Janne Läspä nuorten maailmanmestari. Topi Parviainen varmaan lahjakkain nuori keihäänheittäjä sitten Zeleznyn. Sitten noissa ihan juniori-ikäluokissa on kanssa jotain lupauksia kasvamassa, heittäjäsukujen vesoja.
Kyllä Suomen keihäänheiton tulevaisuus miehissä tuollaisella 5-10 vuoden aikajänteellä näyttää erittäin mielenkiintoiselta. Mutta siitähän ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Potentiaali ei aina varsinkaan keihäänheiton kaltaisessa rajussa lajissa muutu koskaan menestykseksi aikuisten tasolla. Vammat voi iskeä koska vain.
Katsotaan neljän nuorehkon heittäjän kehitystä, Narvi (00), Ylimannila (01), Laine (s.01) ja Läspä (02).
21-vuotiaana: Narvi 79,77, Läspä 77,24 (2023), Laine 77,14 ja Ylimannila 74,13.
20-vuotiaana: Laine 81,67, Läspa 79,07, Narvi 77,56, Ylimannila 74,48.
19-vuotiaana: Laine 78,42, Läspa 77,10, Ylimannila 75,27, Narvi 74,20.
Laine näyttäisi olevan lupaavin, mutta viime kaudella kehitys tyssäsi ja tällä kaudella pyörinyt samoissa luvuissa. Tai olisiko Läspä se lupaavin, kun on vielä 21-vuotiaana mahdollisuus parantaa tulostaan. Tai olisiko Narvi se lupaavin, vaikka onkin vielä 80 m heittämättä. Tällä kaudella ei ole vielä lentänyt minnekään. Ylimannila ei ole lupaavin, mutta tehnyt ainakin tasaista jälkeä.
Heittäjillä 80 m on jo kova kynnys, ominaisuuksien täytyy kehittyä todella paljon. Näyttää siltä, että lahjakkuudella päästään yli 75 m, mutta sen jälkeen alkaa kova työ. Saapi nähdä, kuka tai ketkä kykenevät nostamaan tasoaan suomalaisten eliittiklubiin. Helppoa se ei ainakaan ole. Seuraava kysymys on, mistä ne kv. luokan lisämetrit tehdään?
Huomioarvo on erikseen, kukapa se kissan hännän...
Verenvähyyttä poteva suomalainen keihäänheitto kaipaa uusia gladiaattoreita vauhdinottoradan päähän.
www.savonsanomat.fi
Näistä ei voi kuitenkaan vielä mitään päätelmiä tehdä. On nyt 20-vuotiaana heittänyt runsaat 68 m.