Viestin lähetti Maple Leaf
Toronto Rock -joukkueen GM-valmentaja Terry Sanderson ja maalivahti Bob Watson - joiden asiantuntemusta on vaikea kyseenalaistaa - sanovat tämän kehityksen johtuvan siitä, että maalien suurentaminen on johtanut nimenomaan puolustusvoittoisen pelityylin voimistumiseen. Se, mikä lacrosse-miesten puheissa on NHL:n kannalta mielenkiintoista, on usko siihen, että otteluissa tehdään edelleen keskimäärin yli 20 maalia maalivahtien varusteiden pienentämisen - ei siis maalien suurentamisen - vuoksi. Jääkiekossa tämä kehitys merkitsisi sitä, että maalivahdit ryhtyisivät jälleen torjumaan aktiivisesti sen sijaan, että vain pyrkisivät seisomaan kiekon edessä.
Tässä asiassa on tosiaan kaksi puolta.
Ensinnäkin tämä yllämainittu voisi hyvin pitää paikkansa. Kun peliä yritetään avata, joukkueet itse asiassa useimmassa tapauksessa lisäävät passiivisuuttaan. Jokainen nykyaikainen NHL valmentaja lähtee kuitenkin siitä perusajatuksesta, että omiin tehdään mahdollisimman vähän ja tämän vuoksi näillä sääntömuutoksilla (jotka toisivat tullessaan myös riskejä)
voi olla negatiivinen vaikutus etenkin keskialueen peliin. Pahimmillaan keskialueen pelistä saattaisi kehittyä siis vielä nykyistä voimakkaammin isompien kaukaloiden tapaan organisoitua aluepeliä, joka hidastaa peliä, ei avaa sitä. Maalimäärissä maalien suurentaminen saattaisi vaikuttaa ehkä ylivoimilla, mutta entä muuten..?
Toinen puoli tässä asiassa on se, että maalivahdit pelaavat nykyisin paljon perhostyylillä läheltä maalia tulleissa tilanteissa. Tässä tehokkaassa pelissä maalivahtien polvet ovat kovalla rasituksella ja loukkaantumisia tämän vuoksi on tullut. Mahdollistamalla enemmän tilaa ylös, maalivahtivalmennus voisi painottaa jälleen hiukan enemmän "stand-up" tyyliä. Luonnollisesti
läheltä maalia tulleet tilanteet päätyisivät myös useimmin maaliin tilan lisäämisen johdosta.
Ongelmaksi tässä muodostuisikin jälleen lähinnä se, kuinka helposti puolustava joukkue päästää hyökkäävän joukkueen maalin (suhteessa tämän hetkiseen tilaan) lähelle kun omaan päähän lisätään riskejä.
- Eli kuinka organisoidusti puolustava joukkue pelaa puolustavaa peliä jo keskialueelta lähtien?
Uskoisin, että vielä nykyistä organisoidummin.
- Kuinka paljon hyökkäävää joukkuetta pakotetaan iskemään keskialueen tukkimisen jälkeen kiekkoa päätyyn?
Uskoisin, että nykyistä enemmän.
- Kuinka paljon riskejä vastahyökkäyksiin otetaan?
Uskoisin, että vastahyökkäykset ja kärkikarvauksen syvyys vähenevät mitä enemmän on riskejä omassa päässä.
- Entä kuinka paljon erikoistilanteet nostavat merkitystään?
Mikäli pelistä tulisi keskialueella passiivisempaa ja maaleja suurennettaisiin, erikoistilanteiden merkitys kasvaisi.
Oli miten oli, mielestäni tätä maalien suurentamista voisi kuitenkin kokeilla. Nämä yllämainitut ovat pahimpia skenaarioita tästä tilanteesta, mutta eivät välttämättä tulisi toteutumaan pelkkien maalien kasvattamisen vuoksi. Ja kuten usein, AHL huolehtii varmaankin koeajosta.
