Onko arvon TKH sitten sitä mieltä, että mainitsemaasi kolmea heittäjää (Manninen, Sirviö, Peltomäki) ei olisi pitänyt valita mihinkään ryhmään?
Mannista en todennäköisesti olisi valinnut mihinkään ryhmään ja ketään näistä en olisi valinnut nuorten ryhmään.
Helanderin on huhuttu keskittyvän entistä enemmän käsipalloon ja Saarisen sitoutumista koko urheiluun on joissakin puheissa kyseenalaistettu.
Jaa, en ole mitään tämän kaltaista juttua kuullut. Viimeksi mitä olen kuullut, niin ei ollut tehnyt mitään lajivalintaa, tai ei edes kokenut että sellaiseen olisi tarvettakaan ainakaan muutamaan vuoteen. Mikäli mieli on tämän jälkeen muuttunut, niin ei voi muuta sanoa kuin että kylläpä keihään lupaukset meinaa häipyy muihin lajeihin turhan kovaan tahtiin. 17-vuotiaiden maailmantilastoa johtava Määttänenhän on käytännössä lentopalloilija.
Samaa mieltä olen kuitenkin siinä, että Helander on varmasti yksi historian lahjakkaimpia keihäänheittäjiä Suomessa. Pojat eivät ole kuitenkaan todistaneet vielä miesten keihäällä vielä mitään, toisin kuin kolmikko Manninen- Sirviö-Peltomäki.
Kyllä, mutta minun papereissa nuorten maajoukkueeseen valittavien ei tarvitsekaan todistaa yhtään mitään miesten keihäällä. Sen sijaan EM-ryhmään valittavilta minä edellyttäisin jo kohtalaisia näyttöjä ja minun papereissa esimerkiksi Kinnunen tai Karvinen eivät tätä ole vielä tehneet. Minun papereissa 73 metrinen ei ole riittävä näyttö EM-ryhmään oikeuttavaan valintaan. Olisin valinnut kaikki kolme nuorta heittäjää nuorten ryhmään.
Loppuun yleistä juttua siitä, miten minä nämä asiat yleisemmin ottaen näen tai ehkäpä paremminkin mihin suuntaan niitä veisin mikäli asiat minusta riippuisivat.
Yleiset linjavedot eri ryhmistä.
- Ensinnäkin nuorten maajoukkue olisi Nuorten maajoukkue. Minulla ehdoton yläikäraja olisi, että nuorten maajoukkueeseen valittavan urheilijan olisi mahduttava vähintäänkin seuraaviin alle 23-vuotiaiden EM-kisoihin. Tätä vanhempien urheilijoiden on mahduttava muihin ryhmiin. Siitä mikä merkitys nuorten ryhmään kuulumisesta on kenellekin voi olla montaa mieltä, mutta näkisin asian niin, että ryhmään kuuluminen olisi tärkeämpää nuorille (17-19 vuotiaille) kuin 22-vuotiaille. Erityisesti pyrkisin kannustamaan ja tukemaan nuoria ja lahjakkaita kavereita treenaamaan yhdessä sopivan kovassa ryhmässä niin paljon kuin mahdollista ja yksi tapa tukea tätä on nuorten maajoukkueen kautta. Tämä nyt siis lähinnä juoksijoiden kannalta, mutta kuitenkin. Lisäksi tulee tietysti tietynlainen status-arvo, jonka avulla nuoret voivat aloittaa tai parantaa mahdollisten sponsoreiden hankintaa, jne.
- Team Finland olisi minun papereissa pitkälti vastaava kuin mitä se on nyt, mutta poikkeuksiakin olisi. Syksyllä näin jonkun Keskisalon haastattelun, jossa mies sanoi aika suoraan, että ensi kesän EM-kisat eivät ainakaan tuolloin olleet mielessä. Mikäli mies on paluunsa kanssa tosissaan niin ilman muuta kuuluu tähän ryhmään, mutta jos ei ole, niin en näe tässä valinnassa mieltä. Itse olisin nostanut joukkueeseen ainakin Haapalan. Mikäli minä olisin ollut valintakriteerejä määrittelemässä, niin ne olisivat todennäköisesti olleet suunnilleen niin, että valittavien on täytynyt tulla valituksi vähintään yhteen kaksista edellisistä suurista arvokisoista (MM-kisat tai olympialaiset). Varallaoloa ei lasketa. Esimerkiksi Etelätalo ei olisi minun listallani. Yleisesti ottaen en niinkään katsoisi mitään kuluvan kesän maailmanlistojen sijoituksia, vaan sitä onko vähintään B-rajan tason kaveri omassa lajissaan Suomen paras, tai muutaman lajin kohdalla parhaita. Koska kriteerit kattaisivat kahdet edelliset suuret arvokisat, niin yksi loukkaantuminen ei vielä pudottaisi ryhmästä. Vastaavasti jos urheilija ei ole kaksiin edellisiin suuriin arvokisoihin selvinnyt, niin silloin kaverin paikka ei ole tässä ryhmässä.
- EM-ryhmään valitsisin urheilijat, jotka ovat tasoltaan EM-rajojen luokkaa. En vaatisi EM-rajojen rikkomista, mutta ryhmään päästäkseen pitäisi kyllä olla kohtalaisen lähellä EM-rajaa. En esimerkiksi valitsisi joukkueeseen keihäänheittäjiä, joiden paras tulos on 73 metrin luokkaa. Myös näissä valinnoissa huomioisin kuluvan kauden lisäksi myös edeltävän kauden, jotta yksi huono kausi ei pudota ryhmästä. Keihään valintakriteereistä enemmän alempana.
- SUL:n toimintaan tai tehtäviin liittyen oma mielipiteeni on se, että toimintaa voisi aivan hyvin ruveta viemään siihen suuntaan, että urheilijoiden tukea voidaan laskea sitä mukaan kun urheilijan omat tulot kasvavat. Eli käytännössä katsoisin, että ydintehtävä on tukea suomalaista yleisurheilua eikä niinkään palkita tai tukea kirkkaimpia huippu-urheilijoita. Olen aina ollut sitä mieltä, että Suomessa olisi hyvin tilaa yhdelle kunnon yleisurheilutallille, johon kirkkaimmat tähdet voisivat tavallaan siirtyä SUL:n suojista tietyn huipputason saavutettuaan. Ulkomailla urheilijat treenaa aika paljon yhdessä yli lajirajojen ja toisinaan niissä on hyvinkin erilaisten lajien edustajia. Suomessa kyseeseen tulisi lähinnä heittäjien talli tai sitten heittäjien+hyppääjien muodostama talli. Joka tapauksessa tällainen talli saisi Pitkämäen, Ruuskasen ja muutamien muiden johdolla sen verran paljon medianäkyvyyttä, että kumma olisi jos tallille ei Suomesta löytyisi riittävästi sponsoreita. Talli hankkisi siis täysin oman rahoituksensa ja järjestäisi kaiken mitä tallin urheilijat tarvitsee, eli managerin, terveydenhoidon, leiritykset jne.
Keihään valintoihin liittyviä kohtia.
- Miesten keihästä "kohdeltaisiin" omana spesiaalilajina, johon olisi omat valintakriteerit. Lajiin myös panostettaisiin jonkun verran muita enemmän (esimerkiksi suhteessa enemmän valintapaikkoja), mutta ei kuitenkaan räikeästi. Keihäänheittäjille tämä saattaisi kuitenkin näkyä negatiivisesti siinä mielessä, että minua ei kiinnostaisi pätkääkään se, että joku kotimaisen listan 10. oleva olisi suhteellisesti katsottuna tehnyt paremman tuloksen kuin joku Team Finlandiin valittu. Mikäli jonkun 22-vuotiaan taso ei Suomessa riitä keihäässä EM-ryhmään, oli tulos mikä tahansa, niin sitten se ei riitä ja sillä sipuli. Naisten keihäänheittoa en nostaisi mihinkään "spesiaalilaji" kategoriaan, koska se ei sitä ole ansainnut.
- Miesten keihäässä valintoja (vain EM-ryhmän kohdalla) tehdessäni en katsoisi mitään Euroopanlistoja tai maailmanlistoja, puhumattakaan että kriteereinä olisi eri ikäluokkien listat eri ikäisille urheilijoille. Paikkoja jaettaessa nuoret ja vanhemmat urheilijat olisivat täysin samanarvoisia ja esimerkiksi sillä, että joku 19-vuotias olisi hyvin korkealla oman ikäistensä maailmanlistalla, ei olisi valintojen kannalta mitään merkitystä. En myöskään katsoisi kauden parasta tulosta, vaan laskisin useamman kisan keskiarvon, jonka perusteella listat laadittaisiin. Joku 4-5 kisan perusteella laskettava keskiarvo kuulostaisi jo aika hyvältä. 3 kisaa olisi liian vähäinen määrä, koska siinä yhden kisan painoarvo olisi suhteessa liian suuri. Vastaavasti joku 6 kisaa kuulostaa jo liian suurelta määrältä. En nyt osaa suoraan sanoa mihinkä kisamäärään rajan todennäköisimmin vetäisin, mutta joka tapauksessa edellä mainitusta perusteesta johtuen esimerkiksi Laaksonen tai Manninen ei minun silmissä olisi mikään "77-79 metrin heittäjä". Minun papereissa yhdellä huippuheittolla ei pääsisi EM-ryhmään, vaan siihen vaadittaisiin laajempaa tasoa tai tasaisuutta. En nyt jaksa laskea mitään keskiarvoja, mutta ohessa joidenkin esillä olleiden heittäjien statistiikkaa viime
kesältä.
Rainer Manninen: 12 kisaa, joista kuudessa jäi alle 70 metrin. Kauden toiseksi parhaassa kisassa silloinen ennätys 74,10. Kauden päätöskisassa heitti sitten kaikilla kolmella heitollaan yli vanhan ennätyksen parantaen ennätyksensä vähän yli 79 metriin, mutta kuten todettua tämä ei vielä tee hänestä minun silmissä "79 metrin" heittäjää.
Sami Peltomäki: Kesäkaudella 11 kisaa, joista kahdessa jäi alle 70 metrin. Kolmessa kisassa heitti ihan mukavasti 76-77 metriä. Mahtuisi varmaankin minun listalla EM-ryhmään.
Toni Sirviö: 7 kisaa, joista 6 haarukassa 73,5-75,5 metriä. Parhaimmassa kisassa ennätys reilut 78,5 metriä. Mahtuisi varmaankin minun listalla EM-ryhmään.
Tuomas Laaksonen: Kaikki kunnia miehelle Turun kisan komeasta heitosta, mutta kokonaisuudessaan kausi ei nyt mikään läpimurto ollut. Kesällä vain 4 kisaa, joissa tulokset 75,21 - 71,67 - 81,73 - 68,18.