kohta, jossa Fareri malttoi olla soittamatta.
1:08-1:18 muistetaan hetkenä, jolloin maailma tuntui taas astetta huonommalta paikalta asua.
1:19-1:29 Fareri antoi kosketinsoittajalle tilaa soittaa, ja näin biisi "hengitti". Kosketinsoittaja on yhtä tyylitajuinen, kuin Fareri.
1:30-1:51 kuultiin vaihteeksi sweeppejä.
1:52-1:57 kitaran ja koskettimien yhteistä kakofoniaa.
1:58-2:11 Farerin plektra taisi tipahtaa, sillä kosketinsoittaja sai soittaa 13 sekuntia omineen. Tai sitten Farerin käsi kramppasi. Tai irtosi.
2:12-2:45 Fareri löysi plektransa/kätensä, ja soitossa tapahtuu jotain dramaattista! Fareri malttaa soittaa hitaasti lisäillen vain pieniä lickejä! Bendauksia on aivan turha odottaa, nehän ovat yliarvostettua roskaa. Fareri on aliarvostettu.
2:46-3:02 Fareria ei näy eikä kuulu. Kosketinvelho saa taikoa ihan keskenään. Alkaa huolestuttamaan.
3:03-3:29 pelko osottautui turhaksi, sillä Fareri elää ja voi hyvin. Kaksi päällekkäistä tiluliluraitaa kuulostaa aivan mahtavalta.
3:30-3:41 Fareri tyytyy komppaamaan ja herää pelko siitä, ettei mies tiluttelisi enää ollenkaan loppubiisillä.
3:42-3:54 tämä on ehdottomasti paras kohta koko biisissä, jolloin kuullaan ihan kaunista pianomelodiaa. Mykistävä hetki. Tätä kun olisi ollut koko biisi...
3:55-4:14 Kaunis pianomelodia raiskataan kauhealla synasoundilla. Edelleenkin roikkuu ilmassa kysymys: Missä on Fareri sweepeineen?
4:15-4:19 ei malttanut herra pysyä poissa! Tiluttaa loppuun vielä tyylilleen uskollisesti yli nopeusrajoitusten ja siihen perään vielä kakkakikkareena kakun päälle maailman huonoin loppufeidaus. Piece of cake? Anyone?
Huh heijaa, en ole vuosikausiin kuullut mitään näin järkyttävää sontaa. Sääli, että tällaista käsitellään "Kaikkien aikojen kitaristit" -ketjussa. Luokaton esitys. Tällainen tiluttelu pitäisi kieltää lailla. Huh, en haluaisi asua lähellä sitä paikkaa, missä tuo kitaristi harjoittelee. Vähemmästäkin tulee pää kipeäksi.
Pyhäinhäväistys! Jimmy Page ei varmasti teknisesti ole maailman kovimpia kepittäjiä, mutta se fiilis Zeppelinin biiseissä on jotain ihan uskomatonta mm. livetaltioinneilla (esim. How The West Was Won). Stairway to Heavenin liveversio tuolla albumilla saa melkein kyyneleen silmäkulmaan.Jimmy Page. Sama koskee myös Jimmyä, bändinä Led Zeppelin on ihan kiva mutta kitarasoolot ja kitarasaundi silkkaa kuraa.
En ole missään väittänytkään heidän olevan 100% tosissaan. Tosin, miksi tuommoista musiikkia ei voisi tehdä "aivan tosissaan"? Kikkelihevi? Mítä musiikkia se on? Dragonforce on - omien sanojensa mukaan - Extreme power metallia.
"Extreme power metallia" :'D
Oletko nyt oikeasti ihan ihan vakavissasi näiden juttujesi kanssa? Ei siinä, ihmiset saavat kuunnella power metallia ihan niin paljon kun huvittavat. Musiikin multihuipentumaksi sitä on kuitenkin vaikea väittää. Tiedoksesi - power metalli on nykypäivän kikkeliheviä.
Uteliaisuudesta haluaisin nyt tuon länsimaisuusjutun takia kysyä että miten itämaisuus liittyy Herman Li:n soittamiseen ja musiikkiin?
Mä haluaisin tietää miten itämaisuus ylipäänsä liittyy kaveriin, jonka nimi on Herman?
Kas kun ei Friedrich tai Günther.
Korjaa toki, jos olen väärässä.
Oletko itse "ihan vakavissasi"? Näin he ovat itse sanoneet, niin miksi minun pitäisi muunnella heidän sanomisiaan? Omasta mielestäni kikkelihevi - nimitys on säälittävä.
Nimenomaan, ja jota kaikki muut heavy/metalliartistit ovat kopioineet huonolla menestyksellä kilpaa :)1. Tony Iommi
Mies joka on jo tehnyt kaikki heviriffit :)
Nimenomaan, ja jota kaikki muut heavy/metalliartistit ovat kopioineet huonolla menestyksellä kilpaa :)
Eli siis Tony Iommi on oikea vastaus.