Talousosaaminen ja sen opettamisen laadun taso lienee hyvin hankalasti mitattavissa. Lisäksi vaikka pisatutkimuksessa onkin tullut takapakkia, niin iso osa mittareista osoittaa oppimisen laadun olevan Suomessa edelleen varsin hyvällä tasolla.
Itse en tästä siis liiemmin syyllistäisi opetuslaitosta. Suurempi ongelma lienee se, että me emme oikein edes halua ymmärtää taloutta ja meillä asiat kuten rikastuminen, sijoittaminen, laina ja muu vaurastumiseen liittyvät asiat nähdään lähes rikollisena tai muuten vain kyseenalaisena toimintana.
Tilastollisesti oppimisessa Suomi on jäänyt jälkeen korkeakoulutettujen suhteellisessa määrässä. Suomessa tämä on junnannut siellä noin 50% ja siinä missä tällä prosentilla olimme aiemmin OECD maiden huippua, nyt ollaan valahdettu sinne keskivaiheille. Syystä tai toisesta koulutuksen tärkeyttä ei ole onnistuttu Suomessa nostamaan siinä missä muualla ovat tässä onnistuneet. Ehkä tähän liittyy myös se vaurastumisen kyseenalaistaminen.
Ruotsiin verrattuna jäädään myös työn tuottavuudessa. Tässä jäädään heille yli 10%, Tanskaan jo vähän enemmän. Työtunneissa kuitenkin ollaan suhteellisen samoissa joten siinä missä suomalainen insinööri tai paperihenkilö kykeni vielä 00-luvulla päihittämään virkasisaruksensa, tähän ei enää kyetä.
Yksi syy tälle on se, ettemme me ole onnistuneet luomaan korkean tuottavuuden yrityksiä. Yritysten T&K investoinnit meillä on kuitenkin edelleen kilpailukykyisellä tasolla, mutta osaavaa pääomaa puuttuu. Eli siis niitä henkilöitä jotka kykenisivät tuomaan kasvuyrityksille pääomaa ja myös omaa osaamista kasvun tueksi.
Tämä ongelma korostuu siellä scale-up vaiheen yrityksillä, eli yrityksillä joiden omaehtoiseen pääomaan tarvittaisiin jo reilummin rahaa. Venture capital, eli siis hyvin alkuvaiheen yritysten rahoitusta Suomesta taas löytyy. Vaikka olemmekin isossa kuvassa tässä Ruotsin takana, niin kuitenkin kyetään olemaan oikein kilpailukykyisiä, joinain vuosina jopa parempia. Eli ongelma on se, että meillä ei ole niitä oikeasti varakkaita ja osaavia henkilöitä. Yritykset myydään sitten siinä seuraavassa vaiheessa ulkomaille.
Se taas miksi meillä ei ole niitä oikeasti rikkaita linkittynee meidän verotukseen. Osaltaan se linkittyy myös meidän kiinteän omaisuuden haasteisiin. Eli suomalaisilla on aika vähän kiinteää omaisuutta joka kelpaisi lainan vakuudeksi. Lainarahaa meillä taas on hyvin tarjolla, mutta sitä ei saada nostettua kasvun tueksi. Tässä taas yhdeksi mahdolliseksi syyksi tulee esimerkiksi meidän perintöverotus jota Ruotsissa ei ole. Suomessa perijä joutuu usein myymään sen mitä on perinyt tai osan siitä jotta kykenee maksamaan verot. Tämä hidastaa merkittävästi yritysten kasvamista ja sen kiinteän pääoman - eli vakuudeksi kelpaavan pääoman kertymistä.
Jos Ruotsista halutaan hakea mallia, niin tutkisin miksi suomalaisen työntekijän tuottavuus on heikompi ja miksi suomalaisten kouluttautuminen ei ole kasvanut. Tämän lisäksi etsisin ratkaisuita kotimaisten varakkaiden ja pääoman kasvattamiseen. Yksi näistä olisi esimerkiksi perintöveron poisto ja muut pääoman kerryttämistä hidastavat verot.
www.hs.fi
