Yrittäjät - kansakunnan asialla

  • 82 919
  • 418

-Niks-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit.
JOS myyntiä verkkosivujen kautta tulee tai on tarkoitus tulevaisuudessa tulla, niin Google-optimointi kannattaa laittaa kuntoon. Lisäksi voit ostaa Googlen AdWords -kanpanjoita. Nämä ovat suht edullisia tapoja, mutta epäilen hieman hyötyä rakennusalalla.

Maan-rakennus --> maanrakennus.

Jep ja äidinkieli olisi hyvä osata.

Katsotaan nyt mitä tässä keksii, pahinta on kun itse ei ole paljoa vaikuttanut kyseisellä alalla niin ei ole perstuntumaa siitä miten ala toimii.
 

Tuamas

Jäsen
Miten kannattaisi lähteä liikkeelle, miten mainostan tuollaista massiivista toimintaa mahdollisimman simppelisti? Nettisivut on olemassa, niihin tulee päivitystä parempaan mutta oikeastaan kun töitä on ollut jo vuosia hyvin niin markkinointiin ei ole panostettu ollenkaan.

Yöllä saa untakaan kun stressauttaa ja kamala ajatuksien SEISOKKI.

Tuli äkkiseltään mieleen että ottais kaupungilta selvää rakennusluvan saaneista ja käytäis niitä läpi soitellen. Pitkä tie kylläkin.

Ihan ensimmäiseksi kannattaa käydä läpi budjetti tilaajan kanssa, eli kuitenkin se kuinka paljon rahaa on käytettävissä määrittää mm. sen mitä mediaa voidaan käyttää ja millä laajuudella.

Näkisin että rakennusalalla on laadukkaasti toteutettavalla yhteisömarkkinoinnilla (Facebook) mahdollisuus saada ainakin nimeä esiin melko edullisesti.

Nettisivuille on kriittisen tärkeää google-optimointi, jotta ihmiset löytävät sivuille mahdollisimman suurella todennäköisyydellä ja että yrityksen kotisivut nimenomaan löytyvät, eikä tarvitse kahlata sivua nettimarkkinointisivuja ennen kuin löytää varsinaiset kotisivut.
Erinäiset nettimarkkinointipuljut kannattaa kiertää mahdollisimman kaukaa, Googlelta suoraan ostaa, jos jotakin meinaa asiaan investoida.

Itse olen visioinut sellaista tuolla ja läheisaloilla, että mainostetaan ja tarjotaan mahdollisimman selkeitä ja yksinkertaisia palveluita asiakkaille.

Eli "avaimet käteen"-diilejä, ilmaisia kustannusarvioita ja ylipäätään mahdollisimman helppoa kokonaispakettia asiakkaalle.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
JOS myyntiä verkkosivujen kautta tulee tai on tarkoitus tulevaisuudessa tulla, niin Google-optimointi kannattaa laittaa kuntoon. Lisäksi voit ostaa Googlen AdWords -kanpanjoita. Nämä ovat suht edullisia tapoja, mutta epäilen hieman hyötyä rakennusalalla.

Konservatiivinen ala, jossa lyhyillä markkinointikampanjoilla ei paljoa uutta toimintaa synnytetä (ellei sitten puhuta avaimet käteen-pakettitaloista jotka on enemmän ostovalmiita kuluttajatuotteita). Homma perustuu pitkälti maineeseen, joka taas perustuu luotettavuuteen ja laatuun. Tehokkain markkinointi kulkee ammattilaisten tietona verkostoja pitkin. Meille hankittiin remppaan ensiksi timpuri. Timpuri tiesi muurarin, muurari putkarin ja eri reittiä pitkin sähkärin. Kunnan insinööri suositteli suunnittelijan. Näistä yksikään ei mainostanut missään ja kaikilla varauskirjat täynnä. Varottelivat vielä erikseen palkkaamasta sellaisia jotka mainostavat lehdissä. Nämä kun eivät muuten saa tilauksia.

Suhteet ja diilit rautakauppojen kanssa kuntoon. Suhteet alueen ammattilaisten ja viranomaisten kanssa kuntoon. Messuille näkymään. Google-haku tiptop-kuntoon kuten jo edellä mainittiin. Uutisena tai artikkelina näkyvä juttu paikallismediaan on parempi kuin kokosivun mainos (jos on suhteita toimittajiin niin pihviä sisältävän haastattelun tai juttuidean antaminen, valokuvat, haastattelu jne). Hyvin dokumentoidut (valokuvat, videot) referenssit edustavista työkohteista esille nettiin.

Siinä omat varovaiset ehdotukset. Onnea haasteeseen -Niks- ja yritä karistaa gorilla olkapäiltä. Ei se sinua auta murinallaan etkä puolestaan voi epäonnistumallakaan firmaa juuri haitata.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Jep ja äidinkieli olisi hyvä osata.

Katsotaan nyt mitä tässä keksii, pahinta on kun itse ei ole paljoa vaikuttanut kyseisellä alalla niin ei ole perstuntumaa siitä miten ala toimii.
No jostain Kotlerin perusteista on varmaan ihan hyvä lähteä liikkeelle, 4P jne. Arvioi, miten tuote, sijainti, saatavuus ja viestintä vaikuttavat asiakkaiden ostopäätökseen ja miten ne linjaavat markkinapaikan muiden toimijoiden suhteen.

Mieti myös, pitäisikö 4P:n sijaan laajentaa 7P:ksi, jolloin murehdit aiemmin mainittujen lisäksi myös ihmisistä, prosesseista ja fyysisestä ympäristöstä.

Muista, että markkinointi on pitkäjänteinen prosessi jossa on tärkeää seurata toteutettujen muutosten vaikutukset ja tehdä jatkosuunnitelmat havaintojen mukaan.

B2B-markkinointi on lähtökohtaisesti varsin erilaista B2C-markkinoinnista, henkilökohtainen myyntityö on tärkeää ja jotkut nettisivut/mainoskampanjat yms ovat vähemmän tärkeitä. Vaikka pumppaisit nettisivuihin tai mainoksiin miten paljon rahaa, ne eivät välttämättä tavoita kohdeyleisöä ja vaikka tavoittaisivatkin, voi viesti olla helposti vääränlainen. Naamatusten asioista keskustellessa voi tunnustella tilannetta ja muokata viestiä sen mukaisesti. Painottaa niitä asioita, mistä asiakas on kiinnostunut. Se, että nimi näkyy tärkeässä toimitsijaluettelossa saattaa helposti olla parempi kuin, että jossain paikallislehdessä on etusivun täysvärimainos hauskalla vitsillä tai komealla kuvalla kuukauden ajan tai, että kotisivujen flash-animaatio on sulavin mitä ikinä on nähty missään.
 

-Niks-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit.
Kiitoksia kaikille hienoista infoista!

Täytyy pistellä tässä infoa kun asiat etenee niin nähdään miten äijän kävi!
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Tuli äkkiseltään mieleen että ottais kaupungilta selvää rakennusluvan saaneista ja käytäis niitä läpi soitellen. Pitkä tie kylläkin.

Henkilökohtaisesti en kyllä olisi tekemisissä yhdenkään puljun kanssa, joka olisi urkkinut tietojani jostain virastosta (ovatko nuo edes julkisia?) ja soittelisi sitten niiden pohjalta itseään tyrkyttäen.


Mutta kai ihan ensi alkuun kannattaisi selvittää, että mihin ja miten firma haluaa lähteä laajentumaan. Eli millaisia asiakkaita halutaan? Satunnaisia pikkukeikkoja täyttämään kalenterin tyhjiä aukkoja, isoja urakoita vai toistuvia toimeksiantoja, eli siis diili esim. jonkun myyjän kanssa.
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Henkilökohtaisesti en kyllä olisi tekemisissä yhdenkään puljun kanssa, joka olisi urkkinut tietojani jostain virastosta (ovatko nuo edes julkisia?) ja soittelisi sitten niiden pohjalta itseään tyrkyttäen.


Mutta kai ihan ensi alkuun kannattaisi selvittää, että mihin ja miten firma haluaa lähteä laajentumaan. Eli millaisia asiakkaita halutaan? Satunnaisia pikkukeikkoja täyttämään kalenterin tyhjiä aukkoja, isoja urakoita vai toistuvia toimeksiantoja, eli siis diili esim. jonkun myyjän kanssa.

Totta kai ovat julkisia. Ovat nähtävissä virastossa ilmoitustaululla, netin kautta rakennuslautakunnan kokouspöytäkirjoissa, saapa jopa pyytämällä postitse monessa kunnassa ja kaupungissa.
Sitten pieni tiedoitus. "Kaikki" käyttävät noita. Tiedot menevät erilaisiin hakemistopalveluihin, kaikki paremmat rautakaupat hakevat/saavat tiedot ja kohdentavat markkinointia rakennusluvan saaneille jne.
 

kananlento

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Pittsburgh Penguins, ManU, NP Ice Hawks
Henkilökohtaisesti en kyllä olisi tekemisissä yhdenkään puljun kanssa, joka olisi urkkinut tietojani jostain virastosta (ovatko nuo edes julkisia?) ja soittelisi sitten niiden pohjalta itseään tyrkyttäen.

Eikös tuo nyt ole ihan järkevää lähestyä niitä, joiden tietää asian kanssa olevan tekemisissä? Ei tuo kyllä mielestäni täytä oikein millään urkkimisen määritelmää. Pikemminkin fiksua käyttää tarjolla olevia tietolähteitä, julkisia kun ovat.

Toki riippuu pitkälle tosiaan siitä, että mihin suuntaan kyseinen firma halua laajentaa. Näissä kannattaa ensin istua toimeksiantajan kanssa alas ja listata yksityiskohtaisesti, että mitä haetaan. Muutan on vähän hakuammuntaa miettiä, että mikä voisi toimia.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
No joo, vedän sen verran takaisin sanojani, että kyllähän kohdistetty mainonta on nykypäivää. Joka kerran kun plussakortti vilahtaa, niin mainoksiahan siitä postilaatikkoon pamahtaa. Lähinnä vierastin tuota aikomusta puhelinmarkkinointiin - enkä varmaan ole ainoa, joka (osin virheellistenkin kuvitelmien) pohjalta moisesta pahastuisi.
 
Suosikkijoukkue
Pelicans
Jos suht suuri rakennusliike haluaa laajentua, voidaan kaiken maailman googlet ja facebookit unohtaa. En tiedä minkälaisesta rakennusurakoinnista on kysymys eli onko omaa tuotantoa vai esim. isoille rakennusliikkeille aliurakkaa mutta henkilösuhteet ovat tuolla alalla kaiken tärkeimmät.

Jos hommana on esim. aliurakointi, niin luuleeko joku että Skanskat, YIT:t ja NCC:t hakevat yhteistyökumppaneita googlaamalla tai Keltaisilta Sivuilta? Kyllä se on pitänyt verkostot rakentaa ja yhteistyökumppanit haalia ajan kanssa. Oman tuotannon osalta kannattaa tietenkin satsata välittäjiin, että saa niitä kämppiä kaupaksi. Sekä tietenkin panostaa laatuun.

Ei muuta kuin syöttämään ja juottamaan isojen rakennusfirmojen päälliköitä. Lätkäpeliä, Levin reissua sun muuta niin saletisti rupeaa tarjouspyyntöä ja keikkaa tulemaan. Mihkään haista paska mainontaan on turha ruveta jos oikeasti meinaa laajentaa. Se on sitten asia erikseen, jos omakotitaloja haluaa nakerrella.
 

Tifosi

Jäsen
Suosikkijoukkue
The People's Front of Judea
Onko kellään kokemusta/tietoa firman myyntiin liittyvistä kiemuroista?

Otetaan fiktiivinen tilanne:

Pertin Metalli Ky:n omistava yksityisyrittäjä myy yritystään. Hän omistaa 10 000 euron arvoisen hallin, jossa on 10 000 euron arvosta työkaluja ja koneita. Varastossa on 10 000 euron edestä rautaa. Liikevoittoa Pertin Metalli Ky tekee vuosittain 10 000 euroa.

"Hämärä asiantuntija" kertoo Pertille että yrityksen arvo tulee siitä kun liikevoitto kerrotaan 3:lla, ja siihen lisätään hallin, koneiden ja varaston arvo. Eli tässä tapauksessa yhteensä 60 000 euroa. Jos pertti myy yrityksensä 100 000 eurolla niin hän saa pitää 60 000 euroa verottomana mutta joutuu maksamaan veroa 40 000:sta koska se on tässä tapauksessa voittoa.

Kysymys kuuluu: Kusetetaanko Perttiä tässä nyt vai ollaanko jäljillä?
 

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Katsoiko kukaan eilen A2-yrittäjäiltaa? Vähän taas vihkoon vedetty YLE:ltä liian suurella keskustelujoukolla ja henkilövalinnoilla.

Eivät oikein päässeet kiinni todellisiin ongelmiin kuin ehkä lopussa. Kokeneilla yrittäjillä oli ihan hyviä kommentteja mm. verotuksesta, mutta ihmettelin, ettei sitä sen enempää nostettu esille (taustalla esim. tämä Talouselämän mielipidekirjoitus). Lisäksi ihmettelin hieman startup-jamppoja Miki Kuusi ja se hupparihemmo (en muista nimeä). Varsinkin hupparijamppa sanoi tyyliin, että miten valtio muka vaikuttaa yritykseen ja yrittäjyyteen. Kuusi komppasi tätä. Ehkä heillä on todellisuus vieraantunut startup-pöhinässä jossa business-enkelit lataa 10 miljonaa firman tilille ja on ok, että vain 1/10 onnistuu. Tai tyyliin Supercell, jolle oli ihan sama minne verot maksetaan ja miten paljon. Ei noissa tilanteissa tarvitse miettiä verotusta selviytyäkseen ja muuta kitkaa, mitä valtio ja yhteiskunta tällä hetkellä aiheuttaa. Samalla kun kampaamoyrittäjä kertoo oman tarinansa lähes itku kurkussa kuinka korkea alv vie asiakkaat ja byrokratia kieltää työnteon. Lisäksi hupparimies dissasi Viron yritysveromallia, ja argumentoi, että siellä mummot kuolee hankeen. Onneksi kokeneempi yrittäjä mm. Virosta sanoi, että hieman eri lähtökohdat Suomella ja Virolla kun Neuvostoliitto hoiti hommat "kuntoon" hyvälle pohjalle toisessa näistä maista.

SDP:n Sanna Marin mainosti demarien yrittäjätyöryhmää. Mitähän se tekee?
 
Nostetaas ketjua. Opiskelen Google-yliopistossa yrittämisen alkeita ja yksi (kenties varsin yksinkertainen) asia ei täysin aukea. Asia ei ole niin ajankohtainen, että marssisin ely-keskukseen. Case:

Oy Nönnönnöö Ab on tuleva palvelualan yritys, jonka taustahenkilöt arvioivat alkupääoman, -investoinnin ja ensimmäisen parin vuoden käyttöpääoman tarpeeksi 100 000 euroa. Samat henkilöt sijoittavat koko summan yritykseen, mutta eri osuuksin. Tarkennetaan, jos sillä on väliä, että vain Henkilö A on käytännön vastuussa yrityksen toiminnasta ja työskentelee yrityksessä päätoimisesti.

Omistajanelikko sijoittaa yritykseen näin:
Henkilö A: 51% ja sijoitus 51 000 euroa
Henkilö B: 9% ja sijoitus 9 000 euroa
Henkilö C: 20% ja sijoitus 20 000 euroa
Henkilö D: 20% ja sijoitus 20 000 euroa

Laki määrittelee sitovan minimiosakepääoman 2500 euroon. Onko 100 000 euron kokonaissijoitus järkevää sijoittaa osakepääomaan, mitä merkitystä tällä on? Osakepääomaa pystyy kuitenkin käyttämään kuten tavallisia yrityksen varoja. Entä jos omistajat sijoittavat osakepääomaan 2500 euroa em. osuuksin? Miten jäljelle jäävä 97 500 (vapaa) pääoma käytännössä sijoitetaan yritykseen? Yrityksen tilille määräaikaan X mennessä, ja tästä maininta osakassopimukseen?
 

Hanhi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, AS Roma
Entä jos omistajat sijoittavat osakepääomaan 2500 euroa em. osuuksin? Miten jäljelle jäävä 97 500 (vapaa) pääoma käytännössä sijoitetaan yritykseen? Yrityksen tilille määräaikaan X mennessä, ja tästä maininta osakassopimukseen?
Minimimeiningillä (2500€) A: 1275€, B: 225€, C: 500€ ja D: 500€. Muutaman kuukauden kuluttua, joku tuo mummon perintörahoja firmaan 5000€. Hallitus, eli tässä tapauksessa luultavasti kaikki A, B, C ja D, päättää tässä vaiheessa, haluaako ne nostaa omistamiensa osakkeiden arvoa vai tuleeko 5k vain toimintamassiksi, josta jokainen on luonnollisesti velkaa oman osakemääränsä verran.

En edes tiedä mitä yritän sanoa :D Mutta, itse loppukaneettiin; Aloittavan firman ei kannata satsata itse osakepääomaan, muuta kuin välttämättömän 2500€. Tuon jälkeen osakkaat lainoittavat toimintaa tahoiltaan, tai firma hakee yleistä lainaa.
 

Tuamas

Jäsen
Laki määrittelee sitovan minimiosakepääoman 2500 euroon. Onko 100 000 euron kokonaissijoitus järkevää sijoittaa osakepääomaan, mitä merkitystä tällä on? Osakepääomaa pystyy kuitenkin käyttämään kuten tavallisia yrityksen varoja. Entä jos omistajat sijoittavat osakepääomaan 2500 euroa em. osuuksin? Miten jäljelle jäävä 97 500 (vapaa) pääoma käytännössä sijoitetaan yritykseen? Yrityksen tilille määräaikaan X mennessä, ja tästä maininta osakassopimukseen?

Niin, se miten sijoitus kannattaa tehdä riippuu ihan toiminnan tavotteista, pitkäjänteisyydestä ja omistajien intresseistä.

Otetaan taas hyvin yleisluontoisesti tätä.

Yhtiöllä on käytännössä kahdenlaista omaa pääomaa, sidottua ja vapaata.
Osakepääoma on sidottua omaa pääomaa, jota koskee kaikkein tiukin sääntely sen suhteen kuinka pystyy nostamaan varoja pois. Käytännössä mennään aina osakepääoman alentamisen kautta, jolloin tästä täytyy tehdä rekisteröinnit kaupparekisteriin, päätöksenteon pitää täyttää OyL:n vaatimukset ja prosessi on muutenkin hiukan hankala sekä saattaa aiheuttaa sijoittaneille veroseuraamuksia.
Osakepääomaan sijoittaminen on yhtiön kannalta paras ratkaisu, koska tällöin yhtiössä on se määrä rahaa käytännössä sidottuna yhtiöön, eivätkä osakkaat pääse rahoja helpolla nostamaan ulos.

Sitten viime vuosina on otettu useissa firmoissa käytetty näissä SVOPpia eli sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa, jossa varat ovat periaatteessa nostettavissa kohtuullisen yksinkertaisesti ja niitä käsitellään osana omaa pääomaa. Tässä vain verottaja teki uuden tulkinnan ja varojen nostaminen takaisin yhtiöstä ilman veroseuraamusta tehtiin hankalammaksi.

Yleensä jos yhtiön toiminnalle ei mikään ulkopuolinen taho ole asettanut mitään vaatimuksia oman pääoman suhteelliselle tai absoluuttiselle määrälle, kannattaa suosia yhtiölle lainaamista. Lainaaminen voidaan sitten tehdä joko esimerkiksi pääomalainojen kautta (jolloin ne voidaan laskea tietyin edellytyksin omaan pääomaan, mutta varat on löyhemmin sidottu yhtiöön kuin suorassa omaan pääomaan sijoittamisessa) tai ihan ns. tavallisia lainoja hyväksikäyttäen.
Näistä sitten voidaan maksaa sijoittajille korkoa tai olla maksamatta, riippuen intresseistä sekä siitä mitä velkakirjassa sovitaan.

Kaikkia näitä varoja pystyy heti sijoituksen jälkeen (toki huomioon ottaen mm. osakepääoman rekisteröinnin kaupparekisteriin sekä sen ettei oma pääoma muodostu negatiiviseksi) käyttämään yrityksen varoina.
Osakeyhtiössähän on hyvin tarkkaa se, kuinka varoja saa käyttää. Eli kaikille rahan nostoille tulee löytyä liiketaloudellinen peruste tai niiden on oltava OyL:ssä määriteltyjä erityisiä tapauksia (osinko, osakepääoman alentaminen jne.), muutoin kyseessä on laiton varojenjako.

Tuo käytännössä siis talouspuolelta.

Jos ihan käytännön maksupolitiikkaa ajatellaan, niin mainitsemasi esimerkki on ihan hyvä tapa toimia. Eli tehdään osakassopimus (jollainen on muutoinkin hyvä olla usean osakkaan yhtiöissä) jossa määritellään vaikka, että Henkilöt A,B,C jne. sitoutuvat osakepääomaan tekemänsä sijoituksen suhteessa maksamaan yhtiön tilille summan X ja tämä on maksettava x.x.2015 mennessä yhtiön tilille xxx-xxx, nämä varat kirjataan päämalainaan/SVOPpiin tms.

Käytännön puolelta vielä sellainen, että osakeyhtiö on osakeyhtiö, eli varojenjako tapahtuu pääasiassa omistettujen osakkeiden suhteessa. Tällöin jos jaetaan osinkoa, saavat kaikki osakkaat päätetyn määrän osinkoa per osake, riippumatta siitä kuinka ahkera tämä varsinainen yrittäjä on ollut.
Toki yrittäjäsijoittaja voi nostaa yhtiöstä palkkaa vastaamaan omaa työpanostaan, mutta osingon osalta näin ei käytännössä voi tehdä.

Melko usein tulee vastaan tilanteita joissa osakkaat ovat sijoittaneet vaikkapa 50/50-suhteessa ja osingonjaon yhteydessä toinen osakas on pirun kiukkuinen kun molemmat osakkaat saavat saman osingon, vaikka toinen osakas ei ole "tehnyt mitään yhtiön hyväksi".
 
Viimeksi muokattu:
Toki yrittäjäsijoittaja voi nostaa yhtiöstä palkkaa vastaamaan omaa työpanostaan, mutta osingon osalta näin ei käytännössä voi tehdä.

Kiitos selvennyksestä. Mitä mieltä olette, kannattaako maksaa helvetin kallista YELliä vai nostaa "palkkaa" enemmän osinkoina ja sijoittaa nämä pitkäaikaisesti eläkepäiviä varten? Katselin, että jos maksaisin itselleni palkkaa 30 000 €/v, niin YEL-maksut olisi tästä jopa 5500€.
 

Tuamas

Jäsen
Kiitos selvennyksestä. Mitä mieltä olette, kannattaako maksaa helvetin kallista YELliä vai nostaa "palkkaa" enemmän osinkoina ja sijoittaa nämä pitkäaikaisesti eläkepäiviä varten? Katselin, että jos maksaisin itselleni palkkaa 30 000 €/v, niin YEL-maksut olisi tästä jopa 5500€.

Yrittäjä saa itse määrätä YEL-maksun suuruuden määrittävän ns. Työtulon, jonka mukaan YEL-maksu määrätään.

Minimi työtulo on vajaa 8k€, jotta syntyy oikeus työttömyysetuuksiin työtulon on oltava yli 12,5k€.

Uusi yrittäjä saa neljäksi vuodeksi 22% alennuksen YEL-maksuihin.

Eli YEL on pakollinen maksu, mutta sen tason voi määrittää itse ja tämä taso ei ole sidoksissa nostettuun palkkaa.

Aika monella yrittäjällä työtulo on määritetty erittäin pieneksi, jolloin myöskään varsinaista eläkettä ei juuri kerry ja mahdolliset KELAn korvaamat päivät mennään matalalla korvauksella. Koska YEL-työtulo käytännössä määrittää sairaus-, eläke- ja työttömyysturvan tason. Eli jos esimerkiksi sairastut ja joudut työkyvyttömyyseläkkeelle, eläkkeesi määräytyy YEL työtulon mukaan.

Mutta terveydelliset ja sosiaaliset riskit unohtaen ja pelkkää sijoittamista katsoen kannattaa ennemmin sijoittaa rahat pitkäaikaisesti itse vaikka indeksirahastoihin. Tämä koska nykyisen väestörakenteen ansiosta YEL maksuista ei jää tällä hetkellä jeniäkään rahastoitavaa, eli korkoa korolle efekti jää toteutumatta tältä osin.
 
Viimeksi muokattu:

Hartza

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
Yrittäjä saa itse määrätä YEL-maksun suuruuden määrittävän ns. Työtulon, jonka mukaan YEL-maksu määrätään.

Minimi työtulo on vajaa 8k€, jotta syntyy oikeus työttömyysetuuksiin työtulon on oltava yli 12,5k€.

Uusi yrittäjä saa neljäksi vuodeksi 22% alennuksen YEL-maksuihin.

Eli YEL on pakollinen maksu, mutta sen tason voi määrittää itse ja tämä taso ei ole sidoksissa nostettuun palkkaa.

Aika monella yrittäjällä työtulo on määritetty erittäin pieneksi, jolloin myöskään varsinaista eläkettä ei juuri kerry ja mahdolliset KELAn korvaamat päivät mennään matalalla korvauksella. Koska YEL-työtulo käytännössä määrittää sairaus-, eläke- ja työttömyysturvan tason. Eli jos esimerkiksi sairastut ja joudut työkyvyttömyyseläkkeelle, eläkkeesi määräytyy YEL työtulon mukaan.

Mutta terveydelliset ja sosiaaliset riskit unohtaen ja pelkkää sijoittamista katsoen kannattaa ennemmin sijoittaa rahat pitkäaikaisesti itse vaikka indeksirahastoihin. Tämä koska nykyisen väestörakenteen ansiosta YEL maksuista ei jää tällä hetkellä jeniäkään rahastoitavaa, eli korkoa korolle efekti jää toteutumatta tältä osin.

Sijoitusmielessä näin, mutta tuota pysyvää sairausperäistä työkyvyttömyyden riskiä ei pysty oikein millään muulla kattamaan kuin YEL-vakuutuksella. Suomessa on noin 260000 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeellä tällä hetkellä.

Oma strategiani on maksaa YEL-maksua hiukan enemmän 4 ensimmäistä vuotta, kun saa 22% alennusta. Sen jälkeen heittää YEL-maksu tasolle, joka takaa kohtuullisen toimeentulon työkyvyttömyyden riskin kohdatessa. Sitten kaikki ylimääräinen hajautettuna rahastoihin, asunto-osakkeisiin jne. Nämä luonnollisesti yrityksen taseeseen nettovarallisuutta kasvattamaan.
 

Tuamas

Jäsen
Sijoitusmielessä näin, mutta tuota pysyvää sairausperäistä työkyvyttömyyden riskiä ei pysty oikein millään muulla kattamaan kuin YEL-vakuutuksella. Suomessa on noin 260000 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeellä tällä hetkellä.

Näinhän se on, minullakin on kokemusta muutamasta yrittäjä->onnettomuus-> työkyvyttömyys keissistä, toisella oli jopa hiukan ylimitoitettu YEL ja toisella menty minimeillä.
Ensimmäinen näistä pääsi kohtuullisesti jaloilleen elämässä ja toinen lopulta syrjäytyi ja alkoholisoitui ollen melkoisen katkera.

Tuo YEL on yksinyrittäjien kannalta ongelmallinen melko usein. Hinnoittelu/kustannusrakenne ei mahdollista isoa YEL-maksua ja kilpailutilanne ei mahdollista sitä että toiminnasta muuten jäisi eläkevarantoja. Sitten ollaankin tilanteessa jossa päivittäinen elämä ja bisnes luanaa oikein hyvin, mutta pidempi sairasloma, eläköityminen tai onnettomuus vetää pakan ihan sekaisin.
 
Mitäs niille eläkemaksuille tapahtuu, mitä on kerryttänyt ennen yrittäjyyttä työntekijän roolissa? Alle 10 vuodessa ei mitään jäätävää pottia kerry, mutta kuitenkin.
 

Hartza

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
Mitäs niille eläkemaksuille tapahtuu, mitä on kerryttänyt ennen yrittäjyyttä työntekijän roolissa? Alle 10 vuodessa ei mitään jäätävää pottia kerry, mutta kuitenkin.

Kaikki eläkemaksut kerryttävät eläkettä. Oman eläkekertymän voi käydä tarkistamassa tyoelake.fi palvelusta. Työeläkettä määritettäessä otetaan siis huomioon työsuhteista sekä yrittäjän YEL-maksuista kertynyt eläke siihen saakka kunnes jäädään eläkkeelle.

Työkyvyttömyyseläkkeen laskenta sen sijaan ottaa kertyneen eläkkeen lisäksi huomioon 5 viimeisen vuoden vakiintuneen työtulon, jota käytetään laskennallisesti tulona normaaliin eläkeikään saakka ja jonka perusteella eläke määräytyy.
 

Boyko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk, Arsenal
Kaipaisin apua ja vinkkejä muilta yrittäjiltä. Tilanne itselläni on melko hankala: Minulle tarjottiin pientä osakkuutta yrityksessä (ravintola-ala) sekä samalla täysipäistä työtä kuukausipalkalla. Lunastin itselleni 5% osuuden ja tulin neljänneksi yrittäjäksi yritykseen. Yritys on laajentunut myöhemmin toisella yksiköllä. Alalla ei mene kovin vahvasti, ei meilläkään koko aikaa ja tulot ovat tiukalla. Taloudesta vastaa yhtiökumppani jolla on isompi osuus yrityksestä. Hän on päättänyt, että voin välillä jäädä ilman kuukausipalkkaa koska olen osakas ja toki se on ymmärrettävää jos menot ovat isommat kuin tulot.

Kuinka validi toimenpide tämä kuitenkin on? Olen alunperin sopinut (kirjallisesti), että olen kk -palkkainen työntekijä jolla on pieni osuus (halusivat sitouttaa minut osaamiseni takia). Voiko palkkatulon vain jättää maksamatta ja minulla ei ole oikeutta vaatia sitä maksettavaksi myöhemmin?
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kaipaisin apua ja vinkkejä muilta yrittäjiltä. Tilanne itselläni on melko hankala: Minulle tarjottiin pientä osakkuutta yrityksessä (ravintola-ala) sekä samalla täysipäistä työtä kuukausipalkalla. Lunastin itselleni 5% osuuden ja tulin neljänneksi yrittäjäksi yritykseen. Yritys on laajentunut myöhemmin toisella yksiköllä. Alalla ei mene kovin vahvasti, ei meilläkään koko aikaa ja tulot ovat tiukalla. Taloudesta vastaa yhtiökumppani jolla on isompi osuus yrityksestä. Hän on päättänyt, että voin välillä jäädä ilman kuukausipalkkaa koska olen osakas ja toki se on ymmärrettävää jos menot ovat isommat kuin tulot.

Kuinka validi toimenpide tämä kuitenkin on? Olen alunperin sopinut (kirjallisesti), että olen kk -palkkainen työntekijä jolla on pieni osuus (halusivat sitouttaa minut osaamiseni takia). Voiko palkkatulon vain jättää maksamatta ja minulla ei ole oikeutta vaatia sitä maksettavaksi myöhemmin?

On paperi työsopimus vai osakassopimus?

Lain silmissä olet palkansaaja mutta tietenkin olet voinut sopia osakassopimuksessa mainitsemastasi järjestelystä mutta taas työsopimuksessa näistä tuskin on sovittu.
 

Boyko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk, Arsenal
On paperi työsopimus vai osakassopimus?

Lain silmissä olet palkansaaja mutta tietenkin olet voinut sopia osakassopimuksessa mainitsemastasi järjestelystä mutta taas työsopimuksessa näistä tuskin on sovittu.

Eli, jos ja kun minulla on työsopimus, niin se on juridisesti "pätevämpi" kuin osakassopimus?
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Eli, jos ja kun minulla on työsopimus, niin se on juridisesti "pätevämpi" kuin osakassopimus?

Ei, silloin sinua tulee kohdella (kuten lainsäätäjä kohtelee muutenkin 5% osakeomistuksella) normaalina palkansaajana, ellet ole sopinut osakassopimuksessa mahdollisista muista asioista (kuten palkanmaksu tai näiden muuttaminen velaksi tms..). En ole ainakaan kuullut kenenkään sopineen työsopimuksessa palkanmaksun lopettamisesta yrityksen maksuongelmien takia mutta osakassopimuksessa näin voidaan hyvinkin sopia.

Palkanmaksutilanteessa uskoisin työsopimuksen olevan vanhempi oikeusasteissa kuin osakassopimus mutta tämä kannattaa tarkastaa oikeusoppineilta ennen riitelyä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös