Yleisurheiluvuosi 2019

  • 194 401
  • 1 085

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Väärät valmentajat + väärät harjoitusohjelmat. Et sä vaan voi Virenin, Bryggaren, Kukkoahon tai Rädyn ohjelmilla nykynuorisoa koutsata, seuraukset ovat poliklinikalla. Tätä ei tunnuta tajuavan, että nykyinen urheilijasukupolvi on pullaa taustoiltaan takavuosien urheilijoihin nähden.

Ei kai vasta-alkajallekaan salilla lyödä jotain ison-Arskan Golden sixiä, että tee hei tosta noi.
Tämmöset nykynuoret on pullamössöä -jutut on silkkaa paskaa ja niiden suoltaminen pitää vain huolen ettei oikeita syitä nähdä. Tai edes haluta nähdä. Ja sillä tiellä rämpiminen jatkuu. Suvusta löytyy vanhempaa maajoukkueurheilijaa viime vuosisadalta ja oli aika selvä asia sitä juttua kuunnellessa että kun pitkään painettiin niillä harjoitusohjelmilla millä takavuosien lähes vapaassa doping-ympäristössä vedettiin niin tiukentuneen kontrollin myötä oltiin siinä tilanteessa että jo lähtöviivalla oltiin hengästyneitä - kuten on monesti sanottukin.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Tämmöset nykynuoret on pullamössöä -jutut on silkkaa paskaa ja niiden suoltaminen pitää vain huolen ettei oikeita syitä nähdä. Tai edes haluta nähdä. Ja sillä tiellä rämpiminen jatkuu. Suvusta löytyy vanhempaa maajoukkueurheilijaa viime vuosisadalta ja oli aika selvä asia sitä juttua kuunnellessa että kun pitkään painettiin niillä harjoitusohjelmilla millä takavuosien lähes vapaassa doping-ympäristössä vedettiin niin tiukentuneen kontrollin myötä oltiin siinä tilanteessa että jo lähtöviivalla oltiin hengästyneitä - kuten on monesti sanottukin.

Ja sinun sukusi yksittäinen kokemus = koko totuus. Suosittelen nukkumista yöaikaan.

Mihin perustat väitteen, että nykynuoriso olisi yhtä vastaanottavainen kovaan harjoitteluun kuin takavuosien tähdet? Yleinen liikkuminen ja aktiivisuus (mistä tuli aiemmin kestävyyspohjaa, taitoa, koordinaatiota, erilaisia ärsykkeitä tuki- ja liikuntaelimistöön) on pudonnut istuvan pleikkarisukupolven myötä niin minimiin, että tuo harjoittelu pitää näille milleniaaleille erikseen ohjata/valmentaa ja jos on yhtään perillä valmennusopeista, niin se on heti pois muusta kehittävästä lajiharjoittelusta. Vankka varhaisnuoruuden kestävyys- ja liikuntatausta luo pohjat sille ettei erilaisia rasitusvammoja pääse niin helposti syntymään ja perus-aerobia on sillä tasolla, johon Virenit ja Vasalat ynnä muut rakentivat raudanlujan vauhti/nopeuskestävyyden.

Nyt samaa vängätään tuhoisin seurauksin nykyjuoksijoille ilman pohjia ja sinäkin varmasti tajuat mihin se johtaa.

Erilaisten maajoukkueleiritysten data ikäluokkien kärkiurheilijoiden ominaisuustuloksista riittää kertomaan pitkältä ajalta sen, että alaspäin on tultu ja lujaa niin lihaskestävyyden kuin Cooperin testien muodoissa. Koskee muitakin lajeja kuin vain yleisurheilua. Näistä riittää seurantatutkimuksia ja muistaakseni UKK-instituutin koonteja googlaamalla jos vain jaksat etsiä ja lisäksi alan lehdistä olen myös itse näitä seurannut. Tähän päälle lisätään se, että Virenin sukupolvi heittäytyi urheilulle aivan eri tavalla kuin tämän päivän yu-"ammattilaisemme" keiden pitää maksella maajoukkue-edustuksiaan ja kärvistellä jollain weetabix-palkalla.

Varmasti on kuntoa tehosteltu ties millä, mutta sillä haetaan kuntoon vain jäävuoren huippu, joka toki on merkityksellistä aivan maailman huipulla, kun erot ovat hyvin pienet.
 

Glove

Jäsen
Urheilijamateriaali on perusominaisuuksiltaan huonompaa ja kilpailu eri lajien välillä on kiristynyt sitten Virenin aikojen. Eikä sekään auta, että seurojen urheilukouluissa usein näyttää siltä, että yksi tekee ja yhdeksän jonottaa. Joten ei niitä perusominaisuuksia sitten tule "treeneissäkään" harjoitettua riittävästi. Ja kun lapset eivät enää ole muutenkaan liikunnallisesti niin aktiivisia kuin joskus aikanaan niin lopputulos on aika heikko.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Aika moni yksilölajin Urheilija taitaa viettää kolmesta neljään vuoteen urheilulukiossa, jossa voi jonkun muun kustantaessa elämisen keskittyä urheiluun. Mutta mitäpä sitten kun ikää on 19-20 ja lukiokin on ohi? Jotain apurahoja tai vastaavia jos saakin niin eipä niillääkään kuuhun mennä.
Jossain päin nämä otetaan jonnekin julkisen sektorin palkkalistoille ja jossain yliopistoon stipendillä mutta täällä taitaa olla aika omillaan?
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Vankka varhaisnuoruuden kestävyys- ja liikuntatausta luo pohjat sille ettei erilaisia rasitusvammoja pääse niin helposti syntymään ja perus-aerobia on sillä tasolla, johon Virenit ja Vasalat ynnä muut rakentivat raudanlujan vauhti/nopeuskestävyyden.

Varmasti on kuntoa tehosteltu ties millä, mutta sillä haetaan kuntoon vain jäävuoren huippu, joka toki on merkityksellistä aivan maailman huipulla, kun erot ovat hyvin pienet.

Miten tuon nyt ottaa. Tutkimuksien mukaan veritankkauksella saa noin 1 minuutin hyödyn 10 km juoksussa. Viren oli n 28:30 kympin mies ja olympialaisiin veritankilla 27:30 kunto. Anabolisilla steroideilla hoidettiin palautuminen treenatessa ja kisoissa. Näillä lääkkeillä oli mahdollista treenata lujaa ja silti olla tuoreena kisoissa ja/tai seuraavassa treenissä.

Virenin kohdalla on puhuttu isosta sydämestä, taloudellisesta juoksutyylistä, elimistön hormonitoiminnan piikeistä arvokisoihin yms. Itse en noihin satuihin usko. Virenhän aloitti juoksemisen 16-v ja treenimäärät olivat suht alhaiset. Nopea nousu huipulle ja vain Olympiavuonna löytyi aina se piikki.

Korostan sitä, että veritankkaus ei ollut tuolloin kiellettyä. Suomella oli tuolloin asiasta paljon tietotaitoa ja tutkimuksiin iskettiin rahaa, kuten historian kirjat kertovat. Suomea pidettiin 1970-luvulla johtavana maana hormonitutkimusten saralla ja verenvaihdon osoitettiin tuottavan hyviä tuloksia. Toki joku voi uskoa, että noilla tutkimuksilla ei ollut asiaa Suomen kovaan menestykseen 1970-luvun alkupuolella ja sen jälkeen.
 
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights
Yleisurheilun seuraamisen hienous ja kirous Suomessa on, että harvalla kansalla on yhtä hienot perinteet lajissa. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan välinen dominointi, kun kansainvälinen kilpailu oli vielä vähäistä loi suomalaisille harhakuvitelman, että olisimme jotenkin geneettisesti ylivoimainen yu-kansa. Kaikki sijoitukset mitalisijojen ulkopuolella olivat epäonnistumisia.

Sotien jälkeen, 50-luvulla, kansainvälinen kilpailu koveni ja suomalaisten yu-menestys putosi pääpiirteittäin sille tasolle, jolle tämänkokoinen kansa kykenee. Menestykseen oltiin silloin jatkuvasti hyvin tyytymättömiä.

Perinteet velvoittivat, joten 70-luvulla yleisurheiluun satsattiin lisäresursseja. Niitä käytettiin erityisesti tieteelliseen valmennukseen. Kasvuhormonien hyödyntämisessä ja erityisesti veritankkauksessa Suomi oli edelläkävijä ja hyvä niin, sillä menestystä tuli. Hiljalleen kontrolli kiristyi ja dopingmenetelmät kehittyivät. Samalla Suomikin jäi kehityksen kärjestä.

Resurssit eivät ole enää aikoihin olleet Suomessa riittävät. Yleisurheilu on olympialaisten näkyvin laji ja monille kansakunnille on ideologisestikin tärkeää menestyä siinä. Kilpailu pelkästään Euroopan sisällä on kovaa ja tasokasta. Suomessa taloudelliset, valmennukselliset ja olosuhteelliset panostukset huippu-urheiluun eivät ole pitkään aikaan olleet kilpailijamaiden tasolla. Yksilöurheilijan polkua tukeva järjestelmä on rakennettu paremmalle pohjalle niin Länsi-, Itä-, ja Etelä-Euroopan maissa kuin toisissa pohjoismaissakin.

Yleisurheilu on suomalaisille penkkiurheilijoille edelleen tosi tärkeä laji, mutta realistiseen menestykseen ei osata olla vieläkään tyytyväisiä. Nykyisillä resursseilla on kuitenkin ihan turha toivoa yksittäisiä mitaleja laajempaa menestystä kuin satunnaisesti.

Mikäli yleisurheilumenestykseen ei haluta satsata kunnolla, olisi parempi ehkä suunnata vähät resurssit kunto- ja lasten harrasteliikunnan puolelle. Mallia voisi ottaa Tanskasta, joka on suunnileen Suomen kokoinen kova urheilumaa. Mainittavia yleisurheiluperinteitä siellä ei ole, eikä huipputason yleisurheiluun siten ole pakko panostaa. Sen sijaan Tanska menestyy olympiatasollakin muissa, omissa painopistelajeissaan, joihin satsataan kunnolla.

Siihen ovatko nuoret nykyään Suomessa sen enempää pullamössöä kuin ennenkään tai muissa maissa, en ota kantaa. Sen vain sanon, että näin ovat aina vanhemmat sukupolvet nuoremmista sanoneet.
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ja sinun sukusi yksittäinen kokemus = koko totuus. Suosittelen nukkumista yöaikaan.
No, onneksi oma mutusi on parempaa kuin mukana olleiden jutut. Öisin voi olla monia syitä valvoa. Jos olin vaikka autossa palaamassa keikalta?

Mihin perustat väitteen, että nykynuoriso olisi yhtä vastaanottavainen kovaan harjoitteluun kuin takavuosien tähdet? Yleinen liikkuminen ja aktiivisuus (mistä tuli aiemmin kestävyyspohjaa, taitoa, koordinaatiota, erilaisia ärsykkeitä tuki- ja liikuntaelimistöön) on pudonnut istuvan pleikkarisukupolven myötä niin minimiin, että tuo harjoittelu pitää näille milleniaaleille erikseen ohjata/valmentaa ja jos on yhtään perillä valmennusopeista, niin se on heti pois muusta kehittävästä lajiharjoittelusta. Vankka varhaisnuoruuden kestävyys- ja liikuntatausta luo pohjat sille ettei erilaisia rasitusvammoja pääse niin helposti syntymään ja perus-aerobia on sillä tasolla, johon Virenit ja Vasalat ynnä muut rakentivat raudanlujan vauhti/nopeuskestävyyden.

Nyt samaa vängätään tuhoisin seurauksin nykyjuoksijoille ilman pohjia ja sinäkin varmasti tajuat mihin se johtaa.

Erilaisten maajoukkueleiritysten data ikäluokkien kärkiurheilijoiden ominaisuustuloksista riittää kertomaan pitkältä ajalta sen, että alaspäin on tultu ja lujaa niin lihaskestävyyden kuin Cooperin testien muodoissa. Koskee muitakin lajeja kuin vain yleisurheilua. Näistä riittää seurantatutkimuksia ja muistaakseni UKK-instituutin koonteja googlaamalla jos vain jaksat etsiä ja lisäksi alan lehdistä olen myös itse näitä seurannut. Tähän päälle lisätään se, että Virenin sukupolvi heittäytyi urheilulle aivan eri tavalla kuin tämän päivän yu-"ammattilaisemme" keiden pitää maksella maajoukkue-edustuksiaan ja kärvistellä jollain weetabix-palkalla.

Varmasti on kuntoa tehosteltu ties millä, mutta sillä haetaan kuntoon vain jäävuoren huippu, joka toki on merkityksellistä aivan maailman huipulla, kun erot ovat hyvin pienet.
En väitä että kokonaisuudessa olisikaan mutta sinä yleistät että kaikki on samaa pullamössöä. Ja enemmän kuin muissa maissa. Millä perusteella? Minä väitän että siitä pullamössöporukasta hirveän monet ei enää urheilua jatka aikuisiällä. Joukkuelajeissa suomalaiset ovat pärjänneet myös yksilöinä mikä kertoo että edelleen löytyy materiaalia joka kyllä kestää tekemistä. Eli vika on siinä miten tehdään - valmentamisessa.

70-luvulla maajoukkuetoiminnassa mukana ollut tapaus ainakin kertoi että se kaman vetämisen tarkotus ei ollut pieni kuntopiikki vaan olennaisinta oli palautumisen nopeuttaminen; keino jolla juurikin pystyttiin hyvin välttämään vammoja. Henkilöt jotka ei kaman vetämiseen suostuneet kestävyyslajeissa heitettiin suoraan ulos toiminnasta. Joskaan ei se minuutti kympillä ole mikään pieni jäävuoren huippu.

Minä olen viettänyt oman lapsuuteni pihapeleissä kaveriporukalla. Ja ei meidänkään kylällä oltu ainut porukka, kyllä sitä läpi nuoruutensa urheillutta porukkaa löytyy. Ja minun ikäluokkani siis nyt pitäisi sitä tulosta tehdä. Ja monessa lajissa missä on osattu valmentaa nyt tekeekin. Pleikkareita ei kaikissa perheissä ollut. Monet sai pelata silloin vain viikonloppuisin tietyn ajan. Älypuhelimet on tulleet kuvioihin kymmenisen vuotta sitten. Eli nykyisiä kolmikymppisiä niiden ei olisi vielä pitänyt pystyä pilaamaan. Mutta laihaa on ollut menestys edellisen kymmenen vuoden aikana.

Suomessa ihannoidaan näitä Seppo Rätyjä. Rädyn aikanakaan suurimman osan kroppa ei olisi niitä metodeja kestänyt niin että olisi koskaan kyetty tulosta tekemään. Ei se ole mikään sukupolvijuttu. Vanhukset huutelee nuorille urheilijoille ettei ne treenaa tarpeeksi. Yleisurheilu on siitä raakaa että kun iso massa tekee samanlaista työtä niin kovin on se jolla on parhaat edellytykset ja suomalainen geenipooli ei nyt vaan ole tässä niin kovaa. Lääketieteellä voidaan auttaa mutta siinäkään ei enää olla muita edellä.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Vai väärät lääkkeet? Takavuosina Suomella oli vielä sillä saralla röyhkeyttä ja jopa kilpailuetua kestävyyslajien saralla. Silloin löytyi sopivat lääkkeet palautumiseen ja arvokisoihin tankattiin aina kuntohuippu.

Tämä on siinä mielessä totta, että suomalaisessa urheilussa menestymättömyys johtuu myös siitä, että pääsääntöisesti suomalainen urheilija on puhdas tai vähintäänkin puhtaampi urheilija kuin monet kilpakumppaneista. Se ei kuitenkaan yksinään selitä ja on itsessään jopa todella laiska tekosyy menestymättömyydelle. Suomalaisessa urheilukentässä monissa yksilölajeissa on tehty asioita huonosti ja siitä maksetaan nyt hintaa.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
No, onneksi oma mutusi on parempaa kuin mukana olleiden jutut.
En väitä että kokonaisuudessa olisikaan mutta sinä yleistät että kaikki on samaa pullamössöä. Ja enemmän kuin muissa maissa. Millä perusteella? Minä väitän ett vaan olennaisinta oli palautumisen nopeuttaminen.

Millä mutuilla, minä puhun faktoilla, siinä sinulle nyt alkuun pohjustusta.

Vakavia rasitusmurtumia ja ylikuormitusta – nuorten urheilijoiden vaivat huolestuttavat asiantuntijoita: ”Tuollaisten vammojen ei pitäisi kuulua nuorille”

Huomaatko kuinka laitat sanoja suuhuni? Pulla-käsitteet keksit itse ja muista maista en puhunut. Fakta vain on, että keskimäärin nykyiset varhais-aikuiset/aikuisurheilijat yleisurheilijat ovat radikaalisti jäljessä yleisessä hapenottokyvyssä, mikä jo keskimäärin vaikuttaa kykyyn harjoitella saati palautumiseen (ja takavuosina napeilla tätä tehostettiin, se on totta). Jos Suomenkin tasolla teholajien urheilija juoksee cooperissa 2500, pitäisi hälytyskellojen soida.

Liikkumattomuus on globaali ongelma paitsi jossain Afrikassa ehkäpä. Nykyistä urheilijapolvea ei pidä käskyttää volyymi edellä harjoittelussa vaan keskittyä heidän vahvuuksiin, edetä ehkä rauhallisemmin ja suunnitella kilpailukalenteri hyvin tarkkaan. Tämä on valmennuksellinen asia ja ehkä suomalaisessa yleisurheilussa olisi hyvä hakea näkökulmaa muualtakin. Kauempaa en jaksa vängätä kokemuspohjustuksiesi kanssa, niin hienoja aikoja kuin olivatkin.
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Huomaatko kuinka laitat sanoja suuhuni? Pulla-käsitteet keksit itse ja muista maista en puhunut.
Lyhyt on muisti ja tämähän se kirjoittelusi sävy nuoremmista on. Muista maista puhuttiin vain siksi että kun kerrot nykysukupolvien menestymättömyyden syyksi näitä juttuja niin tilanteenhan täytyy olla että muissa maissa nykysukupolvet on kovempia tyyppejä.
Tätä ei tunnuta tajuavan, että nykyinen urheilijasukupolvi on pullaa taustoiltaan takavuosien urheilijoihin nähden.

Fakta vain on, että keskimäärin nykyiset varhais-aikuiset/aikuisurheilijat yleisurheilijat ovat radikaalisti jäljessä yleisessä hapenottokyvyssä, mikä jo keskimäärin vaikuttaa kykyyn harjoitella saati palautumiseen (ja takavuosina napeilla tätä tehostettiin, se on totta). Jos Suomenkin tasolla teholajien urheilija juoksee cooperissa 2500, pitäisi hälytyskellojen soida.
Ehdottomasti pitääkin. Nimittäin mitä helvettiä siellä on valmennuksessa puhuttu? Toki jos on saatu urheilija joka ei harjoittele niin voidaan sanoa ettei tästä tällä asenteella tehdä mitään mutta vaikea uskoa että yleisurheilussa olisi jotenkin asennevammaisemmat tyypit kuin muissa lajeissa joissa touhu sitten paremmin sujuu.

Pohjat tehdään siinä iässä kun lapsi ei vielä sellaiseen itseohjautuvuuteen kykene että ne itse hoitaisi. Silloin pitää tulla valmennukselta oikeat ohjeet mutta myös toki löytyä vanhemmat jotka toteutuksessa auttaa.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Suomi taitaa olla naisten aitajuoksussa kovin maa koko Euroopassa tällä hetkellä. Aikamoista.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Suomi taitaa olla naisten aitajuoksussa kovin maa koko Euroopassa tällä hetkellä. Aikamoista.

Näin on asian laita, tästä pitää ottaa nyt kaikki irti markkinoinnista ja lasten urheilusta lähtien. Nyt on esikuvia.

Keihään voi heittää lähimpään järveen kyntäen, laahaten ja vittu vaikka poikittain. Miehet ovat loukkaantuneena ja muuten vaan siinä nihkeässä 80 metrin kunnossa ja naiset häviää sen 10 metriä kisan voittajalle.
 

Salama44

Jäsen
Puolen sekunnin ennätysparannukset kaudessa aika kovia pikamatakalla. Urheilu on ihmeellistä. Ensin junnataan vuosia paikallaan ja sitten lohkaistaan kaudessa näin paljon pois.

Timanttiliigassa on tähän asti ollut Suomesta naisten aidoissa väärä juoksija, mutta nyt se muttuu.
 

asyouwere

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Jatketaan vielä sen verran, että kun tuosta heitetään edestä pois ne, jotka eivät maarajoitusten vuoksi voi osallistua MM-kisoihin, niin Korte ja Hurske taitavat löytyä sijoilta 11 ja 13.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Upea juoksu suomalaisilta, eikä tämän tarkoitus ole mitenkään himmentää heidän suoritustaan. Pisti nyt vain silmään tuo USA:n naurettava taso. Siellä 10 juoksijaa on pinkonut tuon Kortteen ajan alle ja vielä 2 saman ajan. Siis 12 aituria on juossut vähintään sen 12.72 tällä kaudella! Kovin aika on Kendra Harrisonin 12.43.

Toki jos tänä vuonna järjestettäisiin EM-kisat, niin noilla Hurskeen ja Kortteen ajoilla oltaisiin laittamassa viivalle 2 mitaliehdokasta.
 

Toppeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves ja Pelicans
Käsittämättömän mahtavat juoksut Hurskeelta ja Korteelta. Raitasen ja Richardssonilta myös hyvää tekemistä.
 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
Jatketaan vielä sen verran, että kun tuosta heitetään edestä pois ne, jotka eivät maarajoitusten vuoksi voi osallistua MM-kisoihin, niin Korte ja Hurske taitavat löytyä sijoilta 11 ja 13.

Laskin ite, että Korte olisi 10., saatoin katsoa väärinkin. Eikös jenkeillä ole vain kolme juoksijaa neljän sijaan, kun viime kisoissa taisi Pearson viedä kultaa?

Yhtä kaikki, kovia ovat ja 12.7-alkuisella taidetaan olla finaaleissa.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Laskin ite, että Korte olisi 10., saatoin katsoa väärinkin. Eikös jenkeillä ole vain kolme juoksijaa neljän sijaan, kun viime kisoissa taisi Pearson viedä kultaa?

Yhtä kaikki, kovia ovat ja 12.7-alkuisella taidetaan olla finaaleissa.

Viimeksi Lontoossa otettiin pronssia tuolla ajalla, jonka Korte nyt juoksi. Marginaalit ovat pienet ja tällöin toki finaali juostiin stadionilla, kun nyt oli aika ideaalit olosuhteet avoimella kentällä.
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Helvetin hienoja juoksuja oli, mutta jotenkin Korteen kohdalla tulee mieleen doping. Eikä vähiten sen Korteen valmentajan takia. No, ehkä se vaan on menny kaurapuurolla jne! :)
 

Mike

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KäPa, NUFC
Helvetin hienoja juoksuja oli, mutta jotenkin Korteen kohdalla tulee mieleen doping. Eikä vähiten sen Korteen valmentajan takia. No, ehkä se vaan on menny kaurapuurolla jne! :)
Milloin se ei tulisi mieleen urheilusta puhuttaessa. Tulosparannusten pääsyy lienee kuitenkin kova keskinäinen kilpailu ihan kansallisella tasolla. Tuolla tuppaa olemaan kehittävä vaikutus, kun urheilija joutuu jokaisessa piirikunnallisessakin repimään itsestään kaiken irti voittaakseen.
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Helvetin hienoja juoksuja oli, mutta jotenkin Korteen kohdalla tulee mieleen doping. Eikä vähiten sen Korteen valmentajan takia. No, ehkä se vaan on menny kaurapuurolla jne! :)

Sama tuli mieleen. Hurja tulosparannus 30-vuotiaana, nopeasti muuttunut ulkoasu, kova itseluottamus ja valmentajan aiempi historia.

Korte on aina ollut teknisesti loistava aituri, nyt on löytynyt täysin uusi vaihde. Korteen reaktioaika oli muuten aika heikko, tuosta on vielä napattavissa pois. Hurskeelta sen sijaan aivan nappilähtö, juuri sallitun rajoissa.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Sama tuli mieleen. Hurja tulosparannus 30-vuotiaana, nopeasti muuttunut ulkoasu, kova itseluottamus ja valmentajan aiempi historia.

Pitää myös muistaa, että mikäli maailman absoluuttiselle huipulle haluaa lajissaan, niin kaikki mahd. keinot sinne on käytettävä, jopa ne sääntöjen ulkopuolisetkin. Niin raakaa on yksilölajeissa kisaaminen. En jaksa enään uskoa, että tänä päivänä arvokisamitaleja haetaan oikein missään puhtain kaurapuuroin, joskus niin ehkäpä vielä oli, mutta luulen, että venäläisten doping-ohjelma on vain pintaraapaisu siitä vehkeilystä, mitä tarvitaan huipputuloksiin. Joskus olin sinisilmäisempikin.

Mikäli haluaa liikkua alkuerissä tai muuten vaan hyvänä kansallisena juoksijana, siihen tuskin leipää vahvempaa tarvitaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös