Yleisurheiluvuosi 2014

  • 144 789
  • 718

TKH

Jäsen
Hallikauden alkuun on vielä aikaa, mutta mitäpä siitä. Laitetaan alkuun jo tavaksi tullut katsaus tulevan vuoden ohjelmistoon.

2014 arvokisat, SM-kisat ja maaottelut.

8.2. Suomi-Ruotsi-Norja-Tanska/Islanti -hallimaaottelu, Tampere.
22.-23.2. SM-hallit, Rovaniemi.
7.-9.3. MM-hallit, Sopot, Puola.

24.-25.5. MM-viestit, Nassau, Bahama.
21.-22.6. EM-joukkuekilpailun superliiga, Braunschweig, Saksa.
21.-22.6. EM-joukkuekilpailun ykkösliiga, Tallinna, Viro.
5.-6.7. SM-viestit, Lahti.
22.-27.7. 19-vuotiaiden MM-kisat, Eugene, Usa.
31.7.-3.8. Kalevan kisat, Kuopio
12-17.8. EM-kisat, Zurich, Sveitsi.
20-26.8. Nuorten olympialaiset, Nanjing, Kiina. (Yleisurheilun osalta)
30.-31.8 Suomi-Ruotsi, Helsinki.

MM-viesteissä lajeina ovat 4x100m, 4x200m, 4x400m, 4x800m ja 4x1500m. Yleisurheilun osalta nuorten olympialaisiin osallistuu kotimaisittain erittäin lahjakkaat -97 ja -98 ikäluokat.

Arvokisarajoja.
MM-hallien rajat. Myös viime hallikauden tulokset kelpaa, eli Ella Räsänen, Neziri ja Latvala ovat periaatteessa siis valintakelpoisia, mutta hallikauden kunnosta ja SUL:n päätöksistähän valinnat tietysti riippuvat. Pituuden raja on 816.
EM-kisojen rajat. Myös viime hallikauden sekä tietysti kuluvan kesän tulokset kelpaa, ainakin periaatteessa. Pituuden raja on 795.
19-vuotiaiden MM-kisojen rajat. Rajat tehtävä tuttuun tapaan tulevalla hallikaudella tai ensi kesänä.

Loppuun pari satunnaista linkkiä.

Hallikisoista televisioidaan Lempäälä 25.1., Mustasaari 1.2. ja Tampere 8.2. Vuonna 2013 Lempäälän Ideaparkin valloittivat seiväshyppääjät – ja tulevana vuonna he tulevat jälleen 25.1.2014. Tällä kertaa mukana on myös miesten pituushyppykilpailu. Ostoskeskuksessa yleisö pääsee todella lähelle kilpailijoita ja seiväshypyn mittasuhteet tulevat uudella tavalla esille.
Yleisurheilua Yle:n kanavilla myös talvella

Keihästähti yritti Sotshiin kelkkailijana
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Kiitoksia TKH:lle ansiokkaasta avausviestistä. Noita linkkejä on sitten jokaisen hyvä käyttää hyväkseen tulevalla hallikaudella tai ensi kesänä jos haluaa tarkistella kisojen ajankohtaa tai tulosrajoja.

Jos nyt vähän pohdiskelisin ensi kesän EM-kisoja suomalaisten näkövinkkelistä. Ensimmäinen havainto on varmaankin se, että tulosrajat ovat verrattain maltilliset eli varsin isoa osallistujaporukkaa kisoihin voi ennustella. Uskoisin sellaisen jopa yli 30 hengen joukkueen olevan realismia. Ainakin miesten keihääseen, miesten pituuteen, miesten moukariin, naisten pika-aitoihin sekä naisten keihääseen on mahdollista saada täysi kolmen hengen joukkue. Miesten seipääseen ja naisten esteisiin ainakin saataneen kaksi edustajaa mukaan. Myös pikaviestijoukkueilla on molempien sukupuolten osalta mahdollisuudet päästä mukaan.

Vaikka iso joukkue saataneenkin, niin todelliset mitalitoivot ovat edelleen vähissä. Suurin paine menestyksestä kaatuukin taas kerran keihäsmiesten harteille, erityisesti Tero Pitkämäeltä ja Antti Ruuskaselta voidaan odottaa mitaliheittoa. Keihäsmiesten ulkopuolella meillä on paljon urheilijoita, joille pistesija on ainakin realismin ylärajoilla, mutta mitalitaso vaatii kuitenkin vielä kehitystä. Nooralotta Neziri, Hanna-Maari Latvala, Sandra Eriksson, Roni Ollikainen, Eero Haapala, Jarkko Kinnunen ja Oona Sormunen ovat ainakin urheiljoita, joilta pistesijaa voidaan odotella. Eikä nyt unohdeta kokeneita kehäkettuja Tommi Evilää, Jukka Keskisaloa ja jopa mahdollisesti Olli-Pekka Karjalaista. Suomi on edellisen kerran saanut aikuisten arvokisamitalin miesten keihäs poislukien vuonna 2006, kun Keskisalo ja Karjalainen ottivat EM-mitalit. Toivottavasti tähän asiaan saadaan nyt muutos. Omasta mielestäni joku 2 mitalia ja 5 pistesijaa voisi olla sopivan haasteellinen tavoite Suomen EM-joukkueelle.
 

TKH

Jäsen
Hyvä että hakevat, mutta en kyllä usko, että paikkaa Challenge -sarjaan tulee vielä ensi kesäksi. Jos pystyvät nostamaan kisojen tasoa pykälällä vielä ensi kesänäkin, niin sitten ollaan varmaan jo aika lähellä sitä, että jonkun muun järjestäjän pystyy pudottamaan listoilta pois. Sen sijaan voi hyvinkin olla, että ensi kesänä Turussa järjestetään yksi EA:n korkeimman Premium -sarjan kilpailu. Toisin kuin toimittaja Ylen jutussa luulee, niin tänä kesänähän näin ei ollut, vaan Turun kilpailu kuului EA:n kakkostason Classic -sarjaan.

Odotetusti näin. Toivottavasti saavat haalittua muutaman kunnon nimen ensi kesän kisoihin, niin Challenge -sarjapaikka voisi olla realismia.

Paavo Nurmi Games -tapahtuma nousee Euroopan yleisurheiluliiton (EA) kärkikisatasolle kesällä 2014. Keskiviikkona 25.6. Turussa järjestettävä kisa on jatkossa osa EA Premium Permit Meeting -sarjaa
Paavo Nurmi Games Euroopan kärkikisojen joukkoon
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb
Viime kaudesta jäi suomalaisittain parhaiten taikka ikävimmällä tavalla mieleen loukkaantumiset, kärkinimenä Ella Räsänen. Mitä tästä ollaan opittu, jääkö nyt hallikausi vähemmälle huomiolle, oliko se ainakin osasyy loukkaantumiselle? Sama pätee pituushyppääjiin Haapala & Ollikainen.

Kovaa nousujohteista uraa odottelen myös Kettusen Oonalta, saa varmaan hyviä kisoja pystyyn Sandran kanssa, joka on tietysti hyvä asia. Mua pikkusen hämää Nezirin yli-hypetys naisten pika-aidoissa ja vaikka hän onkin lajissa selkeä ykköstykkimme, myös esim Elisa Leinosella olisi sanansa sanottavanaan mutta päättäjien mielestä Leinonen on ilmeisesti liian vanha ja siksei häntä kannata tukea. Myöskin nuori Reetta Hurske lienee maininnan arvoinen kun mietitään kuka jatkossa saattaa tuoda ilonhetkiä sohvaperunoille kotikatsomoihin.
 

N^Miksu

Jäsen
Loukkaantumiset on se asia, josta toivottavasti tältä kaudelta opittiin jotain. Miten harjoitella kovaa, mutta samalla pysyä terveenä. Halli- ja kesäkauden välissä varmaankin tehtiin useamman urheilijan kanssa jotain väärin.

Ilmeisesti ainakin JKU lähtee taistelemaan loukkaantumisia vastaan, sillä seurassa on kaiketi lisätty harjoitusohjelmaan voimistelua ja fysioterapeutin tapaamisia.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Olli-Pekka Karjalainen lopettaa uransa. Suuri sääli sillä Karjalainen on ollut yksi suosikki urheilijoista sillä O-P:lla on ollut tapana venyä arvokisoissa. Karjalaisen suurimmat saavutukset ovat em-hopea ja Helsingistä 5. sija. Nämä sijoitukset saattavat toki vielä vaihtua parempaan suuntaan mm. Tikhonin sekä Devjatovskin gopingkäryjen ansiosta/takia.
Olli-Pekka Karjalaisella on myös Suomen ennätykset hallussaan 14-vuotiaista lähtien ja aikuisten suomen ennätys on 83,30 vuodelta 2004.

Ylen juttu asiasta.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
Jotenkin laittaa mielen haikeaksi, kun on aina ollut omia lemppareita Suomen yu-väestä. Tietenkin hänelle olisi toivonut parempaa menestystä, mutta minkäs teet kun isoja miehiä eri puurolautastensa kanssa on ollut aina edessä. Ei taida hetkeen tulla tuohon rinkiin manttelinperijää.

Fiilistelläänpäs hetki, kun leka lentää:
O-P Karjalainen kiskaisi Suomen ennYLE
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Aika odotettu juttuhan tuo Karjalaisen lopettaminen on. Viimeiset 4-5 vuotta mennyt aika pitkälti kompromissien ehdoilla, kun selkä on rajoittanut touhua.

O-P oli nuorena aivan valtava lahjakkuus. 20-vuotiaana kiskoi jo 80-metrisiä. Nykyään Suomessa pidetään sellaisia lupaavina moukarimiehinä, ketkä kiskovat samassa iässä hädin tuskin 70-metrisiä. Tuohon lahjakkuuteen nähden Karjalaisen mitalisaalis arvokisoista jäi kyllä kovin ohueksi. Nuorempana ominaisuudet olivat rautaa, mutta pää ei oikein kestänyt arvokisojen painetta. Vanhemmiten pää kesti erinomaisesti, mutta ominaisuudet eivät vammojen (ja ehkä myöskin tiukemman dopingvalvonnan) myötä olleet enää samalla tasolla.

Joka tapauksessa onhan kyseessä varsin poikkeuksellinen suomalainen yleisurheilija. Kokonaisuudessaan heittämällä tämän vuosituhannen TOP-5 suomalainen yleisurheilija.
 

L. Paraske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Se Ateenan kisojen karsintakilpailu vituttaa vieläkin. Ekalla kevyen oloisella heitolla reilusti yli karsintarajan, mutta olikohan millin verran yliastuttu. Siinä taisi sitten pohje krampata kamppailussa ympyrän reunan kanssa, ja loput heitot harakoille sitä myöten ja Jatkoajassakin mies leimattiin paskahousuksi. Loppukilpailussa olisi siinä kunnossa (ilman pohjekramppia) kulta ollut napattavissa vaikka vasemmalla kädellä, varsinkin kun Annus pikapuolin finaalin jälkeen kärähti.

Hieno ura O-P:lla kaikesta huolimatta oli, ihan poikkeuksellinen Suomen mittakaavassa. Siinä asiassa kuitenkin samaa mieltä erkun kanssa, että ottaen huomioon Karjalaisen poikkeuksellisen lahjakkuuden jäi mitalisaalis aikuisten kisoista liian laihaksi. Paljon enemmän kuin nuo muutamat nuoremman iän arvokisahermoilut siihen vaikutti se, ettei O-P päässyt koskaan heittoakaan heittämään parhaassa moukari-iässä terveenä.
 

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
Karjalaisen aikuisura jäi kyllä kovin laihaksi ja paras menestys tuli oikeastaan siinä vaiheessa, kun paras terä heitoista oli jo kadonnut. 2000-luvun alkuvuosina hän oli kuitenkin vuosi toisensa jälkeen rautaisessa kunnossa, mutta arvokisoihin sattuivat kauden heikoimmat tai yhdet heikoimmista heitoista. Sääli sinänsä, sillä potentiaalisia olisi ollut ottaa useita arvokisamitaleita.

Käännös parempaan tapahtui oikeastaan Helsingissä 2005, jolloin hän suoriutui oikeastaan ensimmäistä kertaa odotusten mukaisesti. Seuraavana vuonna mitalitilikin aukesi, jonka jälkeen vielä pari varsin hyvää vuotta. Viimeiset vuodet olivat kuitenkin loukkaantumisten vuoksi vaikeita ja olisin mieluusti Olli-Pekan nähnyt vielä kerran arvokisafinaalissa.

Joka tapauksessa yksi 2000-luvun parhaita suomalaisyleisurheilijoita. Ikävä tulee.
 

Lexaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Juventus
Karjalaisessa jäi harmittamaan se ettei potentiaalia todellakaan saatu kunnolla ulosmitattua, lahjakkuudessa yksi kaikkien aikojen yu-urheilijoistamme. Onneksi edes Keskisalo on kai tekemässä paluuta, niin ei aivan vailla konkareita olla. Toki keihäsmiehet sitten erikseen, miesten puolella on synkkää todennäköisesti sitten kun Pitkämäki lopettaa, hän on oikeastaan se viimeinen staramme.

Karjalaisesta kertoo paljon sekin, että lähes vailla kisatuntumaa ja harjoittelua hän paukauttaa semmoisia 74-76 metrin kaaria ja on heikoimmillaankin parempi kuin meidän muu kaarti. Veikkaan että jos OP pitäisi nyt välivuoden ja tulisi sitten takaisin, niin tekisi keskisalot ja nappaisi sm-kultaa suht hyvällä tulostasolla vieläpä.
 

flintstone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Mua pikkusen hämää Nezirin yli-hypetys naisten pika-aidoissa ja vaikka hän onkin lajissa selkeä ykköstykkimme, myös esim Elisa Leinosella olisi sanansa sanottavanaan mutta päättäjien mielestä Leinonen on ilmeisesti liian vanha ja siksei häntä kannata tukea. Myöskin nuori Reetta Hurske lienee maininnan arvoinen kun mietitään kuka jatkossa saattaa tuoda ilonhetkiä sohvaperunoille kotikatsomoihin.

Mua ei Nezirin hypetys häiritse tai ihmetytä mutta lisätään listaasi vielä Matilda Bogdanoff, joka nyt on kuitenkin mm tämän menneen ulkoratakauden SM-pronssimitalisti 100m aidoissa (ja pituuden kultamitalisti). Eihän entistä Riihimäen Kiista-Veikkojen edustajaa voi tässä kohtaa unohtaa.
 
Viimeksi muokattu:

scholl

Jäsen
Loukkaantumiset on se asia, josta toivottavasti tältä kaudelta opittiin jotain. Miten harjoitella kovaa, mutta samalla pysyä terveenä. Halli- ja kesäkauden välissä varmaankin tehtiin useamman urheilijan kanssa jotain väärin.

sama pätee Suomessa jokaiseen urheilulajiin. Suomessa on loistavia leikkaavia lääkäreitä kuten Orava, Tulikoura, Kallio ja kumppanit, mutta ennaltaehkäisevä puoli on lapsenkengissä. Toisaalta urheilijatkin ovat valmiita menemään hammasta purren vähän liian pitkälle valittamatta, jolloin se voi usein olla jo vähän myöhäistä.
 

TKH

Jäsen
Suomen Urheiluliitto valitsi vuoden 2014 valmennusryhmät
Nuorten maajoukkue 2014

Ohi mennen voisi mainita, että EM-ryhmään oli otettu kolme nuorta heittäjää -94 ja -95 syntyneistä. Yksi näistä oli Kimmon poika.

Nuorten joukkueessa on erittäin outoa, että joukkueeseen ei valittu 17-vuotiaiden MM-kisoissa 4. ja 5. heittäneitä Helanderia ja Saarista. Molemmat olisivat iän puolesta olleet valintakelpoisia. Huippulupauksien sijasta SUL päätti valita "Nuorten maajoukkueeseen" Sami peltomäen (-91), Rainer Mannisen (-91) ja Toni Sirviön (-92). 3-4 vuotta nuorempia kavereita (Karvinen, Kuusela, Kinnunen) valittiin siis näiden ohi EM-ryhmään, mutta SUL:n logiikan mukaan hetken päästä 23-vuotta täyttävät EM-ryhmään kelpaamattomat kaverit ovat arvokkaampia valintoja nuorten maajoukkueeseen kuin yksi kaikkien aikojen keihäslupauksista (Helander). Voi voi.

Tänä vuonna valittiin yhteensä 12 urheilijaa, jotka olivat Kolehmaisen ohella pikajuoksijat Harrison Dillard, Marjorie Jackson ja Marie-Josée Perec, kestävyysjuoksijat Svetlana Masterkova, Noureddine Morceli ja Grete Waitz, kolmiloikkaaja Viktor Sanejev, kuulantyöntäjät Natalia Lisovskaja ja Parry O´Brien, moukarinheittäjä Juri Sedyh ja kymmenottelija Daley Thompson.
Hannes Kolehmainen valittiin IAAF:n Hall of Fameen
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Nuo maajoukkuevalinnathan ovat kovasti jo aiheuttaneet polemiikkia. Conny Karlsson ainakin on pitänyt meteliä siitä, kun hänen valmennettavansa Tomas Söderlund putosi kaikista maajoukkueryhmistä. Samoin ainakin Eero Haapalan ja Jonathan Ästrandin olisi moni toivonut Team Finlandiin. Osku Torron valintaa taas on kovasti ihmetelty.

Vaikeitahan nuo valinnat aina ovat. Missä määrin katsotaan vain mennyttä kesää ja missä määrin pidemmän aikavälin tuloksia. Missä määrin pitää arvioida pitkää aikavälin tulevaisuutta suhteessa vain ensi kesän menestysodotuksiin. Ja painotetaanko eri lajien kansainvälistä painoarvoa vai tuijotetaanko pelkästään tilastoja. Ja onko käytössä maailmantilasto vai Euroopan tilasto. Ei kyllä käy kateeksi valitsijoita, sillä aina saa sontalastin niskaansa, koska kaikkia on rajallisilla resursseilla mahdotonta tyydyttää.

Itse vähän ihmettelen sitä, että viime kesän MM-kisoissa kolmanneksi parhaan suomalaissijoituksen napannut Jere Bergius ei mahtunut Team Finalndiin, vaan putosi ns. kakkosryhmään. Luulisi, että nimenomaan arvokisamenestystä tällaisissa valinnoissa korostettaisiin.
 
Itse vähän ihmettelen sitä, että viime kesän MM-kisoissa kolmanneksi parhaan suomalaissijoituksen napannut Jere Bergius ei mahtunut Team Finalndiin, vaan putosi ns. kakkosryhmään. Luulisi, että nimenomaan arvokisamenestystä tällaisissa valinnoissa korostettaisiin.

Bergiushan jäi karsintaan ja kauden parhaastaan 20 senttiä. Ei minusta tuollaisilla meriiteillä vielä ole syytä perustella johonkin ryhmään valintaan tai siitä putoamista. Se on minusta ihan toisarvoista mikä on sijoitus sen karsintaryhmän sisällä kun kokonaistulokseen peilataan.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Bergiushan jäi karsintaan ja kauden parhaastaan 20 senttiä. Ei minusta tuollaisilla meriiteillä vielä ole syytä perustella johonkin ryhmään valintaan tai siitä putoamista. Se on minusta ihan toisarvoista mikä on sijoitus sen karsintaryhmän sisällä kun kokonaistulokseen peilataan.

No mielipiteitä on monia. Minusta eri yleisurheilulajien urheilijoita verrattaessa toisiinsa sijoitukset omassa lajissa on se järkevin mittari. En oikein itse ole ymmärtänyt sitä logiikkaa, että jonkun juoksijan välieräpaikkaa pidetään kovana suorituksena, vaikka sijoitus olisikin joku 23. Mutta sitten jos joku on kenttälajin karsinnassa sijalla 14, niin se ei sitten ole minkään arvoinen teko. Jotenkin tuo aika laajasti vallallaan oleva ajatus on mielestäni älyllisesti epärehellinen.
 
No mielipiteitä on monia. Minusta eri yleisurheilulajien urheilijoita verrattaessa toisiinsa sijoitukset omassa lajissa on se järkevin mittari. En oikein itse ole ymmärtänyt sitä logiikkaa, että jonkun juoksijan välieräpaikkaa pidetään kovana suorituksena, vaikka sijoitus olisikin joku 23. Mutta sitten jos joku on kenttälajin karsinnassa sijalla 14, niin se ei sitten ole minkään arvoinen teko. Jotenkin tuo aika laajasti vallallaan oleva ajatus on mielestäni älyllisesti epärehellinen.

En minä varsinaisesti ottanut kantaa eri lajien urheilijoiden suorituksiin. Totesin vain, että tuo Bergiuksen suoritus viime MM-kisoissa (jääminen karsintaan ja 20 sentin päähän kauden parhaasta) ollut sellainen, että pelkästään sen perusteella olisi perusteltua mahduttaa automaattisesti mihinkään valmennusryhmiin, joissa kuitenkin käytetään jonkinlaista seulaa.
 
Ohi mennen voisi mainita, että EM-ryhmään oli otettu kolme nuorta heittäjää -94 ja -95 syntyneistä. Yksi näistä oli Kimmon poika.

Nuorten joukkueessa on erittäin outoa, että joukkueeseen ei valittu 17-vuotiaiden MM-kisoissa 4. ja 5. heittäneitä Helanderia ja Saarista. Molemmat olisivat iän puolesta olleet valintakelpoisia. Huippulupauksien sijasta SUL päätti valita "Nuorten maajoukkueeseen" Sami peltomäen (-91), Rainer Mannisen (-91) ja Toni Sirviön (-92). 3-4 vuotta nuorempia kavereita (Karvinen, Kuusela, Kinnunen) valittiin siis näiden ohi EM-ryhmään, mutta SUL:n logiikan mukaan hetken päästä 23-vuotta täyttävät EM-ryhmään kelpaamattomat kaverit ovat arvokkaampia valintoja nuorten maajoukkueeseen kuin yksi kaikkien aikojen keihäslupauksista (Helander). Voi voi.
Onko arvon TKH sitten sitä mieltä, että mainitsemaasi kolmea heittäjää (Manninen, Sirviö, Peltomäki) ei olisi pitänyt valita mihinkään ryhmään? Jos näin, niin melkoisen erikoista, että 77-79 metriä miesten keihästä heittäneet nuorukaiset ovat mielestäsi kovinkin huonoja valintoja. Yksi noista heittäjistä on tehnyt tuloksen, joka oikeuttaa ensi vuoden EM-kilpailuihin. Team Finlandistakin löytyy neljä urheilijaa, jolla tuollaista rajaa ei ole. Mutta juu, aivan turha kaveri, eihän se oo ees junnu enää.

Karvinen, Kinnunen ja Kuusela täyttivät valmennusjohdon kriteerit EM-ryhmän osalta olemalla kymmen joukossa ikäluokan Euroopan tilastossa. Manninen, Sirviö ja Peltomäki eivät näitä kriteerejä täyttäneet, koska sijoitukset ikäluokan Euroopan tilastossa olivat 11., 13. ja 16. Peltomäki EM-7 ja Sirviö EM-8. Lajivalmentajat ehdottivat kaikkia kuutta edellämainittua heittäjää valittavaksi EM-ryhmään, mutta valmennusjohto hyväksyi heistä vain kolme nuorinta.

Helanderia ja Saarista ei löytynyt edes lajivalmentajien esityslistalta, mitä voi kyllä pitää kovin erikoisena ratkaisuna. Jos he olisivat tuolla listalla olleet, heidät olisi myös nuorten maajoukkueeseen valittu. Sen sijaan lista oli suoraan sanottuna täynnä tusinatason tyttöheittäjiä, joilla ei minkäännäköisiä kansainvälisiä näyttöjä tässä vaiheessa ole. Valinnoissa taitaa näkyä lajivalmentajien linjaukset, joita on ollut mm. naiskeihäänheiton tason nostaminen ja leiritykseen sitoutuminen. Viimeksi mainittu seikka lienee syynä kaksikon Helander-Saarinen poisjättämiselle. Helanderin on huhuttu keskittyvän entistä enemmän käsipalloon ja Saarisen sitoutumista koko urheiluun on joissakin puheissa kyseenalaistettu.Nuorten maajoukkueeseen kuuluminen ei takaa urheilijoille mitään muuta kuin muutaman leirin Pajulahdessa ja Kuortaneella. Jos noilla leireillä ei muutenkaan kävisi, niin ryhmään kuulumisesta ei hyötyisi mitään. Sen tarkempaa tietoa asiasta ei ole.

Samaa mieltä olen kuitenkin siinä, että Helander on varmasti yksi historian lahjakkaimpia keihäänheittäjiä Suomessa. Pojat eivät ole kuitenkaan todistaneet vielä miesten keihäällä vielä mitään, toisin kuin kolmikko Manninen- Sirviö-Peltomäki.

Kokonaan oma lukunsa on tapaus Tuomas Laaksonen. Mies heitti kesällä yli 81 metriä, joka ylitti Moskovan B-rajan ja luonnollisesti myös Zürichin kisarajan. Maailmantilastossa häntä paremmin on sijoittunut vain neljä keihäsmiestä, yksi keihäsnainen ja kävelijä Jarkko Kinnunen. Siitä huolimatta liitto näki, että miestä ei tarvitse valita mihinkään ryhmään, rahallisen tuen saamisesta puhumattakaan. On edellä mainitun Rainer Mannisen ja moukarinheittäjä Tuomas Seppäsen ohella ainut suomalainen, joka on tehnyt kisarajan ensivuoden EM-kilpailuihin, mutta ei saa minkäännäköistä rahallista tukea liitolta. Valitettavan paljon on taas epäjohdonmukaisuutta näissä valinnoissa, tuttuun tapaan. Liitto voisi vähän varautua tähän soppaan etukäteen ja julkaista valintakriteerit ja perustelut urheilijoiden valinnalle. Syy siihen, että noita ei julkaista, on hyvin todennäköisesti se, että kriteerejä ei ole tälläkään kertaa noudatettu (ne siis on olemassa). Kaikista suurinta myötähäpeää asiassa herättää se, että liiton päättäjät ovat jälkikäteen ryhtyneet perustelemaan valintoja sillä, että menestyminen ei ole liiton tuesta ja ryhmiin valitsemisesta kiinni. Ei tietysti olekaan, mutta tuolla perusteella niitä ryhmiä ei tarvitsisi ollenkaan. Urheilijan oikeusturva pitäisi olla edes jonkinlaisessa arvossa liitossa, joka nimittää itseään Urheiluliitoksi.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
En minä varsinaisesti ottanut kantaa eri lajien urheilijoiden suorituksiin. Totesin vain, että tuo Bergiuksen suoritus viime MM-kisoissa (jääminen karsintaan ja 20 sentin päähän kauden parhaasta) ollut sellainen, että pelkästään sen perusteella olisi perusteltua mahduttaa automaattisesti mihinkään valmennusryhmiin, joissa kuitenkin käytetään jonkinlaista seulaa.

No on se nyt vähän erikoista, että Team Finlandiin valitaan 14 yleisurheilijaa, mutta MM-kisojen kolmanneksi parhaan sijoituksen napannut ei pääse joukkoon mukaan. Sen sijaan ryhmässä on sellaisia urheilijoita, jotka eivät päässeet viime kesänä lähellekään edes MM-kisojen tulosrajoja, kuten vaikkapa Sandells tai Torro.
 
No on se nyt vähän erikoista, että Team Finlandiin valitaan 14 yleisurheilijaa, mutta MM-kisojen kolmanneksi parhaan sijoituksen napannut ei pääse joukkoon mukaan. Sen sijaan ryhmässä on sellaisia urheilijoita, jotka eivät päässeet viime kesänä lähellekään edes MM-kisojen tulosrajoja, kuten vaikkapa Sandells tai Torro.
Viime syksynä Team Finlandiin valittujen paikat ovat kaksivuotisia, tuo selittää Torron ja Sandelsin valinnan. Tänä vuonna uutena Team Finlandiin valittiin Sandra Eriksson (maailmantilaston 35.), Hanna-Maari Latvala (maailmantilaston 58.), Nooralotta Neziri (maailmantilaston 67.) ja Jukka Keskisalo (maailmantilaston 136.). Lisäksi uuden kaksivuotiskauden ansaitsee Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen. Kriteerinä Team Finlandiin valinnalle on ollut tänäkin vuonna sijoittuminen maailmantilastossa 30. joukkoon tai euroopantilastossa 10. joukkoon. Lisäksi "voidaan valita urheilijoita valmennusjohtajan päätöksellä". Viimeistä lauseketta on käytetty siis Erikssonin, Latvalan, Nezirin ja Keskisalon kohdalla. Ilmeisesti Manniolle ja Wirkkalalle ei uutta kaksivuotiskautta myönnetty, vaikka ovat 30. joukossa maailmantilastossa (Mannio kirkkaasti).

E: Bergius oli maailmantilaston 44., joten häntä ei ollut ns. pakko valita.
E2: Noissa onkin käytetty ilmeisesti ns. siivottua maailmantilastoa, jolle on hyväksytty vain kolme urheilijaa per maa. Eriksson ja Latvala ovat näillä listoilla 25. ja 30. Myös Bergius taitaa mahtua tällaisella listalla 30. joukkoon. Niin mahtuu myös Sormunen.
 
Viimeksi muokattu:

TKH

Jäsen
Onko arvon TKH sitten sitä mieltä, että mainitsemaasi kolmea heittäjää (Manninen, Sirviö, Peltomäki) ei olisi pitänyt valita mihinkään ryhmään?

Mannista en todennäköisesti olisi valinnut mihinkään ryhmään ja ketään näistä en olisi valinnut nuorten ryhmään.

Helanderin on huhuttu keskittyvän entistä enemmän käsipalloon ja Saarisen sitoutumista koko urheiluun on joissakin puheissa kyseenalaistettu.

Jaa, en ole mitään tämän kaltaista juttua kuullut. Viimeksi mitä olen kuullut, niin ei ollut tehnyt mitään lajivalintaa, tai ei edes kokenut että sellaiseen olisi tarvettakaan ainakaan muutamaan vuoteen. Mikäli mieli on tämän jälkeen muuttunut, niin ei voi muuta sanoa kuin että kylläpä keihään lupaukset meinaa häipyy muihin lajeihin turhan kovaan tahtiin. 17-vuotiaiden maailmantilastoa johtava Määttänenhän on käytännössä lentopalloilija.

Samaa mieltä olen kuitenkin siinä, että Helander on varmasti yksi historian lahjakkaimpia keihäänheittäjiä Suomessa. Pojat eivät ole kuitenkaan todistaneet vielä miesten keihäällä vielä mitään, toisin kuin kolmikko Manninen- Sirviö-Peltomäki.

Kyllä, mutta minun papereissa nuorten maajoukkueeseen valittavien ei tarvitsekaan todistaa yhtään mitään miesten keihäällä. Sen sijaan EM-ryhmään valittavilta minä edellyttäisin jo kohtalaisia näyttöjä ja minun papereissa esimerkiksi Kinnunen tai Karvinen eivät tätä ole vielä tehneet. Minun papereissa 73 metrinen ei ole riittävä näyttö EM-ryhmään oikeuttavaan valintaan. Olisin valinnut kaikki kolme nuorta heittäjää nuorten ryhmään.


Loppuun yleistä juttua siitä, miten minä nämä asiat yleisemmin ottaen näen tai ehkäpä paremminkin mihin suuntaan niitä veisin mikäli asiat minusta riippuisivat.

Yleiset linjavedot eri ryhmistä.

- Ensinnäkin nuorten maajoukkue olisi Nuorten maajoukkue. Minulla ehdoton yläikäraja olisi, että nuorten maajoukkueeseen valittavan urheilijan olisi mahduttava vähintäänkin seuraaviin alle 23-vuotiaiden EM-kisoihin. Tätä vanhempien urheilijoiden on mahduttava muihin ryhmiin. Siitä mikä merkitys nuorten ryhmään kuulumisesta on kenellekin voi olla montaa mieltä, mutta näkisin asian niin, että ryhmään kuuluminen olisi tärkeämpää nuorille (17-19 vuotiaille) kuin 22-vuotiaille. Erityisesti pyrkisin kannustamaan ja tukemaan nuoria ja lahjakkaita kavereita treenaamaan yhdessä sopivan kovassa ryhmässä niin paljon kuin mahdollista ja yksi tapa tukea tätä on nuorten maajoukkueen kautta. Tämä nyt siis lähinnä juoksijoiden kannalta, mutta kuitenkin. Lisäksi tulee tietysti tietynlainen status-arvo, jonka avulla nuoret voivat aloittaa tai parantaa mahdollisten sponsoreiden hankintaa, jne.

- Team Finland olisi minun papereissa pitkälti vastaava kuin mitä se on nyt, mutta poikkeuksiakin olisi. Syksyllä näin jonkun Keskisalon haastattelun, jossa mies sanoi aika suoraan, että ensi kesän EM-kisat eivät ainakaan tuolloin olleet mielessä. Mikäli mies on paluunsa kanssa tosissaan niin ilman muuta kuuluu tähän ryhmään, mutta jos ei ole, niin en näe tässä valinnassa mieltä. Itse olisin nostanut joukkueeseen ainakin Haapalan. Mikäli minä olisin ollut valintakriteerejä määrittelemässä, niin ne olisivat todennäköisesti olleet suunnilleen niin, että valittavien on täytynyt tulla valituksi vähintään yhteen kaksista edellisistä suurista arvokisoista (MM-kisat tai olympialaiset). Varallaoloa ei lasketa. Esimerkiksi Etelätalo ei olisi minun listallani. Yleisesti ottaen en niinkään katsoisi mitään kuluvan kesän maailmanlistojen sijoituksia, vaan sitä onko vähintään B-rajan tason kaveri omassa lajissaan Suomen paras, tai muutaman lajin kohdalla parhaita. Koska kriteerit kattaisivat kahdet edelliset suuret arvokisat, niin yksi loukkaantuminen ei vielä pudottaisi ryhmästä. Vastaavasti jos urheilija ei ole kaksiin edellisiin suuriin arvokisoihin selvinnyt, niin silloin kaverin paikka ei ole tässä ryhmässä.

- EM-ryhmään valitsisin urheilijat, jotka ovat tasoltaan EM-rajojen luokkaa. En vaatisi EM-rajojen rikkomista, mutta ryhmään päästäkseen pitäisi kyllä olla kohtalaisen lähellä EM-rajaa. En esimerkiksi valitsisi joukkueeseen keihäänheittäjiä, joiden paras tulos on 73 metrin luokkaa. Myös näissä valinnoissa huomioisin kuluvan kauden lisäksi myös edeltävän kauden, jotta yksi huono kausi ei pudota ryhmästä. Keihään valintakriteereistä enemmän alempana.

- SUL:n toimintaan tai tehtäviin liittyen oma mielipiteeni on se, että toimintaa voisi aivan hyvin ruveta viemään siihen suuntaan, että urheilijoiden tukea voidaan laskea sitä mukaan kun urheilijan omat tulot kasvavat. Eli käytännössä katsoisin, että ydintehtävä on tukea suomalaista yleisurheilua eikä niinkään palkita tai tukea kirkkaimpia huippu-urheilijoita. Olen aina ollut sitä mieltä, että Suomessa olisi hyvin tilaa yhdelle kunnon yleisurheilutallille, johon kirkkaimmat tähdet voisivat tavallaan siirtyä SUL:n suojista tietyn huipputason saavutettuaan. Ulkomailla urheilijat treenaa aika paljon yhdessä yli lajirajojen ja toisinaan niissä on hyvinkin erilaisten lajien edustajia. Suomessa kyseeseen tulisi lähinnä heittäjien talli tai sitten heittäjien+hyppääjien muodostama talli. Joka tapauksessa tällainen talli saisi Pitkämäen, Ruuskasen ja muutamien muiden johdolla sen verran paljon medianäkyvyyttä, että kumma olisi jos tallille ei Suomesta löytyisi riittävästi sponsoreita. Talli hankkisi siis täysin oman rahoituksensa ja järjestäisi kaiken mitä tallin urheilijat tarvitsee, eli managerin, terveydenhoidon, leiritykset jne.

Keihään valintoihin liittyviä kohtia.

- Miesten keihästä "kohdeltaisiin" omana spesiaalilajina, johon olisi omat valintakriteerit. Lajiin myös panostettaisiin jonkun verran muita enemmän (esimerkiksi suhteessa enemmän valintapaikkoja), mutta ei kuitenkaan räikeästi. Keihäänheittäjille tämä saattaisi kuitenkin näkyä negatiivisesti siinä mielessä, että minua ei kiinnostaisi pätkääkään se, että joku kotimaisen listan 10. oleva olisi suhteellisesti katsottuna tehnyt paremman tuloksen kuin joku Team Finlandiin valittu. Mikäli jonkun 22-vuotiaan taso ei Suomessa riitä keihäässä EM-ryhmään, oli tulos mikä tahansa, niin sitten se ei riitä ja sillä sipuli. Naisten keihäänheittoa en nostaisi mihinkään "spesiaalilaji" kategoriaan, koska se ei sitä ole ansainnut.

- Miesten keihäässä valintoja (vain EM-ryhmän kohdalla) tehdessäni en katsoisi mitään Euroopanlistoja tai maailmanlistoja, puhumattakaan että kriteereinä olisi eri ikäluokkien listat eri ikäisille urheilijoille. Paikkoja jaettaessa nuoret ja vanhemmat urheilijat olisivat täysin samanarvoisia ja esimerkiksi sillä, että joku 19-vuotias olisi hyvin korkealla oman ikäistensä maailmanlistalla, ei olisi valintojen kannalta mitään merkitystä. En myöskään katsoisi kauden parasta tulosta, vaan laskisin useamman kisan keskiarvon, jonka perusteella listat laadittaisiin. Joku 4-5 kisan perusteella laskettava keskiarvo kuulostaisi jo aika hyvältä. 3 kisaa olisi liian vähäinen määrä, koska siinä yhden kisan painoarvo olisi suhteessa liian suuri. Vastaavasti joku 6 kisaa kuulostaa jo liian suurelta määrältä. En nyt osaa suoraan sanoa mihinkä kisamäärään rajan todennäköisimmin vetäisin, mutta joka tapauksessa edellä mainitusta perusteesta johtuen esimerkiksi Laaksonen tai Manninen ei minun silmissä olisi mikään "77-79 metrin heittäjä". Minun papereissa yhdellä huippuheittolla ei pääsisi EM-ryhmään, vaan siihen vaadittaisiin laajempaa tasoa tai tasaisuutta. En nyt jaksa laskea mitään keskiarvoja, mutta ohessa joidenkin esillä olleiden heittäjien statistiikkaa viime
kesältä.

Rainer Manninen: 12 kisaa, joista kuudessa jäi alle 70 metrin. Kauden toiseksi parhaassa kisassa silloinen ennätys 74,10. Kauden päätöskisassa heitti sitten kaikilla kolmella heitollaan yli vanhan ennätyksen parantaen ennätyksensä vähän yli 79 metriin, mutta kuten todettua tämä ei vielä tee hänestä minun silmissä "79 metrin" heittäjää.

Sami Peltomäki: Kesäkaudella 11 kisaa, joista kahdessa jäi alle 70 metrin. Kolmessa kisassa heitti ihan mukavasti 76-77 metriä. Mahtuisi varmaankin minun listalla EM-ryhmään.

Toni Sirviö: 7 kisaa, joista 6 haarukassa 73,5-75,5 metriä. Parhaimmassa kisassa ennätys reilut 78,5 metriä. Mahtuisi varmaankin minun listalla EM-ryhmään.

Tuomas Laaksonen: Kaikki kunnia miehelle Turun kisan komeasta heitosta, mutta kokonaisuudessaan kausi ei nyt mikään läpimurto ollut. Kesällä vain 4 kisaa, joissa tulokset 75,21 - 71,67 - 81,73 - 68,18.
 

scholl

Jäsen
Viime syksynä Team Finlandiin valittujen paikat ovat kaksivuotisia, tuo selittää Torron ja Sandelsin valinnan. Tänä vuonna uutena Team Finlandiin valittiin Sandra Eriksson (maailmantilaston 35.), Hanna-Maari Latvala (maailmantilaston 58.), Nooralotta Neziri (maailmantilaston 67.) ja Jukka Keskisalo (maailmantilaston 136.). Lisäksi uuden kaksivuotiskauden ansaitsee Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen. Kriteerinä Team Finlandiin valinnalle on ollut tänäkin vuonna sijoittuminen maailmantilastossa 30. joukkoon tai euroopantilastossa 10. joukkoon. Lisäksi "voidaan valita urheilijoita valmennusjohtajan päätöksellä". Viimeistä lauseketta on käytetty siis Erikssonin, Latvalan, Nezirin ja Keskisalon kohdalla. Ilmeisesti Manniolle ja Wirkkalalle ei uutta kaksivuotiskautta myönnetty, vaikka ovat 30. joukossa maailmantilastossa (Mannio kirkkaasti).

käsittääkseni Erikssonilla on jonkinlaisia menestymismahdollisuuksia kesän EM-kisoissa. Yleisurheilussa halutaan finaalipaikkoja myös juoksulajeissa. Mitä tulee Mannioon ja Wirkkalaan niin mielestäni yksi merkillepantava asia on se, ettei johonkin ryhmään voi valita hirveästi urheilijoita samasta lajista. Lisäksi keihäänheittoon tulee rahaa muualtakin, kun se on tyyliin joka vuosi Kultaisen liigan laji ja sponsorirahaakin liikkuu eri tavalla kuin jossain toisessa lajissa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös