Yleisurheilun tulevia tähtiämme

  • 8 976
  • 26

krobbe

Jäsen
Päätin aukaista ketjun jossa voimme pohtia ja esitellä keitä nuoria lupauksia maamme yleisurheilusta löytyy. Tyyppejä joilla uskomme olevan mahdollisuus nousta kamppailemaan arvokisoissa, jos ei mitaleista, niin ainakin pistesijoista.

Avaan homman Robinin Enkeleillä, Toijalan Vauhdin tehotriolla, kolmella lupaavalla nuorella naisella. Nimet Emma Millard, Nelli ja Noora Toivo ovat varmaan tulleet viime vuosina kaikille urheilua seuraaville tutuiksi. Heiltä on lupa odottaa hienoja tuloksia tulevina vuosina.

Tyttöjä valmentaa Emman isä Robin Millard, mukana valmennuksessa on ollut myös Heikki Lehti. Toijalan Vauhdin kotisivuilla on upea hauskasti toteutettu esittely tytöistä, tässä linkki sivuille. Käykää ihmeessä tutustumassa Robinin Enkelit osioon, sieltä löytyy lisäinfoa enkeleistä, mm. kaikkien tyttöjen profiilit ja ennätykset lajeittain!

Lupaavin tytöistä lienee jo kovia näyttöjä kansainvälisillä kentilläkin antanut 400 metrin aitojen spesialisti Emma Millard. Minulla on melkoisen kovat odotukset Emman tulevan kehityksen suhteen, mikäli motivaatio säilyy ja tyttö saa jatkaa uraansa terveenä.

Vertaillaanpa hieman mitä voimme Emma Millardilta odottaa tulevaisuudessa. Ja mitenkä se vertailu onnistuisi paremmin kuin vertailemalla keskenään kaikkien aikojen parasta 400 metrin aitojen naisjuoksijaamme, huikean Suomen ennätyksen haltijaa Tuija Helanderia, jonka hienon uran vakava keuhkosairaus katkaisi aivan liian aikaisin. Toiseksi vertailukohteeksi valitaan nykyinen aitakierroksen haltijamme Ilona Ranta ja kolmanneksi luonnollisesti Emma Millard.

Vertaillaan ensin tyttöjen ennätyksiä muilla matkoilla kuin 400 metrin aidoissa, Tuijan ja Ilonan ennätykset 19 -vuotiaina punaisella suluissa:

Tuija Helander 23.05.61

100 m 1990 12.00 29 v (12.40)
200 m 1989 23.98 28 v (25.03)
400 m 1985 52.32 24 v (55.50)
800 m 1987 2:10.84 26 v (2:11.8)

Ilona Ranta 28.10.82

100 m 2007 11,58 24 v (11.95)
200 m 2005 23.97 22 v (24.33)
400 m 2007 54.28 24 v (55.94)
800 m 1999 2:31.67 17 v (ei tilastoaikaa)

Emma Millard 10.08.90

100 m 2008 12,68 18 v
200 m 2009 25,47 19 v
400 m 2009 55,67 19 v
800 m 2009 2:11.50 19 v

Kun katsomme nopeusominaisuuksia vetää tässä lajissa selkeästi pisimmän korren Ilona, ja Emma näyttäisi olevan ainakin tämän hetken tasollaan tässä kategoriassa heikoimmilla.

Kestävyyspuoli on puolestaan parhaiten hanskassa Emmalla ja Tuijalla. Tosin Ilonalla ei 800 metrin juoksuja ainakaan tilastojen mukaan ole juostuna aikoihin.

Kenellä tytöistä sitten on parhaiten hallussa aitomistekniikka? Ainoa tapa jolla voin asiaa tutkia on verrata kaikkien tilannetta 19-vuotiaina (Emman olen luokitellut tässä jutussa 19-vuotiaaksi, vaikka hän sen täyttää vasta elokuussa) laskemalla aidatun ratakierroksen ja sileän matkan erotuksen ja tältä se näyttää:

Tuija: Sileä = 55,50, aidat = 57.84. Ero = 2,34 sekuntia.
Ilona: Sileä = 55.94, aidat = 58.90. Ero = 2,96 sekuntia.
Emma: Sileä = 55.67, aidat = 58.24. Ero = 2,57 sekuntia.

Tekniikka edellä esitetyn perustella näyttäisi olevan parhaiten hallussa Tuijalla koska ero sileän ja aidatun matkan välillä on selkeästi pienin tuosta kolmikosta.

Tyttöjen kehitys aidatulla ratakierroksella, punaisella kaikkien tilanne noin 19 - vuotiaiana:

Tuija Helander:

1977 60.29 16 v
1978 59.78 17 v
1979 59.81 18 v
1980 57.84 19 v
1981 60.11 20 v
1982 59.17 21 v
1983 58.81 22 v
1984 56.55 23 v
1985 55.21 24 v
1986 56.17 25 v
1987 54.62 26 v SE
1988 55.90 27 v
1989 55.66 28 v
1990 56.04 29 v

Ilona Ranta:

2000 61.71 18 v
2001 58.90 19 v
2002 60.10 20 v (osan vuotta loukkaantuneena)
2003 Loukkaantuneena
2004 57.99 22 v
2005 57.24 23 v
2006 56.82 24 v
2007 56.48 25 v
2008 57.90 26 v

Emma Millard:

2007 61.67 17 v
2008 60.13 18 v
2009 58.24 19 v

Kyllä minulla on edellä esittämäni perusteella vahva usko siihen, että Emmalla on aivan realistiset mahdollisuudet mikäli kehitys jatkuu suotuisana joku kaunis päivä alittaa 55 sekunnin maaginen raja. Kun vertaamme noita kolmea huippu-urheilijaa niin erot kokaisuudessa eivät ole kovinkaan suuria suuntaan tai toiseen!

Toki tämä oli vain yksi tapa analysoida asiaa, mutta antaa mielestäni selkeän viestin Emman ja hänen valmantajansa suuntaan siitä, että 400 metrin aidat on kuitenkin se matka, johon Emman kannattaa satsata kaikkensa. Jos siihen rinnalle aletaan ottamaan esimerkiksi 800 metriä tosimielessä, niin uskon että kumpikin matka kärsii, se on joko tahi ja mielestäni Emma Millardin päämatka on ja toivottavasti pysyykin aidatun ratakierroksen matkalla!

Lue myös Robinin Enkeleiden mittava haastattelu, jossa tytöt kertovat paljon muutakin kuin urheilu-uraansa liittyviä asioita itsestään. Tässä linkki Enkeleiden haastatteluun!

edit: Pienet viilaukset Ojalan laskuopin avustuksella!
 
Viimeksi muokattu:

scholl

Jäsen
ovat varmaan tulleet viime vuosina kaikille urheilua seuraaville tutuiksi.
olen kyllä yleisurheiluakin aika paljon seurannut, enkä ole koskaan ko. nimiä kuullut.

Vertaillaan ensin tyttöjen ennätyksiä muilla matkoilla kuin 400 metrin aidoissa, Tuijan ja Ilonan ennätykset 19 -vuotiaina punaisella suluissa:

Kun katsomme nopeusominaisuuksia

Kestävyyspuoli on puolestaan parhaiten hanskassa Emmalla ja Tuijalla.

Kenellä tytöistä sitten on parhaiten hallussa aitomistekniikka? Ainoa tapa jolla voin asiaa tutkia on verrata kaikkien tilannetta 19-vuotiaina

Mielestäni muiden matkojen vertaaminen on aika hankala asia. Ensinnäkin se mistä tiedämme kuinka paljon esim. Tuija Helander on satsannut muihin matkoihin ja sitten kun puhutaan 19 vuotiaiden sileän ja aidatun kierroksen eroja niin kuinka paljon nuo juoksijat ovat sitten satsanneet molempiin eri lajeihin. Ja kuinka paljon on esim. kukin on kilpaillut sivumatkoilla ja kuinka tosissaan.

Aitomistekniikasta sen verran, että jos ei ole riittävästi kestävyysominaisuuksia niin helposti käy niin, ettei jaksa vetää aitaväliä koko kierroksen ajan riittävän vähillä askelmäärillä.

Mielenkiintoista olisi tietää koska aitojen korkeus nousee. Naisten 30 tuumaa on naurettava korkeus. Se ei ole aitomista, vaan hyppelyä tuo ylittäminen.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
olen kyllä yleisurheiluakin aika paljon seurannut, enkä ole koskaan ko. nimiä kuullut.

Heikostipa olet seurannut, jos ei edes Emma Millard ole viime vuosilta tuttu. On kuitenkin ollut mukana ruotsiottelussa, nuorten arvokisoissa ja Kalevan kisoissa useissakin lajeissa, erinäisistä Eliittikisoistakin on nimi tuttu.
 
Suosikkijoukkue
Timo Rajalan Kultainen Takki
Hienoa että krobbe jaksaa nähdä vaivaa saattaa tietoomme nuoruuden toivoja tällaisille satunnaisille yu-seuraajillekin. On positiivista, että naisistakin löytyy lupaavia radan kiertäjiä.
Mielenkiintoista olisi tietää koska aitojen korkeus nousee. Naisten 30 tuumaa on naurettava korkeus. Se ei ole aitomista, vaan hyppelyä tuo ylittäminen.
Miksi tuo korkeus on naurettava? Ja miksiköhän tuota pitäisi nostaa, kai se nyt on selvää kaikille että naisille on tehty "helpommat" olosuhteet kuin miehille ja eiköhän esim. nuo aitojenkin korkeudet ole aikojen mittaan säädetty ihan "sopiviksi".
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Miksi tuo korkeus on naurettava? Ja miksiköhän tuota pitäisi nostaa, kai se nyt on selvää kaikille että naisille on tehty "helpommat" olosuhteet kuin miehille ja eiköhän esim. nuo aitojenkin korkeudet ole aikojen mittaan säädetty ihan "sopiviksi".

Kun lajin nimi on aitajuoksu, niin jossain ratkaisevassa roolissa niiden itse aitojenkin pitäisi olla. Pika-aitojenhan pitäisi olla suhteessa yhtä korkeat niin miehille kuin naisillekkin. Nyt näin ei ole, sillä naisten aidoista pääsevät niin huiput kuin vähemmänkin huiput rynnimällä ja voimaa käyttäen läpi, koska aita on niin matala. Toisin sanoen aidalla ei ole mitään merkitystä.

Aitajuoksussa kuitenkin aitatekniikan pitäisi ratkaista paljon itse kilpailussa niin kuin miesten aidoista voi päätellä, kun on tarpeeksi korkea aita. Miesten puolella näitä voimalla ryskääjiä onkin huomattavasti vähemmän eli lajitekniikka korostuu. Aita on siis tasan oikean korkuinen.

Yleisessä sarjassa naisten fysiikka riittää todella hyvin ylittämään seuraavan pykälän eli 91,4 cm aidat, eikä tee tiukkaakaan. Korotus olisi toisaalta kuitenkin sen verran tuntuva, että näiden rynnijöiden olisi opeteltava itse aitatekniikkaa paremmin pärjätäkseen ja takuulla eri nimiä olisi kärjessä. Se siitä offtopicista.

Sitten vähän pohdintoja itse ketjun aiheesta.

Perinteisesti keihäässä meillä on tulevaisuutta vallan mainiosti niin miesten kuin naistenkin puolella. Seppo "Ooppera, Hyi Saatana" Rädyn valmennettava Oona Sormunen on tulevaisuuden arvokisa-kävijöitämme. Miesten puolella Mikko Kankaanpää, Lassi Etelätalo ja Antti Ruuskasenkin lasken vielä tulevaisuuden keihäsmieheksi. Näin on itse Hannu Kangaskin tainnut urheilulehdessä todeta.

Kuulassa on hiljaisempaa, mutta sieltäkin löytyy Häggblom/Vasara, jotka myös lasken vielä tulevaisuuden työntäjiksi, kuin nykyhetken. Naisten puolella on suhteessa sitten hiljaisempaa. Moukarissa on muutamia kykyjä myös nousemassa, kuten Harri Santala ja Arno Laitinen. Naisten puolelta jälleen en osaa oikeastaan sanoa, tuskin Merja Korpela enää mikään junnu on?

Kestävyyspuolella Keskisalon jälkeen on tulossa ainakin Niclas Sandels nyt lähimpänä ja naisten puolella siniristilippua heiluttaa tässä osastossa Sandra Eriksson, jolta on hyviä tuloksia tullut pitkin kautta. Uskon myös, että Mikko Lahtio on seuraava kansainvälisen läpimurron tekevä 800m juoksija.

Pikamatkoilla lasken Joni Rautasen vielä junnuksi kuten myös Visa Hongiston ja molemmilla parhaat juoksut ovat vielä edessäpäin. Pika-aidoissa naistenpuolella Annimari Korte on sellainen nimi, joka tulee varmasti myös tehtailemaan kovia aikoja tulevaisuudessa. Miesten puolella Sonckin jälkeen taas hiljaisempaa.

Pituudessa Petteri Lax ja Juho-Matti Pimiä ovat Evilän siirtyessä sivuun meidän varmoja arvokisa-edustajiamme ja kovia tuloksia on odotettavissa jo tällä kaudella. Hyvin ovat molemmat kehittyneet. Naisten puolella Noora Pesola ja Elina Sorsa ovat myös näyttäneet potentiaalia, mutta en usko, että vielä tällä kaudella rävähtää kummallakaan. Sorsa hyppii myös kai 3-loikaakin. Itse 3-loikassa Aleksi Tammentie on Meriluodon valtikanperijä, mutta parhaat vuodet ovat vielä edessäpäin.

Otteluissa meillä ei taida niin miehissä kuin naisissakaan mitään selviä tulevaisuuden tähtiä, mutta tasaisen varmaa porukkaa sieltäkin kyllä löytyy ja varmasti sieltäkin tulevia tähtiä puhkeaa, kun kehitystä tulee. Raaka laji kyllä kaiken kaikkiaan.

Siinäpä sitä olikin sekavaa analyysia.
 

krobbe

Jäsen
Perinteisesti keihäässä meillä on tulevaisuutta vallan mainiosti niin miesten kuin naistenkin puolella. Seppo "Ooppera, Hyi Saatana" Rädyn valmennettava Oona Sormunen on tulevaisuuden arvokisa-kävijöitämme. Miesten puolella Mikko Kankaanpää, Lassi Etelätalo ja Antti Ruuskasenkin lasken vielä tulevaisuuden keihäsmieheksi. Näin on itse Hannu Kangaskin tainnut urheilulehdessä todeta.

Laskisin kyllä keihäässä tulevaisuuden nimeksi mukaan myös Ari Mannion, vaikkakin heittelee jo miehekkäitä kaaria. Ari Mannio on jo nyt nuoresta iästään huolimatta tavoittanut maailman kärjen keihäänheitossa. Ari on vasta 21 –vuotias ja täyttää 22 ikävuotta 23. heinäkuuta, eli iältään hän on keihäänheittäjäksi vielä täysi ”raakile”, ja parhaat vuodet vielä edessä.

Mannio on kiskaissut alkaneella kaudella komeaksi ennätyksekseen 85,70, ei hassummin nuorelta kaverilta! Kauden kilpailussa on löytynyt hienosti suoritusvarmuus joka on tuottanut joka kilpailussa reilusti yli 80 metrin tuloksen. Tuo suoritusvarmuus on sellainen tekijä, joka vaaditaan varsinkin niin herkässä lajissa kuin keihäänheitto, jotta menestystä voi odottaa tasaiseti läpi uran.

Arin tuloskehitys on ollut hyvin nousujohteinen, tässä hänen kauden parhaansa aikuisten (800 gr) keihäsmalllilla (vertailun vuoksi oikealla puolella Seppo Rädyn parhaat tulokset samanikäsenä ja edellisellä, pitempiin kaariin soveltuneella keihäsmallilla):

2003 60.58 ( 15-16 v )
2004 70.63 ( 16-17 v ) (SR 63.20)
2005 76.40 ( 17-18 v ) (SR 71,14)
2006 79.68 ( 18-19 v ) (SR 75,44)
2007 80.31 ( 19-20 v ) (SR 72,74)
2008 81.54 ( 20-21 v ) (SR 74,38)
2009 85.70 ( 21-22 v ) (SR 82,60)

Jos vertaa Arin kehitystä esimerkiksi Seppoon, niin ei voi olla kamalan epäileväinen siinä asiassa, että Ari Manniolta meillä on odotettavissa upea ura keihäänheittäjänä, mikäli kehitys jatkuu yhtä hyvänä ilman loukkaantumisia. Toki on selvää, että tuosta 85 metristä, jokainen lisämetri on todella kovan työn takana!

Se on myös selvää, että jokainen yksilö kehittyy eri tahdissa, se, että Ari on noissa ikävuosissa ollut selkeästi edellä Seppo Rätyä ei välttämättä tarkoita sitä, että hänestä kehittyisi ikinä aivan Rädyn tasoista huippua, mutta eväät hänellä siihen on kyllä olemassa ja vieläpä todella hyvät eväät!
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Laskisin kyllä keihäässä tulevaisuuden nimeksi mukaan myös Ari Mannion, vaikkakin heittelee jo miehekkäitä kaaria. Ari Mannio on jo nyt nuoresta iästään huolimatta tavoittanut maailman kärjen keihäänheitossa. Ari on vasta 21 –vuotias ja täyttää 22 ikävuotta 23. heinäkuuta, eli iältään hän on keihäänheittäjäksi vielä täysi ”raakile”, ja parhaat vuodet vielä edessä.

Tottapa hyvinkin, kävi näköjään aika paha blackout minulle.

Mannio on tosiaan jo nyt kova tekijä ja haastaa siis kolmikon Wirkkala, Pitkämäki, Järvenpään tosissaan jo tällä kaudella yksittäisissä kisoissa. Manniolta myös löytynee jo nyt sitä suoritusvarmuutta, mikä tosiaan on sitten isojen poikien kisoissa todellakin hyödyksi.
En usko, että Mannio on muutenkaan mikään junnulupaus harrihaatainen, joka kiskaisee yhden kasikutosen ja sen jälkeen siirtyy kansikuvapojaksi, vaan on odotettavissa tasaisen hyviä kaaria sekä sitä kautta onnistuneita kilpailuja jatkossa.

Keihääseen myös yksi nimi lisää eli Tuomas Laaksonen. Turun miehiä ja myös viime kausien tulokset ovat antaneet kuvaa hyvästä potentiaalista.
 
Suosikkijoukkue
Timo Rajalan Kultainen Takki
Kun lajin nimi on aitajuoksu, niin jossain ratkaisevassa roolissa niiden itse aitojenkin pitäisi olla. Pika-aitojenhan pitäisi olla suhteessa yhtä korkeat niin miehille kuin naisillekkin. Nyt näin ei ole, sillä naisten aidoista pääsevät niin huiput kuin vähemmänkin huiput rynnimällä ja voimaa käyttäen läpi, koska aita on niin matala. Toisin sanoen aidalla ei ole mitään merkitystä

Yleisessä sarjassa naisten fysiikka riittää todella hyvin ylittämään seuraavan pykälän eli 91,4 cm aidat, eikä tee tiukkaakaan. Korotus olisi toisaalta kuitenkin sen verran tuntuva, että näiden rynnijöiden olisi opeteltava itse aitatekniikkaa paremmin pärjätäkseen ja takuulla eri nimiä olisi kärjessä. Se siitä offtopicista.
Scholl puhui pitkistä aidoista. Pika-aidoissa tuon ymmärtää toki paremmin kun niissä aitomistekniikka korostuu (kai?) pitkiä aitoja enemmän. Toki jos pika-aitojen korkeutta päätetään nostaa, niin kai samalla voisi pitkien aitojenkin korkeutta nostaa samassa suhteessa. Tuosta 100m aitojen korkeuden nostosta olisi vielä se hyöty, että päästäisiin myös eroon yhdestä doping-ME:stä.
 

mice

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Flames, Juventus, Parma
Hyvää pohjustusta Krobbelta ja hieno avausviesti ketjuun. Pitää kuitenkin puuttua seuraavaan pieneen yksityiskohtaan:
krobbe kirjoitti:
Kenellä tytöistä sitten on parhaiten hallussa aitomistekniikka? Ainoa tapa jolla voin asiaa tutkia on verrata kaikkien tilannetta 19-vuotiaina (Emman olen luokitellut tässä jutussa 19-vuotiaaksi, vaikka hän sen täyttää vasta elokuussa) laskemalla aidatun ratakierroksen ja sileän matkan erotuksen ja tältä se näyttää:

Tuija: Sileä = 55,50, aidat = 57.84. Ero = 2,84 sekuntia.
Ilona: Sileä = 55.94, aidat = 58.90. Ero = 2,96 sekuntia.
Emma: Sileä = 55.67, aidat = 58.24. Ero = 2,57 sekuntia.

Tekniikka edellä esitetyn perustella näyttäisi olevan parhaiten hallussa Emmalla koska ero sileän ja aidatun matkan välillä on selkeästi pienin tuosta kolmikosta.
Tuijan ero sileän ja aitojen välillä on oman laskupääni mukaan 2,34 sekuntia, eli tekniikka näyttäisi olevan parhaiten hallussa sittenkin hänellä eron ollessa vielä selvästi Emmaa pienempi.

Lähinnä siis huomiona se, että ei Emma nyt ainakaan loista noissa nopeus-/kestävyys-/tekniikkatuloksissa Tuijaan ja Ilonaan verrattuna. Toki potentiaalia varmasti löytyy, muttei mitenkään poikkeuksellinen kahteen muuhun verrattuna.
 

krobbe

Jäsen
Hyvää pohjustusta Krobbelta ja hieno avausviesti ketjuun. Pitää kuitenkin puuttua seuraavaan pieneen yksityiskohtaan:

Tuijan ero sileän ja aitojen välillä on oman laskupääni mukaan 2,34 sekuntia, eli tekniikka näyttäisi olevan parhaiten hallussa sittenkin hänellä eron ollessa vielä selvästi Emmaa pienempi.

Lähinnä siis huomiona se, että ei Emma nyt ainakaan loista noissa nopeus-/kestävyys-/tekniikkatuloksissa Tuijaan ja Ilonaan verrattuna. Toki potentiaalia varmasti löytyy, muttei mitenkään poikkeuksellinen kahteen muuhun verrattuna.

Kiitos mice! Hienoa että näitä viestejä luetaan! Tosiaan opetusneuvos Ojalalta litsahtaisi karttakepistä näpeilleni, jos olisi näkemässä tuota alokasmaista laskuvirhettäni, oikaistaan!
 

scholl

Jäsen
Scholl puhui pitkistä aidoista. Pika-aidoissa tuon ymmärtää toki paremmin kun niissä aitomistekniikka korostuu (kai?) pitkiä aitoja enemmän.

Pointti on se, että molemmilla naisten aitamatkoilla aidat ovat niin matalat, että sileän tyypit pärjäävät kirkkaasti mukana. Ei tarvitse todellakaan olla mikään artobryggare, vaan riittää että on joskus vähän hypähdellyt.
 

krobbe

Jäsen
Tuota aitojen korkeutta ei saada kyllä ikinä kaikkia tyydättäväksi ja tasapuoliseksi, paitsi jos...

Aitojen korkeuden täytyisi olla suhteessa jokaisen kilpailijan pituuteen! Lyhyemmille matalammalla ja pitemille vastaavasti korkeammalla. Näin menettelemällä saataisiin tasapuoliset olosuhteet kisaan. Joo, erinomainen keksintö...tai sitten ei.
 
Suosikkijoukkue
Timo Rajalan Kultainen Takki
Pointti on se, että molemmilla naisten aitamatkoilla aidat ovat niin matalat, että sileän tyypit pärjäävät kirkkaasti mukana. Ei tarvitse todellakaan olla mikään artobryggare, vaan riittää että on joskus vähän hypähdellyt.
Onko noita molempien lajien spesialisteja muuten ollut kansainvälisellä huipulla Gail Deversin jälkeen? (Deverskään ei tainnut sileää juosta arvokisoissa Atlantan jälkeen viestiä lukuunottamatta)
 

Mane

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Onko noita molempien lajien spesialisteja muuten ollut kansainvälisellä huipulla Gail Deversin jälkeen? (Deverskään ei tainnut sileää juosta arvokisoissa Atlantan jälkeen viestiä lukuunottamatta)

Vuosia 100 ja 200 metrin maailman huippuihin kuulunut, mutta matkojen terävimmästä kärjestä putoamassa ollut Irina Privalova vaihtoi 400 metrin aitoihin ainakin ilman, että oli koskaan juossut matkaa kilpailuissa ja voitti heti olympiakultaa Sydneyssä 2000.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Myös nyt hieman jälkikäteen edellisestä viestistä kerrottakoon, että naisten aidoissahan on vasta 17-sarjassa oleva porilainen Nooralotta Neziri takonut kovia aikoja. Myös siis oman ikäisissään hätyytellyt vanhoja ennätyksiä ja varmasti hänestäkin kuullaan jatkossa. Paljon on potentiaalia ainakin.
 

krobbe

Jäsen
Myös nyt hieman jälkikäteen edellisestä viestistä kerrottakoon, että naisten aidoissahan on vasta 17-sarjassa oleva porilainen Nooralotta Neziri takonut kovia aikoja. Myös siis oman ikäisissään hätyytellyt vanhoja ennätyksiä ja varmasti hänestäkin kuullaan jatkossa. Paljon on potentiaalia ainakin.

Samaan kategoriaan on ilman muuta nostettava myös Lotta Harala, joka on suunnilleen samaa tasoa kuin Nooralotta. Jämsänkosken aitakarnevaaleissa tosin Lotta jäi selkeästi Nooralotalle, mutta selityksen sain oitis Emma Millardin valmentaja-isältä Robin Millardilta:

Lotta Harala juoksi kolmenneksi viimeiselle aidalle asti aivan Nooralotan rinnalla, mutta rytmihäiriö juoksussa tarkoitti sitä että yhdeksäs aita tuli syylin – pysähydys.

Nooralotan ennätyshän 100 metrin aidoissa on 13,49 ja Lotan 13,74, joten todella lupaavia tyttöjä molemmat!
 

krobbe

Jäsen
Berliini meni miten meni, mutta onneksi nuoria uusia tulevia arvokisaurheilijoita riittää maassamme ihan mukavasti. Esimerkiksi Nooralotta Neziriltä voimme odottaa jatkossa paljon.

Nooralotta on syntynyt 9.päivä marraskuuta 1992, eli hän on tällä hetkellä vain 16-vuotias, mutta jo nyt tehtailee liukuhihnalta naisten sarjoihinkin vertailukelpoisia tuloksia. Ikäisissään Nooralotta on varsinkin 100 metrin aidoissa aivan maailman terävintä kärkeä. Tytön isä on kotoisin Makedoniasta, mikä selittää Nooralotan hieman eksoottisen sukunimen. Nooralotta edustaa Porin Yleisurheilua.

Päälajeina Nooralotalla ovat pika- ja aitajuoksut ja tulokset kertovat, että hän tulee nousemaan vielä ainakin 100 metrin aitajuoksussa, jossa hänen tilastoaikansa siittää ikäluokassaan aivan maailman huipulle mikäki ura jatkuu yhtä nousujohteisesti kuin tähän mennessä ja tyttö välttyy pahemmilta loukkaantumisilta. Motiivin urheiluun on tietysti myös säilyttävä korkealla tasolla, siinä on aivan varmaan hyvänä apuna tytön läheiset ja ennen kaikkea asialleen hienosti vihkiytynyt Nooralotan valmentaja Jussi Ihamäki.

Nooralotta Nezirin ja hänen valmentajansa Jussi Ihamäen haastattelu!

Minkä ikäisenä aloitit yleisurheilun?

Nooralotta: Olisinkohan juuri aloittanut kakkosluokan, eli silloin olin vielä 7-vuotias.

Oletko harrastanut muita urheilulajeja ja jos, niin minkälaisella menestyksellä?

Nooralotta: Kyllä on tullut paljon kaikkea kokeiltua mm. telinevoimistelua ja uintia. Uinnissa kilpailinkin vähän ja kyllä sieltä on mitaleitakin saatu. Muuten tasosta en osaa mitään sanoa, koska olin silloin vielä sen verran nuori, että en kilpaillut SM-tasolla.

Onko Sinulla ollut yleisurheilussa esikuvaa, idolia?

Nooralotta: Ei nyt varsinaista esikuvaa, mutta esimerkiksi Susanna Kalluria ja Lolo Jonesia arvostan paljon! Lolosta saimmekin idean lempinimeen NoLo. Eli siis Noorasta ja Lotasta ensimmäiset kaksi kirjainta!

Lajivalikoimasi on suuri, mutta mikä on ehdoton ykköslajisi johon tähtäät eniten tulevaisuudessa?

Nooralotta: Vielä vuosi sitten en suostunut kutsumaan itseäni aitajuoksijaksi! Mutta kyllä harjoittelu nyt tähtää siihen, että joskus olen 100m aitajuoksun parhaimmistoa!

Mitkä ovat päätavoitteesi urheilu-urallasi?

Nooralotta: Nyt kun kirjoittelen tätä olen odottamassa EYOF:n 100m aitajuoksun alkueriä, elikkä siis tällä hetkellä EYOF voitto, mutta pidemmällä tähtäimellä ehkä ne 2020 Olympialaiset!

huom: Haastattelu tehty ennen Euroopan Nuorten Olympia Festivaaleja, EYOF, Nooralotta voitti kyseisissä kisoissa kultaa uudella hienolla ennätyksellaan 13.23)

Mikä on paras muistosi kilpaurallasi?

Nooralotta: No ensimmäinen SM-kulta Kauhavalla oli mulle ja valmentajalle aika iso juttu.. Mutta sitten kaikki urheilureissut, varsinkin Italian MM-kisat. Mahtava matka ja mahtavat ihmiset!

Kuka/ketkä ovat parhaat ystäväsi kanssakilpailijoistasi?

Nooralotta: Aitajuoksijoista tietenkin pahin vastustaja Lotta Harala. Nyt ollaan MM- ja Eyof -reissuilla ystävystytty tosi hyvin! On hienoa, että Suomessa on kaksi maailman tason aitajuoksijaa. Se siivittää molempia entistä kovempiin tuloksiin!

Onko urallasi sattunut pahoja loukkaantumisia?

Nooralotta: Ei ole. Se on varmasti auttanut paljon tasaiseen ja nousujohteiseen kehitykseen.

Ovatko vanhempasi harrastaneet urheilua ja onko Sinulla sisaruksia ja jos, niin harrastavatko hekin urheilua?

Nooralotta: Äiti on joskus pienenä yleisurheillut ja isä on pelannut koko ikänsä jalkapalloa. Pikkusiskoni Nea-Mari harrastaa myös yleisurheilua ja pikkuveljeni Rami pelaa jääkiekkoa ja jalkapalloa. Ramia juuri joku päivä yritin kannustaa aloittamaan yleisurheilun...

Kysymys Jussille; Oletko itse harrastanut aktiivisesti jotain urheilulajia ja mikä on ollut menestys?

Jussi: Nuoruudessa monipuolisesti kaikkea, mutta jalkapallo oli aina ykkönen. Sitä harrastin 15-vuotiaaksi, kunnes lajiksi valikoitui yleisurheilu/korkeushyppy, koska pärjäsin siinä niin hyvin ja joukkueurheilussa kaikki eivät ole 100-prosenttisesti toiminnassa mukana. Loukkaantumisen vuoksi vaihdoin korkeuden 400 metrin aitajuoksuun, jota tuli harrastettua 1995-2005 vuoteen asti, mutta sitten oli loukkaantumisten vuoksi pakko luovuttaa. Toki kaikkia yleisurheilulajeja on tullut tehtyä pikajuoksuista otteluihin. Joitain nuorten SM-mitaleja löytyy lähinnä korkeushypystä ja pituushypystä sekä miesten 4x400m viestistä SM-hopeaa.

Määräävin luonteenpiirteesi?

Nooralotta: Vaikea kysymys. Kunnianhimo on ainakin yksi.
Jussi: Voitontahto.

Kuvaile muutamalla adjektiivilla valmentajaasi Jussi Ihamäkeä ja Jussi voi kuvailla Nooralottaa!

Nooralotta: Perfektionisti. Kun jotain tehdään, niin se tehdään kunnolla! Myös ehdottomasti omistautuva. Jussi tekee kyllä kaiken urheilijaa ajatellen.
Jussi: Nooralotta on aika täydellinen huippu-urheilijatyyppi. Lahjakas, päämäärätietoinen, valmentajan unelmavalmennettava.

Adidas, Nike, Puma, Asics vai joku muu?

Nooralotta: NIKE! Toivottavasti Nike lähtisi sponsoroimaan syksyllä..

Mitä harrastat yleisurheilun/valmentamisen lisäksi?

Nooralotta: En yleisurheilun lisäksi ehdi oikein mitään muuta harrastamaan, vaikka haluaisin AINA kokeilla ihan kaikkea! Musiikkia tulee paljon kuunneltua.
Jussi: Golfia kerkeen käydä lyömässä muutaman kerran kesässä, siinä kai se. Ei tässä valmentamisen lisäksi kyllä muuta oikein ehdi.

Lempivärisi?

Nooralotta: Se riippuu paljon siit mihin väriä käytetään! Yleensä valkoinen, vaaleanpunainen ja musta!
Jussi: Sininen ja valkoinen.

Lempiruokasi?

Nooralotta:: Italialainen ruoka! Spaghetti bolognese, Nam!
Jussi: Äitini perunamuusi ja lihapullat.

Lempijuomasi?

Nooralotta: Vesi ja mehut. Limsoista en ole koskaan oikein välittänyt!
Jussi: ED Lemon Light.

Lempimusiikkisi?

Nooralotta: Monet valittavat musiikkimaustani, mutta pakko nyt myöntää, että reggaeton, räppi ja r'n'b !
Jussi: Teräsbetoni - Voittamaton

Lempiohjelmasi televisiossa?

Nooralotta: Yleisurheilu ja Simpsonit.
Jussi: Manchester Unitedin pelit.. ja tietysti kaikki yleisurheilulähetykset.

Jokeri! Kysy itseltäsi mieluinen kysymys (aihe vapaa) ja vastaa siihen myös!

Nooralotta: Kuka voittaa 100m aidoissa EYOF-kultaa? - MINÄ!
Jussi: Kuinka monta suomalaisnaista juoksee 400m aitoja Barcelonan EM-kisoissa? - Kolme.

Pituus ja paino?

Nooralotta: 172/56

Koulumenestyksesi:

Nooralotta: Koulu on aina mennyt hyvin! Keskiarvo pyörii siinä ysin hujakoilla, vaikka en kouluun ole ikinä sen pahemmin panostanut!

Mikä Sinusta tulee isona sitten kun urheilu-urasi on ohi, eli toiveammattisi?

Nooralotta: Tätä mä olen itekin miettinyt, enkä ole vieläkään löytänyt vastausta. Jotain kieliin liittyvää ehkä. Kielistä oon aina ollut kiinnostunut ja ensi vuonna aloitankin lukemaan espanjaa! Ai niin ja olisi plussaa, jos ammatissa olisi hyvät etenemismahdollisuudet.. kunnianhimoisuus ei toivottavasti ole silloin vielä kaikonnut!

Haastattelu antaa mielestäni Nooralotasta kuvan kunnianhimoisesta ja ajatusmaailmaltaan kypsästä nuoresta yleisurheilijasta jolla on selkeät tavoitteet niin urheilu-urallaan kuin sen jälkeisessäkin elämässään. Nuo tavoitteet NoLo tulee varmaan myös saavuttamaan!

Nooralotan valmentajasta Jussi Ihamäestä huokuu henki miehestä, joka itseään säästämättä antaa valtaisan panostuksen niin Nooralotan kuin muidenkin valmennettaviensa uran eteen, hieno piirre ihmisessä!

Lisää urheilijahaastatteluja (mm. Suvi Selvenius, Johanna Manninen, Petri "Elmo" Keslitalo, Salla Rinne) ym. urheilusta kiinnostuneille löytyy täältä.
 
Viimeksi muokattu:

TKH

Jäsen
Käytännössä junnuna tehdyt ikäluokan ennätykset ei vielä kerro tulevaisuutta ajatellen juuri yhtään mitään, mutta mainitsenpahan siitä huolimatta tähän ketjuun, että eilen eräs junnu teki kuulassa taas uuden ikäluokkansa ennätyksen 17,94 (5kg). Junnu on kaikkiaan parantanut oman ikäluokkansa ennätystä vaatimattomasti reilut 2 metriä ja viimeisin tulos oli myös vuotta vanhempien ennätys puolen metrin erolla. Esimerkiksi Arttu Kangas työnsi ennätyksensä samalle tasolle vasta 2 vuotta vanhempana. Jacko Gill työnti samanikäisenä noin 2,5 metriä pidemmälle, mutta ikäluokan epävirallinen Euroopan ennätys ei olisi kuin reilun puolen metrin päässä. Mainitaan vielä, että jannu kuuluu samaan potentiaaliseen "superikäluokkaan", joista yksi juoksi Kalevan Kisoissa oman ikäistensä epävirallisen ME:n. Ikäluokasta löytyy useita muitakin omassa lajissaan ikäluokan ennätyksiä rikkoneita nuoria, josta siis nimi "superikäluokka", mutta ei tämä nyt siis vielä mitään tarkoita. 3-4 vuoden kuluttua asian näkee sitten paremmin.
 

N^Miksu

Jäsen
Käytännössä junnuna tehdyt ikäluokan ennätykset ei vielä kerro tulevaisuutta ajatellen juuri yhtään mitään, mutta mainitsenpahan siitä huolimatta tähän ketjuun, että eilen eräs junnu teki kuulassa taas uuden ikäluokkansa ennätyksen 17,94 (5kg). Junnu on kaikkiaan parantanut oman ikäluokkansa ennätystä vaatimattomasti reilut 2 metriä ja viimeisin tulos oli myös vuotta vanhempien ennätys puolen metrin erolla.

Siltä varalta, että joku muukin miettii, että kenestä on kyse, niin kyseisen lupaavan kuulantyöntäjän nimi on Eero Ahola.
 

Squit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK ja KaMa
Siltä varalta, että joku muukin miettii, että kenestä on kyse, niin kyseisen lupaavan kuulantyöntäjän nimi on Eero Ahola.

Nuorella 14-vuotiaalla porilaisella ainakin mitat kohdillaan: 184cm 99kg. :) Hyvältä näyttää ja toivottavasti kehitys jatkuu. Luultavasti isä on valmentaja, toivottavasti on petevä kaveri, tai jos ei muuten niin Yrjölän oppiin Kankaan tavoin. Kankaanpää ja Pori ei muutenkaan iso välimatka ole, niin pääsisi pojat treenaamaan yhdessä. :)
 

TKH

Jäsen
Susanna Törrönen voitti tuloksella 355,0 kg N18-ikäluokan sarjan 84 kg maailmanmestaruuden klassisen voimanoston MM-kisoissa Suzdalissa, Venäjällä. Penkkipunnerruksessa tuli uusi tämän ikäluokan/sarjan ME-tulos 102,5kg. Penkkipunnerrustulos on samalla naisten klassisen voimanoston SE, sekä N23/20/17 ikäluokkien SE niin varuste kuin klassisessa voimanostossa.
Suomen Voimanostoliitto ry - Susanna Törrönen voitti MM-kultaa

Olen ollut jo jonkin aikaa vähän kahden vaiheella, että viitsiikö näistä "superikäluokkien" junnuista mainita vai ei, mutta mainitaan nyt tuo ainakin. Kuula ja kiekko on junnun lajeina yleisurheilussa, mutta kuten jutusta näkyy niin voimanostokin sujuu. Kiekossa tosin vuotta nuorempi tyttö on vieläkin kovempi. Tämä ko. junnu olisi voinut aivan hyvin selvitä Kalevan Kisoissa jo nyt finaaliin, mutta ei aivan selvinnyt. On heittänyt tänä vuonna paremmin kuin kolme vuotta vanhempi Paakkala, joka oli 17-vuotiaiden MM-kisoissa 10.
 

TKH

Jäsen
Mainitaan vielä, että jannu kuuluu samaan potentiaaliseen "superikäluokkaan", joista yksi juoksi Kalevan Kisoissa oman ikäistensä epävirallisen ME:n. Ikäluokasta löytyy useita muitakin omassa lajissaan ikäluokan ennätyksiä rikkoneita nuoria, josta siis nimi "superikäluokka", mutta ei tämä nyt siis vielä mitään tarkoita. 3-4 vuoden kuluttua asian näkee sitten paremmin.

Mikäli superikäluokkien junnujen sijoitukset Euroopan listoilla kiinnostaa, niin mainitaan vaikka tänne, että Euroopan liitto julkaisee jatkossa myös 17-vuotiaiden EM-listoja ja ohesta niitä voi vilkaista kuluneen vuoden osalta. Kuten jo joskus tuli mainittua, niin ensimmäiset 17-vuotiaiden EM-kisathan ovat ohjelmassa siis 2016. Mainitaan vielä ohimennen, että listoilla on siis urheilijoita -96 ikäluokasta alaspäin ja vain 6 urheilijaa oli syntynyt -99. Näistä 4 oli suomalaisia. Lähitulevaisuus näyttää miten käy, mutta joka tapauksessa ikäluokat -97-99 ovat kotimaisittain erittäin lahjakkaita.

European Youth Top 20 2013
 

TKH

Jäsen
Avaan homman Robinin Enkeleillä, Toijalan Vauhdin tehotriolla, kolmella lupaavalla nuorella naisella. Nimet Emma Millard, Nelli ja Noora Toivo ovat varmaan tulleet viime vuosina kaikille urheilua seuraaville tutuiksi. Heiltä on lupa odottaa hienoja tuloksia tulevina vuosina.

Noora Toivo kun nyt on viime aikoina ollut vähän julkisuudessa, niin mainitaan oheinen pari kuukautta vanha linkki, jossa vähän juttua koko kolmikosta.

Juoksijalupaukset Nelli ja Noora Toivo sekä Emma Millard: "Pää ei enää kestänyt"
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös