Perintöverotus Suomessa

[Jeffrey]

Tämä on toki totta, mutta vähänkään laajemman, pitkäkestoisen ja "perinteisen" liiketoiminnan kohdalla kiinteän toimipaikan muodostumisen välttäminen on suhteellisen epätodennäköistä.

Todennäköisesti näin, mutta edelleen yritykselle syntyy verollisia optimointimahdollisuuksia jotka syntyvät rakenteen sen mahdollistaessa. Vaikka kotipaikka olisikin Suomessa, niin yhteisöveroa ei makseta tulosta vaan tulokseta. Tuloksen optimointi mahdollistuu jopa melko helposti mikäli omistajarakenne sen salliin. Toki kuten totesit, suomalainen yhteisövero on kohtuullinen ja itse esimerkiksi olen ollut töissä eurooppalaisessa yrityksessä joka halusi tulostaan siirtää Suomeen jonkun muun maan sijaan. Toki näille siirroille pitää olla myös perusteet, mutta ne yleensä löytyvät.

Tämä kuitenkin menee jo aika kauas siitä alkuperäisestä pointista, joka oli se, että omistajan ja yrityksen kotimaa antaa mahdollisuuksia verotuksen optimointiin. Tämä taas tarkoittaa sitä, että perintöveron hyöty on pienempi kuin perintöveron määrä jos siihen ottaa huomioon perintöveron aiheuttama vero-optimointi. Tätä lisää entisestään se, että perintövero leikkaa kasvua edellä osoitetulla kaavalla.

Ilmeisemmin Ruotsi on jo tähän herännyt ja myöntänyt sen, ettei perintövero ole kokonaistaloudellisesti hyödyllinen vero. Ja tämän takia sen poistanut. Toki Ruotsi edelleen perintöveroa keräisi, jos se kokisi sen kokonaistaloudellisesti hyödylliseksi. Uskon, että siellä on tehty aika laajoja laskelmia aiheen tiimoilta. Eikä vain ideologisesti huudeltu nyanssien perään.

 

[Grafix]

Toisaalta maksamalla tuon 15 k€ hän ei maksa myymästään omaisuudesta muuta veroa. Veron määrän perusteella perintö on noin 150 k€ arvoinen. Jos tuosta ei perittäisi perintöveroa, mutta sen myydessään pitäisi maksaa pääomatuloveroa, niin veron määrä nousisi liki 40 k€ summaan.

Toisaalta, voidaan myös leikitella seuraavallakin tapahtumainkululla:

Jos tytär ei joutuisi maksamaan asunnosta perintöveroa, hän voisi investoida perintöveroon menevät rahat vaikka asunnon remontoimiseen, jolloin asunnon arvo hyvin todennäköisesti nousisi. Hän voisi myös hyödyntää sitä sijoitusasuntona tai asua siinä edullisesti itse. Kaikki tämä edistäisi tyttären varallisuuden kasvua, joka siis Suomessa jostain syystä nähdään todella vääränä toimintana.

Kun tytär joskus aikanaan haluaisi asunnosta luopua, hän olisi tienannut asunnon avulla x määrän rahaa ja asunnon myyntiarvo olisi todennäköisesti korkeampi kuin nyt. Myyntivaiheessa maksettaisiin verot normaalin käytännön mukaisesti. Ihan utopiaa toki Suomessa moinen.

 

[Patarouva]

Toisaalta, voidaan myös leikitella seuraavallakin tapahtumainkululla:

Jos tytär ei joutuisi maksamaan asunnosta perintöveroa, hän voisi investoida perintöveroon menevät rahat vaikka asunnon remontoimiseen, jolloin asunnon arvo hyvin todennäköisesti nousisi. Hän voisi myös hyödyntää sitä sijoitusasuntona tai asua siinä edullisesti itse. Kaikki tämä edistäisi tyttären varallisuuden kasvua, joka siis Suomessa jostain syystä nähdään todella vääränä toimintana.

Kun tytär joskus aikanaan haluaisi asunnosta luopua, hän olisi tienannut asunnon avulla x määrän rahaa ja asunnon myyntiarvo olisi todennäköisesti korkeampi kuin nyt. Myyntivaiheessa maksettaisiin verot normaalin käytännön mukaisesti. Ihan utopiaa toki Suomessa moinen.

Mistä hän sen rahan saisi, vaikka perii asunnon, jos kerran ei ole rahaa. Lainaamalla vai? Sillä tavoin tietysti saisi rahaa remontoimiseen.

 

[Ann Arbor]

Kaikki tämä edistäisi tyttären varallisuuden kasvua, joka siis Suomessa jostain syystä nähdään todella vääränä toimintana.

Boldaus oma. Tämä on sinänsä mielenkiintoinen asia, mihin Jatkoajan taloutta käsittelevissä keskusteluissa usein törmää.

Siis varmastihan useimmat meistä haluaisivat olla varakkaampia. Itse olen työurani aikana huomannut, että ansaittu varallisuus, jos ei onnea tuo, niin ainakin tuo turvallisuutta ja vaihtoehtoja. Suomi ns. mahdollisuuksien tasa-arvon ja reilun työelämän maana tarjoaa uutterille ja korttinsa oikein pelaaville mielestäni yhä edelleen mahdollisuudet vaurastumiseen, mutta onko maassamme toden totta ihmisiä, joiden mielestä tämä on kielteinen asia ja ns. kädestä suuhun eläminen hyve?

Suomessa tunnutaan varsin harvoin puhuttavan hyvin toimeentulevan keskiluokan tärkeydestä vakaalle ja menestyvälle yhteiskunnalle.

 

[Patarouva]

Boldaus oma. Tämä on sinänsä mielenkiintoinen asia, mihin Jatkoajan taloutta käsittelevissä keskusteluissa usein törmää.

Siis varmastihan useimmat meistä haluaisivat olla varakkaampia. Itse olen työurani aikana huomannut, että ansaittu varallisuus, jos ei onnea tuo, niin ainakin tuo turvallisuutta ja vaihtoehtoja. Suomi ns. mahdollisuuksien tasa-arvon ja reilun työelämän maana tarjoaa uutterille ja korttinsa oikein pelaaville mielestäni yhä edelleen mahdollisuudet vaurastumiseen, mutta onko maassamme toden totta ihmisiä, joiden mielestä tämä on kielteinen asia ja ns. kädestä suuhun eläminen hyve?

Suomessa tunnutaan varsin harvoin puhuttavan hyvin toimeentulevan keskiluokan tärkeydestä vakaalle ja menestyvälle yhteiskunnalle.

Eivätkö ihmiset nyt periessään jollakin tavalla vaurastu, jos perivät perinnön, josta eivät kieltäydy vaan ottavat sen vastaan.

Kädestä suuhun eläjät taitavat olla keskimäärin niitä, jotka keskiluokkaisen perinnön saatuaan äkkiä sen myös hassaavat..

 

[Grafix]

Mistä hän sen rahan saisi, vaikka perii asunnon, jos kerran ei ole rahaa. Lainaamalla vai? Sillä tavoin tietysti saisi rahaa remontoimiseen.

Jos sitä perintöveroa varten joutuu pankista ottamaan joka tapauksessa 15keur lainan, niin ainakin itse ottaisin mielummin sen lainan asunnon remontoimista varten kuin verojen maksamista varten.

 

[Patarouva]

Jos sitä perintöveroa varten joutuu pankista ottamaan joka tapauksessa 15keur lainan, niin ainakin itse ottaisin mielummin sen lainan asunnon remontoimista varten kuin verojen maksamista varten.

No tuossa esimerkkitapauksessa asunto oltiin myymässä.

Toki ehkä olisi jääty asumaan siihen ilman perintöveroa. Ei tuo 15000 silloinkaan kovin suurelta ponnistuksesta vaikuta, jos sillä saa hyvän asunnon.

 

[Grafix]

No tuossa esimerkkitapauksessa asunto oltiin myymässä.

Niin, en tiedä mitä muita realistisia vaihtoehtoja kyseisillä henkilöillä tilanteessa edes oikeastaan oli kuin myyminen. Jos esimerkiksi jokin yllä esittämäni kaltainen vaihtoehto olisi mahdollinen, niin voisin kuvitella tyttären näkevän tilanteessa aika paljon positiivisia mahdollisuuksia - niin ikävää kuin kuolema asiana onkin.

 

[Patarouva]

Niin, en tiedä mitä muita realistisia vaihtoehtoja kyseisillä henkilöillä tilanteessa edes oikeastaan oli kuin myyminen. Jos esimerkiksi jokin yllä esittämäni kaltainen vaihtoehto olisi mahdollinen, niin voisin kuvitella tyttären näkevän tilanteessa aika paljon positiivisia mahdollisuuksia - niin ikävää kuin kuolema asiana onkin.

Surullista tottakai. Jos saa asunnon myytyä niin hän on joka tapauksessa vaurastunut.

 

[Murkula]

Yritys jolla on kiinteä kotipaikka Suomessa, maksaa Suomeen myös veronsa. Olkoot rekisteröintimaa Viro tai mikä tahansa

Tuloksesta, ja sitten kun toimintaan liittyy holdingyhtiö niin saattaapi olla että tulos katoaakin vähän toiseen maahan.

 

[Jeffrey]

Surullista tottakai. Jos saa asunnon myytyä niin hän on joka tapauksessa vaurastunut.

Toki tässä kohtaa se vauraus on käteisenä. Yksi Suomen ongelmista on se, että valtaosa ihmisten vauraudesta on käteisenä rahana pankkitileillä. Eli ei tekmässä työtä, tekemässä lisää rahaa sen omistajalle ja samalla kerryttämässä verovaroja.

Toki nyt perijä voi tehdä ratkaisun esimerkiksi ostaa sijoitusasunnon tai pörssiosakkeita, mutta valitettavasti tämä ei taida kovinkaan usein mennä näin. Suomalaisilla on tähän yhteyteen kaksi ongelmaa, omaisuus on käteisenä ja myös toisinpäin eli kiinteää omaisuutta on liian vähän. Nämä ovat ihan tilastollisia tosiasioita eikä omia mielipiteitä.

Itse ainakin pidän uskottavana, että kiinteän omaisuuden periminen ja sen kiinteän omaisuuden pysyminen kiinteänä omaisuutena edesauttaisi suomalaisia kerryttämään kiinteää omaisuutta. Jos nyt esimerkiksi perijä ostaa nettoperinnöllään sijoitusasunnon perittävän asunnon sijaan on se uusi asunto oletettavasti sen noin 16% edullisempi (perintövero 10 %, uuden asunnon varainsiirtovero 2 %. perittävän asunnon myynnin välittäjän palkkio 4%). Suoraviivaisesti ajateltuna tämä tarkoittaa sitä, että uudesta asunnosta saatava vuokra on 16% pienempi. Tämä taas tarkoittaa sitä, että vuokran kerryttämästä pääomatulosta vero on 16% pienempi koko omistusajan. Ja samalla myös se perijän kiinteä omaisuus ja täten vakuusarvo on 16% pienempi. Perintövero saattaa myös pakottaa myymään silloin kun perintö tulee, eikä silloin kun markkina olisi myynnille otollinen. Tämäkin pienentää sekä henkilön vaurastumista, että valtion pääomatulo kertymää.

Itseäni tässä keskustelussa mietityttää se, että perintöveron hyödyistä ei oikein tule ilmiin uusia yhteiskunnallisia vaikuttimia. Perusteet ovat toistuen samat "ei se nyt ole paha maksaa 20 tonnia jos saat 200 tonnia, olet silti rikastunut" tai "ansaitsemattomasta omaisuudesta kuuluukin maksaa". Nämähän ovat argumentteina ihan hyväksyttäviä, mutta lopulta niiden merkitys perintöveron yhteiskunnallisen hyödyn mittareiksi on varsin maltillinen.

 

[Ann Arbor]

@Jeffrey Ja käteistä on vieläpä tapana pitää nollakorkoisella käyttötilillä, vaikkei siellä on järkeä säilyttää niin vähän kuin mahdollista.

Mikäli jopa matalakuluiset indeksirahastot kauhistuttavat liikaa, on pankeilla tarjota kuitenkin hyväkorkoisia säästötilejä, minne laittaa rahaa lepäämään. Ainakin ne tuovat jonkinmoista suojaa inflaatiota vastaan, nollakorkoisella käyttötilillä kun rahan ostovoima pienenee jatkuvasti.

Tiedä sitten, mitkä ovat syynä siihen, että kansankapitalismi on Suomessa edelleen lapsenkengissään. Toki perinteisesti asuntolainaa ovat monet maksaneet niin isoilla kuukausierillä, ettei ylimääräistä rahaa muuhun sijoittamiseen juuri jää, mutta voi toki olla, että ihan sen muutamalla kympillä rahastoa kuukaudessakin ostaminen saatetaan joidenkin toimesta nähdä "pörssikeinotteluna".

En tietenkään ala kritisoimaan niitä, joilla kaikki tulot menevät välttämättömiin menoihin, mutta oletan Suomessa olevan suuri joukko ihan keskituloisia ihmisiä, joilla olisi mahdollista sijoittaa jonkinmoinen summa kuukausisäästösopimuksella tuottamaan vaurautta, mutta eivät sitä eri syistä tee.

 

[Jymäkkä]

.

Itseäni tässä keskustelussa mietityttää se, että perintöveron hyödyistä ei oikein tule ilmiin uusia yhteiskunnallisia vaikuttimia. Perusteet ovat toistuen samat "ei se nyt ole paha maksaa 20 tonnia jos saat 200 tonnia, olet silti rikastunut" tai "ansaitsemattomasta omaisuudesta kuuluukin maksaa". Nämähän ovat argumentteina ihan hyväksyttäviä, mutta lopulta niiden merkitys perintöveron yhteiskunnallisen hyödyn mittareiksi on varsin maltillinen.

Parempia perusteluja ne, että perintöverolla ei juuri ole taloudellista toimeliaisuutta heikentäviä vaikutuksia, kun ei kohdistu työntekoon tai palvelujen hintaan. Suomella ei juuri nyt ole käytännössä varaa veroasteen laskuun, joten ei ole järkevää lopettaa tällaista hyvin toimivaa ja kohtuullista veroa, joka napsahtaa kohdallekin hyvin harvoin, ja korvata se muilla veroilla, joilla on taloutta jarruttavia vaikutuksia ja jotka syövät joka kuukausi sitä käytettävissä olevaa nettoa.

 

[Jeffrey]

Parempia perusteluja ne, että perintöverolla ei juuri ole taloudellista toimeliaisuutta heikentäviä vaikutuksia, kun ei kohdistu työntekoon tai palvelujen hintaan. Suomella ei juuri nyt ole käytännössä varaa veroasteen laskuun, joten ei ole järkevää lopettaa tällaista hyvin toimivaa ja kohtuullista veroa, joka napsahtaa kohdallekin hyvin harvoin, ja korvata se muilla veroilla, joilla on taloutta jarruttavia vaikutuksia ja jotka syövät joka kuukausi sitä käytettävissä olevaa nettoa.

Perintövero nimenomaisesti puree toimelijaisuuteen ja menestymiseen. Siitä olen samaa mieltä, ettei ehkä ihan yhtä suoraan kuin vaikkapa ansiotulovero. Sen sijaan perintövero nimenomaisesti jarruttaa Suomen talouden kehittymistä ja lisäksi lisää painetta myydä liiketoiminta ja valitettavasti tämä tapahtuu liian usein ulkomaille.

Mä olen ihan samaa mieltä siitä, että meillä ei tällä hetkellä olisi hirveästi varaa keventää verotusta. Perintöveron osuus valtion verotuloista on kuitenkin hyvin pieni, useimpina vuosina se on tuonut rahaa vain noin 600-700 miljoonaa euroa - tästä menee vielä hyvä osa hallinnollisiin kustannuksiin jotka olisi säästettävissä ilman hallintoa. Perintöveron poisto lisäisi juuri niitä pääomia joita Suomi tarvitsee. Vielä lisäksi lisäksi se on jossain määrin tasapuolisempi kuin joku muu veron keventäminen. Perintöä voi saada kuka vaan, mutta esimerkiksi huippupalkkoja ei. Perintöveron poisto osaltaan myös kompensoituisi muiden verojen kasvamisen kautta ja vähentäessään veropakolaisuutta niillä kenellä ei ole varaa maksaa veroja. Lisäksi vielä meidän lähimaat ovat jo tämän muutoksen tehneet ja kaikesta päätellen kokeneet sen hyvänä muutoksena.

Ruotsi poisti perintöveron vuonna 2004. Tämä päätös oli osa laajempaa verouudistusta, jossa katsottiin, että perintöveron poistaminen edistäisi taloudellista kasvua ja investointeja. Poiston taustalla oli myös ajatus, että perintövero saattaa kannustaa varakkaita ihmisiä siirtämään varallisuuttaan muihin maihin, missä perintöverotus on kevyempää. Miksi me halutaan hirttäytyä menneeseen maailmaan?

Näillä perusteilla ainakin itse olisin valmis ottamaan sen rahallisesti lopulta hyvin pienen riskin, minkä perintöveron poisto aiheuttaisi. Nimenomaan investointeja ja vaurautta me kaivataan lisää, vaikka se tarkoittaisi hetkellisesti lisää lainanottoa. Ei tuo Ruotsin talous vuodesta 2004 alkaen vaikuta kovasti tästä kärsineet. Ja he ovat kokeneet varsin samat talouskriisit sen jälkeen ja varsin saman suuruisina mitä mekin. Me vain olemme jääneet heistä jälkeen koska meillä ei ole vaurautta ja investointeja. Kaiken lisäksi se korkoa korolle efekti mitä tällainen 11% vuosituotto toisi vuosikymmenien aikana olisi aivan järjettömän kova hyöty Suomen taloudelle.

 

[McTorso]

Jos ihminen tekee ilmaista työtä ja vielä laittaa omaa rahaa likoon kartuttaakseen jonkun sukulaisen omaisuutta, niin minusta olisi jokseenkin outoa ajatella niin, että tuo olisi peruste olla verottamatta myöhemmin syntyvää perintöosuutta.

Täytyy sanoa, etten ole yhtään yllättänyt, että verottamatta jättäminen olisi sinusta outoa. Olemme asiasta täysin erimieltä. Onneksi tuon epäoikeudenmukaisen veron pystyi välttämään kokonaan kauskantoisella verosuunnittelulla. Näin verottamatta jättämisen ”outous” sitten toteutui kuitenkin.

 

[CreaseMonkey]

Onneksi tuon epäoikeudenmukaisen veron pystyi välttämään kokonaan kauskantoisella verosuunnittelulla.

Uteliaisuuttani kysyn, että minkälaisia varallisuusmassoja liikuteltiin ja millaisin toimin?

Edit. Ja miten laajalle henkilömäärälle.

 

[Satunnainen]

Jos tytär ei joutuisi maksamaan asunnosta perintöveroa, hän voisi investoida perintöveroon menevät rahat vaikka asunnon remontoimiseen, jolloin asunnon arvo hyvin todennäköisesti nousisi. Hän voisi myös hyödyntää sitä sijoitusasuntona tai asua siinä edullisesti itse. Kaikki tämä edistäisi tyttären varallisuuden kasvua, joka siis Suomessa jostain syystä nähdään todella vääränä toimintana.

Tuokin on ihan totta. Toisaalta nyt tytär maksaa noin 10 % perintöveroa, ja on vapaa sijoittamaan loput 90 % miten haluaa. Jos näkee parhaaksi ryhtyä vuokranantajaksi, niin sitten tuo sinun mallisi olisi varmaan parempi hänelle. Toisaalta jos sijoittaa mieluummin vaikka osakkeisiin, niin nykymalli on silloin parempi.

 

[Satunnainen]

Toki tässä kohtaa se vauraus on käteisenä. Yksi Suomen ongelmista on se, että valtaosa ihmisten vauraudesta on käteisenä rahana pankkitileillä. Eli ei tekmässä työtä, tekemässä lisää rahaa sen omistajalle ja samalla kerryttämässä verovaroja.

Toki nyt perijä voi tehdä ratkaisun esimerkiksi ostaa sijoitusasunnon tai pörssiosakkeita, mutta valitettavasti tämä ei taida kovinkaan usein mennä näin. Suomalaisilla on tähän yhteyteen kaksi ongelmaa, omaisuus on käteisenä ja myös toisinpäin eli kiinteää omaisuutta on liian vähän. Nämä ovat ihan tilastollisia tosiasioita eikä omia mielipiteitä.

Jos perustelu perintöveron poiston puolesta on se, että suomalaiset ovat liian tyhmiä tai tietämättömiä sijoittamaan käteisen tuottaviin kohteisiin, vaan makuuttavat sitä nollakorkoisilla tileillä, niin on kai tuossa jokin logiikka. Tosin jos ongelma on tyhmyys, niin peli taitaa olla joka tapauksessa menetetty. Jos taas tietämättömyys, niin ehkä voisimme pyrkiä tiedon lisäämiseen. Näkisin todella mielelläni, että koulussa käsiteltäisiin taloutta enemmän. Tai ainakin omina ammoisina kouluvuosinani se oli todella vähissä. Toivottavasti asiat ovat nyt paremmin, mutta hiukan epäilyttää, että edelleenkään esim. verotuksen ja sijoittamisen perusteita ei nähdä keskeisinä asioina osata.

Noin ylipäätään käsittääkseni ongelmana ei ole se, että suomalaisilla olisi omaisuudestaan liian pieni osa kiinteässä oamisuudessa, vaan päinvastoin se, että täällä ihmisten suurimpana tavoitteena on omistaa velaton asunto. Kärjistäen, jos ruotsalaisella on "ylimääräistä" hän sijoittaa osakkeisiin, rahastoihin, jne. kun taas suomalainen käyttää sen rahan asuntovelkansa lyhentämiseen. Ei tarvitse kauheasi ymmärtää taloudesta, jotta tietäisi kumpi keskimäärin vaurastuttaa enemmän ajan mittaan.