Sport-ottelun tehottomuuden jälkeen Lehkonen totesi, että näitä pelejä vain tulee. Minun mielestäni näitä pelejä on vaan tullut jo 2 kautta ja kolmaskin on lähtenyt käyntiin tuttuun tyyliin; TuTo hallitsee otteluja ja laukoo paljon, mutta hallinnan tuloksena on lähinnä vain se, että vastustajan maalivahti poistuu kaukalosta sankarina. Tämän kauden kahdessa ottelussa on vastustajille tuomittu jo 111 minnuttia jäähyjä (mukana toki myös ns. isoja rangaistuksia). Vastustajien maalivahdit ovat torjuneet yhteensä 73 kertaa ja TuTo (= Forsell) on saanut aikaiseksi vain 3 maalia. Jokin siis mättää ja pahasti. Tämä ei ole mikään ohimenevä ongelma, vaan liiankin tuttu piirre Lehkosen valmennuskaudella.
Viime kaudellakin monissa TuTon voittamissakin otteluissa oli mahdollisuuksia latoa todella rumat lukemat, mutta päätä hakattiin silloinkin vastustajan maalivahtiin liian usein. Kuka muistaa esim. viime kevään ottelun Jokipoikia vastaan, jolloin Ari Reunanen torjui joensuulaisten maalissa suunnilleen 60 kertaa ja TuTo taisi saada lätyn pussiin vain 5 kertaa?
Onko kyse vain siitä, että Lehkosen haluama pelityyli on juuri sitä, että lauotaan kaikista mahdollisista paikoista usein aika kaukaakin, ja maalivahtien torjuntaluvut ikään kuin vääristävät totuutta, vai onko kyse todellisesta ongelmasta? Onko vika tietyissä pelaajissa? Tekihän esim. Samu Isosalo hyvällä teholla maaleja viime kaudella, mutta vastaavasti monet muut muualta tulleet ovat Lehkosen valmennuksessa vajonneet tehottomuudessa ns. perustutolaisten tasolle. Ja vaikka Forsell kiistatta on eräs kaikkien aikojen TuTo-pelaajista, on hänenkin johtamille ketjuilleen tyypillistä maalipaikkojen runsas luonti, mutta melko huono viimeistelyprosentti.
Pikku hiljaa alla olla ikävä Anatolinaikaisia pelaajia kuten Jani Tuominen, Mertsi Raitanen ja Kari Syväsalmi. Aika on luonnollisesti kullannut muistot, mutta joukkuehan ei silloin materiaaliltaan yleensä ollut mitenkään erikoinen, silti kyseiset veijarit laittoivat tiukoissa otteluissa mustan pussiin vähistä maalipaikoistaan. Samanlaista kylmähermoisuutta tarvittaisiin taas.
Tämä ei ole hätähuuto; tämä on vain huuto.
Avaan keskustelun.
Viime kaudellakin monissa TuTon voittamissakin otteluissa oli mahdollisuuksia latoa todella rumat lukemat, mutta päätä hakattiin silloinkin vastustajan maalivahtiin liian usein. Kuka muistaa esim. viime kevään ottelun Jokipoikia vastaan, jolloin Ari Reunanen torjui joensuulaisten maalissa suunnilleen 60 kertaa ja TuTo taisi saada lätyn pussiin vain 5 kertaa?
Onko kyse vain siitä, että Lehkosen haluama pelityyli on juuri sitä, että lauotaan kaikista mahdollisista paikoista usein aika kaukaakin, ja maalivahtien torjuntaluvut ikään kuin vääristävät totuutta, vai onko kyse todellisesta ongelmasta? Onko vika tietyissä pelaajissa? Tekihän esim. Samu Isosalo hyvällä teholla maaleja viime kaudella, mutta vastaavasti monet muut muualta tulleet ovat Lehkosen valmennuksessa vajonneet tehottomuudessa ns. perustutolaisten tasolle. Ja vaikka Forsell kiistatta on eräs kaikkien aikojen TuTo-pelaajista, on hänenkin johtamille ketjuilleen tyypillistä maalipaikkojen runsas luonti, mutta melko huono viimeistelyprosentti.
Pikku hiljaa alla olla ikävä Anatolinaikaisia pelaajia kuten Jani Tuominen, Mertsi Raitanen ja Kari Syväsalmi. Aika on luonnollisesti kullannut muistot, mutta joukkuehan ei silloin materiaaliltaan yleensä ollut mitenkään erikoinen, silti kyseiset veijarit laittoivat tiukoissa otteluissa mustan pussiin vähistä maalipaikoistaan. Samanlaista kylmähermoisuutta tarvittaisiin taas.
Tämä ei ole hätähuuto; tämä on vain huuto.
Avaan keskustelun.