Yleisurheiluvuosi 2020

[Hagi]

Suomalaisten mahdollisuudet (perimä ja harjoittelu) eivät näytä riittävän 100-200 metrillä kansainväliseen huippumenestykseen, mutta muissa yleisurheilulajeissa suomalaisten nopeustasot kyllä riittävät ainakin Euroopan kärkeen – aina mitaleille asti. Siitä yksi selvä osoitus on myös mainittujen 14 yleisurheilulajin miesten ja naisten voimassa olevat Suomen ennätykset.

Nopeasti tulee mieleen Riitta Salin, jonka silloinen 400 m ME-aika 50,14 Rooman EM-kisoissa 1974 olisi edelleen kovaa valuuttaa arvokisoissa. Salin kehittyi vuodessa kansallisen tason juoksijasta maailman huipulle. Siinä on selvä todiste siitä, että mahdollisuuksia on.

 

[Pavlikovsky]

Nopeasti tulee mieleen Riitta Salin, jonka silloinen 400 m ME-aika 50,14 Rooman EM-kisoissa 1974 olisi edelleen kovaa valuuttaa arvokisoissa. Salin kehittyi vuodessa kansallisen tason juoksijasta maailman huipulle. Siinä on selvä todiste siitä, että mahdollisuuksia on.

Juuri näin. Tuo 400 metriä on matka, jossa näkisin jossain määrin potentiaalia pohjolan perukoiden urheilijoille. Nopeuteen perustuva matka joo, mutta aidoilla tai ilman myös 1/4 tarvitaan lujaa kestävyyttä myös. Inhottava matka harjoitella ja siinä syy myös vähäisiin osanottajamääriin ja heikkoihinkin tuloksiin (nykyään), mutta sitten taas suomalaiselle luonteelle jotenkin sopiva. Matkaa voi lähestyä monipuolisemmin kuin lyhyempiä matkoja, jossa harjoittelun pitää noudattaa tiettyjä lainalaisuuksia.

45-vuotias Kruger heitti vuositilaston kakkoseksi – Tuloskatsaus 6.7. – Yleisurheilu.fi

Kiekonheiton Suomen ennätysmies Frantz Kruger on 45 vuoden iässäkin kovassa kunnossa. Vasa Iddrottssällskapia edustava Kruger heitti Laihialla tasan 56 metriä, millä hän nousee Suomen vuositilastossa toiseksi. Krugerin paras saavutus on [...]

www.yleisurheilu.fi

Kruger lähestyy vähitellen 60 m kuntoa. Se voi riittää mestaruuteen Kalevan Kisoissa, jos veteraani heittorinkiin silloin ilmestyy.

Tämä on sellaista camp - huumoria jo, että hyvän matkaa viittäkymppiä käyvä ikikanto on edelleen meidän ykkösheittäjämme. Se ei ole pois Krügeriltä, päinvastoin. Hyvä vaan, jos osoittaa kotimaisella kansallisella menestyksellään lajin alemmuuden tilan, mutta kyllä se eniten kertoo lajin muusta tasosta. Johan tässä Tompurikin vielä otttaisi mitalia tällä menolla.

 

[Beltran]

Minua ei jaksa kiinnostaa pohdiskelu suomalaisen mahdollisuudesta alittaa 10sek satasella. Ei ole realistista, kukaan suomalainen ikinä ei ole antanut pienintäkään viitettä moisesta. Ainoa tämän mahdollistava tekijä on maahanmuutto. Norjallahan on 10 sekunnin alitus vyöllään, kiitos maahanmuuton. Realistisempaa olisi haaveilla vaikka suomalais-sprintterin finaalipaikasta EM-kisoissa. Hanttahan tämän saavutti joitakin vuosia sitten. Ja toivomuksena olisi taso jolla kukistetaan ruotsalaiset syksyn maaottelussa niin pikamatkoilla kuin muutenkin. Tämäkään ei ole mikään läpihuutojuttu.

Päivänkohtaiset toiveet ovat tässä listattuna:
1. olisi kisoja
2. joiden aikana lämmin sää, poutaa
3. urheilijamme ovat terveitä

No huomenna on kisat Jyväskylässä. Oskari Mörö jää pois mutta vaivan ei pitäisi olla paha. Kohta 2 ei taida toteutua niin että ainakaan pikamatkat eivät kärsisi säästä joka on viileä mutta sadetta ei liene luvassa. Poimintoina kautensa avaavat kisaajat Lotta Kemppinen 200m ja Ella Junnila korkeus. Asetan toiveita myös sille että joku ukoistamme alittaisi 5000 metrillä 14 minuutin rajan, kisassa on jänis ja viileyshän on hyvä tässä lajissa.

Illan ohjelmassa on tottakai myöskin naisten pika-aidat. Matka juostaan - taas tottakai - kaksi kertaa. Eka juoksu on alkuerät joten sekin on suoritettava kunnialla jotta pääsee finaaliin, varaslähtöä ei saa ottaa. Mulla ei ole kristallipalloa josta voisin lukea kolmikon Korte, Hurske, Neziri paremmuusjärjestyksen huomisessa finaalissa. Aiempien kisojen tulokset eivät takaa mitään. En usko että Suomen ennätystä juostaan huomenna, tuskin edes kauden kärkiaikaa. Onhan se jo valmiiksi aika hyvä.

 

[Pavlikovsky]

tekijä on maahanmuutto. Norjallahan on 10 .

Tätä ei Suomessa ole yksilölajeissa koskaan maksimoitu. Joo meillä on ollut Wilson Kirwaa, Hämäläisen Eetua ja muuta Krügeria, mutta systemaattinen maahanmuuton hyödyntäminen urheiluun olisi kaivattu noste. Miksei sitä tehtäisi jos muutkin tekee?

 

[Beltran]

Tätä ei Suomessa ole yksilölajeissa koskaan maksimoitu. Joo meillä on ollut Wilson Kirwaa, Hämäläisen Eetua ja muuta Krügeria, mutta systemaattinen maahanmuuton hyödyntäminen urheiluun olisi kaivattu noste. Miksei sitä tehtäisi jos muutkin tekee?

Niin miksei. Eikös miesten maratonjuoksussa ole maailman TOP50:ssä käytännössä pelkästään Kenian ja Etiopian juoksijoita. Heistä suurimmalla osalla ei ole mahdollisuuksia selvitä arvokisoihin mutta EM-kisoissa olisivat mitalikandidaatteja jos onnistuisivat pääsemään johonkin eurooppalaiseen maajoukkueeseen.

Tavallaan toivoisin kuitenkin että maajoukkue kuvastaisi sitä tilaa jonka kyseisen maan valmennusjärjestelmä mahdollistaa. Eihän esimerkiksi Eduard Hämäläisen arvokisa-mitalit Suomen paidassa ole mitenkään suomalaisen järjestelmän meriittejä. Sama pätee Meraf Bahtaan, Abeba Aregawiin ja Armand Duplantisiin. Duplantis ei taida olla maahanmuuttaja, hällä lienee aikomus muuttaa Ruotsiin muttei ole sitä toistaiseksi tehnyt, ainakaan mitä minä tiedän. Duplantis kertoi joskus että USA:n arvokisakarsinnat ovat niin raakaa puuhaa että häneltä voisi niiden takia jäädä arvokisat väliin vaikka olisi maailman paras seiväshyppääjä. Jos siis karsintoihin sattuu huono päivä. Ruotsin maajoukkueessa näin ei voi käydä ja siksi mies edustaa Ruotsia mutta hänen hyvyytensä ei ole Ruotsin järjestelmän taikka tietämyksen ansiota.

Nämä on vähän vaikeita systeemeitä. Minua häiritsee hieman sekin että urheilijat tyyliin Kristiina Mäki, Eleriin Haas ja Kati Ojaloo saavat osallistua Kalevan Kisoihin ja näin viedä mitalin "oikeasti suomalaiselta" urheilijalta mutta maajoukkueeseemme he eivät saa kuulua. Fanitan toki mainitsemiani urheilijoita mutta se on eri asia.

 

[Harzan]

Suomalainen valmennuslinja:
"Pitkä harjoituskausi on vienyt korkeuden SE-naisen ominaisuuksia eteenpäin, mutta tekniikka ei ole pysynyt mukana"

Pitkä harjoituskausi on vienyt korkeuden SE-naisen ominaisuuksia eteenpäin, mutta tekniikka ei ole pysynyt mukana – Ella Junnila ei tiedä, mitä odottaa avauskisastaan: "Tulos ei saa alkaa seiskalla"

 

[Beltran]

Jyväskylän Motonet GP kilpailun ennakkoa löytyy tuolta: Junnilan kausi alkaa Jyväskylässä: Kasvanut vauhti toi haastetta ponnistukseen, Neziri hakee sähinää starttiin, Raitanen hakee hyvää aikaa

Jutussa sanotaan mm näin:

Jyväskylässä Nezirin kanssa kilpailevat ainakin Reetta Hurske, Lotta Harala ja kolmiottelun aitajuoksulla aloittavat Maria Huntington ja Miia Sillman. Lähtölistalla on myös pika-aitojen SE:n haltija Annimari Korte, joka päättää kilpailemisestaan keskiviikkona.

Naisten 3-ottelun osallistujat Maria Huntington, Miia Sillman, Hertta Heikkinen, Saga Vanninen. Heistä kukaan ei ole 100m aitajuoksun osallistujalistalla. Poimintaa kisaohjelmasta:
17:50 100m aj N 3-ottelu
18:30 Korkeus N ja N 3-ottelu
19:30 100m aj N alkuerät
20:25 200m N 3-ottelu
20:50 100 m aj N loppukilpailu

3-ottelussa on urheilemista yhdelle päivälle aivan riittävästi mutta mitä tarkoittaa ennakon maininta "Huntington ja Sillman kilpailevat Nezirin kanssa"? Teoriassa 3-ottelun pika-aidat voisivat olla alkueränä pika-aitojen loppukilpailulle ja mikäli jonkin ottelijan aika riittäisi niin saisi oikeuden osallistua tuohon loppukilpailuun? Huntingtonin osalta tämä on täysin mahdollista ja jopa oletettavaa, kenties onnistuu jollakin muullakin ottelijalla mutta vahvasti epäilen että tuossakaan tapauksessa eivät aitafinaaliin tule.

 

[Harzan]

Ai, että kun hienoa juoksemista Samuelssonilta. Kiihdytyksestä sulavasti maksimijuoksuun ja homma pysyy koko ajan paketissa. Tuollaisena kun pysyy, niin ei Hartosen SE ole täydellisessä kelissä kaukana.

Korte on kyllä ihme tyyppi. Taas kerran kauheat etukäteisselittelyt ja sitten kova juoksu. Jotenkin tuntuu, että haluaa aina pedata itselleen luvan epäonnistuakin. Saas nähdä mitä draamaa nähdään ennen seuraavaa kisaa. Vähintään joku allergiakohtaus.

 

[koukku]

Korte on kyllä ihme tyyppi. Taas kerran kauheat etukäteisselittelyt ja sitten kova juoksu. Jotenkin tuntuu, että haluaa aina pedata itselleen luvan epäonnistuakin. Saas nähdä mitä draamaa nähdään ennen seuraavaa kisaa. Vähintään joku allergiakohtaus.

Todella omituista, ja jotenkin on välittynyt sellainen kuva, etteivät Hurske ja Neziri ole oikein samalla sivulla Korteen kanssa. Vai onko tämä sitä julkisuuden maksimointia ja itsensä tuotteistamista?

 

[vitozzius]

Yritetäänpä nyt oppia se kirjoitusasu oikein, kun näinkin kovasta urheilijasta on kyse. KORTTEEN, KORTTEELLA...
Tosin niinkin voi tapahtua, että Neziri juoksee SE:n ilman Kortetta ;)

 

[Pavlikovsky]

Kuten todettua, jonkinlaisena alan ihmisenä Korte pyörittää mediapeliä hulvattoman helposti ja ihan aina on joku selitys jo ennakkoon tiedossa, mutta toisaalta kunto on kova ym ym.
Moni urheilija juttelee latteuksillaan itsensä sen sijaan umpikujaan, josta selittelyyn ei ole pitkä matka.

Kyllähän tuo aitakolmikko on aivan omilla luvuillaan ja saas nähdä kehittyykö kehitys vai onko tuo 12,7 vain Kortteen kymmenys-valtakuntaa. Juoksijana hän on noista monipuolisin eli tekniikka ja voima samassa. Nezirin meno on edelleen vähän punttijäykkää eikä hän teknisesti mikään ihmeellinen juoksija koskaan ole ollutkaan ja Hurske tulee näppärällä tekniikalla, mutta joka hieman hyytyy aina 60 metrin jälkeen kun kysytään jerkkua reisistä.

 

[Toppeli]

Minua ei Kortteen selittelyt haittaa. Pääasia, että juoksu kulkee. Naisten moukari on muuten nykyään yksi lajeista, jota tulee odotettua. Samuelssonilta mainio juoksu, vaikka noin yleisesti ottaen suomalaisten sileistä pikamatkoista en jaksakaan innostua. Niissä menestyssaumat arvokisoissa on minimaaliset.

 

[Beltran]

Pikajuoksijoille (poislukien Elmo Lakka) näyttää olevan etua siitä että saavat kilpailla kahdesti saman päivän aikana. Niinpä näissä kansallisissa huipputapahtumissa tällainen mahdollisuus on annettu pika-aitureille ja jatkossa annetaan kaiketi myös sileän juoksijoille. Jos kahden kisan mahdollisuutta ei ole niin eikö urheilija voisi omatoimisesti juosta sen ekan kisan harjoituskentällä. Vai onkohan tällaisia Suomessa monellakaan paikkakunnalla?

Eilisistä muutama maininta. Miksihän Ville Myllymäki jäi satasen finaalista pois, syytä ei ole taidettu mainita? Telkkarissa tavataan haastatella joka lajin voittaja, naisten 1500m voittajaa ei haastateltu kun hän ei sattunut olemaan Camilla Richardsson. Olikohan 16-vuotiaan Ilona Monosen haastattelun puute Monosen vai Petra Mannerin valinta?

Miesten 1500 metrillä Topi Raitanen oli lievähkö pettymys. Ei se 3.40 sentään niin kova aika ole. Ennakkoon ajattelin että hidasvauhtisessa kisassa Joonas Rinne voisi kenties kyetä haastamaan Raitasen loppusuoralla, nytkin kaikki näytti Rinteen kannalta katsoen hyvältä viimeiselle kierrokselle lähdettäessä mutta hän joutui antamaan periksi 200 metriä ennen maalia. Jäin vaikutelmaan siitä että tällä kaudella Raitanen voi alittaa 3.40, Rinne ei.

 

[Pavlikovsky]

Pikajuoksijoille (poislukien Elmo Lakka) näyttää olevan etua siitä että saavat kilpailla kahdesti saman päivän aikana. Niinpä näissä kansallisissa huipputapahtumissa tällainen mahdollisuus on annettu pika-aitureille ja jatkossa annetaan kaiketi myös sileän juoksijoille. Jos kahden kisan mahdollisuutta ei ole niin eikö urheilija voisi omatoimisesti juosta sen ekan kisan harjoituskentällä.

Kyllä niitä lämmittelyspurtteja otetaan hyvinkin paljon verryttelyksi ihan täysivauhtisina. Ihan niin kuin painonnostaja ottaa isompiin rautoihin tuntumaa ennen lavasuoritusta. Kyse onkin kilpailutilanteen tuomasta 1-2% suorituskyvyn nostosta eli kilpailija saa irti enemmän kisatilanteessa. Ihan niin kuin painonnostajakaan ei treeneissä ota ennätysrautoja.

Onko Bogdanoff aidoista lopettanut? Entä Hantta Latvala? Ehtikö Mörökin jo loukkaantua? Eikö Purola juokse enää satkua?

 

[L. Paraske]

Telkkarissa tavataan haastatella joka lajin voittaja, naisten 1500m voittajaa ei haastateltu kun hän ei sattunut olemaan Camilla Richardsson. Olikohan 16-vuotiaan Ilona Monosen haastattelun puute Monosen vai Petra Mannerin valinta?

Ei kyllä joka lajin voittajaa sentään ole koskaan haastateltu. Eilen jäi ulkomuistista haastattelematta ainakin 110 m aj, 400 m aj (miehet ja naiset molemmat), 5000 m, pituuden, 3-loikan, naisten moukarin + kelausten voittajat. Kieltämättä Petralla ne samat naamat siellä haastatteluissa kisasta toiseen juoksee, mutta näillä mennään.

Onko Bogdanoff aidoista lopettanut? Entä Hantta Latvala? Ehtikö Mörökin jo loukkaantua? Eikö Purola juokse enää satkua?

Möröllä on pientä vaivaa, mutta aikoo kisata ensi viikonloppuna Porvoossa (löytyi Yle Sportenin puolelta uutinen Oskari Mörö fick problem med vaden igen – tvingas stå över veckans GP-tävling, tror istället på finskt rekord i Borgå: ”Ska bli en bra tävling”). Purola on painottanut harjoitteluaan kakkoselle, mutta toivottavasti nyt viimeistään Kalevan kisoissa myös satasen kiskaisee. Bogdanoffilla on ilmeisesti akillesjännevaivoja, mutta tuskin nyt lopettamassa on, koska hallissa kulki ennätysvauhtia. Latvalasta kyllä ei ole tietoa.

 

[Hagi]

Miesten 1500 metrillä Topi Raitanen oli lievähkö pettymys. Ei se 3.40 sentään niin kova aika ole. Ennakkoon ajattelin että hidasvauhtisessa kisassa Joonas Rinne voisi kenties kyetä haastamaan Raitasen loppusuoralla, nytkin kaikki näytti Rinteen kannalta katsoen hyvältä viimeiselle kierrokselle lähdettäessä mutta hän joutui antamaan periksi 200 metriä ennen maalia. Jäin vaikutelmaan siitä että tällä kaudella Raitanen voi alittaa 3.40, Rinne ei.

Odottelin myös itse, että Topi olisi juossut 3:38 -3:39 haarukkaan, mutta lopussa ei ruutia löytynyt ja kello juoksi.

Suomessa muuten vain 18 miestä on kautta aikojen juossut alle 3:40. Sandells pääsi vuonna 2012 lähelle Vasalan SE-aikaa. Taso on ollut siis aika heikko.

Keskisalo juoksi tämän matkan parhaimmillaan 3:38,90. Raitaselta on lupa odottaa paljon enemmän, jos ja kun terveenä pysyy.

 

[Pavlikovsky]

En jotenkin jaksa uskoa, että Raitasesta muutenkaan mitään ilmiömäistä 1500 metrin juoksijaa paljastuu, fysiologisesti aikamoinen alimatka Raitaselle ja kyllähän juoksu oli viimeisen kierroksen osalta jopa Raitasen tasolle aika vaikean näköistä. Nyt hänen takanaan juossut 800 metrin juoksija Rinne hyydytettiin siltaan ihan Topin kovan matkavauhdin vuoksi, mutta näistä ehdottomasti Rinteellä on nopeampana juoksijana irtiotto kyky kovempi lyhyemmillä matkoilla. Raitanen voitti ihan puhtaasti kovan kestävyyden turvin tuon ja niinhän sen pitikin mennä.

 

[Gust]

Koskahan Viivi Lehikoinen palaa sinne muutaman vuoden takaiselle tasolle päämatkallaan. Tänä vuonna sileillä matkoilla on kulkenut hyvin, mutta aidoissa sortuu edelleen liikaan sipsutteluun. Ensi viikolla Lahdessa juoksee sileän nelosen. Olisiko tulevaisuutta sileällä nelosella, jos aidoissa ei ala tapahtua kehitystä?

 

[vitozzius]

Missä on Ella Räsänen? Eikö hänen pitänyt tehdä paluu tänä kesänä?

 

[Ruutu8]

Onko tietoa Camilla Richardssonin vaisuuteen? Näytti olevan eilen kuin myrskyn merkki juoksunsa jälkeen, eikä paljon jäänyt kilpasiskoja onnittelemaan tai läppää heittämään.

 

[Turkoosisalpa]

Kyllä niitä lämmittelyspurtteja otetaan hyvinkin paljon verryttelyksi ihan täysivauhtisina. Ihan niin kuin painonnostaja ottaa isompiin rautoihin tuntumaa ennen lavasuoritusta. Kyse onkin kilpailutilanteen tuomasta 1-2% suorituskyvyn nostosta eli kilpailija saa irti enemmän kisatilanteessa. Ihan niin kuin painonnostajakaan ei treeneissä ota ennätysrautoja.

Tosiaan kaikki parhaat urheilijat saavat kisatilanteessa irti koneestaan hieman enemmän ja tästä syystä taitaa olla aika vähäistä ”alkukisan veto itsekseen” ennen varsinaista kisaa.

Kahdesta juoksusta on pikamatkoilla hyötyä myös harjoitusmielessä - päästään kovemmille tehoille kuin pelkissä treeneissä. Lisäksi olosuhteet ovat todennäköisemmin suotuisat, kun on kaksi yritystä- siksipä juoksijat eivät yleensä himmaille ekassa juoksussakaan.

 

[Turha Kaukalo]

Tosiaan kaikki parhaat urheilijat saavat kisatilanteessa irti koneestaan hieman enemmän ja tästä syystä taitaa olla aika vähäistä ”alkukisan veto itsekseen” ennen varsinaista kisaa.

Kahdesta juoksusta on pikamatkoilla hyötyä myös harjoitusmielessä - päästään kovemmille tehoille kuin pelkissä treeneissä. Lisäksi olosuhteet ovat todennäköisemmin suotuisat, kun on kaksi yritystä- siksipä juoksijat eivät yleensä himmaille ekassa juoksussakaan.

Mistäs tämä kahden startin juttu on tullut? Onhan noissa jalokiviliigoissa varmaan ollut ja on alkueriä, mutta että vedetään kaksi "finaalia"? Ei voi olla suomalainen keksintö. Ehkä on. Voi myös olla, että näin on ollut iät ja ajat mutta jotenkin mennyt meikähölmöltä ohi.

 

[Pavlikovsky]

Mistäs tämä kahden startin juttu on tullut? Onhan noissa jalokiviliigoissa varmaan ollut ja on alkueriä, mutta että vedetään kaksi "finaalia"? Ei voi olla suomalainen keksintö. Ehkä on. Voi myös olla, että näin on ollut iät ja ajat mutta jotenkin mennyt meikähölmöltä ohi.

Varmaan kisaajatkin näitä hieman pyytelee. Johonkin pikalajeihin tuo nyt sopiikin hyvin jo fysiologian periaattein eli palautuminen tuollaisesta on huomattavasti nopeampaa kuin kestomatkoilta ja toisekseen nuo eivät venytä aikataulua juurikaan. Asia olisi erikseen jos joku Raitasen Topi haluaisi juoksennella vitosta pari kertaa illassa ja Richardsson kymppiä kahdesti. Siinä vaiheessa olisi jo korona kuollut tellukselta ja Harjun iltasoitto epävireessä ennen kuin kisat julistetaan päättyneeksi.

 

[L. Paraske]

Missä on Ella Räsänen? Eikö hänen pitänyt tehdä paluu tänä kesänä?

Niin tosiaan, siitä paluukisastakin on kulunut jo yli vuosi eikä Ellaa ole sen jälkeen radalla näkynyt. Aina voi toki palata tähän Göteborgin hallijuoksuun.

Sen sijaan yksi tämän palstan ikisuosikeista Sandra Eriksson jatkaa edelleen uraansa. Todennäköisesti vaan ei kisaa Suomessa tänä kesänä ilmoittaen syyksi koronan (Sandra asuu Tukholmassa).

 

[Hagi]

Missä on Ella Räsänen? Eikö hänen pitänyt tehdä paluu tänä kesänä?

Twitterin mukaan Räsänen kuntoutuu kantapään leikkauksesta. On jo päässyt treenaamaan radalle, mutta ei kisaa tämän vuonna.