Jos Ruotsilaa kiinnostaa kuunnella enemmän, niin youtubesta löytyy puheenaihe podcastista useampikin jakso, joissa Ruotsila on Maria Lindenin (os. Annala) kanssa keskustelemassa.
Lindenillä riittää kompetenssi haastaa Ruotsilaa, ja hän noissa keskusteluissa sen monesti tekeekin. Todella mielenkiintoisia keskusteluja.
Ruotsila ansaitsee mielestäni pisteet edelleenkin siitä, että hän on valottanut tuota "Amerikan toista puolta" erittäin hyvin. Kyllä minua on ainakin kiinnostanut kuunnella niitä syitä, miksi Donald Trumpilla on se niin vankka kannattajakunta, ja mitä syitä siellä taustalla on. Tuota hän on avannut erittäin hyvin, ja asia ei tosiaankaan ole niin että siellä nyt vaan on kymmeniä miljoonia raamattua halaavia punaniskarasisteja, jotka häntä äänestää, vaan asia on paljon monisyisempi.
Se mistä taas tulee pyyhkeet on se, että mies on kyllä pahanpäiväisesti itsekin omaksunut tuon Yhdysvaltojen poliittisen keskustelun tavan, jossa lähtökohta on jo se, että sellaista aidon objektiivista asioiden tarkastelua on täysin mahdotonta edes yrittää.
Kyllä hän jonkinlaisesta tutkijan integriteetistä pystyy pitämään kiinni, mutta kaikesta kuitenkin koko ajan henkii se, että ei hän sillä samalla kriittisyyden kammalla todellakaan pysty republikaaneja kampaamaan, jolla demokraatteja harjaa.
Maria Linden tuohon pystyy huomattavasti paremmin. Somekommenteissa nyt tietysti pyörii kaikenlaista ryönää hänestä, ja millainen vihervassari hän on. Vihervassari leiman hän on saanut siitä, että on kritisoinut Donald Trumpia. Eli nuo kommentit voi toisin sanoen jättää aivan omaan arvoonsa.
Kun unohtaa kaikenlaisen möyhöämisen ja somen likakaivokommentoinnin, ja kuuntelee mitä hän sanoo, niin hän kyllä varsin tasapuolisesti nostaa kritiikin aiheita ja posin puolelle meneviä juttuja molemmista puolueista. Eli toimii toisin sanoen, kuten hyvän tutkijan lähtökohta jo pitäisi ollakin.