Yleisömäärät Liigassa kaudella 2021–2022

  • 179 620
  • 1 090

KultaLukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Ei kuitenkaan voi langettaa mitään kannattajan asemaa, taakkaa, velvollisuutta tms. toiselle henkilölle. Uskon, että useimmille jääkiekko on huvia, siinä missä elokuvat tai harrastukset muutenkin ja täten kilpailee vapaa-ajasta ja taloudellisesta panostuksista ihan samalla viivalla muiden aktiviteettien kanssa. Eli kyllä tuo kirjoittamani on se koko "ongelman" ydin, seurojen tulee löytää keinot saada tavoittelemansa määrä katsojia hallille ja sitä kautta budjetoituja tuloja.

Ja pakko vielä lisätä kommenttina, etten ole missään kohtaa väittänyt ongelman ratkaisemisen olevan helppoa. Jos olisi, olisin itsekin ehkä osannut ratkaisuja ehdottaa. Ja kuten keskustelussa on tullut ilmi, joillekin on pelejä liikaa, joillekin on hintaa liikaa, joku kaipaa ehkä oheisohjelmaa siinä kun toiselle riittää kannattajien luoma tunnelma. Miten Liigan ja seurojen toimesta onnistutaan löytämään parasta kassavirtaa luova kombinaatio, on 1000 taalan kysymys.
 
Viimeksi muokattu:

Delta88

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Itse olen sitä mieltä, että ottelumäärä on ok, mutta lippujen hinnat eivät.
Tästä samaa mieltä. Iso ottelumäärä antaa myös kuitenkin katsojille enemmän vaihtoehtoja milloin tulla peliin.
Peruslippujen hintaa en välttämättä lähtisi muuttamaan, mutta kuten Raksilanvetera otti esille niin lasten liput voisi olla todella halpoja. Lasten kanssa tulee varmaan kuitenkin aika usein käytettyä kioskipalveluita niin se kompensoituisi sillä. Samoin alelippuja olisi hyvä olla myös senioreille, heillä olisi kuitenkin usein aikaa käydä peleissä.
 

Derksen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Lippo
Moni haluaa ulkoistaa ongelman tosiaan tapahtumatoteutuksen tai lippuhintojen syyksi ja ottamalla itsensä ulos tästä yhtälöstä. Suomalaisen fanin lähtökohta on mennä nauttimaan ottelutapahtumasta ymmärtämättä sitä, että hän on omalta osaltaan vastuussa tapahtuman tunnelman luomisessa. Jos vertaa muihin Euroopan maihin , niin siellä se koko tarina pohjautuu yhteisöllisyyteen sekä perinteisiin ja kannatus-, seura- ja paikallisen kulttuurin ympärille*, jossa ottelutapahtumaan osallistumaan ja tunnelman luonti toimii olennaisena osana. Suomen osalta kannattajat odottavat hyvän tunnelma tulevan tyhjästä ja seurat ovatkin yrittäneet korvata tätä kaikeen maailman jenkkimäisellä oheisshow:lla joka toimii vielä lyhyen hetken. Tätä ongelmaa vielä korostaa TV-tuotannon parantuminen missä jokainen tosiaan voi nauttia oman seuran peleistä kotisohvaltaan.
Mielestäni olet tuossa kyllä vähintään jossain määrin oikeilla jäljillä. On ehkä niin, että tuota eurooppalaiselle kannattajakulttuurille ominaista yhteisöllisyyttä ei voi tuotteistaa. Sitä ei voi keinotekoisesti synnyttää viihdebisnesajattelulla. Kyse on kannattajien puolelta ennemminkin uskonnon harjoittamisesta kuin elämyspalvelun ostamisesta. Uskonnon luoman tunnelman ja tarinan ympärille voidaan sitten kehittää myös bisnestä ja houkutella katsojiksi myös elämyspalvelujen ostajia niiden uskonnon harjoittajien lisäksi. Myös uskonnon harjoittajat ehkä hyötyvät sitten tästä bisnespuolen kehittymisestä. He eivät sitä kuitenkaan välttämättä tarvitse, koska kannattamisen ja seuraamisen syy on jossain syvemmällä. Väitän, että ilman tuota ytimessä olevaa kannatususkontoa ei voida rakentaa pitkällä tähtäimellä kiinnostavaa sarjamuotoista uhreiluelämystä. Ei ainakaan, jos yleisön odotusarvona on, että tapahtumassa pitäisi olla sellaista eurooppalaistyylistä tunnelmaa. Amerikkalaisessa kulttuurissa sellaista odotusarvoa ei ehkä ole, ja siellä toimii sellainen kaupallistetumpi elämystuote.
 

KultaLukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Mielestäni olet tuossa kyllä vähintään jossain määrin oikeilla jäljillä. On ehkä niin, että tuota eurooppalaiselle kannattajakulttuurille ominaista yhteisöllisyyttä ei voi tuotteistaa. Sitä ei voi keinotekoisesti synnyttää viihdebisnesajattelulla. Kyse on kannattajien puolelta ennemminkin uskonnon harjoittamisesta kuin elämyspalvelun ostamisesta. Uskonnon luoman tunnelman ja tarinan ympärille voidaan sitten kehittää myös bisnestä ja houkutella katsojiksi myös elämyspalvelujen ostajia niiden uskonnon harjoittajien lisäksi. Myös uskonnon harjoittajat ehkä hyötyvät sitten tästä bisnespuolen kehittymisestä. He eivät sitä kuitenkaan välttämättä tarvitse, koska kannattamisen ja seuraamisen syy on jossain syvemmällä. Väitän, että ilman tuota ytimessä olevaa kannatususkontoa ei voida rakentaa pitkällä tähtäimellä kiinnostavaa sarjamuotoista uhreiluelämystä. Ei ainakaan, jos yleisön odotusarvona on, että tapahtumassa pitäisi olla sellaista eurooppalaistyylistä tunnelmaa. Amerikkalaisessa kulttuurissa sellaista odotusarvoa ei ehkä ole, ja siellä toimii sellainen kaupallistetumpi elämystuote.

Edelleen suurempi kysymys taitaa olla, mitä hakee satunnainen katsoja? Liigan ja seurojen kannalta olisi tietysti parasta, jos kannattajakulttuuria saataisiin voimistettua ja sitä kautta vakituisia kävijöitä peleihin lisää. Tuohonkaan en osaa itse kertoa keinoa saavuttaa tavoite. Itse tuotteen, eli pelin, tason nostaminen vaatii taloudellista panostusta, joka taas vaatii (lippu)tuloja. Suomalainen voi olla pääsääntöisesti luonteeltaankin sellainen - kuten itsekin olen - etteivät tunteet syty ja voimistu kovinkaan nopeasti. Eli satunnaisen hallille peliä seuraamaan lähteneen katsojan kääntyminen/kehittyminen omistautuneemmaksi kannattajaksi saattaa olla pitkäkin prosessi ja vaatia monen osatekijän kohdallaan oloa. Itse tuote (peli), olot hallissa, kioskit, ravintolat jne.

Näin maallikkona ajatellen voisi olla kannattavaa myymättä jääneitä lippuja jakaa vaikka kouluille. Voi olla, että tällaista tehdäänkin jo? Koululaiset ainakin ramppaavat kaikki tauot ja varmaan välissäkin kioskeilla, eli tappiota tästä ei ainakaan tulisi. Ei tietysti oikein niitä kohtaan, jotka ovat lipuistaan maksaneet. Vaikeita asioita...

Pohdin vielä syvällisemmin mitkä itselleni ovat suurimpia tekijöitä, miksi en ole peleissä enää hirveästi jaksanut käydä:
1. Liikaa pelejä. Tämä omalla kohdallani johtaa yksittäisen pelin arvostuksen laskemiseen - tätä olen puinut edellä jo parin viestin verran.
2. Itse peli. Tasokkaan pelin näkemisestä hallilla voi - ainakin satunnaisesti - maksaa kohtuullisen summan. Televisio ja kotisohva on tässä kohtaa vielä paha kilpailija.
3. Kioskipalvelut. Tämä koskee nyt siis vain Raumaa, mutta pelin aikana tulee vähintään toisella tauolla syötyä ja hallilla se on käytännössä hotdog tai lihapiirakka. Kuten edellä mainittua, hodareita on saanut nauttia kylmänä ja lihapiirakat ovat uskomattoman heikkotasoisia rasvaklönttejä, jotka eivät maistu millekään. Kun tarjonta on tällaista, miksi lähteä hallille, kun vaihtoehtona on kotona syöpötellä mitä haluaa?
 
Viimeksi muokattu:

Derksen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Lippo
Edelleen suurempi kysymys taitaa olla, mitä hakee satunnainen katsoja?
Niinpä, tuo on varmasti suuri kysymys. Hakeeko satunnaiskatsojakin osittain maistiaisia siitä tunnelmasta, joka seuran ja kannattajayhteisön välisestä symbioosista parhaimmillaan voisi muodostua, mutta joka nyt Liigan kohdalla on melko heikoissa kantimissa? Itse asiassa tuota on vähän hankala arvioida, kun itse ei ole satunnainen katsoja vaan enemmän sellainen kärppäuskonnon harjoittaja. Myönnän kyllä, että omakin uskonnollisuus saattaa olla ollut hiipumaan päin, kun jotenkin sellainen yhteisöllisyys tuntuu Kärppien ja varmaan laajemminkin Liigan seuraajien osalta jatkuvasti vähenevän. Tästä fiiliksestä varmaan osa kyllä selittyy korona-ajan poikkeusolosuhteilla.

Jos yritän asettua satunnaiskatsojan asemaan, niin totta puhuen on vaikea keksiä syitä, miksi satunnaiskatsojan kannattaisi nykyään mennä Raksilaan Kärppien peliin, jos syvällisempää suhdetta Kärppiin ei juuri ole tai peleissä käyminen ei ole osa omaa identiteettiä. Rehellisesti sanottuna en voi tällä hetkellä suositella Kärppien ottelutapahtumaa satunnaiskatsojille.

Muokkaus: Ai niin, tokihan voin asettua satunnaiskatsojan asemaan miettimällä, että menisinkö vaikka täällä Tampereella johonkin Ilveksen tai Tapparan peliin silloin, kun vierasjoukkueena ei ole Kärpät. No eipä niissä tule käytyä käytännössä ikinä, vaikka ottelutapahtumat hieman paremmalla tolalla ehkä ovatkin kuin Raksilassa. Paikallispeliä harkitsisin vakavimmin ja syynä on pitkäaikaisen paikallisvastustaja-asetelman synnyttämä tarina ja siitä kumpuava tunnelma, joka varmaan usein heijastelee myös parempana pelin tasona.
 
Viimeksi muokattu:

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Jos yritän asettua satunnaiskatsojan asemaan, niin totta puhuen on vaikea keksiä syitä, miksi satunnaiskatsojan kannattaisi nykyään mennä Raksilaan Kärppien peliin, jos syvällisempää suhdetta Kärppiin ei juuri ole tai peleissä käyminen ei ole osa omaa identiteettiä. Rehellisesti sanottuna en voi tällä hetkellä suositella Kärppien ottelutapahtumaa satunnaiskatsojille.
Johtuuko tämä siis Kärppien pelin tasosta, otteluiden tasosta yleisesti, vai tunnelman puutteesta tai muista pelin ulkopuolisista ottelutapahtuman asioista?

Eli mitä mielestäsi pitäisi muuttua, että voisit suositella Kärppien ottelutapahtumaa satunnaiskatsojille?
 

KultaLukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Jos yritän asettua satunnaiskatsojan asemaan, niin totta puhuen on vaikea keksiä syitä, miksi satunnaiskatsojan kannattaisi nykyään mennä Raksilaan Kärppien peliin, jos syvällisempää suhdetta Kärppiin ei juuri ole tai peleissä käyminen ei ole osa omaa identiteettiä. Rehellisesti sanottuna en voi tällä hetkellä suositella Kärppien ottelutapahtumaa satunnaiskatsojille.

Näinhän se varmaan on. Satunnaiskatsojana voin itse vain todeta, että pelitapahtumassa on myös hienoja elämyksiä ja tunteita tarjolla. Vangelis pauhaa ennen kuin kotijoukkue luistelee kaukaloon ja yksittäisistä peleistäkin on todella hienoja kokemuksia. Päällimmäisenä Lukon ja Jokereiden väliset pudotuspelit, joissa narrilauma lähti kesälaitumille. Yhtään liioittelematta oli iho kananlihalla kun pelin lopun oli hirveä huuto hallissa (itse en tähän osallistu) ja tunnelma katossa. Tästäkin huolimatta, muidenkin osa-alueiden tulee olla kunnossa ja ikävä sanoa, mutta into on syystä tai toisesta hiipunut muutenkin ja kulutus suuntautuu enimmäkseen muualle. Em. pelin kaltaisessa tapahtumassa koen investoineeni vähintäänkin hyvin, kun saavutan 30€ tuollaisen elämyksen. Valitettavasti näitä vastaavia tunteita tarjoavia pelejä ei montaa kauteen mahdu.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Muokkaus: Ai niin, tokihan voin asettua satunnaiskatsojan asemaan miettimällä, että menisinkö vaikka täällä Tampereella johonkin Ilveksen tai Tapparan peliin silloin, kun vierasjoukkueena ei ole Kärpät. No eipä niissä tule käytyä käytännössä ikinä, vaikka ottelutapahtumat hieman paremmalla tolalla ehkä ovatkin kuin Raksilassa. Paikallispeliä harkitsisin vakavimmin ja syynä on pitkäaikaisen paikallisvastustaja-asetelman synnyttämä tarina ja siitä kumpuava tunnelma, joka varmaan usein heijastelee myös parempana pelin tasona.
Ehkä tämä ei kuitenkaan kuvaa sitä tavanomaisen satunnaiskatsojan tilannetta, joka kuitenkin yleensä lähtee katsomaan kannattamansa joukkueen ottelua.

Eli kannattajissa on muutakin kuin kaksi ääripäätä. Kaikille se suosikkiseura ei ole jotain minkä kautta elää ja hengittää, mutta se kuitenkin merkitsee paljon ja otteluita seurataan jatkuvasti tavalla tai toisella, vaikka ei aina mennäkään hallille paikanpäälle. On ihan eri asia lähteä katsomaan kannattamansa joukkueen ottelua, kuin kahden muun seuran ottelua, jossa ei ole merkittävästi kummmankaan puolella ja otteluun mentäisiin lähinnä "rakkaudesta lajiin".
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Rehellisesti sanottuna en voi tällä hetkellä suositella Kärppien ottelutapahtumaa satunnaiskatsojille.
Miksi et? Lauantaina Tepsi peli oli Raksilassa huikea ja yleisö viihtyi takuulla. Alkuseremoniat olivat toki liian pitkät, mutta ei sen väliä, kun päätapahtuma oli niin raikas. Itseasiassa päätapahtuma oli niin hieno, että ylihintaisen oluen osti hymyissä suin. Lihapiirakka nakilla oli tällä kertaa mahtava makuelämys, eikä jonottaminen vessaan kestänyt kauan. Sitä sanon, kun päätuote on kunnossa, on kaikki muukin helpompaa myynnin kannalta. Päätuote olisi paremmassa kunnossa, jos vastustaja olisi useammin yhtä laadukas kuin TPS. Sarja auki ja joukkuemäärä pienemmäksi!
 

KultaLukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Päätuote olisi paremmassa kunnossa, jos vastustaja olisi useammin yhtä laadukas kuin TPS. Sarja auki ja joukkuemäärä pienemmäksi!

Tästä ei Liigan taholta suostuta edes keskustelemaan. Vaikea uskoa, että Suomen kokoisella markkina-alueella voi kestävästi pyörittää pääsarjaa suuremmalla määrällä joukkueita, kuin esim. länsinaapurissa.

Vähän samaan kastiin laittaisin myös lisääntyneiden paikallispelien määrän. Aiemmin oli hyvinkin odotettua Lukko-Ässät matsit, mutta niitäkin on nykyään liikaa, jotta itseä jaksaisi entiseen tapaan kiinnostaa. En ole kyllä seurannut onko näissä paikallismatseissa edelleen hallit täynnä.
 
Suosikkijoukkue
Ässät, SaiPa, Ketterä
Jos listaan itse omat syyni jäädä kotiin.

1. Pelin taso. Nyt kun olen alkanut seuraamaan paljon Ruotsin, Sveitsin ja Saksan liigaa niin ollaan täysin tiputtu kelkasta. Saksassa yllättävän hyvä taso ja saa pelata kovaa.
2. Tuomari taso/liigan neitimäinen vihellyslinja
3.Tunne puuttuu lajista nykyään, mennään vain suorittamaan. Johtuu siitä kun pelejä liikaa. Ketään ei juuri halua mennä ottamaan mustelmia. Soturiasennetta saatana!
4. Ottelutapahtumat ja fasiliteetit (Ainakin Porissa ja Lappeenrannassa) jääneet jalkoihin. Mielenkiintoista nähdä mitä Tappara ja Ilves ovat keksineet uuteen halliinsa. Toki jonkun valotaulun käyttö ja muut showt vain pieni osa kokonaisuutta, mutta kokonaisuus kun ratkaisee..
5. Oman joukkueen menestys, tämä voisi olla myös sijoilla 3-5.
6. Hinnat, tämä on vaikea yhtälö. Voisivat vaikka oluen hintoja vloppuisin vähän miettiä. 8euroa 0.5litran tuopista on liikaa. Pääsyliput ihan ok hintaisia.

Liiga ja seurat voisi myös tosiaan ajaa sosiaalistamediaa eteenpäin. Pätkiä taklauksista, torjunnoista, hienoista kuvioista jne. Ylläpitää toimintaa, että hei kyllä täällä osataan.
 

KultaLukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Jos listaan itse omat syyni jäädä kotiin.

2. Tuomari taso/liigan neitimäinen vihellyslinja

Tämän voi muuten nostaa itsekin esille. Itse pelatessa pelit loppuivat aika useinkin kesken, kun sai lähteä pesulle ajoissa. En siitä huolimatta kannata millään muotoa toisten tahallista satuttamista, mutta fyysisyyttä pitää olla. Jääkiekko on hieno laji, kun kentällä on kirjavalla taitoarsenaalilla varustettuja pelaajia. Ei minua ainakaan kiinnostaisi katsella, kun 10 kpl 160cm/60kg ballerinoja vetää spin-o-ramoja kilpaa. Heitäkin on hyvä olla, samoin niitä parimetrisiä pakkeja, jotka osaavat pysäyttää vastustajan muutenkin, kuin mailalla. Puhtaatkin taklaukset ovat jäämässä harvinaisiksi, kun jäähyjä vihelletään aivan liian herkästi. Ei tämäkään tietysti ole ihan yksinkertainen asia, kun pelin vauhti on nykyään hirvittävä. Helposti tulee pahojakin kolhuja, ellei taklauksia hillitä.
 

chauron

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIMARS
Tää on itseasiassa aika monipuolinen haaste. Tässä on näkökulmina jo mainitut tuotteen hinta, laatu, kilpailu ynnä muu kaikki ajankäyttöön ja helppouteen liittyvä.

- NHL, KHL ja jopa SHL ovat katsojien saatavilla helposti, jopa samasta palvelusta kuin Liiga näkyy. Silloin jos ei kannusta pelkästään yhtä tietty joukkuetta ja/tai katsoo lajia yleissivistävällä tasolla, on helppo valita muukin vaihtoehto. NHL:n tuotanto on englanniksi aivan priimaa ja esimerkki muille, mutta myös sen suomenkieliset studiot ovat niin laadukkaita että ne voittavat kotimaisen laadun… tämä vie katsojia. Selostajat ovat myös suomeksi, samoin NHL:llä esim on lokalisoidut suomenkieliset sivut mitkä tavoittavat nuoren yleisön somessa, youtubessa yms.

Olis ehkä hyvä jos Liiga julkaisisi sisältöä itse NHL:n tyyliin eikä jättäisi sitä joukkueiden vastuulle - tällöin Liigan itsensä brändi kasvais kuten NHL:lle on tapahtunut.

- Hallille meneminen voi olla työlästä ja vaatii rutinoitumista, laiska ei sinne ainakaan aina jaksa mennä mikäli peli näkyy kotona. Kotimaiset hallit ovat nykyään melko hyviä mutta silti jonot, istuinpaikat, parkkimahdollisuudet ynnä muu logistiikka ja liikkuminen voi olla vanhanaikaista. Superfani menee aina mutta satunnaisia ei välttämättä jäähallit itsessään houkuttele, koska aika on kortilla ja halutaan samaan aikaan tehdä montaa juttua - ajankäyttö on muuttunut ja kiireen tuntu saa alkaan sen ettei jakseta investoida sitä aikaa olla 3x hallissa viikolla.

- Satunnaisille katsojille ja perheille pitäis tarjota elämystä ja viihdettä, laadukas tuote mitä voi katsoa olematta fani. Kuitenkin tällä sektorilla vastassa on Netflix, leffateatterit, musiikkikonsertit ja vastaavat tapahtumat ja kunkin lätkäpelin pitäisi olla niitä viihdyttävämpi.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Jos listaan itse omat syyni jäädä kotiin.

1. Pelin taso. Nyt kun olen alkanut seuraamaan paljon Ruotsin, Sveitsin ja Saksan liigaa niin ollaan täysin tiputtu kelkasta. Saksassa yllättävän hyvä taso ja saa pelata kovaa.
2. Tuomari taso/liigan neitimäinen vihellyslinja
3.Tunne puuttuu lajista nykyään, mennään vain suorittamaan. Johtuu siitä kun pelejä liikaa. Ketään ei juuri halua mennä ottamaan mustelmia. Soturiasennetta saatana!
Jaa-a. Arvioitkohan tässä nyt täysin objektiivisesti kotoista Liigaa, kun vertaat sitä muihin?

Olen seurannut joitain vuosia sitten aktiivisesti SHL:ää ja nykyään harvakseltaan, niin en kyllä pysty sanomaan, että taso olisi merkittävästi kovempi kuin Suomessa. Vähän kiekollisempaa peliä nähdään ja fyysisyyttä ehkä piirun verran vähemmän, mutta mitään suurta eroa kokonaistason suhteen ei yleensä ole nähtävissä.

Sveitsissä pelaa paljon taitavia pelaajia, mutta peli on usein huonosti johdettua ja fyysisyyttä on kohtalaisen vähän. Yksilöt voivat esittää hienoja asioita, mutta kokonaisuutena pelin taso ei ole hirvittävän kova.

Saksassa pelataan ihan hyvää lätkää ja viihdyttävääkin se usein on, mutta itse pelin taso on vielä aika selkeästi jäljessä Suomea. Pelaajien harjoittelukin on hädin tuskin Mestiksen tasolla. Sinne hankitaan isolla rahalla ihan päteviä pelaajia, mutta joukkueiden valmennus ja muu oheistoiminta on lähes amatöörimäistä. Se näkyy myös peleissä, kun puhutaan nimenomaan pelin laadusta ja tasosta.

Lisäksi, jos kaipaat tunnetta ja soturiasennetta, niin omien havaintojen mukaan kotoinen Liiga on tässä ihan eliittiä. Ruotsista ja Sveitsistä ei löydy samanlaista tunnetta ja asennetta pelaajilta. Toki siellä yleisö saattaa tuoda tunnelmaa ja fiilistä ajoittain hyvin mukaan, mutta pelaajat ja peli itsessään ei sitä tee.

Ja lopuksi vielä tuosta tuomarilinjasta. En ole suuria eroja huomannut euroopan liigojen välillä, vaan aika samaan tyyliin vihelletään kaikkialla. Toki liigojen omat säännöt vähän vaikuttavat, mutta tuomaritoiminta on hyvin pitkälti samaa tasoa kaikkialla.
 

Derksen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Lippo
Johtuuko tämä siis Kärppien pelin tasosta, otteluiden tasosta yleisesti, vai tunnelman puutteesta tai muista pelin ulkopuolisista ottelutapahtuman asioista?

Eli mitä mielestäsi pitäisi muuttua, että voisit suositella Kärppien ottelutapahtumaa satunnaiskatsojille?
Johtunee kaikista noista. Pelin tasoon vaikuttanee eniten vastustajan taso, ja joissakin harvoissa peleissä taso voikin olla jopa hyvä. Mutta on vaikea sanoa, kuinka satunnaiskatsojat osaavat arvioida tuon pelin tason ja mikä sen merkitys on heille. Tunnelma taas on nykyisin pääsääntöisesti valju, tämä perustuu sekä omiin, että joidenkin muiden arvioihin. Muita pelin ulkopuolisia asioita ovat monet tuntuneet Raksilan osalta kritisoivan, joten uskon että satunnaiskatsojia ajatellen niissä on puutteita. Kaiken kaikkiaan en vaan osaa nähdä Raksilan tapahtuman tuovan satunnaiskatsojille rahan arvoista lisäarvoa verrattuna kotisohvalta katseluun. Pelin itsessäänhän näkee sieltäkin.

Miksi et? Lauantaina Tepsi peli oli Raksilassa huikea ja yleisö viihtyi takuulla. Alkuseremoniat olivat toki liian pitkät, mutta ei sen väliä, kun päätapahtuma oli niin raikas. Itseasiassa päätapahtuma oli niin hieno, että ylihintaisen oluen osti hymyissä suin. Lihapiirakka nakilla oli tällä kertaa mahtava makuelämys, eikä jonottaminen vessaan kestänyt kauan. Sitä sanon, kun päätuote on kunnossa, on kaikki muukin helpompaa myynnin kannalta. Päätuote olisi paremmassa kunnossa, jos vastustaja olisi useammin yhtä laadukas kuin TPS. Sarja auki ja joukkuemäärä pienemmäksi!
Voi hyvin olla, että lauantain tapahtuma Mikkolan paidan jäädytysjuhlallisuuksien nostattamana sekä pelin tason osalta olikin onnistunut tapaus. Kuitenkin viime kausina Raksilassa käydessäni on tapahtumasta jäänyt liian usein varsin mitäänsanomaton maku, kun puhutaan runkosarjaotteluista. Siksi on vaikea nähdä, että satunnaiskatsojalle, jolle Kärppien merkitys sinänsä on ohkaisempi, voisi tapahtuma olla senkään vertaa elämyksellinen kuin se on itselleni. Tästähän on keskusteltu kärppäosiossa, että mm. tietyt ottelutapahtuman tehoste-elementit eivät ole enää sillä tasolla kuin takavuosina. Ilmapiiri on kauttaaltaan virkamiesmäisempi kuin aiemmin.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Johtunee kaikista noista. Pelin tasoon vaikuttanee eniten vastustajan taso, ja joissakin harvoissa peleissä taso voikin olla jopa hyvä. Mutta on vaikea sanoa, kuinka satunnaiskatsojat osaavat arvioida tuon pelin tason ja mikä sen merkitys on heille. Tunnelma taas on nykyisin pääsääntöisesti valju, tämä perustuu sekä omiin, että joidenkin muiden arvioihin. Muita pelin ulkopuolisia asioita ovat monet tuntuneet Raksilan osalta kritisoivan, joten uskon että satunnaiskatsojia ajatellen niissä on puutteita. Kaiken kaikkiaan en vaan osaa nähdä Raksilan tapahtuman tuovan satunnaiskatsojille rahan arvoista lisäarvoa verrattuna kotisohvalta katseluun. Pelin itsessäänhän näkee sieltäkin.
En ole ihan varma mihin "kategoriaan" itse asetun, kun mielelläni kävisin peleissä paljon, mutta asun nykyään niin kaukana, että tulee katsottua lähinnä C Morelta ottelut. En kuitenkaan lähempänä asuessanikaan käynyt aina peleissä, vaan vaihtelua oli paljon.

Mutta joka tapauksessa itse koen, että satunnaiskatsojille tärkein asia on tunnelma. Parasta tunnelmaa taas ei saa aikaiseksi pelkän faniryhmän voimin, vaan siihen tarvitaan paljon katsojia. Eli on mielestäni hieman nurinkurista ajatella, että tapahtumaa ei voi suositella satunnaiskatsojille, jos tapahtuman viihdearvo oikeastaan kasvaa sillä, että sinne saadaan mahdollisimman paljon satunnaiskatsojia.

Hankala yhtälö tämä toki on. Ei ole joukkueiden toimistoilla helppoa, kun täytyy jatkuvasti keksiä keinoja miten saataisiin jengiä halliin - ja välillä voi tuntua, että ihan sama mitä tehdään, niin sillä ei ole vaikutusta.
 

KultaLukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Hankala yhtälö tämä toki on. Ei ole joukkueiden toimistoilla helppoa, kun täytyy jatkuvasti keksiä keinoja miten saataisiin jengiä halliin - ja välillä voi tuntua, että ihan sama mitä tehdään, niin sillä ei ole vaikutusta.

Näin on. Eikä tehtyjen toimien vaikuttavuusarviointikaan ole aina helpoimmasta päästä, kun kuluttajien tekemiin päätöksiin vaikuttavat seurojen toimien lisäksi lukuisat ulkoiset tekijät. Seuroillahan on nykyään paljon mm. ravintolatoimintaa ja muuta tahkomassa lisätuloja. Tämä suuntaus tulee varmasti voimistumaan, eli tulopohjaa on pakko laajentaa ja sitä kautta saada mahdollisesti liikkumavaraa lipputulojen osalta. Innokkaimmat fanit varmasti suosivat esim. lounailla seurojensa ravintolapalveluita ja tällä saralla ehkä helpompi vetää myös asiakkaita, jotka eivät suoraan hallille rahojansa kanna.
 

Derksen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Lippo
Mutta joka tapauksessa itse koen, että satunnaiskatsojille tärkein asia on tunnelma. Parasta tunnelmaa taas ei saa aikaiseksi pelkän faniryhmän voimin, vaan siihen tarvitaan paljon katsojia. Eli on mielestäni hieman nurinkurista ajatella, että tapahtumaa ei voi suositella satunnaiskatsojille, jos tapahtuman viihdearvo oikeastaan kasvaa sillä, että sinne saadaan mahdollisimman paljon satunnaiskatsojia.
Noin se varmaan on. Hyvä tunnelma on se, jolla voidaan tehdä ero paikan päällä olemisen hyväksi kotisohvaan verrattuna. Totta tuo, että tästä syystä tapahtuman suosittelemattomuus on vähän paradoksaalista. Ehkä siinä oli taustalla oma lehmä ojassa sillä tavalla, että uskon kehityksen siemenen olevan siinä, että porukka äänestää jaloillaan. Rahavirtojen heikkeneminen kai se lopulta pakottaa niin Kärppien kuin Liigankin muuttamaan joitain asioita.
 

Glove

Jäsen
Tästä ei Liigan taholta suostuta edes keskustelemaan. Vaikea uskoa, että Suomen kokoisella markkina-alueella voi kestävästi pyörittää pääsarjaa suuremmalla määrällä joukkueita, kuin esim. länsinaapurissa.
Väkimäärään suhteuttettu liigassa pitäisi olla kahdeksan joukkuetta. Liiga ei varmaankaan ala joukkuemäärään puuttumaan millään tavalla niin kauan kuin joku ei mene konkurssiin tai K-Espoo(tai Jokerit) on valmis liigaympyröihin.
 
Suosikkijoukkue
Ässät, SaiPa, Ketterä
Jaa-a. Arvioitkohan tässä nyt täysin objektiivisesti kotoista Liigaa, kun vertaat sitä muihin?

Olen seurannut joitain vuosia sitten aktiivisesti SHL:ää ja nykyään harvakseltaan, niin en kyllä pysty sanomaan, että taso olisi merkittävästi kovempi kuin Suomessa. Vähän kiekollisempaa peliä nähdään ja fyysisyyttä ehkä piirun verran vähemmän, mutta mitään suurta eroa kokonaistason suhteen ei yleensä ole nähtävissä.

Ruotsin liiga ajanut heittämällä ohi fyysisyydessä. Paljon enemmän tunnetta ja taklauksia. Taitoa siellä on aina ollut enemmän.
 

Ränse

Jäsen
Olen seurannut joitain vuosia sitten aktiivisesti SHL:ää ja nykyään harvakseltaan, niin en kyllä pysty sanomaan, että taso olisi merkittävästi kovempi kuin Suomessa. Vähän kiekollisempaa peliä nähdään ja fyysisyyttä ehkä piirun verran vähemmän, mutta mitään suurta eroa kokonaistason suhteen ei yleensä ole nähtävissä.

Tällä kaudella katsonut about saman määrän Liigamatseja ja SHL-matseja. Jos nyt ei valovuosi, niin onhan ero nykyään todella iso. Intensiteetti (kyllä jopa fyysisyys), syöttötaito, pelinopeus on nykyään keskiverto SHL-runkkispelissä aivan helvetisti Liigaa edellä. Tietysti yleisömäärillä ja tunnelmalla on oma osansa myös kenttätapahtumiin. Sanotaan että Liigan kärkipelit maksimissaan on about SHL:n tasolla mutta jos katsotaan kokonaisuutta, ei lähellekään.

Saksassa pelataan ihan hyvää lätkää ja viihdyttävääkin se usein on, mutta itse pelin taso on vielä aika selkeästi jäljessä Suomea. Pelaajien harjoittelukin on hädin tuskin Mestiksen tasolla. Sinne hankitaan isolla rahalla ihan päteviä pelaajia, mutta joukkueiden valmennus ja muu oheistoiminta on lähes amatöörimäistä. Se näkyy myös peleissä, kun puhutaan nimenomaan pelin laadusta ja tasosta.

Nyt taitaa tulla melkoista mutua. Lähteitä väitteelle kiitos! DEL ei ole enää mikään kaljaliiga, ei ole ollut sitä vuosiin.

Lisäksi, jos kaipaat tunnetta ja soturiasennetta, niin omien havaintojen mukaan kotoinen Liiga on tässä ihan eliittiä. Ruotsista ja Sveitsistä ei löydy samanlaista tunnetta ja asennetta pelaajilta.

Tämä on taas tätä kotimaista romantisointia, ilman mitään oikeita perusteluja, ei pidä kyllä paikkaansa.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Tämä on taas tätä kotimaista romantisointia, ilman mitään oikeita perusteluja, ei pidä kyllä paikkaansa.
Kyllähän tuo soturiasenne pitää hyvin paikkansa. Voin jopa perustella asian:
Liigassa on useampia pelaajia, joiden taitotasolla heidän paikkansa ei ole millään mittarilla liigassa, edes neloskentässä. Mutta se asenne, seuraavat kiekkoa kuin ajokoira jänistä. Tekevät saatanasti duunia ja jättävät kentälle kaikkensa. Lukossakin pelasi muutama vuosi sitten muutama tälläinen ja osa tykkäsi, osa ei tykännyt. Sama juttu jos mulle lyödään luistimet jalkaan ja Lukon paita päälle, voin luvata että annan kentällä kaikkeni joka vaihdossa. Ikävä kyllä en varmaan pysy pystyssä luistimilla siniviivojen väliä pidempää matkaa ja kiekkoa en saa nousemaan jäästä, mutta voin luvata että asenne on täyttä timanttia.

Ja tuo salliva tuomarilinja vielä auttaa tätä, se pelin rikkominen on paljon helpompaa kuin rakentaminen. Jos vedetään viisikko keskialueella puolustamaan/seisomaan, niin minäkin pystyisin koukkaamaan vastustajalta vauhtia pois (olettaen että luistelee tarpeeksi läheltä minua). Puolustuspäässä osaisin myös tehokkaasti kendoilla, joka vaikeuttaa vastustajan kiekollista pelaamista aika lailla.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tällä kaudella katsonut about saman määrän Liigamatseja ja SHL-matseja. Jos nyt ei valovuosi, niin onhan ero nykyään todella iso. Intensiteetti (kyllä jopa fyysisyys), syöttötaito, pelinopeus on nykyään keskiverto SHL-runkkispelissä aivan helvetisti Liigaa edellä. Tietysti yleisömäärillä ja tunnelmalla on oma osansa myös kenttätapahtumiin. Sanotaan että Liigan kärkipelit maksimissaan on about SHL:n tasolla mutta jos katsotaan kokonaisuutta, ei lähellekään.
Tämä vaikuttaa SHL:n romantisoinnilta. Joka puolelta huudetaan kuinka Suomen Liiga on surkeatasoinen ja kaikki on päin persettä, niin se tuntuu vaikuttavan monien ajatuksiin aika voimakkaasti. Ei pystytä näkemään asioita objektiivisesti. Olen nähnyt monia heikkotasoisia SHL-pelejä, joissa on vastakkain kaksi uneliasta joukkuetta, eikä kentällä tapahtu oikein mitään - tai ainakaan mitään järkevää.

Toki keskimäärin SHL-pelit ovat jonkin verran Liigaa edellä tason puolesta, mutta mitään järisyttävää eroa niiden välille ei kyllä saa.

Nyt taitaa tulla melkoista mutua. Lähteitä väitteelle kiitos! DEL ei ole enää mikään kaljaliiga, ei ole ollut sitä vuosiin.
Tätä on kuultu kyseisen Liigan valmentajilta ja pelaajilta. Jos tietosi DEL:stä ovat noin olemattomalla tasolla, niin suosittelen tutustumaan aiheeseen edes etäisesti.

Tämä on taas tätä kotimaista romantisointia, ilman mitään oikeita perusteluja, ei pidä kyllä paikkaansa.
Ihan samalla tavalla mutuilet itse kaikesta ilman mitään perusteluja. Olen aika kyllästynyt siihen, että romantisoidaan kaikkia muita euroopan liigoja, paitsi sitä Suomen omaa. Tuntuu turhauttavalta lukea joka päivä yltiöpäistä negatiivisuutta SM-Liigaa kohtaan, kun on niin helvetin muodikasta hakata sitä maanrakoon.
 

Ränse

Jäsen
Kyllähän tuo soturiasenne pitää hyvin paikkansa. Voin jopa perustella asian:
Liigassa on useampia pelaajia, joiden taitotasolla heidän paikkansa ei ole millään mittarilla liigassa, edes neloskentässä. Mutta se asenne, seuraavat kiekkoa kuin ajokoira jänistä. Tekevät saatanasti duunia ja jättävät kentälle kaikkensa. Lukossakin pelasi muutama vuosi sitten muutama tälläinen ja osa tykkäsi, osa ei tykännyt. Sama juttu jos mulle lyödään luistimet jalkaan ja Lukon paita päälle, voin luvata että annan kentällä kaikkeni joka vaihdossa. Ikävä kyllä en varmaan pysy pystyssä luistimilla siniviivojen väliä pidempää matkaa ja kiekkoa en saa nousemaan jäästä, mutta voin luvata että asenne on täyttä timanttia.

Ja tuo salliva tuomarilinja vielä auttaa tätä, se pelin rikkominen on paljon helpompaa kuin rakentaminen. Jos vedetään viisikko keskialueella puolustamaan/seisomaan, niin minäkin pystyisin koukkaamaan vastustajalta vauhtia pois (olettaen että luistelee tarpeeksi läheltä minua). Puolustuspäässä osaisin myös tehokkaasti kendoilla, joka vaikeuttaa vastustajan kiekollista pelaamista aika lailla.

Ihan varmasti näin mutta mikä oli kuvitelma että muissa Liigoissa ei näitä sotureita sitten olisi? Toki jos ns. "soturi"-profiilin pelaajat luokitellaan ns. pelaajiksi jotka pelaavat tasolleen liian kovassa sarjassa niin voi ehkä pitää paikkaansa, koska Liigassa pelaa paljon pelaajia joiden oikeampi paikka olisi Mestis.

Toki ymmärrän pointin sinänsä koska Suomen maajoukkuekin on tullut tutuksi näistä "Pihlströmeistä" ja muista ajokoiramaisista pelaajista. Mutta mielestäni tuossakin on pikku hiljaa tullut muutos (onneksi). Maajoukkueeseen riittää taitavia pelaajia nykyään ettei koohottajia tarvita enää ns. "paikko" hommiin samassa mittakaavassa.

E: Taitaapi mennä keskustelu jo vähän OT:n puolelle. Joku toinen ketju lienee parempi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös