Tuossa on mukana kaikki Ruotsin julkiset mediayhtiöt yhteensä. Kirjoitin jostain syystä SVT mutta jutussa ja itse luvussa on laskettu mukaan myös SR ja UR.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
HIFK:n ja Ässien koitoksen loppuhetket päätyivät kurinpidon syyniin − tutkittavana Jori Lehterän potkuLue lisää »
-
Kyllä hätä keinot keksii!Lue lisää »
-
Suomi-sarjan runkosarjan voittanut Pyry aloitti myös pudotuspelit voitokkaastiLue lisää »
-
Tapparan kipinä hukassa – KooKoo haki pisteet TampereeltaLue lisää »
-
HIFK päihitti Ilveksen jatkoerätrillerissä, HPK palasi kuskin paikalle TPS:ää vastaan − Kuortane ei ainakaan vielä edennyt Auroraliigan välieriinLue lisää »
-
Washington Capitalsin hirmuvire ei ole sattumaa − sensaatiovalmentajan johdolla jopa Stanley Cup on realismiaLue lisää »
Yleisradio Oy – YLE
- Viestiketjun aloittaja Yläpesä
- Alkaa
- 750 823
- 5 887
Tuossa on mukana kaikki Ruotsin julkiset mediayhtiöt yhteensä. Kirjoitin jostain syystä SVT mutta jutussa ja itse luvussa on laskettu mukaan myös SR ja UR.
Toki loppujen lopuksi tuossa erottavana tekijäjä on enemmän asukasluku ainakin Ruotsin osalta.
Var,asti ylen rahankäytössä on parannettavaa ja tekemisessä muutenkin. Loppujen lopuksi valtion rahojen kanssa Ylellä on vähän tekemistä, koska rahoitus tulee tuosta erillisestä verosta, joka on maksimissaan 160€
/vuosi per henkilö.
Tahoituksen leikkaus vaikka sillä 20%:lla säästäisisiis n. 32€/vuosi maksimimäärän Yle veroa maksavalta. Vaikutus olisi kerralla todella suuri työllisyyteen ja moneen muuhunkin toimijaan.
Kumman näistä sopimuksista voit halutessasi lopettaa, jos olet tyytymätön sisältöön?
Tälle väitteelle voisin tilata perusteluja. Onko suomalainen kulttuurituotanto, urheilu ja TV-ala jotenkin hyvissä kantimissa verrattuna muihin maihin? Me paistatellaan vielä pieni hetki korona-ajan avokätisestä elvytyslinjasta ohjelmatarjonnan osalta - etenkin draamasarjojen osalta, mutta sen buumin jälkeen suoratoistopalvelut ovat vähentäneet tuotantoa huomattavasti, ja sen ovat tuotantoyhtiöt ja alan ammattilaiset saaneet huomata konkursseina ja irtisanomisina. YLE on toki se taho, joka edelleen työllistää ja tuottaa kulttuuria, ja moni alalla on kiitollinen heidän suuntaan (minäkin), mutta jos se on samalla se syy, miksi suomalainen kulttuuriala ei kykene kasvamaan, uudistumaan ja luomaan itseään kasvattavaa bisnestä, niin voisi argumentoida 550 miljoonalla tehtävän paljon haittaa.
Palaan tässä vielä limonadikoju-rinnastukseeni. Jos naapurustossa on malli, jossa asukkailta otetaan vuosittain rahaa, jotta yksi perhe hoitaa koko naapurustolle limonadit, niin naapurustoon ei synny kilpailua ja muita tahoja, jotka yrittävät innovoida uusia parempia tapoja tehdä sitä limonadia. Yle argumentoi, että he kirittävät muita, mutta taistelu ilmaista limonadia vastaan ei ole kovin houkutteleva ajatus.
Limonadi on totta kai melkoinen yksinkertaistus monimutkaiseen TV-alaan nähden, ja moni voi ajatella, että koska kaupalliset eivät onnistu tekemään sieltä voittoa, se ei ole mahdollista. Mutta kulttuuriala tuottaa vuosittain n. 14 miljardia euroa 1,3 miljardin valtiontukia vastaan (näihin lukemiin kulttuurialalla parhaillaan vedotaan kun heiltä halutaan leikata), joten miksei myös TV-alaa voisi osaavat ihmiset laittaa tuottamaan - varsinkin jos rajaisimme YLE:n pysymään pelkästään informaation ja kulttuurin tuottamisen saralla, eikä eksymään markkinoille joilla voi tehdä tulosta? Sanomakin saattaisi siinä vaiheessa kiinnostua investoimaan alalle enemmän.
Ja pohditaan vielä mikä voisi olla syynä sille, että kaupalliset kykenevät tekemään tulosta muissa pohjoismaissa, mutta ei Suomessa. Selkein erottava tekijä on markkinoiden suuruus. Muut Pohjoismaat pystyvät tekemään sisältöä kielialueensa takia omien markkinoidensa ohella myös naapurimaihin. Oletetaan hypoteettisesti, että Ruotsin TV-markkinat on 100 yksikköä (katsojaa, sponsoria yms.) ja siihen verrattuna Suomen TV-markkinat olisi 70 yksikköä suppean kielialueemme ja vähäisemmän väkilukumme ansiosta. Ja tuosta ruotsalaisesta 100 yksikön markkinaosuudesta, julkisrahoitteisen ruotsalaisen yleisradion osuus voisi arvioiden olla vaikka 50 yksikköä (jotta voisin perustella pointtini), jonka ansiosta kaupallisilla on hallussaan ne 50 yksikön markkinat, joilla he pystyvät tekemään tulosta ja innovoimaan kasvua. Meillä on täällä Suomessa tarjolla vain ne 70 yksikön markkinat, ja kun meidän YLE on suunnilleen yhtä suuri (hieman suurempi) kuin Ruotsin yleisradio, se valtaa siitä 70 yksikön markkinasta saman 50 yksikköä (mikäli tuottaa rahoilleen vastinetta yhtä hyvin kuin Ruotsin yleisradioyhtiöt), jonka jälkeen kaupallisille jäävät markkinat ovat 20 yksikköä. Sitä yksikkömäärää kun jakaa pienempien lisäksi kaksi isompaa kaupallista mediakanava (Sanoma ja Schibsted), se ei ole kovin iso lätäkkö bisnestä silmällä pitäen, kun länsinaapurissa on kaupallisille tarjolla 50 yksikköä (oikeasti jopa enemmän). Jos halutaan antaa kaupallisille (esimerkiksi suomalaiselle Sanomalle) vastaavat kasvumahdollisuudet täällä, niin tarjolla pitäisi olla enemmän yksikköjä tarjolla. Tämän takia omasta mielestäni selkein valinta olisi estää YLE:n eteneminen viihdemarkkinoille, joka vie parhaillaankin toiseksi isoimman osan YLE:n budjetista, ja lisätä siten kaupallisille tarjolla olevien yksikköjen määrää. Viihdetuotanto (laulu-, visailu-, reality-, lifestyleohjelmat) on siis eri asia kuin draamatuotanto, vaikka draamakin on välillä viihdettä esimerkiksi sketsisarjojen muodossa.
Sanotaan vielä, että edellä en peräänkuuluta Ylen rahoituksen leikkaamista (vaikka toki ymmärtäisin sen) - mitä enemmän laadukasta kulttuuria, sen parempi, mutta jos viihdetuotanto pudotettaisiin pois YLE:n valikoimasta, niin tuskinpa YLE:n muiden osa-alueiden laatu ainakaan huononisi. Ja vuokraamalla pois niitä isoja hallejaan, viihdestudioitaan ja kalustoaan kaupallisille, voisivat saada rahaa myös muuta tuotantoaan varten, eikä ehkä tarvitsi ottaa ihan kaikkea veronmaksajilta?
En ymmärrä noita kulttuurialan julkaisemia lukuja. Siellä ovat puurot ja vellit iloisesti sekaisin, jos jotain ymmärrän. Suuri osa 14 miljardin "tuotoista" on yksityisen puolen tuottamaa, jolloin valtion tukien leikkauksilla ei ole merkitystä, tai leikkaukset voisivat toimia päin vastoin, eli lisätä tuottoja. Esimerkiksi huvipuistot ovat yksityisrahoitteisia, mutta kuitenkin kulttuurimenojen vähentämisen vastustuksen perusteena on se, että "koko ala" tuottaa näin ja näin paljon. Kirjastojen tuotosten arvoksi on saatu yli 400 miljoonaa. Siis sakkomaksujako nämä "tuotokset" ovat? Yksityinen media tekee tuottoja, joten "koko ala tuottaa" ja siten tukia ei saa leikata, vaikka yksityisen puolen tuotot ovat pienempiä, koska niillä on veronmaksajien maksamaa kilpailua syömässä samaa kakkua. Tässähän tuet syövät kakkua, eivät lisää. Syy seuraus -suhde on aivan väärinpäin. Lisäksi kuluttajien kulutuskäyttäytymistä on ohjattu työsuhde-etuina, liikunta- ja kulttuuriseteleinä, ja sekin on tukemista. Palkansaajaa siis ohjataan kuluttamaan tiettyihin hyödykkeisiin antamalla holhousyhteiskunnan kuponkeja johonkin tiettyyn asiaan käytettäviksi. Ovatko nämä rahat sitten kuluttajien "omia rahoja"? Linkistä tuo ei selvinnyt.
Tosiasia on se, että YLE osallistuu kaupallisiin markkinoihin ohjelmillaan (ja syö täten markkinoiden kakkua), mutta YLE:llä ei ole tulosvastuuta, vaan rahoitus tulee veronmaksajien lompakosta. Ei ole terve tilanne.
Satunnainen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Kyllä kai SVT:n budjetti on isompi kuin Ylen. Se on toki pienempi, jos verrataan per asukas, mutta siis isompi absoluuttisesti.
Vuonna 2023 se oli suunnilleen samaa luokkaa - 5,5 biljoona SEK vs. 530 miljoonaa euroa. Noihin aikoihin Ruotsin kruunu sukelsi euroon nähden, jolloin nämä oli aika samalla viivalla - oman muistini mukaan YLE oli marginaalisesti edellä. Tuoreempia lukuja ei ole taidettu julkistaa. Mutta vaikka SVT:n lukema olisi ollut jonkin verran YLE:ä isompi, niin pointtini vertailussa meidän ja muiden pohjoismaiden kesken oli se, että muissa pohjoismaissa kaupalliset toimijat pääsevät operoimaan isommalla markkina-alueella, ja jos me halutaan oikeasti aktivoida esimerkiksi Sanoma kunnolla noille markkinoille luomaan TV-alalle bisnestä, niin Suomi-neidon täytyy paljastaa enemmän säärtä. Mutta mielelläni kuuntelen eriäviä näkemyksiä tästä.
Satunnainen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Anteeksi, olin tuossa epätarkka. Kirjoitin SVT, mutta toki SR (radiopuoli) on oma yhtiönsä. Eli siis Ruotsissa yleisradiotoiminnan budjetti on suurempi kuin Suomessa. Noilla mainitsemillasi luvuilla siis TV saa Ruotsissa saman verran rahaa kuin Suomessa TV ja radio yhteensä.
Totta. Radiopuoli ei taida kovin isoa siivua siltikään tuosta YLE:n budjetista viedä. Mutta argumentoidakseni omaa argumenttia vastaan - niin kävin noita lukuja läpi ja SVT:lle käytetyt rahat menevät 78% ohjelmistoon ja palkkakustannuksiin yms. meni paljon vähemmän, kun taas YLE:n budjetista palkkakustannuksiin meni vuonna 2023 noin puolet. Eli tämän perusteella voisi ajatella SVT:n tuottavan enemmän materiaalia markkinoille... Mutta toisaalta taas kun vertailee laatua, niin voisi myös ajatella SVT:n keskittyvän enemmän laatuun ja YLE:n määrään, jolloin nämä kaksi yhtiötä saattaisivat silti tuottaa markkinoille suht. saman verran materiaalia. Näin vastikään sivusilmällä listan YLE:n viihdetuotannoista (mm. reality-, visailu- ja lifestyleohjelmista) ja se oli melkoisen runsas.
Satunnainen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Minulla ei ole asiasta mitään tietoa, mutta Ruotsissa luvut ovat karkeasti 5 miljardia ja 3 miljardia, eli radio saisi siellä kuitenkin yli puolikkaan siitä, mitä TV.
Voi että. Moskovan sympaattisin mies jättää parvekkeensa.
yle.fi
Ylen Heikki Heiskanen jättää Moskovan parvekkeensa – tällaista on ollut työskennellä Venäjällä sodan aikana
Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen miettii, miten hän saa kaikki Moskovasta hankkimansa kirjat Suomeen. Pesti kirjeenvaihtajana päättyy 28. helmikuuta.
yle.fi
Ylen eläkerahasto taitaa olla, ei Yle. Eikös kaikki eläkerahastot sijoita varansa?
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy